NELJÄS MOOSEKSEN KIRJA

 

1. luku

 

Katselmus Siinailla

 

1. Toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, toisena vuotena siitä, kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptin maasta, Herra puhui Moosekselle ilmestysmajassa Siinain autiomaassa. Hän sanoi:

2. "Laskekaa koko Israelin seurakunnan väkiluku suvuittain ja perhekunnittain, ja tehkää luettelo nimistä, jokaisesta miehestä,

3. joka on kaksikymmenvuotias tai sitä vanhempi sotakelpoinen mies Israelissa. Sinun ja Aaronin on katsastettava heidät osastoittain.

4. Teidän apunanne tulee olla jokaisesta heimosta yksi mies, perhekuntansa päämies.

5. Nämä ovat niiden miesten nimet, joiden tulee avustaa teitä: Elisur, Sedeurin poika Ruubenista,

6. Selumiel, Suurisaddain poika Simeonista,

7. Nahson, Amminadabin poika Juudasta,

8. Netanel, Suuarin poika Isaskarista,

9. Eliab, Heelonin poika Sebulonista,

10. Joosefin jälkeläisistä Elisama, Ammihudin poika Efraimista ja Gamliel, Pedasurin poika Manassesta,

11. Abidan, Gideonin poika Benjaminista,

12. Ahieser, Ammisaddain poika Daanista,

13. Pagiel, Okranin poika Asserista,

14. Eljasaf, Deuelin poika Gaadista

15. ja Ahira, Eenanin poika Naftalista.

16. Nämä seurakunnasta valitut ovat isiensä heimojen ruhtinaita, Israelin tuhannenpäälliköitä."

17. Mooses ja Aaron ottivat mukaansa nämä nimeltä mainitut miehet

18. ja kokosivat koko seurakunnan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä. Kaikki kaksikymmenvuotiset tai sitä vanhemmat israelilaiset ilmoittivat syntyperänsä ja nimensä suvuittain ja perhekunnittain.

19. Mooses laski israelilaisten lukumäärän Siinain autiomaassa, niin kuin Herra oli häntä käskenyt.

20. Ruubenin, Israelin esikoisen, jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa mukaan, nimien ja pääluvun mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

21. Ruubenin heimosta katselmuksessa oli neljäkymmentäkuusituhatta viisisataa miestä.

22. Simeonin jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa mukaan, nimien ja pääluvun mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

23. Simeonin heimosta katselmuksessa oli viisikymmentäyhdeksäntuhatta kolmesataa miestä.

24. Gaadin jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa mukaan, nimien mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

25. Gaadin heimosta katselmuksessa oli neljäkymmentäviisituhatta kuusisataaviisikymmentä miestä.

26. Juudan jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa mukaan, nimien mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

27. Juudan heimosta katselmuksessa oli seitsemänkymmentäneljätuhatta kuusisataa miestä.

28. Isaskarin jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa mukaan, nimien mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

29. Isaskarin heimosta katselmuksessa oli viisikymmentäneljätuhatta neljäsataa miestä.

30. Sebulonin jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa mukaan, nimien mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

31. Sebulonin heimosta katselmuksessa oli viisikymmentäseitsemäntuhatta neljäsataa miestä.

32. Joosefin pojan Efraimin jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa mukaan, nimien mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

33. Efraimin heimosta katselmuksessa oli neljäkymmentätuhatta viisisataa miestä.

34. Manassen jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa mukaan, nimien ja pääluvun mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

35. Manassen heimosta katselmuksessa oli kolmekymmentäkaksituhatta kaksisataa miestä.

36. Benjaminin jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa mukaan, nimien mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

37. Benjaminin heimosta katselmuksessa oli kolmekymmentäviisituhatta neljäsataa miestä.

38. Daanin jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa mukaan, nimien ja pääluvun mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

39. Daanin heimosta katselmuksessa oli kuusikymmentäkaksituhatta seitsemänsataa miestä.

40. Asserin jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa mukaan, nimien mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

41. Asserin heimosta katselmuksessa oli neljäkymmentäyksituhatta viisisataa miestä.

42. Naftalin jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa mukaan, nimien mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

43. Naftalin heimosta katselmuksessa oli viisikymmentäkolmetuhatta neljäsataa miestä.

44. Nämä olivat katselmuksessa olleet. Katselmuksen toimittivat Mooses ja Aaron sekä Israelin ruhtinaat, kaksitoista miestä, yksi kustakin heimosta.

45. Tässä olivat kaikki katselmuksessa olleet israelilaiset, kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat, kaikki Israelin sotakelpoiset miehet laskettuina perhekunnittain.

46. Heitä oli katselmuksessa yhteensä kuusisataakolmetuhatta viisisataaviisikymmentä.

 

Leeviläisten erityisasema

 

47. Leeviläisistä, heidän heimostaan, ei kuitenkaan pidetty katselmusta samalla kun muista,

48. sillä Herra puhui Moosekselle näin:

49. "Ainoastaan Leevin heimosta älä pidä katselmusta äläkä laske heitä samalla kun muita israelilaisia.

50. Sinun on asetettava leeviläiset hoitamaan todistuksen arkun asumusta, sen kaikkea kalustoa ja kaikkea muuta, mitä siihen kuuluu. Heidän tulee kantaa asumusta ja kaikkea sen kalustoa, toimittaa siellä palvelusta ja leiriytyä sen ympärille.

51. Kun asumus lähtee liikkeelle, leeviläisten tulee purkaa se, ja kun se pysähtyy leiripaikkaan, leeviläisten tulee pystyttää se. Jos sivullinen tunkeutuu sinne, hänet on surmattava.

52. Muut israelilaiset asettukoot osastoittain kukin omaan leiriinsä ja kukin lippunsa luo.

53. Leeviläisten tulee sen sijaan leiriytyä todistuksen arkun asumuksen ympärille, ettei Herran viha kohtaisi Israelin seurakuntaa. Leeviläisten tulee hoitaa ja vartioida todistuksen asumusta."

54. Israelilaiset tekivät kaiken niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt. He tekivät juuri niin.

 

2. luku

 

Leiri- ja matkajärjestys

 

1. Herra puhui Moosekselle ja Aaronille näin:

2. "Israelilaiset leiriytykööt kukin lippunsa luo, perhekuntansa merkin luo. Heidän on leiriydyttävä jonkin matkan päähän ilmestysmajasta, sen ympärille.

3. Etupuolelle, itään päin, asettukoon Juudan leiri lippuineen ja joukkoineen. Juudan jälkeläisten päämies on Nahson, Amminadabin poika.

4. Hänen joukkojensa lukumäärä oli katselmuksessa seitsemänkymmentäneljätuhatta kuusisataa.

5. Hänen viereensä leiriytyköön Isaskarin heimo. Isaskarin jälkeläisten päämies on Netanel, Suuarin poika.

6. Hänen joukkojensa lukumäärä oli katselmuksessa viisikymmentäneljätuhatta neljäsataa.

7. Sitten tulee Sebulonin heimo. Sebulonin jälkeläisten päämies on Eliab, Heelonin poika.

8. Hänen joukkojensa lukumäärä oli katselmuksessa viisikymmentäseitsemäntuhatta neljäsataa.

9. Juudan leirin katselmuksessa oli kaikkiaan satakahdeksankymmentäkuusituhatta neljäsataa miestä. Heidän tulee lähteä liikkeelle ensimmäisenä.

10. Etelään päin asettukoon Ruubenin leiri lippuineen ja joukkoineen. Ruubenin jälkeläisten päämies on Elisur, Sedeurin poika.

11. Ruubenin joukkojen lukumäärä oli katselmuksessa neljäkymmentäkuusituhatta viisisataa.

12. Hänen viereensä leiriytyköön Simeonin heimon. Simeonin jälkeläisten päämies on Selumiel, Suurisaddain poika.

13. Hänen joukkojensa lukumäärä oli katselmuksessa viisikymmentäyhdeksäntuhatta kolmesataa.

14. Sitten tulee Gaadin heimo. Gaadin jälkeläisten päämies on Eljasaf, Reuelin poika.

15. Hänen joukkojensa lukumäärä oli katselmuksessa neljäkymmentäviisituhatta kuusisataaviisikymmentä.

16. Ruubenin leirin katselmuksessa oli kaikkiaan sataviisikymmentäyksituhatta neljäsataaviisikymmentä miestä. Heidän tulee lähteä liikkeelle toisena.

17. Sitten lähtee liikkeelle ilmestysmaja ja leeviläisten leiri toisten leirien keskellä. Liikkeelle on lähdettävä siinä järjestyksessä kuin on leiriydytty, kukin heimo vuorollaan lippuineen.

18. Länteen päin asettukoon Efraimin leiri lippuineen ja joukkoineen. Efraimin jälkeläisten päämies on Elisama, Ammihudin poika.

19. Hänen joukkojensa lukumäärä oli katselmuksessa neljäkymmentätuhatta viisisataa.

20. Hänen viereensä leiriytyköön Manassen heimo. Manassen jälkeläisten päämies on Gamliel, Pedasurin poika.

21. Hänen joukkojensa lukumäärä oli katselmuksessa kolmekymmentäkaksituhatta kaksisataa.

22. Sitten tulee Benjaminin heimo. Benjaminin jälkeläisten päämies on Abidan, Gideonin poika.

23. Hänen joukkojensa lukumäärä oli katselmuksessa kolmekymmentäviisituhatta neljäsataa.

24. Efraimin leirin joukkojen katselmuksessa oli kaikkiaan satakahdeksantuhatta sata miestä. Heidän tulee lähteä

liikkeelle kolmantena.

25. Pohjoiseen päin asettukoon Daanin leiri lippuineen ja joukkoineen. Daanin jälkeläisten päämies on Ahieser, Ammisaddain poika.

26. Hänen joukkojensa lukumäärä oli katselmuksessa kuusikymmentäkaksituhatta seitsemänsataa.

27. Hänen viereensä leiriytyköön Asserin heimon. Asserin jälkeläisten päämies on Pagiel, Okranin poika.

28. Hänen joukkojensa lukumäärä oli katselmuksessa neljäkymmentäyksituhatta viisisataa.

29. Sitten tulee Naftalin heimo. Naftalin jälkeläisten päämies on Ahira, Eenanin poika.

30. Hänen joukkojensa lukumäärä oli katselmuksessa viisikymmentäkolmetuhatta neljäsataa.

31. Daanin leirin katselmuksessa oli kaikkiaan sataviisikymmentäseitsemäntuhatta kuusisataa miestä. Heidän tulee lähteä liikkeelle viimeisenä lippuineen."

32. Nämä olivat katselmuksessa olleiden israelilaisten lukumäärät heimoittain. Leirien katselmuksessa olleiden joukkojen lukumäärä oli kaikkiaan kuusisataakolmetuhatta viisisataaviisikymmentä.

33. Leeviläisistä ei kuitenkaan pidetty katselmusta samalla kun muista israelilaisista, sillä niin oli Herra Moosesta käskenyt.

34. Israelilaiset tekivät kaiken niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt. Näin he kaikki leiriytyivät lippujensa luo ja näin he lähtivät liikkeelle suvuittain ja perhekunnittain.

 

3. luku

 

Leeviläiset asetetaan avustamaan pappeja

 

1. Nämä ovat Aaronin ja Mooseksen suvun vaiheet siihen aikaan, kun Herra puhui Moosekselle Siinain vuorella.

2. Aaronin poikien nimet olivat Naadab – esikoinen – Abihu, Eleasar ja Iitamar.

3. Nämä olivat Aaronin pojat, voidellut papit, jotka oli vihitty papinvirkaan.

4. Mutta Naadab ja Abihu kuolivat Herran edessä tuodessaan vierasta tulta Herran eteen Siinain autiomaassa. Heillä ei ollut poikia. Niinpä Eleasar ja Iitamar toimittivat papinvirkaa isänsä Aaronin valvonnassa.

5. Herra puhui Moosekselle näin:

6. "Tuo Leevin heimo esiin ja aseta se palvelemaan pappi Aaronia hänen edessään.

7. Leeviläisten tulee hoitaa tehtäviä ilmestysmajan edustalla sekä Aaronin että koko kansan puolesta ja suorittaa asumuksen palvelustyöt.

8. Heidän tulee hoitaa kaikkea ilmestysmajan kalustoa ja israelilaisten tehtäviä suorittamalla asumuksen palvelustyöt.

9. Anna leeviläiset avuksi Aaronille ja hänen pojilleen. Heidät on kokonaan annettu hänelle israelilaisten joukosta.

10. Aseta Aaron ja hänen poikansa hoitamaan papinvirkaansa. Jos sivullinen sekaantuu siihen, hänet on surmattava."

11. Herra sanoi Moosekselle:

12. "Katso, minä itse olen ottanut leeviläiset israelilaisten keskuudesta, kaikkien israelilaisten esikoisten sijasta, niiden sijasta, jotka avaavat kohdun. Leeviläisistä on siis tullut minun omiani,

13. sillä jokainen esikoinen kuuluu minulle. Sinä päivänä, jona minä surmasin kaikki Egyptin maan esikoiset, minä pyhitin itselleni kaikki Israelin esikoiset, sekä ihmisten että karjan, ja ne kuuluvat minulle. Minä olen Herra."

 

Leeviläisten katselmus

 

14. Herra puhui Moosekselle Siinain autiomaassa. Hän sanoi:

15. "Pidä katselmus leeviläisistä perhekunnittain ja suvuittain. Laske kaikki miespuoliset kuukauden ikäisestä ylöspäin."

16. Mooses piti heistä katselmuksen Herran käskyn mukaan, niin kuin hänelle oli määrätty.

17. Nämä olivat Leevin poikien nimet: Geerson, Kehat ja Merari.

18. Nämä olivat Geersonin poikien nimet ja heidän sukunsa: Libni ja Simei.

19. Kehatin pojat ja heidän sukunsa olivat Amram, Jishar, Hebron ja Ussiel.

20. Merarin pojat ja heidän sukunsa olivat Mahli ja Muusi. Nämä olivat Leevin suvut perhekunnittain.

21. Geersonista polveutuivat libniläisten suku ja simeiläisten suku. Nämä olivat geersonilaisten suvut.

22. Kaikkien katselmuksessa olleiden kuukauden ikäisten tai sitä vanhempien miesten lukumäärä oli seitsemäntuhatta viisisataa.

23. Geersonilaisten perhekuntien tuli leiriytyä asumuksen taakse länteen päin.

24. Heidän sukunsa päämies oli Eljasaf, Laaelin poika.

25. Geersonin poikien tehtävänä ilmestysmajassa oli pitää huolta asumuksesta ja teltasta, teltan peitteestä, ilmestysmajan oviverhosta,

26. asumusta ja alttaria ympäröivän esipihan ympärysverhoista, portin verhosta, ympärysverhon köysistä sekä kaikista niihin liittyvistä tehtävistä.

27. Kehatista polveutuivat amramilaisten suku, jisharilaisten suku, hebronilaisten suku ja ussielilaisten suku. Nämä olivat kehatilaisten suvut.

28. Kuukauden ikäisten tai sitä vanhempien miesten lukumäärä oli yhteensä kahdeksantuhatta kuusisataa. Nämä hoitivat pyhäkössä suoritettavia tehtäviä.

29. Kehatilaisten perhekuntien tuli leiriytyä asumuksen sivulle etelään päin.

30. Kehatilaisten suvun perhekuntien päämies oli Elisafan, Ussielin poika.

31. Heidän tehtävänään oli pitää huolta arkusta, pöydästä, lampunjalasta, alttareista, pyhäkön jumalanpalvelusesineistä sekä esiripusta ja hoitaa kaikki niihin liittyvät tehtävät.

32. Leeviläisten ylin päämies oli Eleasar, pappi Aaronin poika. Hän valvoi niitä, jotka hoitivat tehtäviä pyhäkössä.

33. Merarista polveutuivat mahlilaisten suku ja muusilaisten suku. Nämä olivat Merarin suvut.

34. Kuukauden ikäisten tai sitä vanhempien miesten lukumäärä oli yhteensä kuusituhatta kaksisataa.

35. Merarin suvun perhekuntien päämies oli Suuriel, Abihailin poika. Heidän tuli leiriytyä asumuksen sivulle pohjoiseen päin.

36. Merarin pojille määrätty tehtävä oli pitää huolta asumuksen laudoista, poikkitangoista, pylväistä, jalustoista sekä kaikesta kalustosta ja hoitaa siihen liittyvät tehtävät.

37. Heidän piti huolehtia myös esipihan ympärillä olevista pylväistä jalustoineen, vaarnoineen ja köysineen.

38. Mooses ja Aaron sekä hänen poikansa leiriytyivät asumuksen ja ilmestysmajan eteen, itäpuolelle. Heidän tehtävänään oli huolehtia pyhäkköön liittyvistä israelilaisten velvollisuuksista. Sivullinen, joka sekaantuu pyhäkköpalvelukseen, on surmattava.

39. Kaikkiaan katselmuksessa olleita kuukauden ikäisiä tai vanhempia miespuolisia leeviläisiä, jotka Mooses ja Aaron Herran käskyn mukaan laskivat suvuittain, oli kaksikymmentäkaksituhatta.

 

Esikoisten lunastaminen

 

40. Herra sanoi Moosekselle: "Laske kaikki israelilaisten kuukauden ikäiset tai sitä vanhemmat miespuoliset esikoiset ja tee luettelo heidän nimistään.

41. Minä olen Herra. Erota leeviläiset minulle israelilaisten kaikkien esikoisten sijaan ja myös leeviläisten karja israelilaisten karjan kaikkien esikoisten sijaan."

42. Niin Mooses laski kaikki israelilaisten esikoiset, niin kuin Herra oli häntä käskenyt.

43. Kaikkiaan katselmuksessa olleita, kuukauden ikäisiä tai sitä vanhempia miespuolisia esikoisia oli nimiluettelon mukaan kaksikymmentäkaksituhatta kaksisataaseitsemänkymmentäkolme.

44. Herra puhui Moosekselle:

45. "Erota leeviläiset minulle israelilaisten kaikkien esikoisten sijaan ja leeviläisten karja israelilaisten karjan sijaan, niin leeviläisistä tulee minun omiani. Minä olen Herra.

46. Israelilaisten esikoisia on kaksisataaseitsemänkymmentäkolme enemmän kuin leeviläisiä. Lunastukseksi heistä

47. ota jokaista kohti viisi sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan. Sekeli on kaksikymmentä geeraa.

48. Anna rahat Aaronille ja hänen pojilleen lunastukseksi niin monesta kuin Israelin esikoisia on yli leeviläisten määrän."

49. Mooses otti rahat niiden lunastamiseksi, jotka ylittivät leeviläisten lunastamien määrän.

50. Hän otti nämä rahat israelilaisten esikoisten puolesta, tuhat kolmesataakuusikymmentäviisi sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan.

51. Mooses antoi Herran käskyn mukaan nämä lunastusrahat Aaronille ja hänen pojilleen. Niin oli Herra Moosesta käskenyt.

 

4. luku

 

Leeviläisten palvelutehtävät

 

1. Herra puhui Moosekselle ja Aaronille näin:

2. "Laske Leevin jälkeläisten joukosta kehatilaisten lukumäärä suvuittain ja perhekunnittain

3. kolmikymmenvuotiaista ylöspäin viisikymmenvuotiaisiin saakka – kaikki, jotka ovat palveluskelpoisia ja voivat tehdä työtä ilmestysmajassa.

4. Kehatin poikien palvelustehtävä ilmestysmajassa on huolehtia kaikkein pyhimmistä esineistä.

5. Leirin lähtiessä liikkeelle Aaronin ja hänen poikiensa tulee ottaa alas esirippu ja peittää sillä todistuksen arkku.

6. Sen päälle heidän on pantava merilehmännahkapeite ja päällimmäiseksi levitettävä kokonaan sinipunaisista langoista tehty vaate ja asetettava paikoilleen arkun kantotangot.

7. Näkyleipäpöydälle heidän tulee levittää sinipunainen vaate, ja sen päälle heidän on pantava vadit, kupit, maljat ja juomauhrikannut. Myös aina esillä olevan leivän tulee olla sen päällä.

8. Näiden päälle heidän tulee levittää helakanpunainen vaate, peittää se merilehmännahkapeitteellä ja asettaa paikoilleen pöydän kantotangot.

9. Sitten heidän on otettava sinipunainen vaate ja peitettävä lampunjalka lamppuineen, lamppusaksineen, karstakuppeineen ja kaikkine öljyastioineen, joita sen hoitamisessa käytetään,

10. käärittävä se sekä kaikki siihen kuuluvat esineet merilehmännahkapeitteeseen ja pantava se kantopaareille.

11. Kultaiselle alttarille heidän on levitettävä sinipunainen vaate, peitettävä se merilehmännahkapeitteellä ja asetettava paikoilleen alttarin kantotangot.

12. Heidän tulee ottaa kaikki pyhäkössä käytettävät jumalanpalvelusesineet, kääriä ne sinipunaiseen vaatteeseen, peittää ne merilehmännahkapeitteellä ja panna kantopaareille.

13. Heidän on puhdistettava alttari tuhkasta ja levitettävä alttarin päälle purppuranpunainen vaate.

14. Sen päälle heidän on pantava kaikki alttarilla käytettävät esineet: suitsutusastiat, haarukat, lapiot ja maljat - koko alttarikalusto. Sen päälle heidän on levitettävä merilehmännahkapeite, ja alttarin kantotangot on asetettava paikoilleen.

15. Kun Aaron ja hänen poikansa ovat leirin liikkeelle lähtiessä saaneet päätökseen pyhäkön ja kaikkien pyhäkön esineiden peittämisen, Kehatin poikien on tultava kantamaan niitä, mutta he eivät saa koskea mihinkään, mikä on pyhää, etteivät kuolisi. Nämä ilmestysmajasn esineet kuuluvat Kehatin poikien kannettaviksi.

16. Eleasarin, pappi Aaronin, pojan tehtävänä on pitää huolta lampunjalan öljystä, hyväntuoksuisesta suitsukkeesta, jokapäiväisestä ruokauhrista ja voiteluöljystä. Hänen tehtävänään on valvoa koko asumusta ja kaikkea, mikä kuuluu pyhäkköön ja sen kalustoon."

17. Herra puhui Moosekselle ja Aaronille:

18. "Älkää päästäkö kehatilaisten sukuhaaraa häviämään leeviläisten joukosta.

19. Tehkää siis heille näin, että he saisivat elää eivätkä kuolisi lähestyessään pyhistä pyhintä: Aaronin ja hänen poikiensa on määrättävä kullekin heistä oma palvelustehtävänsä ja kantamuksensa.

20. He eivät saa mennä hetkeksikään pyhäkköön katselemaan, etteivät kuolisi."

21. Herra sanoi Moosekselle:

22. "Laske myös Geersonin jälkeläisten lukumäärä perhekunnittain ja suvuittain

23. kolmikymmenvuotiaista ylöspäin viisikymmenvuotiasiin asti – kaikki, jotka ovat palveluskelpoisia ja voivat tehdä työtä ilmestysmajassa.

24. Tämä on geersonilaissukujen palvelu- ja kantamistehtävä:

25. Heidän on kannettava asumuksen telttakankaan kaistat ja ilmestysmaja, sen peite ja merilehmännahkapeite, joka on päällimmäisenä asumuksen päällä, ilmestysmajan oven verho,

26. asumusta ja alttaria ympäröivän esipihan ympärysverhot, niiden köydet, esipihan portin verho ja kaikki näiden hoitamiseen tarvittava kalusto. Heidän on palveltava kaikessa, mitä näiden hoitamiseen kuuluu.

27. Kaiken geersonilaisten palveluksen - kaiken, mitä he kantavat tai tekevät - on tapahduttava Aaronin ja hänen poikiensa käskyn mukaisesti. Teidän tulee määrätä kaikki, mitä heidän tehtävänään on kantaa.

28. Tämä on geersonilaissukujen palvelustehtävä ilmestysmajassa. He suorittavat tehtävänsä Iitamarin, pappi Aaronin pojan, johdolla.

29. Laske Merarin jälkeläiset suvuittain ja perhekunnittain

30. kolmikymmenvuotiaista ylöstäin viisikymmenvuotiaisiin asti – kaikki palveluskelpoiset, jotka voivat tehdä työtä ilmestysmajassa.

31. Tämä on heille uskottu tehtävä, koko heidän ilmestysmajassa suorittamansa palvelus: kantaa asumuksen laudat, poikkitangot, pylväät ja jalustat,

32. esipihan ympärillä olevat pylväät jalustoineen, vaarnoineen ja köysineen sekä kaikki niihin kuuluvat esineet ja tehdä kaikki niihin liittyvä työ. Määrätkää heille nimeltä mainiten, mitä esineitä heidän on kannettava.

33. Tämä on merarilaissukujen palvelustyö. Kaikki nämä tehtävät heidän on suoritettava Iitamarin, pappi Aaronin pojan, johdolla ilmestysmajassa."

 

Palvelusvelvollisten leeviläisten katselmus

 

34. Mooses ja Aaron sekä kansan päämiehet laskivat Kehatin jälkeläiset suvuittain ja perhekunnittain

35. kolmikymmenvuotiaista ylöspäin viisikymmenvuotiaisiin asti – kaikki palveluskelpoiset, jotka voivat toimittaa palvelusta ilmestysmajassa.

36. Heitä oli kaksituhatta seitsemänsataaviisikymmentä suvuittain laskettuina.

37. Näin paljon oli kehatilaissukujen katselmuksessa olleita, kaikkia ilmestysmajassa palvelevia, jotka Mooses ja Aaron laskivat sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli Mooseksen kautta antanut.

38. Geersonin jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain

39. kolmikymmenvuotiaista ylöspäin viisikymmenvuotiaisiin asti – kaikki, jotka olivat palveluskelpoisia ja voivat tehdä työtä ilmestysmajassa.

40. Heitä oli suvuittain ja perhekunnittain laskettuina kaksituhatta kuusisataakolmekymmentä.

41. Näin paljon oli geersonilaissukujen katselmuksessa olleita, kaikkia ilmestysmajassa palvelevia, jotka Mooses ja Aaron laskivat Herran käskyn mukaisesti.

42. Merarilaisten jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain

43. kolmikymmenvuotiaista ylöspäin viisikymmenvuotiaisiin asti - kaikki palveluskelpoiset, jotka voivat tehdä työtä ilmestysmajassa.

44. Heitä oli suvuittain laskettuina kolmetuhatta kaksisataa.

45. Näin paljon oli merarilaissukujen katselmuksessa olleita, jotka Mooses ja Aaron laskivat sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli Mooseksen kautta antanut

46. Mooses, Aaron ja Israelin päämiehet laskivat kaikki leeviläiset suvuittain ja perhekunnittain

47. kolmikymmenvuotiaista ylöspäin viisikymmenvuotiaisiin asti - kaikki, jotka olivat palveluskelpoisia ja voivat toimittaa uhripalvelusta ja kantamistehtäviä ilmestysmajassa.

48. Heitä oli katselmuksessa kahdeksantuhatta viisisataakahdeksankymmentä.

49. Sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli Mooseksen kautta antanut, jokainen heistä määrättiin omaan palvelustehtäväänsä ja kantamistyöhönsä. Tämän katselmuksen Mooses piti niin kuin Herra oli häntä käskenyt.

 

5. luku

 

Epäpuhtaiden poistaminen leiristä

 

1. Herra puhui Moosekselle:

2. "Käske israelilaisten karkottaa leiristä jokainen spitaalinen, jokainen vuotoa sairastava ja jokainen kuolleesta epäpuhtaaksi tullut.

3. Karkottakaa heidät, sekä miehet että naiset, leirin ulkopuolelle, etteivät he saastuttaisi leiriään, jossa minä asun heidän keskellään."

4. Israelilaiset tekivät niin ja karkottivat heidät leirin ulkopuolelle. Niin kuin Herra oli puhunut Moosekselle, niin israelilaiset tekivät.

 

Vahingonkorvaus

 

5. Herra sanoi Moosekselle:

6. "Puhu israelilaisille: Jos mies tai nainen menettelee uskottomasti Herraa kohtaan tekemällä minkä tahansa rikkomuksen, jonka ihminen voi tehdä, ja tulee siten syylliseksi,

7. hänen on tunnustettava tekemänsä rikkomus ja korvattava täysin se, mihin on syyllistynyt, sekä annettava lisäksi viidesosa korvaussummasta sille, jonka edessä hän on syyllinen.

8. Ellei tällä ole sukulunastajaa, jolle voitaisiin korvata se, mistä syyllisyys on aiheutunut, se tulee korvata Herralle, toisin sanoen papille, ja lisäksi on tuotava sovituspässi, jolla syylliselle toimitetaan sovitus.

9. Kaikki israelilaisten tuomat pyhät lahjat kuuluvat papille

10. Kunkin antajan pyhät lahjat kuuluvat hänelle itselleen, mutta se, minkä hän antaa papille, kuuluu papille."

 

Aviorikoksesta epäillyn vaimon tutkiminen

 

11. Herra sanoi Moosekselle:

12. "Puhu israelilaisille näin: Jos kenen tahansa miehen vaimo pettää miestään olemalla tälle uskoton,

13. ja toinen mies makaa hänen kanssaan hänen miehensä tietämättä, vaimo on saastuttanut itsensä, vaikka häntä ei ole saatu kiinni itse teosta eikä häntä vastaan ole todistajaa, koska hän on saanut asian salattua,

14. miehen voi vallata mustasukkaisuuden henki. Hän on mustasukkainen vaimostaan, joka on saastuttanut itsensä. Mies voi tulla mustasukkaiseksi vaimostaan, vaikka tämä ei olekaan saastuttanut itseään.

15. Silloin miehen on tuotava vaimonsa papin eteen ja tuotava uhrina tämän puolesta kymmenesosa eefa-mittaa ohrajauhoja, mutta hän ei saa valuttaa öljyä eikä panna suitsuketta sen päälle, sillä se on mustasukkaisuusuhri, joka uhrataan muistutuksena pahasta teosta.

16. Sitten papin on tuotava vaimo ja asetettava hänet Herran eteen.

17. Papin on otettava pyhää vettä saviastiaan, ja asumuksen lattialta hänen on otettava tomua ja pantava sitä veteen.

18. Papin on asetettava vaimo Herran eteen, päästettävä hänen tukkansa hajalleen ja asetettava hänen käsiinsä muistutusuhri, toisin sanoen mustasukkaisuusuhri. Papilla tulee olla kädessään katkera, kirousta tuottava vesi,

19. ja hänen tulee vannottaa vaimoa ja sanoa hänelle: 'Jos kukaan ei ole maannut kanssasi ja jos et ole pettänyt miestäsi epäpuhtaudella, tämä katkera, kirousta tuottava vesi ei vahingoita sinua.

20. Mutta jos sinä olet pettänyt miehesi ja tullut epäpuhtaaksi ja joku muu kuin oma miehesi on maannut sinun kanssasi,

21. Herra tekee sinusta kirotun ja sadatellun kansasi keskuudessa, kun Herra kuihduttaa lanteesi ja turvottaa vatsasi.’ Näin papin on vannotettava vaimoa kirouksen uhalla ja näin sanottava hänelle.

22. ’Tämä kirousta tuottava vesi menee sisuksiisi turvottamaan vatsasi ja kuihduttamaan lanteesi.' Vaimon on sanottava tähän: 'Aamen, aamen'.

23. Papin tulee kirjoittaa nämä kiroukset, huuhtoa kirjoitus katkeraan veteen

24. ja juottaa vaimolla tuo katkera, kirousta tuottava vesi. Kirousta tuottava vesi menee häneen aiheuttamaan katkeruutta.

25. Sitten papin on otettava vaimon kädestä mustasukkaisuusuhri, heilutettava uhria Herran edessä ja tuotava se alttarille.

26. Papin tulee ottaa uhrista kourallinen muistouhriosaksi, polttaa se alttarilla ja juottaa sitten vaimolla vesi.

27. Kun hän on juottanut veden, kirousta tuottava vesi menee vaimoon aiheuttamaan katkeruutta. Jos vaimo on saastuttanut itsensä ja ollut miehelleen uskoton, hänen vatsansa turpoaa ja hänen lanteensa kuihtuvat, ja hän tulee kirotuksi kansansa keskuudessa.

28. Mutta jos vaimo ei ole saastuttanut itseään vaan on puhdas, hän ei vahingoitu vaan pysyy hedelmällisenä.

29. Tämä on laki mustasukkaisuudesta. Jos vaimo pettää miestään ja saastuttaa itsensä,

30. tai jos miehen valtaa mustasukkaisuuden henki ja hän on mustasukkainen vaimostaan, miehen on vietävä vaimonsa Herran eteen, ja papin on tehtävä vaimolle kaikki, mitä tämä laki määrää.

31. Näin mies vapautuu syyllisyydestä, mutta vaimo on vastuussa synnistään."

 

6. luku

 

Nasiireja koskevat säädökset

 

1. Herra sanoi Moosekselle:

2. "Puhu israelilaisille ja sano heille: Kun mies tai nainen tekee erityisen lupauksen erottautuakseen nasiirina Herralle,

3. hänen tulee pysyä erossa viinistä ja väkijuomasta. Hän ei saa juoda etikkaa, joka on tehty viinistä tai väkijuomasta, eikä mitään rypälemehua. Hän ei saa myöskään syödä tuoreita eikä kuivattuja viinirypäleitä.

4. Niin kauan kuin hänen nasiirilupauksensa kestää, hän ei saa syödä mitään, mikä on lähtöisin viiniköynnöksestä, ei edes kuoria tai siemeniä.

5. Niin kauan kuin hänen nasiirilupauksensa kestää, hän ei saa ajattaa hiuksiaan tai partaansa. Hänen tulee olla pyhä ja antaa hiustensa kasvaa valtoimenaan koko sen ajan, joksi hän on erottautunut Herralle.

6. Niin kauan kuin hän on erottautunut Herralle, hän ei saa mennä kuolleen luo

7. eikä saattaa itseään epäpuhtaaksi edes isästään tai äidistään, veljestään tai sisarestaan heidän kuoltuaan, sillä hänen päässään on hänen Jumalansa seppele.

8. Koko nasiirilupauksensa ajan hän on pyhitetty Herralle.

9. Jos joku aivan yllättäen kuolee hänen läheisyydessään ja erottautumisen merkki hänen päässään menettää puhtautensa, hänen tulee ajattaa hiuksensa puhdistuspäivänään. Hänen tulee ajattaa ne seitsemäntenä päivänä.

10. Kahdeksantena päivänä hänen on tuotava kaksi metsäkyyhkystä tai kaksi kyyhkysenpoikaa papille ilmestysmajan portille.

11. Papin tulee uhrata toinen syntiuhriksi ja toinen polttouhriksi sekä toimittaa hänelle sovitus, koska hän on joutunut syntiin kuolleen tähden. Papin tulee pyhittää hänen päänsä sinä päivänä.

12. Nasiirin on jälleen erottauduttava Herralle nasiirilupauksensa ajaksi ja uhrattava vuoden vanha karitsa vikauhriksi. Aikaisemmat päivät jääkööt ottamatta lukuun, koska hänen nasiirinmerkkinsä menetti puhtautensa.

13. Tämä on laki nasiirista. Kun hänen nasiirilupauksensa aika on kulunut umpeen, hänet on tuotava ilmestysmajan ovelle.

14. Nasiirin on tuotava uhrinaan Herralle vuoden vanha, virheetön uroskaritsa polttouhriksi ja vuoden vanha, virheetön naaraskaritsa syntiuhriksi sekä virheetön pässi yhteysuhriksi.

15. Lisäksi on tuotava niihin kuuluvana ruoka- ja juomauhrina korillinen hienoista vehnäjauhoista leivottuja happamattomia leipiä, öljyyn leivottuja leipiä ja öljyllä voideltuja happamattomia ohukaisia.

16. Papin on tuotava ne Herran eteen ja uhrattava nasiirin syntiuhri ja polttouhri.

17. Pässi hänen on uhrattava yhteysuhriksi Herralle ja sen ohella korillinen happamattomia leipiä. Papin on uhrattava myös yhteysuriin kuuluva ruoka- ja juomauhri.

18. Nasiirin tulee ajattaa ilmestysmajan portilla hiuksensa, erottautumisensa merkki, ottaa hiukset ja panna ne yhteysuhrin alla palavaan tuleen.

19. Papin tulee ottaa keitetty pässin lapa sekä korista happamaton leipä ja happamaton ohukainen ja panna ne nasiirin käsiin sen jälkeen, kun tämä on ajattanut pois erottautumisensa merkin.

20. Niitä on heilutettava heilutusuhrina Herran edessä. Uhri on pyhitetty papille heilutetun rintalihan ja anniksi annetun reiden lisäksi. Sen jälkeen nasiiri voi juoda viiniä.

21. Tämä on laki nasiirista, joka tekee lupauksen, ja hänen uhristaan Herralle hänen ryhtyessään nasiiriksi. Sen lisäksi, hän voi uhrata muuta, mitä saa hankituksi. Hänen on tehtävä antamansa lupauksen mukaan ja noudatettava nasiiriksi erottautumista koskevaa lakia."

 

Herran siunaus

 

22. Herra puhui Moosekselle:

23. "Sano Aaronille ja hänen pojilleen: Näin teidän tulee siunata israelilaisia. Sanokaa heille:

24. Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua;

25. Herra valaiskoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen;

26. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan.

27. Näin heidän tulee asettaa minun nimeni israelilaisten ylle, ja minä siunaan heitä."

 

7. luku

 

Heimoruhtinaiden vihkiäislahjat

 

1. Kun Mooses oli saanut pystytetyksi asumuksen, hän voiteli sen, pyhitti sen ja kaikki sen esineet sekä alttarin kaikkine esineineen. Kun hän oli voidellut ja pyhittänyt ne,

2. Israelin ruhtinaat, perhekuntien päämiehet, heimoruhtinaat, jotka olivat valvoneet katselmusta,

3. toivat lahjanaan Herran eteen kuudet katetut vaunut ja kaksitoista härkää. Kaksi ruhtinasta toi aina yhdet vaunut ja jokainen ruhtinas härän. He toivat ne asumuksen eteen.

4. Herra sanoi Moosekselle:

5. "Ota ne heiltä ja anna leeviläisille käytettäviksi ilmestysmajan palveluksessa, kullekin palvelustehtävänsä mukaisesti."

6. Mooses otti vastaan vaunut ja härät ja antoi ne leeviläisille.

7. Kahdet vaunut ja neljä härkää hän antoi Geersonin pojille heidän palvelustehtävänsä mukaisesti.

8. Merarin pojille hän antoi neljät vaunut ja kahdeksan härkää heidän palvelustehtävänsä mukaisesti, jota he suorittivat Iitamarin, pappi Aaronin pojan, johdolla.

9. Kehatin pojille hän ei antanut mitään, sillä heidän palvelutyönään oli kantaa pyhiä esineitä olallaan.

10. Ruhtinaat toivat vihkiäislahjat alttaria varten sinä päivänä, jona se voideltiin. He toivat lahjansa alttarin eteen,

11. mutta Herra sanoi Moosekselle: "Kunkin ruhtinaan on yksi kerrallaan tuotava eri päivinä uhrinsa alttarin vihkimistä varten."

12. Ensimmäisenä päivänä toi uhrinsa Nahson, Amminadabin poika, Juudan heimosta.

13. Hänen uhrinaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

14. yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

15. yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

16. yksi vuohipukki syntiuhriksi

17. ja yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi vuohipukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Nahsonin, Amminadabin pojan, uhri.

18. Toisena päivänä toi uhrinsa Netanel, Suuarin poika, Isaskarin ruhtinas.

19. Hänen uhrinaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

20. yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

21. yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

22. yksi vuohipukki syntiuhriksi

23. ja yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi vuohipukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Netanelin, Suuarin pojan, uhri.

24. Kolmantena päivänä toi uhrinsa Sebulonin jälkeläisten ruhtinas Eliab, Heelonin poika.

25. Hänen uhrinaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

26. yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

27. yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

28. yksi vuohipukki syntiuhriksi

29. ja yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi vuohipukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Eliabin, Heelonin pojan, uhri.

30. Neljäntenä päivänä toi uhrinsa Ruubenin jälkeläisten ruhtinas Elisur, Sedeurin poika.

31. Hänen uhrinaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

32. yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

33. yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

34. yksi vuohipukki syntiuhriksi

35. ja yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi vuohipukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Elisurin, Sedeurin pojan, uhri.

36. Viidentenä päivänä toi uhrinsa Simeonin jälkeläisten ruhtinas Selumiel, Suurisaddain poika.

37. Hänen uhrinaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

38. yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

39. yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

40. yksi vuohipukki syntiuhriksi

41. ja yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi vuohipukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Selumielin, Suurisaddain pojan, uhri.

42. Kuudentena päivänä toi uhrinsa Gaadin jälkeläisten ruhtinas Eljasaf, Deuelin poika.

43. Hänen uhrinaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

44. yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

45. yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

46. yksi vuohipukki syntiuhriksi

47. ja yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi vuohipukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Eljasafin, Deuelin pojan, uhri.

48. Seitsemäntenä päivänä toi uhrinsa Efraimin jälkeläisten ruhtinas Elisama, Ammihudin poika.

49. Hänen uhrinaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

50. yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

51. yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

52. yksi vuohipukki syntiuhriksi

53. ja yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi vuohipukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Elisaman, Ammihudin pojan, uhri.

54. Kahdeksantena päivänä toi uhrinsa Manassen jälkeläisten ruhtinas Gamliel, Pedasurin poika.

55. Hänen uhrinaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

56. yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

57. yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

58. yksi vuohipukki syntiuhriksi

59. ja yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi vuohipukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Gamlielin, Pedasurin pojan, uhri.

60. Yhdeksäntenä päivänä toi uhrinsa Benjaminin jälkeläisten ruhtinas Abidan, Gideonin poika.

61. Hänen uhrinaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

62. yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

63. yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

64. yksi vuohipukki syntiuhriksi

65. ja yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi vuohipukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Abidanin, Gideonin pojan, uhri.

66. Kymmenentenä päivänä toi uhrinsa Daanin jälkeläisten ruhtinas Ahieser, Ammisaddain poika.

67. Hänen uhrinaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

68. yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

69. yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

70. yksi vuohipukki syntiuhriksi

71. ja yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi vuohipukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Ahieserin, Ammisaddain pojan, uhri.

72. Yhdentenätoista päivänä toi uhrinsa Asserin jälkeläisten ruhtinas Pagiel, Okranin poika.

73. Hänen uhrinaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

74. yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

75. yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

76. yksi vuohipukki syntiuhriksi

77. ja yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi vuohipukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Pagielin, Okranin pojan, uhri.

78. Kahdentenatoista päivänä toi uhrinsa Naftalin jälkeläisten ruhtinas Ahira, Eenanin poika.

79. Hänen uhrinaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

80. yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

81. yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

82. yksi vuohipukki syntiuhriksi

83. ja yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi vuohipukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Ahiran, Eenanin pojan, uhri.

84. Näin tapahtui alttarin vihkiminen silloin, kun se voideltiin. Israelin ruhtinaat antoivat alttaria varten kaksitoista

hopeavatia, kaksitoista maljaa ja kaksitoista kultakuppia.

85. Kukin hopeavati oli sadankolmenkymmenen sekelin ja kukin malja seitsemänkymmenen sekelin painoinen. Astioissa oli siis hopeaa kaikkiaan kaksituhatta neljäsataa sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan.

86. Kultakuppeja, jotka olivat täynnä suitsuketta, oli kaksitoista. Kukin kuppi painoi kymmenen sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan. Kupeissa oli siis kultaa kaikkiaan satakaksikymmentä sekeliä.

87. Polttouhrihärkiä oli yhteensä kaksitoista, pässejä kaksitoista, ja vuoden vanhoja uroskaritsoja kaksitoista. Niihin kuuluivat lisäksi ruokauhrit. Myös syntiuhripukkeja oli kaksitoista.

88. Yhteysuhriteuraita oli kaikkiaan kaksikymmentäneljä härkää, kuusikymmentä pässiä, kuusikymmentä vuohipukkia ja kuusikymmentä vuoden vanhaa uroskaritsaa. Näin vihittiin alttari sen jälkeen, kun se oli voideltu.

89. Kun Mooses meni ilmestysmajaan puhumaan Herran kanssa, hän kuuli äänen, joka puhutteli häntä todistuksen arkun päällä olevalta sovituspaikalta, kahden kerubin välistä. Herra puhui hänelle.

 

8. luku

 

Lampunjalka

 

1. Herra sanoi Moosekselle:

2. "Puhu Aaronille. Sano hänelle: Kun sytytät lamput, noiden seitsemän lampun tulee valaista lampunjalan edustaa."

3. Aaron teki niin. Hän sytytti lamput valaisemaan lampunjalan edustaa, niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt.

4. Lampunjalka oli tehty näin: se oli taottu kullasta; sen runko ja kukkalehdetkin oli tehty takomalla. Mooses teetti lampunjalan sen näköiseksi, kuin Herra oli hänelle näyttänyt.

 

Leeviläisten puhdistaminen

 

5. Herra puhui Moosekselle:

6. "Ota leeviläiset erilleen israelilaisten keskuudesta ja puhdista heidät.

7. Puhdistaaksesi heidät tee heille näin: Pirskota heidän päälleen synnistä puhdistavaa vettä. Heidän tulee ajattaa partaveitsellä koko ruumiinsa, pestä vaatteensa ja puhdistautua.

8. Sitten heidän tulee ottaa nuori härkä sekä siihen kuuluvana ruokauhrina öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja. Ota sinä vielä toinen nuori härkä syntiuhriksi.

9. Tuo sitten leeviläiset ilmestysmajan eteen ja kutsu koolle koko Israelin seurakunta.

10. Kun olet tuonut leeviläiset Herran eteen, israelilaisten tulee laskea kätensä leeviläisten päälle.

11. Aaronin tulee Herran edessä antaa leeviläiset heilutusuhriksi[1] israelilaisten puolesta, niin että leeviläiset voivat olla palvelemassa Herraa.

12. Leeviläisten tulee laskea kätensä nuorten härkien pään päälle. Valmista sinä toinen niistä syntiuhriksi ja toinen polttouhriksi Herralle toimittaaksesi sovituksen leeviläisille.

13. Aseta sitten leeviläiset Aaronin ja hänen poikiensa eteen, anna heidät heilutusuhrina Herralle

14. ja erota leeviläiset muista israelilaisista. Näin leeviläisistä tulee minun omiani.

15. Sen jälkeen leeviläisten tulee mennä ilmestysmajan palvelukseen. Puhdista heidät ja anna heidät heilutusuhriksi,

16. sillä heidät on annettu kokonaan minulle israelilaisten keskuudesta. Minä olen ottanut heidät omikseni kaikkien israelilaisten esikoisten tilalle, kaikkien, jotka avaavat kohdun.

17. Jokainen israelilaisten esikoinen, niin ihmisten kuin karjankin, on näet minun. Minä pyhitin heidät itselleni sinä päivänä, jona surmasin kaikki Egyptin maan esikoiset,

18. ja otin leeviläiset itselleni kaikkien israelilaisten esikoisten tilalle.

19. Minä annoin leeviläiset israelilaisten keskuudesta palvelijoiksi Aaronille ja hänen pojilleen, suorittamaan palvelusta ilmestysmajassa israelilaisten puolesta ja toimittamaan israelilaisille sovituksen, ettei israelilaisia kohtaisi rangaistus, kun he

lähestyvät pyhäkköä.

20. Mooses, Aaron ja koko Israelin seurakunta tekivät leeviläisille kaiken, mitä Herra oli Mookselle leeviläisistä määrännyt. Juuri niin israelilaiset tekivät heille.

21. Leeviläiset puhdistautuivat synnistä ja pesivät vaatteensa. Sitten Aaron antoi heidät Herran edessä heilutusuhriksi ja toimitti heille sovituksen heidän puhdistamisekseen.

22. Sen jälkeen leeviläiset menivät ilmestysmajaan toimittamaan palvelustaan Aaronin ja hänen poikiensa johdolla. Niin kuin Herra oli Mookselle leeviläisistä määräänyt, niin heille tehtiin.

23. Herra puhui Moosekselle:

24. "Tämä koskee leeviläisiä: Kahdenkymmenenviiden vuoden ikäisistä ylöspäin he ovat palveluskelpoisia ilmestysmajan palvelutyössä.

25. Viidenkymmenen ikävuoden jälkeen heidän tulee kuitenkin vetäytyä syrjään palvelusta toimittavien joukosta eikä olla enää palvelutyössä.

26. He voivat auttaa veljiään ilmestysmajassa tehtävien hoitamisessa, mutta he eivät saa enää suorittaa palvelusta. Järjestä leeviläisten tehtävät näin."

 

9. luku

 

Täsmennyksiä pääsiäismääräyksiin

 

1. Herra puhui Moosekselle Siinain autiomaassa toisena vuotena siitä, kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptin maasta, vuoden ensimmäisessä kuussa. Hän sanoi:

2. "Israelilaisten tulee viettää pääsiäistä säädettynä aikana.

3. Viettäkää sitä määräaikanaan, tämän kuukauden neljäntenätoista päivänä iltahämärissä. Viettäkää se kaikkien sitä koskevien käskyjen ja säädösten mukaan."

4. Niinpä Mooses puhui israelilaisille pääsiäisen viettämisestä,

5. ja he viettivät Siinain autiomaassa pääsiäistä ensimmäisessä kuussa, kuukauden neljäntenätoista päivänä iltahämärissä.

Israelilaiset tekivät kaiken niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt.

6. Muutamat miehet olivat kuitenkin tulleet epäpuhtaiksi kuolleesta eivätkä voineet viettää pääsiäistä sinä päivänä. He tulivat samana päivänä Mooseksen ja Aaronin eteen.

7. Miehet sanoivat Moosekselle: "Me olemme epäpuhtaita kuolleen vuoksi. Miksi meidän ei silti annettaisi tuoda Herralle uhria määräaikanaan yhdessä muiden israelilaisten kanssa?"

8. Mooses sanoi heille: "Odottakaa tässä. Minä tahdon kuulla, mitä Herra teistä säätää."

9. Silloin Herra sanoi Moosekselle:

10. "Puhu israelilaisille näin: Jos joku teistä tai teidän jälkeläisistänne on tullut epäpuhtaaksi kuolleesta tai on kaukana matkalla, he voivat kuitenkin viettää Herran pääsiäistä.

11. Heidän tulee viettää sitä toisen kuun neljäntenätoista päivänä iltahämärissä. Heidän tulee syödä pääsiäislammas happamattoman leivän ja katkerien yrttien kanssa.

12. He eivät saa jättää siitä mitään seuraavaan aamuun eivätkä rikkoa yhtään sen luuta. Heidän tulee valmistaa se kaikkien pääsiäisuhria koskevien lakien mukaan.

13. Mutta jokainen, joka jättää pääsiäisuhrin valmistamatta, vaikka on puhdas eikä ole matkoilla, tulee erottaa kansastaan, koska hän ei ole tuonut uhria Herralle säädettynä aikana. Sellainen ihminen on vastuussa synnistään.

14. Kun luonanne asuva muukalainen tahtoo viettää Herran pääsiäistä, hänen on noudatettava pääsiäistä koskevia lakeja ja säädoksiä. Teillä kaikilla tulee olla sama laki, sekä muukalaisella että maassa syntyneellä."

 

Pilvi johtaa kansaa

 

15. Kun asumus oli pystytetty, todistuksen teltan peitti pilvi, joka oli asumuksen yllä tulen kaltaisena hohteena illasta aamuun asti.

16. Näin oli aina; pilvi peitti sen päivällä ja tulenhohde yöllä.

17. Israelilaiset lähtivät liikkeelle aina sen jälkeen, kun pilvi kohosi teltan päältä, ja he leiriytyivät siihen paikkaan, mihin pilvi laskeutui.

18. Israelilaiset lähtivät liikkeelle Herran käskyn mukaan, ja Herran käskyn mukaan israelilaiset leiriytyivät. He olivat leiriytyneinä niin kauan kuin pilvi pysyi asumuksen päällä.

19. Jos pilvi viipyi asumuksen päällä pitkän aikaa, israelilaiset noudattivat Herran käskyä eivätkä lähteneet liikkeelle.

20. Joskus pilvi viipyi asumuksen päällä muutamia päiviä. Herran käskyn mukaan he silloinkin olivat leiriytyneinä ja lähtivät liikkeelle Herran käskyn mukaan.

21. Jos pilvi joskus pysyi paikallaan vain illasta aamuun ja kohosi aamulla, he lähtivät silloinkin liikkeelle. Samoin, jos pilvi pysyi päivän ja yön ja sitten kohosi, he lähtivät liikkeelle.

22. Samoin, jos pilvi viipyi asumuksen päällä pari päivää tai kuukauden tai vielä pitemmän ajan, israelilaiset olivat

leiriytyneinä eivätkä lähteneet liikkeelle ennen kuin se kohosi. Silloin he lähtivät liikkeelle.

23. Herran käskyn mukaan he leiriytyivät ja Herran käskyn mukaan he lähtivät liikkeelle. He noudattivat kaikkea, mitä Herra Mooseksen kautta oli käskenyt heidän noudattaa.

 

10. luku

 

Hopeatorvet

 

1. Herra sanoi Moosekselle:

2. "Tee itsellesi kaksi hopeatorvea. Tee ne takomalla. Ne on annettu sinulle seurakunnan koollekutsumista ja leirien

liikkeellepanemista varten.

3. Kun niihin molempiin puhalletaan, koko seurakunnan tulee kokoontua sinun luoksesi ilmestysmajan portille.

4. Mutta jos puhalletaan vain yhteen, tulee ruhtinaiden, Israelin heimojen päämiesten, kokoontua sinun luoksesi.

5. Kun puhallatte hälytyssoiton, itään päin leiriytyneiden leirien tulee lähteä liikkeelle.

6. Kun puhallatte hälytyssoiton toistamiseen, etelään päin leiriytyneiden leirien tulee lähteä liikkeelle. Hälytyssoitto tulee puhaltaa leirien liikkeellelähdön merkiksi.

7. Kutsuttaessa seurakuntaa kokoon puhaltakaa torveen. Älkää kuitenkaan puhaltako hälytyssoittoa.

8. Pappien, Aaronin poikien, tulee puhaltaa torviin. Ne kuuluvat teille ikuisen säädöksen mukaan kautta sukupolvienne.

9. Kun te lähdette maassanne taisteluun vihollista vastaan, joka teitä ahdistaa, teidän tulee soittaa torvilla hälytys. Silloin teitä muistetaan Herran, teidän Jumalanne, edessä ja te pelastutte vihollistenne käsistä.

10. Puhaltakaa torviin myös ilopäivinänne, juhlinanne sekä uudenkuun päivinä uhratessanne poltto- ja yhteysuhrejanne, niin ne muistuttavat teistä Jumalanne edessä. Minä olen Herra, teidän Jumalanne."

 

Lähtö Siinailta

 

11. Toisen vuoden toisen kuukauden kahdentenakymmenentenä päivänä pilvi kohosi todistuksen asumuksen päältä.

12. Silloin israelilaiset lähtivät liikkeelle leireittäin Siinain autiomaasta. Paaranin autiomaassa pilvi pysähtyi jälleen.

13. Näin he lähtivät liikkeelle ensimmäistä kertaa sillä tavoin kuin Herra oli Mooseksen kautta käskenyt.

14. Ensimmäisenä lähti liikkeelle osastoittain Juudan jälkeläisten leiri lippuineen. Juudan joukkoa johti Nahson, Amminadabin poika.

15. Isaskarilaisten heimon joukkoa johti Netanel, Suuarin poika.

16. Sebulonilaisten heimon joukkoa johti Eliab, Heelonin poika.

17. Kun asumus oli purettu, lähtivät liikkeelle geersonilaiset ja merarilaiset, jotka kantoivat asumusta.

18. Sitten lähti liikkeelle osastoittain Ruubenin leiri lippuineen. Ruubenin joukkoa johti Elisur, Sedeurin poika.

19. Simeonilaisten heimon joukkoa johti Selumiel, Suurisaddain poika.

20. Gaadilaisten heimon joukkoa johti Eljasaf, Deuelin poika.

21. Sitten lähtivät liikkeelle kehatilaiset kantaen pyhiä esineitä. Asumus pystytettiin, ennen kuin he saapuivat perille.

22. Sitten lähti liikkeelle osastoittain Efraimilaisten leiri lippuineen. Efraimin joukkoa johti Elisama, Ammihudin poika.

23. Manasselaisten heimon joukkoa johti Gamliel, Pedasurin poika.

24. Benjaminilaisten heimon joukkoa johti Abidan, Gideonin poika.

25. Kaikkien muiden leirien jälkeen lähti liikkeelle osastoittain Daanilaisten leiri lippuineen. Daanin joukkoa johti

Ahieser, Ammisaddain poika.

26. Asserilaisten heimon joukkoa johti Pagiel, Okranin poika.

27. Naftalilasten heimon joukkoa johti Ahira, Eenanin poika.

28. Tässä järjestyksessä israelilaisten joukot lähtivät liikkeelle.

29. Mooses sanoi Hoobabille, appensa, midianilaisen Reuelin, pojalle: "Me olemme matkalla paikkaan, josta Herra on sanonut: 'Sen minä annan teille.' Lähde meidän kanssamme, niin me palkitsemme sinut hyvin, sillä Herra on puhunut hyvää Israelista."

30. Mutta Hoobab vastasi hänelle: "En lähde, vaan menen omaan maahani ja synnyinseudulleni."

31. Mooses sanoi: "Ethän jätä meitä, sillä sinä tiedät, mihin meidän on hyvä leiriytyä autiomaassa. Rupea siis meille oppaaksi[2].

32. Jos lähdet kanssamme, me annamme sinun saada osasi siitä hyvästä, minkä Herra meille suo."

33. Israelilaiset kulkivat Herran vuoren luota kolme päivänmatkaa, ja Herran liitonarkku kulki heidän edellään kolme päivänmatkaa etsien heille levähdyspaikkaa.

34. Herran pilvi oli heidän päällään päivällä, kun he lähtivät leiristä liikkeelle.

35. Kun arkku lähti liikkeelle, Mooses lausui: "Nouse, Herra, että sinun vihollisesi hajaantuisivat ja vihamiehesi pakenisivat edestäsi."

36. Kun arkku pysähtyi, hän lausui: "Palaa, Herra, Israelin heimojen kymmenientuhansien luo."

 

11. luku

 

Kansa napisee ruoasta

 

1. Kansa alkoi valittaa, ja se kuulosti pahalta Herran korvissa. Hän kuuli sen ja vihastui, ja Herran tuli syttyi heidän keskellään ja poltti leirin reunimmaisia osia.

2. Silloin kansa huusi hädissään avuksi Moosesta, ja Mooses rukoili Herraa. Niin tuli sammui.

3. Tuota paikkaa ruvettiin kutsumaan nimellä Tabeera[3], koska Herran tuli oli polttanut heitä siellä.

4. Mutta israelilaisten keskuudessa olevassa sekakansassa heräsivät himot, ja myös israelilaiset rupesivat taas itkemään. He sanoivat: "Jospa joku antaisi meille lihaa syödäksemme!

5. Me muistamme kalat, joita söimme Egyptissä ilmaiseksi, samoin kurkut, melonit, purjot, sipulit ja valkosipulit.

6. Nyt me sen sijaan näännymme. Eihän täällä näy mitään muuta kuin tuota mannaa."

7. Manna oli korianterin siemenen kaltaista ja bedellion-pihkan näköistä.

8. Kansa samoili kokoamassa sitä ja jauhoi sitä käsikivillä tai survoi huhmaressa. He keittivät sitä padassa ja valmistivat siitä leipiä, ja sen maku oli samanlainen kuin öljyleivonnaisen.

9. Kun kaste laskeutui yöllä leiriin, laskeutui sinne mannakin.

 

Mooses valittaa raskasta kutsumustaan

 

10. Mooses kuuli kuinka kansa itki; kukin perhekunta itki telttansa ovella. Herra vihastui siitä kovin, ja myös Mooseksen mielestä se oli paha.

11. Mooses sanoi Herralle: "Miksi olet tehnyt näin pahoin palvelijallesi? Miksi en ole saanut armoa sinun silmissäsi?

Sinähän olet pannut koko tämän kansan taakaksi minun päälleni.

12. Olenko minä siittänyt koko tämän kansan, olenko minä synnyttänyt sen? Sinähän käsket minua kantamaan sitä sylissäni, niin kuin hoitaja kantaa imeväistä, kantamaan siihen maahan, jonka olet valalla vannoen luvannut heidän isilleen.

13. Mistä minulla on antaa lihaa koko tälle kansalle? Hehän ahdistavat minua itkullaan ja sanovat: 'Anna meille lihaa, että saamme syödä.'

14. Minä en jaksa kantaa yksinäni koko tätä kansaa, sillä se on minulle liian raskasta.

15. Jos aiot kohdella minua näin, surmaa minut mieluummin, jos olen saanut armon sinun silmissäsi, ettei minun tarvitsisi nähdä kurjuuttani."

 

Mooses saa avukseen seitsemänkymmentä vanhinta

 

16. Silloin Herra puhui Moosekselle: "Kutsu kokoon minua varten seitsemänkymmentä miestä Israelin vanhimpia, joista tiedät, että he ovat kansan vanhimpia ja päällysmiehiä. Tuo heidät ilmestysmajalle, että he olisivat siellä valmiina sinun kanssasi.

17. Minä laskeudun alas ja puhun siellä sinun kanssasi. Minä otan päälläsi olevaa henkeä ja panen sitä heidän päälleen. Siten he voivat kantaa kanssasi kansan taakkaa, eikä sinun tarvitse kantaa sitä yksinäsi.

18. Sano kansalle: Pyhittäytykää huomiseksi. Te saatte syödä lihaa, koska itkitte Herran kuullen ja sanoitte: 'Jospa joku antaisi meille lihaa syödäksemme! Egyptissä meidän oli sentään hyvä olla.' Niinpä Herra antaa nyt teille lihaa, ja te saatte syödä.

19. Eikä siinä ole teille syömistä ainoastaan päiväksi tai kahdeksi eikä vain viideksi tai kymmeneksi tai kahdeksikymmeneksi päiväksi

20. vaan kuukauden päiviksi. Silloin se tulee jo ulos nenästänne ja iljettää teitä. Näin käy siksi, että te olette halveksineet Herraa, joka on teidän keskellänne, ja itkeneet hänen edessään ja sanoneet: 'Miksi lähdimmekään Egyptistä!'"

21. Mooses vastasi: "Kansaa, jonka keskuudessa minä elän, on kuusisataatuhatta sotakelpoista miestä, ja sinä sanoit: 'Minä annan heille lihaa syötäväksi kuukauden päiviksi.'

22. Jos heille teurastettaisiin lampaat, vuohet ja naudat, riittäisikö se heille? Vai kootaanko heille kaikki meren kalat, niin että se riittäisi heille?"

23. Mutta Herra sanoi Moosekselle: "Onko Herran käsi lyhentynyt? Nyt saat nähdä, toteutuuko sinulle antamani sana vai ei."

24. Mooses meni ulos ja puhui kansalle Herran sanat. Hän kutsui koolle seitsemänkymmentä miestä kansan vanhimpia ja ja käski heidän asettua seisomaan ilmestysmajan ympärille.

25. Herra laskeutui alas pilvessä ja puhui Moosekselle, otti hänen päällään olevaa henkeä ja pani niiden seitsemänkymmenen

vanhimman päälle. Kun henki laskeutui heidän päälleen, he profetoivat, mutta eivät enää sen jälkeen.

26. Kaksi miestä oli kuitenkin jäänyt leiriin.Toisen nimi oli Eldad ja toisen nimi Meedad. Henki laskeutui heidänkin päälleen, sillä heidätkin oli kirjoitettu luetteloon, vaikka eivät olleet lähteneet ilmestysmajalle. He profetoivat leirissä.

27. Silloin muuan nuorukainen juoksi kertomaan Moosekselle: "Eldad ja Meedad profetoivat leirissä."

28. Joosua, Nuunin poika, joka oli ollut Mooseksen palvelija nuoruudestaan asti, puuttui puheeseen ja sanoi: "Oi, herrani Mooses, estä heitä!"

29. Mutta Mooses vastasi hänelle: "Oletko kateellinen minun puolestani? Kunpa koko Herran kansa olisi profeettoja ja Herra olisi antanut henkensä heidän päälleen!"

30. Sitten Mooses siirtyi takaisin leiriin Israelin vanhimpien kanssa.

 

Viiriäiset

 

31. Herra nostatti tuulen, joka toi viiriäisiä mereltä ja painoi niitä leiriin ja päivänmatkan laajuudelta sen ympärille. Ja niitä oli maan pinnalla lähes kahden kyynärän paksuudelta.

32. Silloin kansa nousi ja keräsi viiriäisiä koko sen päivän ja yön ja koko seuraavan päivän. Jokainen kokosi vähintään kymmenen hoomer-mittaa. He levittivät niitä kuivumaan itseään varten ympäri leiriä.

33. Mutta lihan vielä ollessa heidän hampaissaan, ennen kuin se oli syöty loppuun, Herran viha syttyi kansaa kohtaan, ja Herra löi kansaa hyvin ankarasti.

34. Tuota paikkaa ruvettiin kutsumaan nimellä Kibrot-Hattaava[4], koska sinne haudattiin kansasta ne, jotka olivat antautuneet himonsa valtaan.

35. Kibrot-Hattaavasta kansa lähti liikkeelle Haserotia kohti ja pysähtyi sinne.

 

12. luku

 

Mirjam ja Aaron parjaavat Moosesta

 

1. Mirjam ja Aaron puhuivat Moosesta vastaan kuusilaisnaisen tähden, jonka hän oli ottanut vaimokseen. Mooses oli näet nainut kuusilaisen naisen.

2. He sanoivat: "Onko Herra todella puhunut vain Mooseksen kautta? Eikö hän ole puhunut myös meidän kauttamme?" Mutta Herra kuuli sen.

3. Mooses oli kuitenkin hyvin nöyrä ihminen, nöyrempi kuin kukaan ihminen maan päällä.

4. Herra sanoi yhtäkkiä Moosekselle ja Aaronille ja Mirjamille: "Menkää te kolme ilmestysmajalle." Niin he lähtivät sinne kolmestaan.

5. Herra laskeutui alas pilvipatsaassa, joka pysähtyi teltan ovelle. Hän kutsui Aaronia ja Mirjamia, ja he kumpikin astuivat esiin.

6. Herra sanoi: "Kuulkaahan mitä minä sanon. Jos keskuudessanne on profeetta, minä ilmestyn hänelle näyssä, puhun hänelle unessa.

7. Palvelijani Mooseksen kohdalla ei ole näin. Hän on uskollinen koko minun talossani,

8. ja minä puhun hänen kanssaan kasvokkain, avoimesti, enkä arvoituksin ja kuvin. Hän saa katsella Herran hahmoa. Miksi ette siis pelänneet puhua minun palvelijaani Moosesta vastaan?"

9. Herra oli vihastunut heihin ja lähti pois.

10. Kun pilvi poistui teltan päältä, niin huomattiin, että Mirjam oli lumivalkea spitaalista. Kun Aaron kääntyi Mirjamiin päin, hän näki, että tämä oli spitaalinen.

11. Aaron sanoi Moosekselle: "Oi, herrani! Älä pane kannettavaksemme syntiä, jonka olemme tehneet tyhmyyksissämme.

12. Älä anna hänen jäädä kuolleen sikiön kaltaiseksi, jonka ruumis on puoleksi mädännyt, kun se tulee äitinsä kohdusta."

13. Silloin Mooses huusi Herran puoleen: "Oi Jumala! Minä pyydän, paranna hänet!"

14. Herra vastasi Moosekselle: "Jos hänen isänsä olisi sylkenyt häntä silmille, eikö hänen tulisi olla häpeissään seitsemän päivää? Hän saa nyt olla suljettuna ulos leiristä seitsemän päivää. Sen jälkeen hän saa tulla takaisin."

15. Niinpä Mirjam oli suljettuna ulos leiristä seitsemän päivää, eikä kansa lähtenyt liikkeelle, ennen kuin Mirjam oli tuotu takaisin.

16. Sen jälkeen kansa lähti liikkeelle Haserotista ja leiriytyi Paaranin autiomaahan.

 

13. luku

 

Kaksitoista vakoojaa Kanaaninmaahan

 

1. Sitten Herra sanoi Moosekselle:

2. "Lähetä miehiä vakoilemaan Kanaaninmaata, jonka minä annan israelilaisille. Lähettäkää yksi mies kustakin heimosta. Jokaisen heistä tulee olla ruhtinas heimonsa keskuudesta."

3. Niinpä Mooses lähetti heidät Paaranin autiomaasta Herran käskyn mukaan. Kaikki miehet olivat israelilaisten päälliköitä.

4. Nämä olivat heidän nimensä: Sammua, Sakkurin poika Ruubenin heimosta,

5. Saafat, Hoorin poika Simeonin heimosta,

6. Kaaleb, Jefunnen poika Juudan heimosta,

7. Jigal, Joosefin poika Isaskarin heimosta,

8. Hoosea, Nuunin poika Efraimin heimosta,

9. Palti, Raafun poika Benjaminin heimosta,

10. Gaddiel, Soodin poika Sebulonin heimosta,

11. Gaddi, Suusin poika Manassen heimosta, Joosefin heimosta,

12. Ammiel, Gemallin poika Daanin heimosta,

13. Setur, Miikaelin poika Asserin heimosta,

14. Nahbi, Vofsin poika Naftalin heimosta

15. ja Geuel, Maakin poika Gaadin heimosta.

16. Nämä olivat niiden miesten nimet, jotka Mooses lähetti maata vakoilemaan. Hooseaa, Nuunin poikaa, Mooses kutsui Joosuaksi.

17. Lähettäessään heidät vakoilemaan Kanaaninmaata Mooses sanoi heille: "Lähtekää nyt Negeviin ja nouskaa sieltä vuoristoon.

18. Katselkaa maata, millainen se on, ja kansaa, joka siinä asuu. Onko kansa voimakas vai heikko, onko sitä vähän vai paljon?

19. Tutkikaa, millainen on maa, jossa se asuu. Onko maa hyvä vai huono, ja millaisia ovat kaupungit, joissa kansa asuu, avonaisia kyliä vai varustettuja kaupunkeja?

20. Minkälaista maa on, lihavaa vai laihaa, ja onko siinä puita vai ei? Olkaa rohkeita ja ottakaa mukaanne sen maan hedelmiä." Silloin oli se aika, jolloin ensimmäiset rypäleet kypsyivät.

21. Miehet lähtivät ja vakoilivat maata Siinin autiomaasta Rehobiin asti, josta mennään Hamatiin.

22. He lähtivät Negeviin ja tulivat Hebroniin, jossa asuivat Ahiman, Seesai ja Talmai, Anakin jälkeläiset. Hebron oli rakennettu seitsemän vuotta ennen Egyptin Sooania.

23. Sitten he tulivat Eskolinlaaksoon[5] ja leikkasivat sieltä oksan, jossa oli yksi rypäleterttu. Kaksi heistä kantoi sitä kantotangolla. He ottivat myös granaattiomenia ja viikunoita.

24. Tuota paikkaa alettiin kutsua Eskolinlaaksoksi rypäletertun tähden, jonka israelilaiset sieltä leikkasivat.

25. Neljänkymmenen päivän kuluttua miehet palasivat vakoilemasta maata.

 

Vakoojien kertomus

 

26. Palattuaan he tulivat Mooseksen, Aaronin ja koko Israelin kansan luo Paaranin autiomaahan Kaadekseen. He tekivät näille ja koko kansalle selkoa matkastaan ja näyttivät heille sen maan hedelmiä.

27. He kertoivat Moosekselle näin: "Me menimme maahan, jonne meidät lähetit, ja se tosiaankin vuotaa maitoa ja hunajaa. Tällaisia ovat sen hedelmät.

28. Mutta siinä maassa asuu väkevä kansa, ja kaupungit ovat lujasti varustettuja ja hyvin suuria. Me näimme siellä myös Anakin jälkeläisiä.

29. Amalekilaiset asuvat Negevin maassa, heettiläiset, jebusilaiset ja amorilaiset asuvat vuoristossa, ja kanaanilaiset asuvat meren rannalla ja Jordanin varsilla."

30. Kaaleb koetti rauhoittaa kansaa Mooseksen puolesta. Hän sanoi: "Menkäämme sinne rohkeasti ja ottakaamme se haltuumme, sillä varmasti pystymme siihen."

31. Mutta miehet, jotka olivat käyneet siellä hänen kanssaan, sanoivat: "Emme me kykene käymään taisteluun sitä kansaa vastaan, sillä se on meitä vahvempi."

32. Näin he puhuivat israelilaisille pahaa maasta, jota olivat olleet vakoilemassa. He sanoivat: "Maa, jota olemme kierrelleet ja vakoilleet, on maa, joka syö asukkaansa. Myös kaikki siellä näkemämme ihmiset olivat kookasta kansaa.

33. Näimmepä siellä jättiläisiäkin: anakilaisia, jotka polveutuvat jättiläisistä. Me olimme omissa silmissämme kuin heinäsirkkoja, ja sellaisia me heistäkin olimme."

 

14. luku

 

Kansa tahtoo palata Egyptiin

 

1. Silloin koko seurakunta alkoi parkua kovalla äänellä, ja kansa itki tuon yön.

2. Kaikki israelilaiset napisivat Moosesta ja Aaronia vastaan, ja koko seurakunta sanoi heille: "Jospa olisimme kuolleet Egyptin maahan tai tähän autiomaahan! Kunpa olisimme kuolleet!

3. Miksi Herra on tuonut meidät tähän maahan kaatumaan miekkaan? Nyt vaimomme ja lapsemme joutuvat vihollisen saaliiksi! Eikö meidän olisi parempi palata Egyptiin?"

4. He sanoivat toisilleen: "Valitkaamme johtaja ja palatkaamme Egyptiin."

5. Silloin Mooses ja Aaron heittäytyivät kasvoilleen koko israelilaisten seurakunnan edessä,

6. ja Joosua, Nuunin poika, sekä Kaaleb, Jefunnen poika, jotka olivat olleet vakoilemassa maata, repäisivät vaatteensa.

7. He sanoivat koko israelilaisten seurakunnalle näin: "Maa, jota kiertelimme vakoilemassa, on erittäin hyvä maa.

8. Jos Herra on mieltynyt meihin, hän vie meidät tuohon maahan ja antaa sen meille, maan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa.

9. Älkää missään tapauksessa kapinoiko Herraa vastaan! Älkää te pelätkö sen maan kansaa, sillä ei heistä ole meille kuin suupalaksi. Heidän varjelijansa on poistunut heidän luotaan, mutta meidän kanssamme on Herra. Älkää pelätkö heitä."

10. Silloin koko seurakunta vaati heitä kivitettäviksi, mutta Herran kirkkaus ilmestyi kaikille israelilaisille ilmestysmajassa.

 

Mooses anoo armoa kansalle

 

11. Herra sanoi Moosekselle: "Kuinka kauan tämä kansa halveksii minua? Eikö se vieläkään usko minuun huolimatta kaikista tunnusteoista, jotka minä olen tehnyt sen keskuudessa?

12. Minä lyön sitä rutolla ja hävitän sen, mutta sinusta minä teen sitä suuremman ja väkevämmän kansan."

13. Mutta Mooses sanoi Herralle: "Egyptiläiset ovat kuulleet, että sinä olet vienyt voimallasi tämän kansan heidän keskeltään.

14. He ovat kertoneet sen tämän maan asukkaille. Nämäkin siis ovat kuulleet, että sinä, Herra, olet tämän kansan keskellä -sinä Herra, joka olet sille ilmestynyt silminnähtävällä tavalla - ja että sinun pilvesi pysyy israelilaisten päällä ja että sinä kuljet heidän edellään päivisin pilvipatsaassa ja öisin tulipatsaassa.

15. Jos sinä nyt surmaat tämän kansan kuin yhden miehen, kansat, jotka kuulevat sinun maineestasi, sanovat näin:

16. 'Koska Herra ei kyennyt viemään tätä kansaa siihen maahan, jonka hän oli heille valalla vannoen luvannut, hän teurasti heidät autiomaassa'.

17. Osoitathan siis nyt suuren voimasi, Herra, niin kuin olet sanonut:

18. 'Herra on pitkämielinen ja hyvin armollinen. Hän antaa anteeksi pahat teot ja rikokset, mutta ei missään tapauksessa pidä syyllistä syyttömänä. Hän rankaisee isien pahuuden vuoksi lapsia ja lasten lapsia kolmanteen ja neljänteen polveen.

19. Annathan anteeksi tämän kansan pahat teot suuren armosi tähden, niin kuin olet antanut anteeksi tälle kansalle matkalla Egyptistä tänne saakka."

20. Herra vastasi: "Minä annan anteeksi, kuten olet sanonut.

21. Mutta niin totta kuin minä elän, ja niin totta kuin Herran kirkkaus täyttää koko maan:

22. totisesti, ei yksikään ihmisistä, jotka ovat nähneet minun kirkkauteni ja Egyptissä ja tässä autiomaassa tekemäni tunnusteot mutta jotka nyt jo kymmenen kertaa ovat minua kiusanneet eivätkä ole olleet kuuliaisia äänelleni,

23. yksikään heistä ei ole näkevä sitä maata, jonka minä vannoin antavani heidän isilleen. Yksikään minun pilkkaajistani ei ole sitä näkevä.

24. Mutta koska minun palvelijassani Kaalebissa on toinen henki ja hän on seurannut minua kokosydämisesti, minä vien hänet maahan, jossa hän kävi, ja hänen jälkeläisensä saavat sen omakseen.

25. Amalekilaiset ja kanaanilaiset asuvat laaksoissa. Kääntykää siis huomenna toisaalle ja kulkekaa Kaislameren tietä autiomaahan."

 

Herra rankaisee Israelia

 

26. Herra puhui Moosekselle ja Aaronille näin:

27. "Kuinka kauan  minun on siedettävä tätä pahaa seurakuntaa, joka valittaa minua vastaan. Minä olen kuullut, kuinka israelilaiset napisevat minua vastaan.

28. Sano heille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, aivan niin kuin te olette puhuneet korvieni kuullen, niin minä teille teen.

29. Teidän ruumiinne kaatuvat tähän autiomaahan, kaikkien katselmuksessa olleiden, kaksikymmenvuotiaiden ja sitä vanhempien, jotka olette napisseet minua vastaan.

30. Totisesti, te ette pääse siihen maahan, johon minä kättä kohottaen lupasin teidät asuttaa, paitsi Kaaleb, Jefunnen poika, ja Joosua, Nuunin poika.

31. Ja lapsenne, joiden sanoitte joutuvan vihollisen saaliiksi - heidät minä vien sinne. He saavat tulla tuntemaan sen maan, jota te halveksitte,

32. mutta teidän ruumiinne kaatuvat tähän autiomaahan.

33. Teidän lastenne täytyy olla paimentolaisina autiomaassa neljäkymmentä vuotta ja kärsiä teidän uskottomuutenne tähden, kunnes te kaikki olette kuolleina ruumiina autiomaassa.

34. Kuten te vakoilitte maata neljäkymmentä päivää, te saatte, päivä vuodeksi luettuna, kärsiä neljäkymmentä vuotta pahoista teoistanne ja kokea, että minä olen jättänyt teidät.

35. Minä, Herra, olen puhunut. Totisesti, minä tulen tekemään näin koko tälle pahalle seurakunnalle, joka on kokoontunut minua vastaan. Tähän autiomaahan he tuhoutuvat tyystin ja tänne he kuolevat."

36. Sitten miehet, jotka Mooses oli lähettänyt maata vakoilemaan ja jotka palattuaan olivat saattaneet koko kansan napisemaan häntä vastaan puhumalla pahaa tuosta maasta,

37. kuolivat vitsaukseen Herran edessä. Nämä miehet olivat saattaneet tuon maan pahaan maineeseen.

38. Vain Joosua, Nuunin poika, ja Kaaleb, Jefunnen poika, jäivät eloon niistä miehistä, jotka olivat käyneet vakoilemassa maata.

 

Tappio Horman luona

 

39. Mooses puhui nämä asiat kaikille israelilaisille. Silloin kansa tuli hyvin murheelliseksi.

40. Varhain aamulla he lähtivät nousemaan vuoren harjalle. He sanoivat: "Tässä me olemme. Me olemme tehneet syntiä, mutta nyt lähdemme paikkaan, josta Herra on puhunut."

41. Mooses sanoi kuitenkin: "Minkä tähden te rikotte Herran käskyä? Yrityksenne ei tule onnistumaan.

42. Älkää lähtekö, ettette joutuisi tappiolle vihollistenne edessä, sillä Herra ei ole teidän keskellänne.

43. Amalekilaiset ja kanaanilaiset ovat näet siellä teitä vastassa, ja te kaadutte miekkaan. Tehän käännyitte pois seuraamasta Herraa, eikä Herra ole enää teidän kanssanne."

44. Ylimielisyydessään he kuitenkin nousivat vuoren harjalle, mutta Herran liitonarkku ja Mooses eivät siirtyneet leiristä mihinkään.

45. Silloin vuoristossa asuvat amalekilaiset ja kanaanilaiset laskeutuivat alas ja voittivat heidät. He ajoivat israelilaisia takaa Hormaan asti ja murskasivat heidät.

 

VAELLUS AUTIOMAASSA

 

15. luku

 

Uhreja koskevia lakeja

 

1. Herra sanoi Moosekselle:

2. "Puhu israelilaisille näin: Kun te tulette maahan, joka on tarkoitettu asuttavaksenne ja jonka minä annan teille,

3. ja uhraatte Herralle tuliuhrin, joko poltto- tai teurasuhrin, lupauksen täyttämiseksi tai vapaaehtoisena lahjana tai juhlauhrinanne, valmistaaksenne miellyttävänä tuoksun Herralle naudoista tai lampaista,

4. on uhrin tuojan tuotava Herralle ruokauhriksi kymmenennesosa eefa-mittaa hienoja vehnäjauhoja, sekoitettuna neljännekseen hiin-mittaa öljyä,

5. ja juomauhriksi neljännes hiin-mittaa viiniä yhtä uroskaritsaa kohti, polttouhrin tai teurasuhrin lisäksi.

6. Pässin ohella on uhrattava ruokauhrina kaksi kymmenesosaa eefa-mittaa hienoja vehnäjauhoja, sekoitettuna kolmannekseen hiin-mittaa öljyä,

7. ja juomauhrina kolmannes hiin-mittaa viiniä miellyttäväksi tuoksuksi Herralle.

8. Kun uhraat nuoren härän poltto- tai teurasuhriksi, joko lupauksen täyttämiseksi tai yhteysuhrina Herralle,

9. on nuoren härän lisäksi tuotava ruokauhrina kolme kymmenesosaa eefa-mittaa hienoja vehnäjauhoja sekoitettuna puoleen hiin-mittaa öljyä.

10. Tuo lisäksi juomauhrina puoli hiin-mittaa viiniä miellyttävästi tuoksuvaksi tuliuhriksi Herralle.

11. Näin on tehtävä kutakin härkää, pässiä, uroskaritsaa tai kiliä uhrattaessa.

12. Uhratkaa näin jokainen eläin, kuinka monta sitten uhraattekin.

13. Jokaisen maassa syntyneen on tehtävä näin tuodessaan Herralle tuliuhrin miellyttäväksi tuoksuksi.

14. Jos luonanne väliaikaisesti tai vakituisesti asuva muukalainen uhraa miellyttävästi tuoksuvan tuliuhrin Herralle, hänen tulee tehdä niin kuin tekin teette.

15. Seurakunnassa teillä ja luonanne asuvalla muukalaisellakin, on sama laki. Tämä on teille ikuinen säädös kautta sukupolvienne. Te olette Herran edessä samassa asemassa muukalaisen kanssa.

16. Teitä ja luonanne asuvaa muukalaista koskee sama opetus ja sama laki."

17. Herra puhui Moosekselle:

18. "Sano israelilaisille näin: Kun tulette siihen maahan, johon minä teidät vien,

19. erottakaa Herralle kuuluva osuus leivästä, jota siinä maassa syötte.

20. Erottakaa satonne ensimmäisestä taikinasta tehty limppu. Antakaa se niin kuin se olisi otettu erilleen puimatantereelta.

21. Teidän tulee sukupolvesta sukupolveen antaa Herralle anti satonne ensimmäisestä taikinasta.

22. Mutta jos te erehdyksessä jätätte täyttämättä jonkin näistä käskyistä, jotka Herra on Moosekselle antanut,

23. minkä käskyn hyvänsä, jonka Herra on Mooseksen kautta teille antanut, siitä päivästä lähtien, jona Herra antoi käskynsä - ne ovat edelleen voimassa, kautta sukupolvienne -

24. jos siis rikkomus on tehty erehdyksessä, seurakunnan tietämättä, koko seurakunnan tulee uhrata nuori härkä polttouhriksi, miellyttäväksi tuoksuksi Herralle, ja siihen lain mukaan kuuluva ruoka- ja juomauhri sekä vuohipukki syntiuhriksi.

25. Näin pappi toimittaa sovituksen koko israelilaisten seurakunnalle, ja heille annetaan anteeksi, sillä rikkomus on ollut erehdys ja he ovat tuoneet uhrinsa tuliuhriksi Herralle sekä syntiuhrinsa Herran eteen erehdyksensä vuoksi.

26. Silloin koko israelilaisten seurakunta saa anteeksi, samoin muukalainen, joka asuu heidän keskellään. Koko kansa on näet vastuussa erehdyksestä.

27. Jos yksi ihminen rikkoo erehdyksessä, hänen on tuotava vuoden vanha vuohi syntiuhriksi,

28. ja pappi toimittaa sovituksen sille, joka erehdyksessä, tahtomattaan, on tehnyt syntiä Herran edessä. Näin pappi toimittaa hänelle sovituksen, ja hän saa anteeksi.

29. Maassa syntyneillä israelilaisilla ja heidän keskellään asuvilla muukalaisilla olkoon sama laki erehdyksessä tehdystä synnistä.

30. Mutta se, joka tekee syntiä röyhkeästi[6], olipa hän maassa syntynyt tai muukalainen, pilkkaa Herraa. Hänet on erotettava kansastaan,

31. sillä hän on halveksinut Herran sanaa ja rikkonut hänen käskyään vastaan. Hänet on ehdottomasti erotettava kansastaan. Hän on vastuussa synnistään."

 

Sapatin rikkojan rangaistus

 

32. Israelilaisten ollessa autiomaassa tavattiin mies kokoamassa puita sapatinpäivänä.

33. Ne, jotka tapasivat hänet puita kokoamasta, toivat hänet Mooseksen, Aaronin ja koko seurakunnan eteen.

34. Hänet jätettiin vartioitavaksi, koska ei ollut vielä käynyt selville, mitä hänelle olisi tehtävä.

35. Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Tuo mies on ehdottomasti surmattava. Koko seurakunnan on kivitettävä hänet leirin ulkopuolella."

36. Niinpä koko seurakunta vei hänet leirin ulkopuolelle ja kivitti hänet kuoliaaksi, niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt.

 

Viittoihin tehtävät tupsut

 

37. Herra puhui Moosekselle:

38. "Sano israelilaisille, että heidän on jokaisessa sukupolvessaan tehtävä itselleen tupsut vaatteidensa kulmiin ja pantava kulmien tupsuihin sinipunainen nauha.

39. Teillä on nuo tupsut, jotta te ne nähdessänne muistaisitte kaikki Herran käskyt ja toimisitte niiden mukaan, ettekä seuraisi sydäntänne ja silmiänne, joiden houkuttelemina te menettelette haureellisesti.

40. Tehkää näin siksi, että muistaisitte täyttää kaikki minun käskyni ja olisitte pyhiä Jumalallenne.

41. Minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka vein teidät pois Egyptin maasta ollakseni teidän Jumalanne. Minä olen Herra, teidän Jumalanne."

 

16. luku

 

Koorahin, Daatanin ja Abiramin rangaistus

 

1. Sitten Koorah, Jisharin poika, joka oli Leevin pojan Kehatin poika, ja Ruubenin jälkeläiset Daatan ja Abiram, Eliabin pojat, sekä  Oon, Peletin poika, päättivät

2. nousta kapinaan Moosesta vastaan. Heihin liittyi myös kaksisataaviisikymmentä israelilaista miestä, jotka olivat kansan ruhtinaita, kansankokouksen jäseniä, nimekkäitä miehiä.

3. He kokoontuivat Moosesta ja Aaronia vastaan ja sanoivat heille: "Jo riittää teidän herruutenne! Onhan koko seurakunta, sen joka ainoa jäsen, pyhä, ja Herra on heidän keskellään. Miksi te siis korotatte itsenne Herran seurakunnan yli?"

4. Kun Mooses kuuli tämän, hän heittäytyi kasvoilleen.

5. Sitten hän puhui Koorahille ja tämän koko seurakunnalle: "Aamulla Herra ilmoittaa, kuka kuuluu hänelle, kuka on pyhä ja kenet hän ottaa lähelleen. Hän ottaa lähelleen sen, jonka hän valitsee.

6. Tehkää näin: Koorah ja koko hänen seurakuntansa ottakoot itselleen suitsutusastiat.

7. Pankaa niihin huomenna tuli ja suitsuketta Herran edessä. Se mies, jonka Herra valitsee, on pyhä. Riittäköön tämä teille, leeviläiset!"

8. Mooses sanoi Koorahille: "Kuulkaahan, te leeviläiset!

9. Onko se teistä liian vähäistä, että Israelin Jumala on ottanut teidät erilleen Israelin seurakunnasta, antanut teidän lähestyä itseään ja tehdä Herran asumuksen palvelutyötä ja palvella seurakuntaa?

10. Hän on ottanut lähelleen sinut ja kaikki veljesi, leeviläiset. Silti te tavoittelette pappeuttakin.

11. Silti sinä ja koko seurakuntasi käytte kapinoimaan Herraa vastaan. Mikä Aaron on, että te häntä vastaan napisette?"

12. Mooses lähetti kutsumaan luokseen Daatanin ja Abiramin, Eliabin pojat, mutta he sanoivat: "Emme tule.

13. Onko se vähän, että olet tuonut meidät tänne maasta, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, tappaaksesi meidät autiomaahan? Yritätkö vielä meitä hallitakin?

14. Et totisesti ole tuonut meitä maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, etkä ole antanut meille perintöosaksi peltoja ja viinitarhoja! Luuletko voivasi sokaista silmät näiltä ihmisiltä? Me emme tule."

15. Mooses vihastui ankarasti ja sanoi Herralle: "Älä hyväksy heidän uhriaan. Ainuttakaan aasia en ole heiltä ottanut enkä kenellekään heistä tehnyt vääryyttä."

16. Sitten Mooses sanoi Koorahille: "Teidän on tultava huomenna Herran eteen, sinun ja koko seurakuntasi, samoin Aaronin.

17. Ottakaa kukin suitsutusastianne, pankaa siihen suitsuketta ja tuokaa se Herran eteen,  yhteensä kaksisataaviisikymmentä suitsutusastiaa. Myös sinun ja Aaronin on kummankin tuotava suitsutusastianne."

18. Niinpä jokainen otti suitsutusastiansa, pani siihen tulen ja suitsuketta ja asettui seisomaan ilmestysmajan ovella, samoin myös Mooses ja Aaron.

19. Koorah kokosi heitä vastaan koko seurakunnan ilmestysmajan portille. Silloin Herran kirkkaus näkyi koko seurakunnalle.

20. Herra puhui Moosekselle ja Aaronille:

21. "Erottautukaa te tästä joukosta, niin minä teen heistä hetkessä lopun."

22. Mutta Mooses ja Aaron heittäytyivät maahan kasvoilleen ja sanoivat: "Jumala, sinä jonka vallassa on kaiken lihan henki! Jos yksi mies tekee syntiä, vihastutko silloin koko seurakuntaan?"

23. Silloin Herra sanoi Moosekselle:

24. "Puhu seurakunnalle näin: Lähtekää pois Koorahin, Daatanin ja Abiramin asumusten ympäriltä."

25. Sitten Mooses nousi ja meni Daatanin ja Abiramin luo, ja Israelin vanhimmat seurasivat häntä.

26. Mooses sanoi seurakunnalle: "Siirtykää pois näiden jumalattomien miesten telttojen luota älkääkä koskeko mihinkään heille kuuluvaan, ettette tuhoutuisi heidän monien syntiensä tähden."

27. Kaikki lähtivät pois Koorahin, Daatanin ja Abiramin asumusten ympäriltä, mutta Daatan ja Abiram olivat tulleet ulos ja seisoivat telttojensa ovella vaimoineen, poikineen ja pienine lapsineen.

28. Mooses sanoi: "Nyt te tulette tietämään, että Herra on minut lähettänyt tekemään kaikki nämä teot, sillä ne eivät ole lähtöisin minun sydämestäni.

29. Jos nämä kuolevat niin kuin muut ihmiset ja heidän käy niin kuin kaikkien ihmisten, ei Herra ole minua lähettänyt.

30. Jos Herra kuitenkin tekee jotakin aivan uutta - jos maa avaa kitansa ja nielaisee heidät ja kaiken, mitä heillä on, niin että he elävältä suistuvat tuonelaan - te saatte tietää, että nämä miehet ovat halveksineet Herraa."

31. Tuskin hän oli saanut kaiken tämän sanotuksi, kun maa halkesi Koorahin väen alla.

32. Maa avasi kitansa ja nielaisi heidät, heidän asuntonsa, koko Koorahin väen ja kaikki heidän tavaransa.

33. He ja kaikki, mitä heillä oli, suistuivat elävältä tuonelaan, ja maa peitti heidät. Näin heidät hävitettiin seurakunnan keskuudesta.

34. Kaikki heidän ympärillään olevat israelilaiset pakenivat heidän huutaessaan. Israelilaiset näet pelkäsivät maan nielaisevan heidätkin.

35. Sitten Herran luota lähti tuli, joka poltti ne kaksisataaviisikymmentä miestä, jotka olivat uhranneet suitsutusta.

 

17. luku

 

Kansan napina ja rangaistus

 

1. Herra sanoi Moosekselle:

2. "Käske pappi Aaronin pojan Eleasaria ottaa talteen palossa olleet suitsutusastiat ja ravistaa tuli niistä pois, sillä ne ovat pyhittyneet.

3. Takokaa näiden henkensä uhalla syntiä tehneiden suitsutusastioista levyjä alttarin päällystämiseksi, koska he ovat tuoneet ne Herran eteen. Näin niistä on tullut pyhiä ja ne ovat merkkinä israelilaisille."

4. Pappi Eleasar otti vaskiset suitsutusastiat, jotka nuo tulen polttamat miehet olivat tuoneet. Niistä taottiin alttarin päällystettä

5. muistutukseksi israelilaisille, ettei kukaan sivullinen, joka ei ole Aaronin sukua, tulisi Herran eteen polttamaan suitsuketta. Silloin hänen kävisi samoin kuin Koorahin ja hänen seurakuntansa. Näin oli Herra Mooseksen kautta Eleasarille puhunut.

6. Seuraavana päivänä koko israelilaisten seurakunta napisi Moosesta ja Aaronia vastaan ja sanoi: "Te olette surmanneet Herran kansaa."

7. Kansan kokoontuessa Moosesta ja Aaronia vastaan nämä kääntyivät ilmestysmajaan päin. Silloin pilvi peitti sen, ja Herran kirkkaus ilmestyi.

8.  Mooses ja Aaron menivät ilmestysmajan edustalle.

9. Herra puhui Moosekselle:

10. "Lähtekää pois tämän seurakunnan keskeltä, niin minä teen heistä hetkessä lopun." Silloin Mooses ja Aaron heittäytyivät maahan kasvoilleen.

11. Mooses sanoi Aaronille: "Ota suitsutusastia ja siihen tuli alttarilta, ja pane siihen suitsuketta. Mene nopeasti seurakunnan luo ja toimita heille sovitus, sillä Herran viha on lähtenyt liikkeelle, ja vitsaus on jo alkanut."

12. Aaron teki niin kuin Mooses oli käskenyt ja juoksi seurakunnan keskelle. Hän näki vitsauksen jo alkaneen kansan keskuudessa. Hän poltti suitsuketta ja toimitti kansalle sovituksen

13. seisoen kuolleitten ja elävien keskellä. Silloin vitsaus loppui.

14. Niitä, jotka kuolivat vitsauksessa, oli neljätoistatuhatta seitsemänsataa. Lisäksi tulevat ne, jotka saivat surmansa Koorahin vuoksi.

15. Kun vitsaus oli loppunut, Aaron palasi Mooseksen luo ilmestysmajan ovelle.

 

Aaronin sauva versoo

 

16. Herra sanoi Moosekselle:

17. "Puhu israelilaisille ja ota heiltä sauva kutakin heimoa kohti, kaikilta heidän perhekuntiensa ruhtinailta, yhteensä kaksitoista sauvaa. Kirjoita kunkin sauvaan hänen nimensä.

18. Kirjoita Leevin sauvaan Aaronin nimi, sillä heidänkin perhekuntiensa ruhtinaalla on oltava yksi sauva.

19. Pane sauvat sitten ilmestysmajaan todistuksen arkun eteen, missä minä aina kohtaan teidät.

20. On tapahtuva, että kenet minä valitsen, sen sauva alkaa viheriöidä. Tällä tavoin minä hankkiudun eroon israelilaisten valituksista, joita he kohdistavat teihin."

21. Mooses puhui tämän israelilaisille, ja kaikki heidän heimojensa ruhtinaat antoivat hänelle yhden sauvan kutakin heimoa kohti, yhteensä kaksitoista sauvaa. Myös Aaronin sauva oli heidän sauvojensa joukossa.

22. Mooses pani sauvat Herran eteen todistuksen majaan.

23. Kun Mooses seuraavana päivänä meni todistuksen majaan, hän näki, että Aaronin sauva, Leevin heimon sauva, oli alkanut viheriöidä. Siihen oli ilmestynyt nuppuja, puhjennut kukkia ja kasvanut kypsiä manteleita.

24. Mooses vei kaikki sauvat ulos Herran edestä kaikkien israelilaisten nähtäväksi. He näkivät, mitä oli tapahtunut, ja ottivat kukin sauvansa.

25. Herra sanoi Moosekselle: "Vie Aaronin sauva takaisin todistuksen arkun eteen säilytettäväksi merkkinä kapinallisille ja tee loppu heidän valituksistaan minua vastaan, etteivät he kuolisi."

26. Mooses teki niin kuin Herra oli häntä käskenyt. Hän teki niin.

27. Mutta israelilaiset sanoivat Moosekselle: "Näetkö, me kuolemme! Me tuhoudumme! Kaikki me tuhoudumme!

28. Kuka vain lähestyykin Herran asumusta, se kuolee! Pitääkö meidän kaikkien kuolla?"

 

18. luku

 

Pappien ja leeviläisten velvollisuudet ja oikeudet

 

1. Herra sanoi Aaronille: "Sinun on kannettava poikiesi ja sukusi kanssa vastuu pyhäkössä tehdyistä rikkomuksista, mutta pappispalveluksessa tehdyistä rikkomuksista sinun on kannettava vastuu poikiesi kanssa.

2. Tuo kanssasi pyhäkköön myös veljesi, jotka ovat isäsi Leevin heimoa, että he olisivat mukanasi ja palvelisivat sinua, kun sinä poikiesi kanssa toimitat palvelusta todistuksen teltan edessä.

3. Heidän tulee ottaa osaa sinun velvollisuuksiesi hoitamiseen ja kaikkien ilmestysmajan tehtävien tekemiseen, mutta he eivät saa lähestyä pyhiä esineitä tai alttaria. Muuten sekä heidän että teidän on kuoltava.

4. Heidän tulee olla mukanasi hoitamassa ilmestysmajan tehtäviä ja teltan kaikkia palvelustehtäviä. Kukaan sivullinen ei saa lähestyä teitä.

5. Teidän on hoidettava pyhäkön ja alttarin tehtävät, ettei Herran viha enää kohtaisi israelilaisia.

6. Minä itse olen antanut veljenne lahjaksi teille israelilaisten keskuudesta tekemään Herralle erotettuina ilmestysmajan palvelutehtäviä.

7. Mutta sinun tulee poikiesi kanssa hoitaa papinvirkanne. Teidän tulee hoitaa kaikki alttarilla ja esiripun sisäpuolella suoritettavat tehtävät. Minä annan teille lahjana papinvirkanne, ja siihen sekaantuva sivullinen on surmattava."

8. Herra puhui Aaronille: "Katso, minä itse annan sinun huolenpitoosi sen, mikä on erotettava minulle kaikista israelilaisten pyhistä lahjoista. Minä annan sen sinulle ja pojillesi osuudeksi ikuisella lailla.

9. Kaikkein pyhimmistä lahjoista, kaikista heidän uhreistaan - kaikista heidän ruokauhreistaan, syntiuhreistaan ja vikauhreistaan - joita he tuovat minulle, se osa, jota ei polteta tulessa, kuuluu sinulle. Se on pyhistä pyhintä ja kuuluu sinulle ja pojillesi.

10. Syökää se pyhistä pyhimmässä paikassa; jokainen miespuolinen saa syödä sitä. Se on pyhitetty sinulle.

11. Sinulle kuuluu myös se, mikä on erotettu israelilaisten lahjoista, kaikista heidän heilutusuhreistaan. Minä annan sen sinulle, sinun pojillesi ja tyttärillesi ikuiseksi osuudeksi. Jokainen, joka perheessäsi on puhdas, saa syödä sitä.

12. Minä annan sinulle myös kaiken parhaan öljyn, kaiken parhaan viinin ja viljan, minkä he antavat ensihedelmistään Herralle.

13. Sinulle kuuluvat ensihedelmät kaikesta, mitä heidän maassaan kasvaa ja minkä he tuovat Herralle. Perheessäsi jokainen, joka on puhdas, saa syödä niitä

14. Kaikki Israelissa Herralle pyhitetty kuuluu sinulle.

15. Jokainen kohdun avaava ihmisen tai karjaeläimen esikoinen, joka tuodaan Herralle, kuuluu sinulle. Sinun on kuitenkin ehdottomasti lunastettava ihmisen esikoinen, samoin kuin epäpuhtaan eläimen esikoinen.

16. Lunasta ne kuukauden ikäisinä tai sitä vanhempina arvioimastasi viiden sekelin hinnasta pyhäkkösekelin mukaan. Sekeli on kaksikymmentä geeraa.

17. Älä kuitenkaan lunasta naudan, lampaan tai vuohen esikoista, sillä ne ovat pyhiä. Pirskota niiden veri alttarille ja polta niiden rasva uhriksi, miellyttäväksi tuoksuksi Herralle.

18. Niiden liha kuuluu sinulle. Niin heilutusuhririntaliha kuin oikea reisikin kuuluvat sinulle.

19. Kaiken, mikä on erotettu pyhistä lahjoista, joita israelilaiset tuovat Herralle, minä annan sinulle sekä pojillesi ja tyttärillesi ikuiseksi osuudeksi. Se on ikuinen suolaliitto[7] Herran edessä  sinulle ja jälkeläisillesi."

20. Herra puhui Aaronille: "Sinulla ei tule olemaan perintöosaa israelilaisten maassa eikä osuutta heidän keskellään. Minä itse olen sinun osuutesi ja perintöosasi israelilaisten keskellä.

21. Olenhan minä antanut leeviläisille perintöosaksi kaikki israelilaisten antamat kymmenykset korvauksena työstä, jota leeviläiset tekevät ilmestysmajan palveluksessa.

22. Muut israelilaiset eivät enää saa lähestyä ilmestysmajaa, etteivät syyllistyisi syntiin ja kuolisi.

23. Vain leeviläiset voivat tehdä ilmestysmajan palvelutyötä. He kantavat israelilaisten rikkomukset. Tämä on teille ikuinen säädös kautta sukupolvienne. Leeviläiset eivät saa perintöosaa israelilaisten keskuudesta,

24. sillä minä annan leeviläisille israelilaisten Herralle erottamat kymmenykset perintöosaksi. Siksi minä sanoin heille, etteivät he saa periä maata israelilaisten keskuudessa."

 

Kymmenykset kymmenyksistä

 

25. Herra sanoi Moosekselle:

26. "Puhu leeviläisille. Sano heille: Minä olen antanut israelilaisten antamat kymmenykset teidän perintöosaksenne. Kun te otatte ne heiltä erottakaa niistä Herralle kuuluva osa, kymmenykset kymmenyksistä.

27. Se katsotaan teidän anniksenne, niin kuin puimatantereelta annetut jyvät tai viinikuurnasta virtaava mehu.

28. Erottakaa siis tekin Herran osuus kaikista kymmenyksistänne, jotka otatte israelilaisilta, ja antakaa pappi Aaronille Herralle erotettu osuus.

29. Kaikista saamistanne lahjoista erottakaa Herralle täysi osuus kaikesta, mikä niissä on parasta – se mikä on pyhitetty Herralle.

30. Sano heille: Kun erotatte niistä parhaimman osan, se katsotaan leeviläisten anniksi niin kuin puimatantereen tai viinikuurnan sato.

31. Te ja teidän perheenne saatte syödä sen missä hyvänsä, sillä se on teille palkkana palveluksestanne ilmestysmajassa.

32. Kun te erotatte lahjoista parhaimman osan, te ette syyllisty syntiin ettekä saastuta israelilaisten pyhiä lahjoja ettekä kuole."

 

19. luku

 

Puhdistusvesi

 

1. Herra puhui Moosekselle ja Aaronille näin:

2. "Tämä on lain säädös, jonka Herra antoi. Hän sanoi: Käske israelilaisten tuoda sinulle punaruskea, virheetön nuori lehmä, jossa ei ole mitään vikaa ja jonka päälle ei vielä ole pantu iestä.

3. Antakaa se pappi Eleasarille. Hänen tulee viedä se ulos leiristä, ja se tulee teurastaa hänen edessään.

4. Sitten pappi Eleasarin tulee ottaa sen verta sormeensa ja pirskottaa sitä ilmestysmajan etupuolta kohti seitsemän kertaa.

5. Lehmä tulee polttaa hänen nähtensä. Se tulee polttaa nahkoineen, lihoineen, verineen ja sisälmyksineen.

6. Sitten papin tulee ottaa setripuuta, iisoppikorsi ja helakanpunaista lankaa ja viskata ne tuleen, jossa lehmä palaa.

7. Sen jälkeen papin on pestävä vaatteensa ja peseydyttävä vedessä. Sitten pappi voi mennä leiriin, mutta hän on epäpuhdas iltaan asti.

8. Myös sen, joka lehmän poltti, on pestävä vaatteensa ja peseydyttävä vedessä. Hän on silti epäpuhdas iltaan asti.

9. Sitten jonkun, joka on puhdas, tulee koota lehmän tuhka ja panna se talteen puhtaaseen paikkaan leirin ulkopuolelle. Israelilaisten seurakunnan on säilytettävä se puhdistusvettä varten, syntien puhdistamiseksi[8].

10. Sen, joka on koonnut lehmän tuhkan, on pestävä vaatteensa, ja hän on epäpuhdas iltaan asti. Tämä on ikuinen säädös israelilaisille ja heidän keskellään asuvalle muukalaiselle.

11. Joka koskee kuolleeseen, kenen hyvänsä ihmisen ruumiiseen, on epäpuhdas seitsemän päivää.

12. Hänen tulee puhdistaa itsensä puhdistusvedellä kolmantena ja seitsemäntenä päivänä, niin hän puhdistuu. Ellei hän puhdistaudu kolmantena ja seitsemäntenä päivänä, hän ei puhdistu.

13. Jokainen, joka koskee vainajaan, kuolleen ihmisen ruumiiseen, eikä puhdistaudu, saastuttaa Herran asumuksen, ja hänet tulee erottaa Israelista, koska puhdistusvettä ei ole pirskotettu hänen päälleen. Hän on epäpuhdas; hänen epäpuhtautensa on yhä hänessä.

14. Tämä on laki siitä, kun joku kuolee teltassa: Jokainen, joka on siinä teltassa tai joka menee siihen telttaan, on epäpuhdas seitsemän päivää.

15. Jokainen siellä oleva avoin astia, jonka päälle ei ole sidottu peitettä, on epäpuhdas.

16. Jokainen, joka ulkosalla koskee miekalla surmattuun tai muulla tavoin kuolleeseen tai ihmisen luuhun tai hautaan, on epäpuhdas seitsemän päivää.

17. Saastuneen puhdistamiseksi on otettava poltetun lehmän tuhkaa ja kaadettava sen päälle astiaan raikasta vettä.

18. Sitten joku, joka on puhdas, ottakoon iisoppikorren, kastakoon sen veteen ja pirskottakoon vettä telttaan ja kaikkiin esineisiin ja ihmisiin, jotka ovat olleet siellä, samoin siihen, joka on koskenut luuhun tai surmattuun tai muulla tavoin kuolleeseen ihmiseen tai hautaan.

19. Sen, joka on puhdas, on pirskotettava vettä saastuneen päälle kolmantena ja seitsemäntenä päivänä ja puhdistettava hänet seitsemäntenä päivänä. Sitten puhdistettavan on pestävä vaatteensa ja peseydyttävä vedessä. Illalla hän on puhdas.

20. Jos joku on epäpuhdas eikä puhdistaudu, hänet tulee erottaa seurakunnasta, koska hän on saastuttanut Herran pyhäkön eikä puhdistusvettä ole pirskotettu hänen päälleen. Hän on epäpuhdas.

21. Tämä on heille ikuinen säädös. Sen, joka pirskottaa puhdistusvettä, on pestävä vaatteensa. Se, joka koskee puhdistusveteen, on epäpuhdas iltaan asti.

22. Kaikki, mihin epäpuhdas koskee, on epäpuhdasta, ja se, joka koskettaa häntä, on epäpuhdas iltaan asti."

 

20. luku

 

Vettä kalliosta

 

1. Sen jälkeen koko israelilaisten seurakunta tuli Siinin autiomaahan ensimmäisessä kuussa, ja kansa asettui Kaadekseen. Mirjam kuoli siellä, ja sinne hänet haudattiin.

2. Mutta kansalla ei ollut vettä, ja he kokoontuivat Mooseksen ja Aaronin ympärille.

3. Kansa väitteli Mooseksen kanssa. Israelilaiset sanoivat: "Kunpa olisimme kuolleet silloin, kun veljemme kuolivat Herran edessä!

4. Minkä tähden toitte Herran seurakunnan, meidät ja karjamme, kuolemaan tänne, tähän autiomaahan?

5. Miksi johditte meidät pois Egyptistä tuodaksenne meidät tähän pahaan paikkaan? Eihän tässä paikassa kasva viljaa, viikunoita, viiniköynnöksiä eikä granaattiomenia. Ei ole edes vettä juotavaksi!"

6. Mooses ja Aaron menivät seurakunnan luota ilmestysmajan ovelle ja heittäytyivät maahan kasvoilleen. Silloin Herran kirkkaus ilmestyi heille.

7. Herra puhui Moosekselle:

8. "Ota sauva ja kokoa seurakunta veljesi Aaronin kanssa. Puhukaa heidän nähtensä kalliolle, niin se antaa vettä. Sinä saat tulemaan kalliosta heille vettä ja niin voit antaa seurakunnan ja sen karjan juoda."

9. Mooses otti sauvan Herran edestä, niin kuin häntä oli käsketty.

10. Mooses ja Aaron kokosivat seurakunnan kallion eteen. Mooses sanoi heille: "Kuulkaa nyt, kapinalliset! Tästä kalliostako meidän on saatava teille vettä?"

11. Sitten Mooses kohotti kätensä ja iski kahdesti kalliota sauvallaan, ja siitä lähti runsaasti vettä, niin että seurakunta ja sen karja saivat juoda.

12. Mutta Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: "Koska ette uskoneet minua ettekä pitäneet minua pyhänä israelilaisten edessä, te ette saa viedä tätä seurakuntaa siihen maahan, jonka minä olen heille antanut."

13. Meriban[9] vesi on paikka, jonka luona israelilaiset riitelivät Herraa vastaan. Siellä hän osoitti pyhyytensä heidän keskuudessaan.

 

Edom kieltää Israelia kulkemasta maansa läpi

 

14. Sitten Mooses lähetti sanansaattajia Kaadeksesta Edomin kuninkaan luo. "Näin sanoo veljesi Israel: Sinä tiedät kaiken vaivan, joka on kohdannut meitä.

15. Meidän isämme lähtivät Egyptiin, ja me asuimme Egyptissä kauan aikaa, mutta egyptiläiset kohtelivat pahoin meitä ja isiämme.

16. Silloin me huusimme Herran puoleen. Hän kuuli meidän huutomme ja lähetti enkelin, joka vei meidät pois Egyptistä, ja nyt me olemme täällä Kaadeksessa, kaupungissa, joka on sinun maasi rajalla.

17. Voimmeko kulkea maasi kautta? Me emme kulje peltojen emmekä viinitarhojen poikki emmekä juo vettä kaivoista. Me kuljemme Kuninkaantietä poikkeamatta oikealle tai vasemmalle, kunnes olemme kulkeneet alueesi halki."

18. Mutta Edom vastasi hänelle: "Sinä et kulje minun maani kautta, tai minä käyn miekka kädessä sinun kimppuusi."

19. Israelilaiset sanoivat hänelle: "Me kuljemme valtatietä, ja jos juomme vettäsi, me tai karjamme, me maksamme sen. Emme pyydä muuta kuin saada kulkea jalkaisin sinun maasi kautta."

20. Mutta Edom vastasi: "Et kulje!" Edom lähti Israelia vastaan suuren sotajoukon voimalla ja vahvasti varustettuna.

21. Näin Edom kielsi Israelia kulkemasta maansa kautta, ja Israel kääntyi pois sen alueelta.

 

Aaronin kuolema

 

22. Israelilaiset lähtivät liikkeelle Kaadeksesta, ja he, koko seurakunta, tulivat Hoorin vuorelle.

23. Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille Hoorin vuorella, Edomin maan rajalla:

24. "Aaron otetaan nyt pois heimonsa luo, sillä hän ei pääse siihen maahan, jonka minä olen antanut israelilaisille, koska te kapinoitte käskyäni vastaan Meriban veden luona.

25. Ota Aaron ja hänen poikansa Eleasar ja vie heidät Hoorin vuorelle.

26. Riisu Aaronilta vaatteet ja pue ne hänen poikansa Eleasarin ylle. Aaron kuolee siellä ja, hänet otetaan pois."

27. Mooses teki niin kuin Herra oli käskenyt. He nousivat Hoorin vuorelle koko kansan nähden.

28. Mooses riisui Aaronilta vaatteet ja puki ne hänen poikansa Eleasarin ylle. Aaron kuoli siellä, vuoren huipulla, mutta Mooses ja Eleasar laskeutuivat alas vuorelta.

29. Koko seurakunta näki, että Aaron oli kuollut. Koko Israelin heimo itki Aaronia kolmekymmentä päivää.

 

21. luku

 

Aradin kuningas voitetaan

 

1. Kanaanilainen Aradin kuningas, joka asui Negevissä, kuuli, että Israel oli tulossa Atarimin tietä. Hän ryhtyi sotimaan Israelia vastaan ja otti sen keskuudesta vankeja.

2. Silloin Israel teki Herralle tämän lupauksen: "Jos sinä todella annat tuon kansan minun valtaani, minä vihin sen kaupungit tuhon omiksi."

3. Herra kuuli Israelin pyynnön ja antoi kanaanilaiset sen valtaan. Israel vihki heidät ja heidän kaupunkinsa tuhon omiksi ja antoi sen paikan nimeksi Horma[10].

 

Vaskikäärme

 

4. Sen jälkeen israelilaiset lähtivät liikkeelle Hoorin vuorelta Kaislameren tietä kiertääkseen Edomin maan. Kansa kävi matkalla kärsimättömäksi

5. ja puhui Jumalaa ja Moosesta vastaan: "Minkä tähden te johdatitte meidät pois Egyptistä kuolemaan autiomaassa? Eihän täällä ole leipää eikä vettä, ja me olemme kyllästyneet tähän kelvottomaan ruokaan."

6. Silloin Herra lähetti kansan sekaan myrkkykäärmeitä[11], jotka purivat kansaa, ja Israelin kansasta kuoli monia.

7. Israelilaiset tulivat Mooseksen luo ja sanoivat: "Me teimme syntiä, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän poistaisi käärmeet meidän kimpustamme." Mooses rukoili kansan puolesta,

8. ja Herra sanoi Moosekselle: "Tee itsellesi myrkkykäärme[12] ja pane se tangon päähän. Kuka tahansa pureman saanut, joka näkee sen, jää eloon."

9. Mooses teki vaskikäärmeen ja pani sen tangon päähän. Kun käärmeet purivat jotakuta ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen, hän jäi eloon.

 

Israel voittaa Siihonin ja Oogin

 

10. Sitten israelilaiset lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Oobotiin.

11. He lähtivät Oobotista ja leiriytyivät Iije-Abarimiin joka sijaitsee autiomaassa Mooabin lähellä, auringonnousun puolella.

12. He lähtivät sieltä ja leiriytyivät Seredin laaksoon.

13. Lähdettyään sieltä he leiriytyivät autiomaahan toiselle puolen Arnon-jokea, joka lähtee amorilaisten alueelta. Arnon on näet Mooabin rajana sen ja amorilaisten välillä.

14. Siksi Herran sotien kirjassa sanotaan: 

”Vaaheb Suufassa, Arnonin laaksot

15. ja laaksojen rinteet, jotka ulottuvat Aarin asuinsijoille ja viettävät  Mooabin rajalle.”

16. Sieltä israelilaiset kulkivat Beeriin. Se oli se kaivo[13], josta Herra oli sanonut Moosekselle: "Kokoa kansa, niin minä annan heille vettä."

17. Silloin Israel lauloi tämän laulun:

"Anna vettä, kaivo! Laulakaa sille laulu!

18. Se on kaivo, jonka ruhtinaat kaivoivat, kansan parhaat koversivat valtikallaan, sauvoillaan!"

Autiomaasta israelilaiset kulkivat Mattanaan,

19. Mattanasta Nahalieliin, Nahalielista Baamotiin

20. ja Baamotista laaksoon, joka on Mooabin maassa, autiomaan yli kohoavan Pisgan huipun vaiheilla.

21. Israel lähetti sanansaattajat amorilaisten kuninkaan Siihonin luo sanomaan:

22. "Saammeko kulkea maasi kautta? Me emme poikkea pelloille emmekä viinitarhoihin emmekä juo vettä kaivosta. Me kuljemme Kuninkaantietä, kunnes olemme päässeet alueesi läpi."

23. Siihon ei kuitenkaan antanut Israelin kulkea alueensa kautta, vaan kokosi kaiken sotaväkensä ja lähti Israelia vastaan autiomaahan. Jahakseen tultuaan hän ryhtyi taisteluun Israelia vastaan,

24. mutta Israel voitti hänet miekalla ja valloitti hänen maansa Arnonista Jabbokiin, ammonilaisten maahan asti. Ammonilaisten raja oli näet vahvasti varustettu.

25. Israel valtasi kaikki amorilaisten kaupungit ja asettui asumaan kaikkiin näihin kaupunkeihin, Hesboniin ja kaikkiin sen tytärkaupunkeihin.

26. Hesbon oli amorilaisten kuninkaan Siihonin kaupunki, sillä Siihon oli sotinut Mooabin aikaisempaa kuningasta vastaan ja vallannut häneltä kaikki hänen maansa Arnoniin asti.

27. Siksi sananlaskujen sepittäjät sanovat:

"Tulkaa Hesboniin!

Rakennettakoon ja varustettakoon Siihonin kaupunki.

28. Sillä tuli lähti Hesbonista, liekki Siihonin kaupungista.

Se söi Aar-Mooabin, Arnonin kukkuloiden valtiaat.

29. Voi sinua, Mooab - olet hukassa, Kemoksen kansa!

Se salli poikiensa tulla pakolaisiksi,

tytärtensä amorilaisten kuninkaan Siihonin vangeiksi.

30. Me ammuimme heidät jousella; Hesbon kukistui Diibonia myöten.

Me hävitimme maan Noofahiin asti, aina Meedebaan saakka."

31. Niin Israel asettui asumaan amorilaisten maahan.

32. Sitten Mooses lähetti vakoilijoita Jaeseriin. Israelilaiset valloittivat sen tytärkaupungit ja karkottivat siellä asuvat amorilaiset.

33. Sen jälkeen he kääntyivät ja lähtivät Baasaniin päin. Silloin Oog, Baasanin kuningas, ja koko hänen sotaväkensä lähtivät Edreihin taistelemaan heitä vastaan.

34. Herra sanoi Moosekselle: "Älä pelkää häntä, sillä minä olen antanut hänet ja koko hänen kansansa ja maansa sinun valtaasi. Tee hänelle niin kuin teit Siihonille, amorilaisten kuninkaalle, joka asui Hesbonissa."

35. Israelilaiset voittivat hänet, hänen poikansa ja koko hänen sotaväkensä, kunnes hänellä ei ollut jäljellä enää yhtään miestä. Niin he valloittivat hänen maansa.

 

22. luku

 

Mooabin kuningas kutsuu Bileamin kiroamaan Israelia

 

1. Sitten israelilaiset lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Mooabin arolle, Jordanin tuolle puolen, Jerikon kohdalle.

2. Baalak, Sipporin poika, oli nähnyt kaiken, mitä Israel oli tehnyt amorilaisille.

3. Mooab oli hyvin peloissaan Israelin kansan vuoksi, koska sitä oli niin paljon. Mooab oli kauhuissaan israelilaisten vuoksi

4. ja lähetti sanan Midianin vanhimmille: "Nyt tuo lauma kaluaa paljaaksi koko ympäristömme, niin kuin härkä kaluaa niityltä kaiken vihreän." Mooabin kuninkaana oli siihen aikaan Baalak, Sipporin poika.

5. Hän lähetti sanansaattajat Eufrat-virran varrella olevaan Petoriin, heimolaistensa maahan, Bileamin, Beorin pojan, luo. Hän käski kutsua tämän ja sanoa: "Egyptistä on lähtenyt liikkeelle kansa! Se on peittänyt maan näkyvistä ja asettunut asumaan minua vastapäätä.

6. Tulethan siis nyt kiroamaan tämän kansan minun puolestani, sillä se on minulle liian mahtava. Ehkä minä sitten saan sen voitetuksi ja karkotetuksi maasta, sillä minä tiedän, että jonka sinä siunaat, se on siunattu, ja jonka sinä kiroat, se on kirottu."

7. Mooabin vanhimmat ja Midianin vanhimmat lähtivät matkaan ennustajanpalkka mukanaan. Saavuttuaan Bileamin luo he puhuivat hänelle Baalakin sanat.

8. Bileam vastasi heille: "Levätkää täällä tämä yö. Minä annan teille vastauksen sen mukaan, mitä Herra minulle puhuu." Silloin mooabilaisten päämiehet jäivät Bileamin luo.

9. Jumala tuli Bileamin luo ja kysyi: "Keitä nämä luonasi olevat miehet ovat?"

10. Bileam vastasi Jumalalle: "Baalak, Sipporin poika, Mooabin kuningas, on lähettänyt heidät luokseni sanomaan:

11. 'Kansa on lähtenyt Egyptistä ja peittänyt maan näkyvistä. Tule kiroamaan se minun puolestani. Ehkä sitten voin taistella sitä vastaan ja karkottaa sen.'"

12. Jumala sanoi Bileamille: "Älä mene heidän kanssaan äläkä kiroa sitä kansaa, sillä se on siunattu."

13. Bileam nousi aamulla ja sanoi Baalakin päämiehille: "Menkää takaisin maahanne, sillä Herra ei anna minun lähteä teidän kanssanne."

14. Silloin Mooabin päämiehet lähtivät ja palasivat Baalakin luo. He sanoivat: "Bileam kieltäytyi lähtemästä meidän kanssamme."

15. Mutta Baalak lähetti uudestaan ruhtinaita, useampia ja korkea-arvoisempia kuin edelliset.

16. Nämä saapuivat Bileamin luo ja sanoivat hänelle: "Näin sanoo Baalak, Sipporin poika: 'Älä anna minkään estää sinua tulemasta minun luokseni,

17. sillä minä annan sinulle hyvin paljon kunniaa ja teen kaiken, mitä sanot minulle. Tulethan siis kiroamaan minun puolestani tämän kansan.'"

18. Mutta Bileam vastasi Baalakin palvelijoille: "Vaikka Baalak antaisi minulle talonsa täyden hopeaa ja kultaa, minä en sittenkään voi, en pienessä enkä suuressa, rikkoa Herran, Jumalani, käskyä.

19. Jääkää nyt kuitenkin myös te tänne yöksi. Tahdon saada tietää, mitä Herra vielä puhuu kanssani."

20. Yöllä Jumala tuli Bileamin luo ja sanoi hänelle: "Jos nämä miehet ovat tulleet kutsumaan sinua, niin lähde heidän kanssaan, mutta tee vain se, mitä minä sinulle sanon."

21. Bileam nousi aamulla, satuloi aasintammansa ja lähti matkaan Mooabin ruhtinaiden kanssa.

 

Bileamin aasi

 

22. Kun Bileam lähti matkaan, Jumalan viha syttyi ja Herran enkeli asettui tielle estämään häntä. Bileam ratsasti aasintammallaan kaksi palvelijaa mukanaan.

23. Kun aasintamma näki Herran enkelin seisovan tiellä paljastettu miekka kädessään, se poikkesi tieltä ja meni pellolle. Silloin Bileam löi aasintammaa kääntääkseen sen takaisin tielle.

24. Herran enkeli asettui viinitarhojen väliseen kapeaan kohtaan, jossa oli kiviaita kummallakin puolella.

25. Nähdessään Herran enkelin aasintamma painautui aitaa vasten ja likisti Bileamin jalkaa aitaan. Silloin Bileam löi aasia uudestaan.

26. Herran enkeli meni edemmäs ja asettui ahtaaseen paikkaan, jossa ei ollut tilaa väistää oikealle eikä vasemmalle.

27. Aasintamma näki Herran enkelin ja laskeutui maahan Bileamin alta. Bileam suuttui ja löi aasintammaa kepillä.

28. Silloin Herra avasi aasintamman suun, ja se sanoi Bileamille: "Mitä minä olen sinulle tehnyt, kun olet lyönyt minua jo kolme kertaa?"

29. Bileam vastasi aasintammalle: "Sinä olet pitänyt minua pilkkanasi. Olisipa minulla miekka kädessäni, niin minä tappaisin sinut heti."

30. Aasintamma sanoi Bileamille: "Enkö minä ole sinun aasintammasi, jolla olet ratsastanut koko ikäsi tähän päivään asti? Onko minulla koskaan ollut tapana tehdä sinulle näin?" Bileam vastasi: "Ei."

31. Sitten Herra avasi Bileamin silmät, ja tämä näki Herran enkelin seisovan tiellä paljastettu miekka kädessään. Silloin Bileam kumartui kasvoilleen maahan osoittamaan kunnioitusta.

32. Herran enkeli sanoi hänelle: "Minkä tähden olet lyönyt aasintammaasi jo kolme kertaa? Minä sinua olen tullut estämään, sillä tämä matka on vastoin minun tahtoani.

33. Aasintamma on nähnyt minut ja väistänyt minua jo kolme kertaa. Jos se ei olisi väistänyt minua, minä olisin surmannut sinut, mutta jättänyt sen henkiin."

34. Bileam vastasi Herran enkelille: "Minä olen tehnyt syntiä, sillä minä en tiennyt, että sinä seisoit edessäni tiellä. Mutta jos olen tehnyt mielestäsi pahoin, minä palaan nyt takaisin."

35. Herran enkeli sanoi Bileamille: "Mene näiden miesten kanssa, mutta puhu ainoastaan se, minkä minä sinulle puhun." Niinpä Bileam lähti Baalakin ruhtinaiden mukaan.

 

Bileam Baalakin luona

 

36. Kun Baalak kuuli, että Bileam oli tulossa, hän lähti tätä vastaan Iir-Mooabiin, joka on Arnonia pitkin kulkevalla rajalla, alueen äärimmäisellä laidalla.

37. Baalak sanoi Bileamille: "Enkö minä varta vasten lähettänyt kutsumaan sinua? Minkä tähden et tahtonut tulla minun luokseni? Enkö minä voisi antaa sinulle paljon kunniaa?"

38. Mutta Bileam vastasi Baalakille: "Olenhan minä nyt tullut luoksesi. Toisaalta, onko minun vallassani puhua mitään? Minkä Jumala panee minun suuhuni, sen minä puhun."

39. Sitten Bileam lähti Baalakin mukaan, ja he saapuivat Kirjat-Husotiin.

40. Baalak teurastutti nautoja ja lampaita ja lähetti ne Bileamille ja ruhtinaille, jotka olivat hänen kanssaan.

41. Seuraavana aamuna Baalak otti Bileamin mukaansa ja vei hänet Baalin kukkuloille. Sieltä Bileam näki kansan reunimmaisen osan.

 

23. luku

 

Bileam siunaa Israelin

 

1. Bileam sanoi Baalakille: "Rakenna minulle tähän seitsemän alttaria ja hanki minulle tänne seitsemän härkää ja seitsemän pässiä."

2. Baalak teki niin kuin Bileam sanoi, ja Baalak ja Bileam uhrasivat härän ja pässin kullakin alttarilla.

3. Sitten Bileam sanoi Baalakille: "Seiso tässä polttouhrisi ääressä. Minä menen tuonne. Ehkä saan kohdata Herran. Minä

kerron sinulle, mitä hän minulle näyttää." Bileam meni autiolle kukkulalle,

4. ja Jumala kohtasi hänet. Bileam sanoi hänelle: "Minä olen järjestänyt seitsemän alttaria ja uhrannut härän ja pässin kullakin alttarilla."

5. Herra pani sanat Bileamin suuhun ja sanoi: "Palaa Baalakin luo ja puhu hänelle näin."

6. Bileam palasi Baalakin luo, ja tämä seisoi polttouhrinsa ääressä kaikkien Mooabin ruhtinaiden kanssa.

7. Bileam puhui vertauskuvin ja sanoi:

"Baalak nouti minut Aramista, Mooabin kuningas idän vuorilta:

'Tule, kiroa minun puolestani Jaakob,

tule ja raivoa Israelille.'

8. Miksi kiroaisin sen, jota Jumala ei kiroa,

miksi raivoaisin sille, jolle Herra ei raivoa?

9. Minä näen sen kallioiden huipulta, tähyilen sitä kukkuloilta.

Katso, se on erillään asuva kansa,

se ei lukeudu pakanakansojen joukkoon.

10. Kuka voi laskea Jaakobin pölyhiukkaset,

edes neljännestä Israelin luvusta?

Suotakoon minun kuolla oikeamielisten kuolema,

olkoon minun loppuni niin kuin heidän."

11. Silloin Baalak sanoi Bileamille: "Mitä oletkaan minulle tehnyt! Minä toin sinut kiroamaan vihollisiani, ja nyt sinä oletkin siunaamalla siunannut heitä!"

12. Bileam vastasi: "Eikö minun ole pidettävä huoli siitä, että puhun vain sen, minkä Herra panee suuhuni?"

 

Bileam siunaa Israelin uudelleen

 

13. Baalak sanoi hänelle: "Tule minun kanssani toiseen paikkaan, josta voit nähdä Israelin. Näet tosin vain sen äärimmäisen reunan, et näe sitä kokonaan. Kiroa se minun puolestani sieltä."

14. Baalak vei hänet Pisgan huipulla olevalle tähystyspaikalle, rakensi seitsemän alttaria ja uhrasi härän ja pässin kullakin alttarilla.

15. Bileam sanoi Baalakille: "Seiso tässä polttouhrisi ääressä. Minä menen tuonne kohtaamaan Herraa."

16. Herra kohtasi Bileamin ja pani sanat hänen suuhunsa. Hän sanoi: "Palaa Baalakin luo ja puhu hänelle näin."

17. Bileam meni Baalakin luo. Tämä seisoi polttouhrinsa ääressä Mooabin ruhtinaiden kanssa. Baalak kysyi häneltä: "Mitä Herra puhui?"

18. Bileam puhui vertauskuvin ja sanoi:

"Nouse, Baalak, ja kuule! Kuuntele minua, Sipporin poika!

19. Ei Jumala ole ihminen, että hän valehtelisi,

eikä ihmislapsi, että hän katuisi.

Sanoisiko hän jotakin eikä sitä tekisi?

Puhuisiko hän jotakin eikä sitä toteuttaisi?

20. Katso, minä olen saanut tehtäväkseni siunata.

Herra on siunannut, enkä minä voi sitä peruuttaa.

21. Hän ei katso pahuutta Jaakobissa

eikä näe turmelusta Israelissa.

Herra, hänen Jumalansa, on hänen kanssaan;

riemuhuuto kuninkaalle kuuluu kansan keskellä.

22. Jumala toi heidät pois Egyptistä,

hänellä on kuin villihärän sarvet.

23. Eihän noituus pysty Jaakobiin

eikä taikuus tehoa Israeliin.

Aikanaan Jaakobista ja Israelista sanotaan:

"Mitä Jumala onkaan tehnyt!"

24. Katso, kansa nousee kuin leijona,

se kohottautuu kuin jalopeura.

Se ei paneudu makuulle,

ennen kuin on syönyt saalista

ja juonut surmattujen verta."

25. Silloin Baalak sanoi Bileamille: "Älä lainkaan kiroa mutta älä myöskään siunaa sitä."

26. Mutta Bileam vastasi Baalakille: "Enkö sanonut sinulle, että minun on tehtävä kaikki, mitä Herra sanoo?

27. Baalak sanoi Bileamille: "Tule, minä vien sinut toiseen paikkaan. Ehkäpä Jumalan silmissä on oikein, että kiroat Israelin minun puolestani sieltä."

28. Baalak vei Bileamin Peor-vuoren huipulle, joka kohoaa yli autiomaan.

29. Bileam sanoi Baalakille: "Rakenna minulle tähän seitsemän alttaria ja hanki minulle tänne seitsemän härkää ja seitsemän pässiä."

30. Baalak teki niin kuin Bileam käski, ja uhrasi härän ja pässin kullakin alttarilla.

 

24. luku

 

Bileam siunaa Israelin kolmannen kerran

 

1. Bileam näki, että Israelin siunaaminen oli Herralle mieluista, eikä enää mennyt etsimään ennusmerkkejä niin kuin ennen. Hän käänsi kasvonsa autiomaahan,

2. kohotti katseensa ja näki Israelin leiriytyneenä heimokunnittain. Silloin Jumalan Henki tuli hänen ylleen.

3. Hän puhui vertauskuvin ja sanoi:

"Näin puhuu Bileam, Beorin poika,

näin puhuu mies, jonka silmät on avattu.

4. Näin puhuu hän, joka kuulee Jumalan sanat,

joka näkee Kaikkivaltiaan näkyjä,

joka hurmoksissa kaatuu avatuin silmin.

5. Kuinka ihanat ovat sinun telttasi, Jaakob,

sinun asuinsijasi, Israel!

6. Ne laajenevat kuin joenuomat,

kuin puutarhat virran varrella,

kuin aaloepuut, Herran istuttamat,

niin kuin setripuut vesien vierillä!

7. Vettä läikkyy sen vesisangoista,

ja sen laihot saavat runsaasti vettä.

Agagia mahtavampi on sen kuningas,

hänen valtakuntansa tulee korotetuksi.

8. Jumala toi sen pois Egyptistä,

hänen sarvensa ovat kuin villihärän.

Se syö suuhunsa kansat, jotka ovat sen vihollisia,

se murskaa heidän luunsa ja lävistää heidät nuolillaan.

9. Se on kyyristynyt, laskeutunut maahan kuin jalopeura,

kuin leijona - kuka uskaltaa herättää sen?

Siunattu se, joka sinua siunaa, kirottu se, joka sinua kiroaa!"

10. Silloin Baalak suuttui Bileamille, löi kätensä yhteen ja sanoi hänelle: "Minä kutsuin sinut kiroamaan vihollisiani, mutta nyt sinä olet siunaamalla siunannut heidät jo kolme kertaa.

11. Mene tiehesi! Minä sanoin, että antaisin sinulle paljon kunniaa, mutta nyt Herra pidättää sen sinulta."

12. Bileam vastasi Baalakille: "Enkö minä sanonut jo sanansaattajillesi, jotka lähetit luokseni:

13. 'Vaikka Baalak antaisi minulle talonsa täyden hopeaa ja kultaa, en sittenkään voisi rikkoa Herran käskyä, en tehdä mitään oman mieleni mukaan, en hyvää enkä pahaa. Minkä Herra puhuu, sen minäkin puhun.'

14. Nyt minä todellakin lähden kansani luo. Minä tahdon kuitenkin ensin antaa sinulle tietoa siitä, mitä tämä kansa tulee tekemään sinun kansallesi aikojen lopulla."

 

Bileamin ennustus

 

15. Bileam puhui vertauskuvin ja sanoi:

"Näin puhuu Bileam, Beorin poika,

näin puhuu mies, jonka silmät on avattu.

16. Näin puhuu hän, joka kuulee Jumalan puheen

ja saa tietonsa Korkeimmalta,

hän, joka näkee Kaikkivaltiaan näkyjä,

joka hurmoksissa kaatuu avatuin silmin:

17. Se mitä näen, ei tapahdu nyt,

se mitä tähyilen, ei ole lähellä.

Tähti kohoaa Jaakobista,

ja valtikka nousee Israelista.

Se ruhjoo ohimot Mooabilta,

päälaen kaikilta Seetin pojilta.

18. Edom joutuu valloitetuksi,

Seir vihollistensa omaisuudeksi,

mutta Israel tekee väkeviä tekoja,

19. hallitsee Jaakobista käsin

ja hävittää Seirin[14] jäännöksen."

20. Kun Bileam näki Amalekin, hän puhui vertauskuvin ja sanoi:

"Kansakunnista ensimmäinen on Amalek, mutta sen loppu on perikato."

21. Kun hän näki keeniläiset, hän puhui vertauskuvin ja sanoi:

"Asuinpaikkasi on pysyvä ja pesäsi on pantu kalliolle.

22. Kuitenkin Kain hävitetään.

Ei aikaakaan, niin Assur vie sinut vangiksi."

23. Hän puhui vielä vertauskuvin ja sanoi:

"Voi! Kuka jää eloon, kun Jumala tämän tekee!

24. Laivoja saapuu kittiläisten suunnalta,

ne kurittavat Assuria, ne kurittavat Eeberiä.

Hänkin joutuu perikatoon."

25. Sen jälkeen Bileam nousi, lähti matkaan ja palasi kotiinsa. Myöskin Baalak lähti tiehensä.

 

25. luku

 

Israel lankeaa palvelemaan Baal-Peoria

 

1. Israel asettui asumaan Sittimiin. Kansa rupesi harjoittamaan haureutta mooabilaisnaisten kanssa.

2. Nämä kutsuivat kansaa jumaliensa uhreille, ja kansa söi. Ja he palvoivat mooabilaisten jumalia.

3. Näin Israel liittyi Baal-Peorin palvojiin. Silloin Herra vihastui Israeliin.

4. Herra sanoi Moosekselle: "Ota kansan kaikki päämiehet ja hirtä heidät Herran käskystä päivänvalossa, että Herran vihan hehku kääntyisi pois Israelista."

5. Niinpä Mooses sanoi Israelin tuomareille: "Jokaisen teistä tulee surmata miehistään ne, jotka ovat liittyneet Baal-Peorin palvojiin."

 

Piinehaan kiivaus

 

6. Kun Mooses ja koko israelilaisten seurakunta olivat itkemässä ilmestysmajan portilla, muuan israelilainen mies tuli veljiensä luo ja toi mukanaan kaikkien nähden midianilaisen naisen.

7. Kun Piinehas, pappi Aaronin pojan Eleasarin poika, näki sen, hän nousi kansan keskeltä, otti keihään käteensä

8. seurasi tuota israelilaista makuusuojaan ja lävisti vatsan kohdalta heidät molemmat, israelilaisen miehen ja tuon naisen. Silloin israelilaisia vaivannut vitsaus loppui.

9. Tässä vitsauksessa kuolleita oli kaksikymmentäneljätuhatta.

10. Herra puhui Moosekselle:

11. "Piinehas, pappi Aaronin pojan Eleasarin poika, on kääntänyt minun vihani pois israelilaisten päältä kiivailemalla heidän keskuudessaan minun puolestani, eikä minun ole tarvinnut kiivaudessani tehdä loppua israelilaisista.

12. Sano siis kansalle: ’Katso, minä annan hänelle rauhanliittoni,

13. joka kuuluu hänelle ja hänen jälkeläisilleen ikuisen pappeuden liittona, koska hän kiivaili Jumalansa puolesta ja toimitti sovituksen israelilaisille.’"

14. Surmattu israelilaismies oli simeonilaisen perhekunta-päämiehen Saalun poika, nimeltään Simri,. Hänet surmattiin midianilaisen naisen kanssa.

15. Surmatun midianilaisnaisen nimi oli Kosbi, Suurin tytär. Suur oli midianilainen perhekuntapäämies, heimopäällikkö.

16. Herra sanoi Moosekselle:

17. "Ahdistakaa midianilaisia ja tuhotkaa heidät,

18. sillä he ahdistivat teitä viekkailla juonillaan. He houkuttelivat teitä syntiin Peorin ja midianilaisen päämiehen tyttären Kosbin, heidän sisarensa, tapauksessa. Hänet surmattiin Peorin vuoksi tapahtuneen vitsauksen päivänä."

 

UUSI SUKUPOLVI LUVATUN MAAN RAJOILLA

 

26. luku

 

Katselmus Mooabin arolla

 

1. Vitsauksen jälkeen Herra puhui Moosekselle ja Eleasarille, pappi Aaronin pojalle. Hän sanoi:

2. "Laskekaa koko israelilaisten seurakunnan väkiluku perhekunnittain, kaikki Israelin sotakelpoiset miehet kaksikymmenvuotiaista ylöspäin."

3. Niinpä Mooses ja pappi Eleasar puhuivat israelilaisille Mooabin arolla Jordanin luona, Jerikon kohdalla. He sanoivat:

4. "Laskettakoon kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat.” Näin Herra käski Moosesta ja Egyptin maasta lähteneitä israelilaisia.

5. Ruuben oli Israelin esikoinen. Ruubenin jälkeläisiä olivat Hanokista polveutunut hanokilaisten suku, Pallusta polveutunut pallulaisten suku,

6. Hesronista polveutunut hesronilaisten suku ja Karmista polveutunut karmilaisten suku.

7. Nämä olivat ruubenilaisten suvut. Heitä oli katselmuksessa neljäkymmentäkolmetuhatta seitsemänsataakolmekymmentä.

8. Pallun poika oli Eliab,

9. ja Eliabin pojat olivat Nemuel, Daatan ja Abiram. He olivat ne seurakunnan valitsemat Daatan ja Abiram, jotka taistelivat Koorahin joukon kanssa Moosesta ja Aaronia vastaan. Heidän taistellessaan Herraa vastaan

10. maa avasi kitansa ja nielaisi heidät ja Koorahin. Silloin hänen joukkonsa sai surmansa. Tuli söi kaksisataaviisikymmentä miestä, ja heistä tuli varoittava esimerkki.

11. Koorahin pojat eivät kuitenkaan kuolleet.

12. Simeonin jälkeläiset suvuittain: Nemuelista polveutui nemuelilaisten suku, Jaaminista jaaminilaisten suku, Jaakinista jaakinilaisten suku,

13. Serahista serahilaisten suku ja Saulista saulilaisten suku.

14. Nämä olivat simeonilaisten suvut, kaksikymmentäkaksituhatta kaksisataa miestä.

15. Gaadin jälkeläiset suvuittain: Sefonista polveutui sefonilaisten suku, Haggista haggilaisten suku, Suunista suunilaisten suku,

16. Osnista osnilaisten suku, Eeristä eeriläisten suku,

17. Arodista arodilaisten suku ja Arelista arelilaisten suku.

18. Nämä olivat Gaadin jälkeläisten suvut. Heitä oli katselmuksessa neljäkymmentätuhatta viisisataa.

19. Juudan poikia olivat Eer ja Oonan, mutta he kuolivat Kanaaninmaassa.

20. Juudan muut jälkeläiset suvuittain: Seelasta polveutui seelalaisten suku, Peresistä peresiläisten suku ja Serahista

serahilaisten suku.

21. Peresin jälkeläiset: Hesronista polveutui hesronilaisten suku ja Haamulista haamulilaisten suku.

22. Nämä olivat Juudan suvut. Heitä oli katselmuksessa seitsemänkymmentäkuusituhatta viisisataa.

23. Isaskarin jälkeläiset suvuittain: Toolasta polveutui toolalaisten suku, Puvvasta puunilaisten suku,

24. Jaasubista jaasubilaisten suku ja Simronista simronilaisten suku.

25. Nämä olivat Isaskarin suvut. Heitä oli katselmuksessa kuusikymmentäneljätuhatta kolmesataa.

26. Sebulonin jälkeläiset suvuittain: Seredistä polveutui serediläisten suku, Eelonista eelonilaisten suku ja Jahlelista

jahlelilaisten suku.

27. Nämä olivat sebulonilaisten suvut. Heitä oli katselmuksessa kuusikymmentätuhatta viisisataa.

28. Joosefin jälkeläiset olivat Manasse ja Efraim sekä heidän sukunsa.

29. Manassen jälkeläiset: Maakir ja hänestä polveutunut maakirilaisten suku. Maakirille syntyi Gilead ja Gileadista polveutui gileadilaisten suku.

30. Nämä ovat Gileadin jälkeläiset: Iieseristä polveutui iieseriläisten suku, Helekistä helekiläisten suku,

31. Asrielista asrielilaisten suku, Sekemistä sekemiläisten suku,

32. Semidasta semidalaisten suku ja Heeferistä heeferiläisten suku.

33. Selofhadilla, Heeferin pojalla, ei ollut poikia vaan tyttäriä. Selofhadin tyttärien nimet olivat Mahla, Noa, Hogla, Milka ja Tirsa.

34. Nämä olivat Manassen suvut. Heitä oli katselmuksessa viisikymmentäkaksituhatta seitsemänsataa.

35. Nämä ovat Efraimin jälkeläiset ja heidän sukunsa: Suutelahista polveutui suutelahilaisten suku, Bekeristä bekeriläisten suku ja Tahanista tahanilaisten suku.

36. Nämä ovat Suutelahin jälkeläiset: Eeran ja hänestä polveutunut eeranilaisten suku.

37. Nämä olivat efraimilaisten suvut. Heitä oli katselmuksessa kolmekymmentäkaksituhatta viisisataa. Nämä olivat Joosefin jälkeläiset suvuittain.

38. Benjaminin jälkeläiset suvuittain: Belasta polveutui belalaisten suku, Asbelista asbelilaisten suku, Ahiramista

ahiramilaisten suku,

39. Sefufamista suufamilaisten suku ja Huufamista huufamilaisten suku.

40. Belan jälkeläiset olivat Ard ja Naaman. Ardista polveutui ardilaisten suku, Naamanista naamilaisten suku.

41. Nämä olivat Benjaminin jälkeläiset suvuittain. Heitä oli katselmuksessa neljäkymmentäviisituhatta kuusisataa.

42. Nämä ovat Daanin jälkeläiset: Suuham ja hänestä polveutuneet suuhamilaisten suvut. Nämä olivat Daanin suvut.

43. Suuhamilaisten suvuista oli katselmuksessa kaikkiaan kuusikymmentäneljätuhatta neljäsataa miestä.

44. Asserin jälkeläiset suvuittain: Jimnasta polveutui jimnalaisten suku, Jisvistä jisviläisten suku, ja Beriasta berialaisten suku.

45. Berian jälkeläiset: Heeberistä polveutui heeberiläisten suku ja Malkielista malkielilaisten suku.

46. Asserin tyttären nimi oli Serah.

47. Nämä olivat asserilaisten suvut. Heitä oli katselmuksessa viisikymmentäkolmetuhatta neljäsataa.

48. Naftalin jälkeläiset suvuittain: Jahselista polveutui jahselilaisten suku, Guunista guunilaisten suku,

49. Jeeseristä jeeseriläisten suku ja Sillemistä sillemiläisten suku.

50. Nämä olivat Naftalin suvut perhekunnittain. Naftalilaisia oli katselmuksessa neljäkymmentäviisituhatta neljäsataa.

51. Katselmuksessa olleiden israelilaisten lukumäärä oli kuusisataayksituhatta seitsemänsataakolmekymmentä.

 

Maa jaetaan arvalla

 

52. Herra puhui Moosekselle:

53. "Sinun tulee jakaa maa näille heimoille perintöosiksi väkiluvun[15] mukaan.

54. Anna isommalle suvulle isompi perintöosa ja pienemmälle pienempi perintöosa. Kullekin heimolle tulee antaa perintöosa katselmuksessa olleiden lukumäärän mukaan.

55. Maa on jaettava arvalla. Kunkin perintöosa määräytyy isien heimon nimen mukaan.

56. Perintöosat on jaettava arvalla suurten ja pienten heimojen kesken."

 

Leeviläisten katselmus

 

57. Nämä olivat katselmuksessa olleet Leevin jälkeläiset suvuittain: Geersonista polveutui geersonilaisten suku, Kehatista kehatilaisten suku ja Merarista merarilaisten suku.

58. Leeviläisten sukuja olivat myös nämä: libniläisten suku, hebronilaisten suku, mahlilaisten suku, muusilaisten suku ja koorahilaisten suku. Kehatille syntyi Amram.

59. Amramin vaimon nimi oli Jookebed, Leevin tytär, ja hän oli syntynyt Leeville Egyptissä. Jookebed synnytti Amramille Aaronin ja Mooseksen sekä heidän sisarensa Mirjamin.

60. Aaronille syntyivät Naadab, Abihu, Eleasar ja Iitamar,

61. mutta Naadab ja Abihu kuolivat, kun he toivat vierasta tulta Herran eteen.

62. Leeviläisten katselmuksessa oli kaikkiaan kaksikymmentäkolmetuhatta kuukauden vanhaa tai sitä vanhempaa miestä. Heistä ei näet pidetty katselmusta muiden israelilaisten kanssa, koska heille ei annettu perintöosaa israelilaisten keskuudesta.

63. Tässä olivat ne israelilaiset, joista Mooses ja pappi Eleasar pitivät katselmuksen Mooabin arolla lähellä Jordania, Jerikon kohdalla.

64. Heidän joukossaan ei ollut ainoatakaan niistä, jotka olivat olleet siinä israelilaisten katselmuksessa, jonka Mooses ja pappi Aaron olivat pitäneet Siinain autiomaassa.

65. Herra oli näet sanonut heille, että he varmasti kuolisivat autiomaassa. Heistä ei jäänyt jäljelle ketään paitsi Kaaleb, Jefunnen poika, ja Joosua, Nuunin poika.

 

27. luku

 

Selofhadin tyttärien perintöosuus

 

1. Selofhadin tyttäret tulivat Mooseksen luo. He olivat Selofhadin, Heeferin pojan, tyttäriä, Joosefin pojan Manassen suvusta ja heidän nimensä olivat Mahla, Noa, Hogla, Milka ja Tirsa. Heefer oli Gileadin poika, tämä Maakirin poika, ja tämä Manassen poika.

2. Selofhadin tyttäret seisoivat Mooseksen, pappi Eleasarin, päämiesten ja koko kansan edessä ilmestysmajan portilla ja sanoivat:

3. "Meidän isämme kuoli autiomaassa. Hän ei ollut Koorahin joukossa, siinä joukossa, joka kokoontui kapinoimaan Herraa vastaan, vaan hän kuoli oman syntinsä tähden. Hänellä ei ollut poikia.

4. Miksi meidän isämme nimi nyt häviäisi hänen suvustaan sen tähden, että hänellä ei ollut poikaa? Anna meille maaosuus isämme veljien keskuudesta."

5. Mooses vei heidän asiansa Herran eteen,

6. ja Herra sanoi Moosekselle:

7. "Selofhadin tyttäret puhuvat oikein. Sinun on todellakin annettava heille perintöosuus heidän isänsä veljien keskuudesta. Isän perintöosa on siirrettävä tyttärille.

8. Puhu israelilaisille näin: Jos joku kuolee eikä hänellä ole poikaa, teidän tulee siirtää hänen perintöosansa hänen tyttärelleen.

9. Jos hänellä ei kuitenkaan ole tytärtä, antakaa hänen perintöosansa hänen veljilleen.

10. Ellei hänellä ole veljiä, antakaa hänen perintöosansa hänen isänsä veljille.

11. Mutta jos hänen isällään ei ole veljiä, antakaa hänen perintöosansa sille hänen omaisistaan, joka on hänen lähin sukulaisensa. Tämä saakoon sen perinnökseen. Tämä on oikeussäädös, joka koskee israelilaisia.  Näin on Herra on Moosesta käskenyt. ”

 

Herra määrää Joosuan Mooseksen seuraajaksi

 

12. Sitten Herra sanoi Moosekselle: "Nouse tälle Abarimin vuorelle, niin voit nähdä sen maan, jonka olen antanut israelilaisille.

13. Kun olet nähnyt sen, sinutkin otetaan pois heimosi luo niin kuin veljesi Aaron,

14. koska te kapinoitte minun käskyäni vastaan seurakunnan riidellessä Siinin autiomaassa. Te ette pitäneet minua pyhänä seurakunnan edessä veden luona, Meriban veden luona Kaadeksessa, Siinin autiomaassa.”

15. Silloin Mooses sanoi Herralle:

16. "Asettakoon Herra, koko ihmissuvun[16] henkien Jumala, seurakunnan johtoon miehen,

17. joka kulkee heidän edellään, joka vie heidät ulos ja tuo heidät takaisin, ettei Herran seurakunta olisi kuin lammaslauma ilman paimenta."

18. Herra sanoi Moosekselle: "Hae Joosua, Nuunin poika – mies, jossa on Henki – ja pane kätesi hänen päälleen.

19. Aseta hänet pappi Eleasarin ja koko seurakunnan eteen ja aseta hänet tehtäväänsä heidän nähtensä.

20. Siirrä hänelle kunniaasi, että koko israelilaisten seurakunta tottelisi häntä.

21. Hänen tulee seisoa pappi Eleasarin edessä, ja tämän on pyydettävä hänen puolestaan ratkaisua uurimin kautta Herran edessä. Herran käskystä heidän – Joosuan  ja kaikkien israelilaisten – on  lähdettävä ja Herran käskystä heidän, koko seurakunnan, on palattava."

22. Mooses teki niin kuin Herra oli häntä käskenyt. Hän haki Joosuan ja asetti hänet pappi Eleasarin ja koko seurakunnan eteen,

23. pani kätensä hänen päälleen ja asetti hänet tehtäväänsä, niin kuin Herra oli puhunut Mooseksen kautta.

 

28. luku

 

Jokapäiväiset uhrit

 

1. Herra puhui Moosekselle:

2. "Anna israelilaisille tämä käsky: Pitäkää huoli siitä, että uhraatte minulle määräaikanaan uhrini ja ruokani miellyttävästi tuoksuvina tuliuhreina.

3. Sano heille: Tuliuhri, joka teidän on tuotava joka päivä Herralle, on kaksi vuoden vanhaa virheetöntä uroskaritsaa jokapäiväiseksi polttouhriksi.

4. Sinun tulee uhrata yksi karitsa aamulla ja toinen iltahämärissä

5. sekä ruokauhriksi kymmenesosa eefa-mittaa hienoja vehnäjauhoja, joihin on sekoitettu neljännes hiin-mittaa survomalla saatua öljyä.

6. Tämä on Siinain vuorella annettu säädös jokapäiväisestä polttouhrista miellyttävästi tuoksuvaksi tuliuhriksi Herralle.

7. Siihen kuuluva juomauhri on neljännes hiin-mittaa viiniä kumpaakin uroskaritsaa kohti. Vuodata pyhäkössä Herralle juomauhrina väkevää viiniä.

8. Uhraa iltahämärissä toinen karitsa ja siihen kuuluva ruoka- ja juomauhri samalla tavoin kuin aamullakin, miellyttävästi tuoksuvaksi uhriksi Herralle.

 

Sapattiuhrit

 

9. Uhraa sapatinpäivänä kaksi vuoden vanhaa virheetöntä uroskaritsaa ja ruokauhriksi kaksi eefa-mitan kymmenesosaa hienoja vehnäjauhoja öljyyn sekoitettuna sekä siihen kuuluva juomauhri.

10.Uhraa sapattipolttouhri joka sapatti jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan juomauhrin lisäksi.

 

Uudenkuun uhrit

 

11. Uudenkuun päivinänne tuokaa Herralle polttouhriksi kaksi nuorta härkää, pässi ja seitsemän virheetöntä vuoden ikäistä uroskaritsaa

12. sekä ruokauhriksi kutakin härkää kohti kolme eefa-mitan kymmenesosaa hienoja vehnäjauhoja öljyyn sekoitettuna sekä kutakin pässiä kohti kaksi eefa-mitan kymmenesosaa hienoja vehnäjauhoja öljyyn sekoitettuna.

13. Tuokaa lisäksi kutakin uroskaritsaa kohti ruokauhriksi yksi kymmenesosa eefa-mittaa hienoja vehnäjauhoja öljyyn sekoitettuna. Tämä on polttouhri, miellyttävästi tuoksuva uhri Herralle.

14. Tuokaa lisäksi niihin kuuluvana juomauhrina puoli hiin-mittaa viiniä kutakin härkää kohti ja kolmannes hiin-mittaa pässiä kohti sekä neljännes hiin-mittaa uroskaritsaa kohti. Tämä on uudenkuun polttouhri joka on uhrattava vuoden kaikkina kuukausina.

15. Uhratkaa yksi vuohipukki syntiuhriksi Herralle jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan juomauhrin lisäksi.

 

Pääsiäisuhrit

 

16. Ensimmäisessä kuussa, kuukauden neljäntenätoista päivänä, on Herran pääsiäinen.

17. Saman kuukauden viidentenätoista päivänä on juhla. Seitsemän päivää tulee syödä happamatonta leipää.

18. Ensimmäisenä päivänä on pyhä kokous. Älkää tehkö silloin mitään arkityötä.

19. Tuokaa tuliuhrina kaksi nuorta härkää, pässi ja seitsemän vuoden vanhaa uroskaritsaa polttouhriksi Herralle. Niiden tulee olla virheettömiä.

20. Tuokaa niihin kuuluvana ruokauhrina kutakin härkää kohti kolme eefa-mitan kymmenesosaa hienoja vehnäjauhoja öljyyn sekoitettuna ja pässiä kohti kaksi kymmenesosaa.

21. Seitsemästä karitsasta kutakin kohti uhratkaa eefa-mitan kymmenesosa hienoja vehnäjauhoja.

22. Tuokaa lisäksi yksi vuohipukki syntiuhriksi, joka tuottaa teille sovituksen.

23. Uhratkaa nämä aamupolttouhrin eli jokapäiväisen polttouhrin lisäksi.

24. Samoin uhratkaa Herralle seitsemän päivän ajan joka päivä leipää miellyttävästi tuoksuvaksi uhriksi. Uhratkaa tämä jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan juomauhrin lisäksi.

25. Seitsemäntenä päivänä teillä tulee olla pyhä kokous. Älkää tehkö silloin mitään arkityötä.

 

Viikkojuhlauhrit

 

26. Ensihedelmien päivänä, kun tuotte uuden ruokauhrin Herralle viikkojuhlananne, teillä tulee olla pyhä kokous. Älkää tehkö silloin mitään arkityötä.

27. Tuokaa miellyttävästi tuoksuvaksi polttouhriksi Herralle kaksi nuorta härkää, pässi, seitsemän vuoden vanhaa uroskaritsaa

28. ja niihin kuuluvana ruokauhrina hienoja vehnäjauhoja öljyyn sekoitettuna, kolme eefa-mitan kymmenesosaa kutakin härkää kohti, kaksi kymmenesosaa pässiä kohti

29. ja yksi kymmenesosa kutakin kohti niistä seitsemästä karitsasta.

30. Tuokaa lisäksi yksi vuohipukki sovitukseksenne.

31. Uhratkaa nämä ja niihin kuuluvat juomauhrit jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan ruokauhrin lisäksi. Eläinten tulee olla virheettömiä."

 

29. luku

 

Pasuunansoiton päivän uhrit

 

1. "Seitsemännessä kuussa teillä tulee olla pyhä kokous kuukauden ensimmäisenä päivänä. Älkää tehkö silloin mitään arkityötä. Sen tulee olla teille pasuunansoiton päivä.

2. Uhratkaa silloin miellyttävästi tuoksuvaksi polttouhriksi Herralle nuori härkä, pässi, seitsemän vuoden vanhaa virheetöntä uroskaritsaa

3. ja niihin kuuluvana ruokauhrina hienoja vehnäjauhoja öljyyn sekoitettuna, kolme eefa-mitan kymmenesosaa härkää kohti, kaksi kymmenesosaa pässiä kohti

4. ja yksi kymmenesosa kutakin kohti niistä seitsemästä karitsasta.

5. Tuokaa lisäksi yksi vuohipukki syntiuhriksi, joka tuottaa teille sovitukseksen.

6. Uhratkaa kaikki tämä miellyttävästi tuoksuvaksi tuliuhriksi Herralle uudenkuun polttouhrin, siihen kuuluvan ruokauhrin, jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan ruokauhrin sekä niihin kuuluvien juomauhrien lisäksi niistä annettujen säädösten mukaan.

 

 Suuren sovituspäivän uhrit

 

7. Tämän seitsemännen kuun kymmenentenä päivänä teillä tulee olla pyhä kokous. Nöyryyttäkää silloin itsenne[17]

 älkääkä tehkö mitään työtä.

8. Uhratkaa Herralle miellyttävästi tuoksuvaksi polttouhriksi nuori härkä, pässi ja seitsemän vuoden vanhaa uroskaritsaa. Niiden on oltava virheettömiä.

9. Niihin kuuluvana ruokauhrina uhratkaa hienoja vehnäjauhoja öljyyn sekoitettuna, kolme eefa-mitan kymmenesosaa härkää kohti, kaksi kymmenesosaa pässiä kohti

10. ja yksi kymmenesosa kutakin kohti niistä seitsemästä karitsasta.

11. Uhratkaa myös vuohipukki syntiuhriksi sovitusuhrin ja jokapäiväisen polttouhrin sekä niihin kuuluvien ruoka- ja juomauhrien lisäksi.

 

Lehtimajanjuhlan uhrit

 

12. Seitsemännen kuukauden viidentenätoista päivänä teillä tulee olla pyhä kokous. Älkää tehkö silloin mitään arkityötä, vaan viettäkää Herran juhlaa seitsemän päivää.

13. Tuokaa miellyttävästi tuoksuvana tuliuhrina kolmetoista nuorta härkää, kaksi pässiä ja neljätoista vuoden vanhaa uroskaritsaa polttouhriksi Herralle. Niiden tulee olla virheettömiä.

14. Niihin kuuluvana ruokauhrina uhratkaa hienoja vehnäjauhoja öljyyn sekoitettuna, kolme eefa-mitan kymmenesosaa kutakin kohti niistä kolmestatoista härästä, kaksi kymmenesosaa kumpaakin pässiä kohti

15. ja yksi kymmenesosa kutakin kohti niistä neljästätoista karitsasta.

16. Tuokaa myös yksi vuohipukki syntiuhriksi jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan ruoka- ja juomauhrin lisäksi.

17. Uhratkaa toisena päivänä kaksitoista nuorta härkää, kaksi pässiä ja neljätoista vuoden vanhaa, virheetöntä uroskaritsaa

18. ja niihin kuuluvat ruoka- ja juomauhrit härkien, pässien ja karitsoiden luvun mukaan niistä säädetyllä tavalla.

19. Tuokaa myös yksi vuohipukki syntiuhriksi jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan ruoka- ja juomauhrin lisäksi.

20. Uhratkaa kolmantena päivänä yksitoista härkää, kaksi pässiä ja neljätoista vuoden vanhaa, virheetöntä uroskaritsaa

21. ja niihin kuuluvat ruoka- ja juomauhrit härkien, pässien ja karitsoiden luvun mukaan niistä säädetyllä tavalla.

22. Tuokaa myös vuohipukki syntiuhriksi jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan ruoka- ja juomauhrin lisäksi.

23. Uhratkaa neljäntenä päivänä kymmenen härkää, kaksi pässiä ja neljätoista vuoden vanhaa, virheetöntä uroskaritsaa

24. ja niihin kuuluvat ruoka- ja juomauhrit härkien, pässien ja karitsoiden luvun mukaan niistä säädetyllä tavalla.

25. Tuokaa myös vuohipukki syntiuhriksi jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan ruoka- ja juomauhrin lisäksi.

26. Uhratkaa viidentenä päivänä yhdeksän härkää, kaksi pässiä ja neljätoista vuoden vanhaa, virheetöntä uroskaritsaa

27. ja niihin kuuluvat ruoka- ja juomauhrit härkien, pässien ja karitsoiden luvun mukaan niistä säädetyllä tavalla.

28. Tuokaa myös vuohipukki syntiuhriksi jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan ruoka- ja juomauhrin lisäksi.

29. Uhratkaa kuudentena päivänä kahdeksan härkää, kaksi pässiä ja neljätoista vuoden vanhaa, virheetöntä uroskaritsaa

30. ja niihin kuuluvat ruoka- ja juomauhrit härkien, pässien ja karitsoiden luvun mukaan niistä säädetyllä tavalla.

31. Tuokaa myös yksi vuohipukki syntiuhriksi jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan ruoka- ja juomauhrin lisäksi.

32. Uhratkaa seitsemäntenä päivänä seitsemän härkää, kaksi pässiä ja neljätoista vuoden vanhaa, virheetöntä uroskaritsaa

33. ja niihin kuuluvat ruoka- ja juomauhrit härkien, pässien ja karitsoiden luvun mukaan niistä säädetyllä tavalla.

34. Tuokaa myös yksi vuohipukki syntiuhriksi jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan ruoka- ja juomauhrin lisäksi.

35. Kahdeksantena päivänä teillä tulee olla juhlakokous. Älkää tehkö silloin mitään arkityötä.

36. Tuokaa miellyttävästi tuoksuvana tuliuhrina härkä, pässi ja seitsemän vuoden vanhaa, virheetöntä uroskaritsaa polttouhriksi Herralle

37. ja niihin kuuluvat ruoka- ja juomauhrit härkien, pässien ja karitsoiden luvun mukaan niistä säädetyllä tavalla.

38. Tuokaa myös yksi vuohipukki syntiuhriksi jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan ruoka- ja juomauhrin lisäksi.

39. Nämä teidän tulee uhrata Herralle juhla-aikoinanne polttouhreiksi, ruokauhreiksi, juomauhreiksi ja yhteysuhreiksi. Lisäksi voitte tuoda lupausuhrinne ja vapaaehtoiset lahjanne."

 

30. luku

 

Määräyksiä, jotka koskevat naisten tekemiä lupauksia

 

1. Mooses puhui israelilaisille aivan niin kuin Herra oli häntä käskenyt.

2. Sitten Mooses puhui Israelin heimojen päämiehille. Hän sanoi: "Herra on käskenyt tehdä näin:

3. Jos joku tekee lupauksen Herralle tai sitoutuu valalla vannoen johonkin, hän ei saa perua[18] sanaansa, vaan hänen on tehtävä kaikki, mitä hänen suustaan on lähtenyt.

4. Jos nainen nuorena isänsä kodissa tekee lupauksen tai sitoutuu johonkin Herran edessä,

5. ja hänen isänsä kuulee hänen lupauksensa tai sitoumuksensa eikä sano siitä hänelle mitään, kaikki lupaukset ja sitoumukset, jotka velvoittavat naista, jäävät voimaan.

6. Mutta jos hänen isänsä kieltää häntä samana päivänä, jona kuulee ne, mitkään hänen lupauksensa ja sitoumuksensa, jotka häntä velvoittavat, eivät jää voimaan, ja Herra antaa hänelle anteeksi, koska hänen isänsä on häntä kieltänyt.

7. Jos hän menee naimisiin ja hänen lupauksensa tai hänen ajattelemattomasti lausumansa sitoumus velvoittaa häntä,

8. ja hänen miehensä saa kuulla sen samana päivänä mutta ei puhu hänelle siitä mitään, naisen lupaukset ja sitoumukset, jotka velvoittavat tätä, pysyvät voimassa.

9. Jos hänen miehensä sen sijaan kieltää häntä samana päivänä kun kuulee asiasta, mies samalla purkaa vaimonsa lupauksen, johon tämä on sitoutunut, samoin vaimon ajattelemattomasti lausuman sitoumuksen, joka velvoittaa tätä, ja Herra antaa vaimolle anteeksi.

10. Sen sijaan lesken tai hylätyn tekemä lupaus on sitova, mihin tahansa hän onkin sitoutunut.

11. Jos nainen tekee miehensä kodissa lupauksen tai sitoutuu valalla johonkin,

12. ja hänen miehensä kuulee sen mutta ei sano hänelle mitään eikä kiellä häntä, kaikki vaimon lupaukset ja sitoumukset, jotka velvoittavat tätä, pysyvät voimassa.

13. Mutta jos hänen miehensä purkaa ne samana päivänä jona kuulee ne, ei yksikään vaimon huulilta lähtenyt lupaus tai sitoumus, joka velvoittaa tätä, pysy voimassa. Hänen aviomiehensä on ne purkanut, ja Herra antaa vaimolle anteeksi.

14. Hänen miehensä voi joko vahvistaa tai purkaa jokaisen lupauksen ja jokaisen valallisen sitoumuksen, jonka vaimo tekee nöyryyttääkseen itseään.

15. Jos hänen miehensä ei seuraavaan päivään mennessä sano hänelle niistä mitään, mies vahvistaa näin kaikki vaimonsa lupaukset ja sitoumukset, jotka velvoittavat tätä. Mies on vahvistanut ne, sillä hän ei ole puhunut niistä vaimolleen samana päivänä, jona on kuullut niistä.

16. Jos mies kaikesta huolimatta purkaa ne sen päivän jälkeen, jona on kuullut niistä, hän joutuu vastuuseen vaimonsa rikkomuksesta."

17. Nämä ovat ne säädökset, jotka Herra anrtoi Moosekselle miehen ja hänen vaimonsa suhteesta sekä isän ja hänen tyttärensä suhteesta tyttären ollessa nuorena isänsä kodissa.

 

31. luku

 

Kostoretki midianilaisia vastaan

 

1. Herra sanoi Moosekselle:

2. "Kosta israelilaisten puolesta midianilaisille. Sen jälkeen sinut otetaan pois heimosi luo."

3. Silloin Mooses puhui kansalle: "Varustakaa keskuudestanne sotapalvelukseen miehiä sotimaan Midiania vastaan ja kostamaan Herran puolesta Midianille.

4. Lähettäkää sotapalvelukseen tuhat miestä kaikista Israelin heimoista, jokaisesta heimosta."

5. Israelin tuhansista luovutettiin tuhat miestä kustakin heimosta, yhteensä kaksitoistatuhatta sotaan varustettua miestä.

6. Mooses lähetti heidät sotaan – tuhat miestä jokaisesta heimosta – ja heidän kanssaan Piinehaan, pappi Eleasarin pojan, jonka mukana olivat pyhät esineet ja hälytystorvet.

7. Sotajoukot taistelivat Midiania vastaan, niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt, ja surmasivat kaikki miespuoliset midianilaiset.

8. He surmasivat Midianin kuninkaat Evin, Rekemin, Suurin, Huurin ja Reban, Midianin viisi kuningasta muiden surmattujen lisäksi. Samoin he surmasivat miekalla myös Bileamin, Beorin pojan.

9. Midianilaiset naiset ja lapset he ottivat vangiksi ja ryöstivät kaikki midianilaisten eläimet, kaiken heidän karjansa ja omaisuutensa.

10. Lisäksi israelilaiset polttivat kaikki heidän asuttamansa kaupungit ja leiripaikat

11. ja ottivat kaiken saaliin ja kaiken ryöstettävän, ihmiset ja karjan.

12. Ottamansa vangit ja saaliin he toivat Mooseksen, pappi Eleasarin sekä israelilaisten seurakunnan luo leiriin Mooabin arolle, joka on Jordanin varrella Jerikon luona.

13. Mooses, pappi Eleasar ja kaikki kansan päämiehet tulivat heitä vastaan leirin ulkopuolelle.

14. Kun tuhannen- ja sadanpäälliköt palasivat sotaretkeltä, Mooses vihastui heihin, sotajoukon johtajiin,

15. ja sanoi heille: "Oletteko te jättäneet henkiin kaikki naiset?

16. Juuri naisethan saivat Bileamin neuvosta israelilaiset olemaan uskottomia Herraa kohtaan Peorin tapauksessa, ja vitsaus kohtasi Herran seurakuntaa.

17. Surmatkaa siis nyt kaikki poikalapset ja myös jokainen nainen, joka on maannut miehen kanssa,

18. mutta jättäkää henkiin itseänne varten jokainen tyttö, joka ei ole maannut miehen kanssa.

19. Teidän itsenne on oleskeltava leirin ulkopuolella seitsemän päivää. Jokaisen teistä, joka jonkun on surmannut, ja jokaisen, joka on koskenut surmattuun, on puhdistauduttava kolmantena ja seitsemäntenä päivänä, niin teidän kuin vankiennekin.

20. Jokainen vaate, jokainen nahkaesine ja kaikki, mikä on tehty vuohen karvoista, samoin kuin jokainen puuesine on puhdistettava."

21. Pappi Eleasar sanoi taisteluun osallistuneille sotilaille: "Tämä on lain säädös, jonka Herra antoi Moosekselle:

22. Ainoastaan kulta, hopea, vaski, rauta, tina ja lyijy -

23. kaikki, mikä kestää tulta - käyttäkää tulessa, niin se puhdistuu. Se on kuitenkin puhdistettava vielä puhdistusvedellä. Mutta se, mikä ei kestä tulta, on huuhdottava vedessä.

24. Peskää seitsemäntenä päivänä vaatteenne, niin te puhdistutte, ja tulkaa sitten leiriin."

 

Saaliin jakaminen

 

25. Herra sanoi Moosekselle:

26. "Sinun, pappi Eleasarin ja kansan perhekuntien päämiesten tulee laskea saaliin määrä, ihmisten ja karjan.

27. Jaa saalis puoliksi taisteluun osallistuneiden sotilaiden ja koko muun seurakunnan kesken.

28. Ota taisteluun osallistuneilta sotilailta verona Herralle yksi viidestäsadasta ihmisestä, nautaeläimestä, aasista ja lampaasta.

29. Ota se heille tulevasta puoliskosta ja anna se pappi Eleasarille Herralle erotettuna.

30. Israelilaisille tulevasta puoliskosta ota yksi viidestäkymmenestä ihmisestä, nautaeläimestä, aasista, lampaasta ja kaikista

muista eläimistä. Anna ne leeviläisille, joiden on hoidettava tehtävät Herran asumuksessa."

31. Mooses ja pappi Eleasar tekivät niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt.

32. Saalis, muu kuin se, mitä sotajoukko oli ryöstänyt, oli kuusisataaseitsemänkymmentäviisituhatta lammasta,

33. seitsemänkymmentäkaksituhatta nautaa

34. ja kuusikymmentäyksituhatta aasia.

35. Ihmisiä - tyttöjä, jotka eivät olleet maanneet miehen kanssa - oli kaikkiaan kolmekymmentäkaksituhatta.

36. Sotaan osallistuneiden osuus, puolet saaliista, oli kolmesataakolmekymmentäseitsemäntuhatta viisisataa lammasta.

37. Näistä Herralle tuleva vero oli kuusisataaseitsemänkymmentäviisi lammasta.

38. Nautoja oli kolmekymmentäkuusituhatta, ja niistä Herralle tuleva vero oli seitsemänkymmentäkaksi eläintä.

39. Aaseja oli kolmekymmentätuhatta viisisataa, ja niistä Herralle tuleva vero oli kuusikymmentäyksi eläintä.

40. Ihmisiä oli kuusitoistatuhatta. Heistä kolmekymmentäkaksi annettiin verona Herralle.

41. Herralle erotetun osuuden Mooses antoi verona pappi Eleasarille, niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt.

42. Israelilaisille tuleva puolisko saaliista, jonka Mooses jakoi heidän ja sotaan osallistuneiden miesten kesken, -

43. seurakunnalle tuleva puolisko - oli kolmesataa kolmekymmentäseitsemäntuhatta viisisataa lammasta,

44. kolmekymmentäkuusituhatta nautaa

45. ja kolmekymmentätuhatta viisisataa aasia.

46. Ihmisiä oli kuusitoistatuhatta.

47. Mooses otti israelilaisille tulevasta puoliskosta yhden viidestäkymmenestä ihmisestä ja eläimestä ja antoi ne leeviläisille, joiden oli hoidettava tehtävät Herran asumuksessa, niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt.

48. Sitten sotajoukon osastojen johtajat, tuhannen- ja sadanpäälliköt, tulivat Mooseksen luo

49. ja sanoivat hänelle: "Palvelijasi ovat laskeneet niiden sotilaiden luvun, jotka ovat olleet johdettavinamme. Meistä ei puutu yhtäkään.

50. Me tuomme Herralle lahjaksi, sielujemme sovitukseksi Herran edessä, kultaesineitä, joita kukin on saanut: ketjuja, rannerenkaita, sormuksia, korvarenkaita ja kaulakoristeita."

51. Mooses ja pappi Eleasar ottivat heiltä kullan, kaikki taidokkaasti tehdyt esineet.

52. Kullan määrä, jonka he erottivat Herralle tuhannen- ja sadanpäällikköjen puolesta, oli kaikkiaan kuusitoistatuhatta seitsemänsataaviisikymmentä sekeliä.

53. Sotaan osallistuneet miehet olivat kukin ottaneet saalista itselleen.

54. Mooses ja pappi Eleasar ottivat kullan tuhannen- ja sadanpäälliköiltä ja veivät sen ilmestysmajaan Herran eteen muistuttamaan Herraa israelilaisista.

 

32. luku

 

Jordanin itäpuolelle asettuvat heimot

 

1. Ruubenilaisilla ja gaadilaisilla oli paljon karjaa, suunnattomat määrät. He katselivat Jaeserin maata ja Gileadin maata ja huomasivat, että tuo seutu oli sopivaa karjalle.

2. Sitten gaadilaiset ja ruubenilaiset tulivat puhumaan Moosekselle ja pappi Eleasarille ja seurakunnan päämiehille. He sanoivat:

3. "Atarot, Diibon, Jaeser, Nimra, Hesbon, Elale, Sebam, Nebo ja Beon,

4. tämä maa, jonka Herra valloitti Israelin seurakunnan edessä, on karjalle sopivaa maata, ja sinun palvelijoillasi on karjaa."

5. He sanoivat: "Jos olet meille suosiollinen, niin annettakoon tämä maa palvelijoidesi omaisuudeksi. Älä vie meitä Jordanin yli."

6. Mutta Mooses vastasi gaadilaisille ja ruubenilaisille: "Teidän veljiennekö olisi lähdettävä sotaan, ja te jäisitte tänne?

7. Miksi viette israelilaisilta halun mennä siihen maahan, jonka Herra on heille antanut?

8. Niinhän teidän isännekin tekivät lähetettyäni heidät Kaades-Barneasta katselemaan sitä maata.

9. Vaikka he kulkivat Rypälelaaksoon asti ja näkivät koko maan, he veivät israelilaisilta halun mennä maahan, jonka Herra oli heille antanut.

10. Sinä päivänä Herran viha syttyi, ja hän vannoi tämän valan:

11. 'Totisesti, ne Egyptistä lähteneet miehet, jotka ovat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia, eivät saa nähdä sitä maata, jonka minä valalla vannoen lupasin Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille. He eivät ole seuranneet minua kokosydämisesti

12. paitsi Kaaleb, kenissiläisen Jefunnen poika, ja Joosua, Nuunin poika.’ Nämä nimittäin seurasivat Herraa kokosydämisesti.

13. Herra vihastui israelilaisiin ja pani heidät harhailemaan autiomaassa neljäkymmentä vuotta, kunnes hävisi koko se sukupolvi, joka oli tehnyt sellaista, mikä on pahaa Herran silmissä.

14. Ja nyt te syntisten sikiöt olette nousseet isienne tilalle lisätäksenne yhä Herran vihaa Israelia kohtaan.

15. Tehän käännytte pois seuraamasta häntä, ja hän jättää kansan vielä kauemmaksi aikaa autiomaahan. Te tuhoatte koko tämän kansan."

16. Gaadilaiset ja ruubenilaiset tulivat lähemmäs Moosesta ja sanoivat: "Me rakennamme tänne lammastarhoja laumoillemme ja kaupunkeja vaimojamme ja lapsiamme varten.

17. Itse me varustaudumme ja riennämme israelilaisten edellä, kunnes saamme viedyksi heidät omille alueilleen, mutta vaimomme ja lapsemme asuvat linnoitetuissa kaupungeissa turvassa maan asukkailta.

18. Me emme palaa kotiimme, ennen kuin kaikki israelilaiset ovat saaneet haltuunsa perintöosansa.

19. Me emme näet tahdo perintöosaa heidän keskuudestaan tuolta puolelta Jordania tai kauempaa, sillä perintöosa, joka meille tulee, on tältä Jordanin itäisellä puolella."

20. Mooses vastasi heille: "Jos te teette näin, jos varustaudutte sotaan Herran edessä

21. ja jokainen teistä menee taisteluun varustettuna Herran edessä Jordanin yli, niin pitkäksi aikaa, että on saanut karkotetuksi vihollisensa edestään,

22. ja jos te palaatte vasta sen jälkeen, kun maa on vallattu Herralle, niin te olette puhtaat Herran ja Israelin edessä ja tästä maasta tulee teidän omaisuuttanne Herran edessä.

23. Mutta jos ette näin tee, niin tietäkää, että te teette syntiä Herraa vastaan. Tietäkää, että syntinne tavoittaa teidät.

24. Rakentakaa siis kaupunkeja vaimojanne ja lapsianne varten ja aitauksia lampaillenne ja vuohillenne. Tehkää, mitä olette sanoneet."

25. Gaadilaiset ja ruubenilaiset vastasivat Moosekselle: "Palvelijasi tekevät niin kuin herramme käskee.

26. Lapsemme, vaimomme, karjamme ja kaikki eläimemme jääkööt tänne Gileadin kaupunkeihin,

27. mutta palvelijasi lähtevät taisteluun, jokainen Herran edessä sotaan varustettuna, niin kuin herramme puhuu."

28. Mooses antoi heistä käskyn pappi Eleasarille ja Joosualle, Nuunin pojalle, sekä Israelin heimojen perhekuntapäämiehille.

29. Mooses sanoi heille: "Jos gaadilaiset ja ruubenilaiset lähtevät teidän kanssanne Jordanin yli, jokainen Herran edessä taisteluun varustettuna, ja te saatte maan vallatuksi, niin antakaa Gileadin maa heille maaomaisuudeksi.

30. Jos he sen sijaan eivät varustaudu ja lähde teidän kanssanne sinne, heidän on otettava maaomaisuutensa teidän keskuudestanne Kanaaninmaassa."

31. Gaadilaiset ja ruubenilaiset vastasivat: "Mitä Herra on puhunut palvelijoillesi, sen me teemme.

32. Me lähdemme Herran edessä varustettuina Kanaaninmaahan, mutta meidän perintöomaisuutemme on Jordanin tällä puolella."

33. Silloin Mooses antoi heille - gaadilaisille ja ruubenilaisille sekä Joosefin pojan Manassen heimon toiselle puolelle -amorilaisten kuninkaan Siihonin valtakunnan ja Baasanin kuninkaan Oogin valtakunnan, maan kaupunkeineen ja niiden ympärillä olevine alueineen.

34. Niinpä gaadilaiset rakensivat Diibonin, Atarotin, Aroerin,

35. Atrot-Soofanin, Jaeserin, Jogbehan,

36. Beet-Nimran ja Beet-Haaranin linnoitetuiksi kaupungeiksi sekä lammastarhoja.

37. Ruubenilaiset sen sijaan rakensivat Hesbonin, Elalen ja Kirjataimin,

38. Nebon ja Baal-Meonin, joiden nimet muutettiin, sekä Sibman. He antoivat uudet nimet rakentamilleen kaupungeille.

39. Manassen pojan Maakirin jälkeläiset lähtivät Gileadiin, valloittivat sen ja karkottivat amorilaiset, jotka asuivat siellä.

40. Mooses antoi Gileadin Maakirille, Manassen pojalle, ja tämä asettui sinne asumaan.

41. Jaair, Manassen poika, meni ja valloitti heidän leirikylänsä ja antoi niille nimen Havvot-Jaair[19].

42. Noobah meni ja valloitti Kenatin sekä sen kylät ja antoi sille oman nimensä mukaan nimen Noobah.

 

33. luku

 

Luettelo Israelin leiripaikoista

 

1. Nämä matkat israelilaiset kulkivat sen jälkeen, kun olivat lähteneet Egyptistä osastoittain Mooseksen ja Aaronin johdolla.

2. Mooses kirjoitti Herran käskyn mukaan muistiin paikat, joista he lähtivät liikkeelle matkoilleen. Nämä olivat israelilaisten matkat heidän lähtöpaikkojensa järjestyksen mukaan:

3. He lähtivät liikkeelle Ramseksesta ensimmäisessä kuussa, ensimmäisen kuukauden viidentenätoista päivänä. Israelilaiset lähtivät matkaan rohkein mielin[20] pääsiäisen jälkeisenä päivänä kaikkien egyptiläisten nähden.

4. Egyptiläiset hautasivat kaikki esikoisensa, jotka Herra oli surmannut heidän keskuudestaan, kun Herra tuomitsi heidän jumalansa.

5. Israelilaiset siis lähtivät Ramseksesta ja leiriytyivät Sukkotiin.

6. Sitten he lähtivät Sukkotista ja leiriytyivät Eetamiin, joka on autiomaan reunassa.

7. He lähtivät Eetamista ja palasivat takaisinpäin Pii-Hahirotiin, joka on vastapäätä Baal-Sefonia, ja leiriytyivät Migdolin kohdalle.

8. Pii-Hahirotista lähdettyään he kulkivat meren halki autiomaahan. Sitten he vaelsivat kolmen päivän matkan Eetamin autiomaassa ja leiriytyivät Maaraan.

9. He lähtivät Maarasta, tulivat Eelimiin ja leiriytyivät sinne. Eelimissä oli kaksitoista vesilähdettä ja seitsemänkymmentä palmupuuta.

10. Eelimistä lähdettyään he leiriytyivät Kaislameren rannalle.

11. Lähdettyään Kaislameren rannalta he leiriytyivät Siinin autiomaahan.

12. He lähtivät Siinin autiomaasta ja leiriytyivät Dofkaan.

13. Dofkasta lähdettyään he leiriytyivät Aalukseen.

14. Aaluksesta lähdettyään he leiriytyivät Refidimiin. Siellä ei ollut kansalle vettä juotavaksi.

15. He lähtivät Refidimistä ja leiriytyivät Siinain autiomaahan.

16. He lähtivät Siinain autiomaasta ja leiriytyivät Kibrot-Hattaavaan.

17. Kibrot-Hattaavasta lähdettyään he leiriytyivät Haserotiin.

18. Sitten he lähtivät Haserotista ja leiriytyivät Ritmaan.

19. He lähtivät Ritmasta ja leiriytyivät Rimmon-Perekseen,

20. josta he lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Libnaan.

21. Libnasta lähdettyään he leiriytyivät Rissaan.

22. He lähtivät Rissasta ja leiriytyivät Kehelataan.

23. He lähtivät Kehelatasta ja leiriytyivät Seferin vuoren juurelle.

24. He lähtivät sieltä ja leiriytyivät Haradaan.

25. Haradasta he lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Makhelotiin.

26. Makhelotista lähdettyään he leiriytyivät Tahatiin.

27. Sieltä he lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Tarahiin.

28. Tarahista lähdettyään he leiriytyivät Mitkaan.

29. He lähtivät Mitkasta ja leiriytyivät Hasmonaan.

30. He lähtivät Hasmonasta ja leiriytyivät Mooserotiin.

31. Sieltä he lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Bene-Jaakaniin.

32. Bene-Jaakanista he kulkivat Hoor-Haggidgadiin ja leiriytyivät sinne.

33. Lähdettyään Hoor-Haggidgadista he leiriytyivät Jotbataan.

34. He lähtivät Jotbatasta ja leiriytyivät Abronaan.

35. Abronasta lähdettyään he leiriytyivät Esjon-Geberiin.

36. Sieltä lähdettyään he leiriytyivät Siinin autiomaahan, toisin sanoen Kaadekseen.

37. He lähtivät Kaadeksesta ja leiriytyivät Hoorin vuoren juurelle, Edomin maan rajalle.

38. Pappi Aaron nousi Hoorin vuorelle Herran käskyn mukaan ja kuoli siellä neljäntenäkymmenentenä vuotena siitä, kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptin maasta, viidennen kuun ensimmäisenä päivänä.

39. Aaron oli sadankahdenkymmenenkolmen vuoden ikäinen kuollessaan Hoorin vuorella.

40. Kanaanilainen Aradin kuningas, joka asui Kanaaninmaan eteläosassa, sai kuulla israelilaisten tulosta.

41. Hoorin vuorelta israelilaiset lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Salmonaan.

42. He lähtivät Salmonasta ja leiriytyivät Puunoniin.

43. Puunonista lähdettyään he leiriytyivät Oobotiin.

44. Sieltä he lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Iije-Abarimiin Mooabin rajalle.

45. He lähtivät Iijimistä ja leiriytyivät Diibon-Gaadiin.

46. Diibon-Gaadista lähdettyään he leiriytyivät Almon-Diblataimiin.

47. He lähtivät Almon-Diblataimista ja leiriytyivät Abarimin vuoristoon vastapäätä Neboa.

48. Abarimin vuoristosta lähdettyään he leiriytyivät Mooabin arolle Jordanin rantaan, Jerikon kohdalle.

49. Mooabin arolla, Jordanin rannalla heidän leirinsä ulottui Beet-Jesimotista Aabel-Sittimiin asti.

 

Määräyksiä Kanaaninmaan valloittamisesta

 

50. Herra puhui Moosekselle Mooabin arolla, Jordanin rannalla, vastapäätä Jerikoa. Hän sanoi:

51. "Puhu israelilaisille näin: Kun olette kulkeneet Jordanin yli Kanaaninmaahan,

52. karkottakaa edestänne kaikki maan asukkaat ja hävittäkää kaikki heidän jumalankuvansa ja valetut kuvansa ja tuhotkaa kaikki heidän uhrikukkulansa.

53. Ottakaa sitten maa haltuunne ja asukaa siinä, sillä minä olen antanut teille tuon maan perinnöksi.

54. Jakakaa maa perinnöksi arvalla sukujenne kesken. Antakaa suuremmalle suurempi perintöosa ja penemmälle pienempi perintöosa. Kunkin tulee saada perintöosansa siitä, mihin arpa sen hänelle määrää. Jakakaa maa keskenänne isienne heimojen mukaan.

55. Mutta jos ette karkota maan asukkaita tieltänne, tulee niistä, jotka te jätätte jäljelle, okaita teidän silmiinne ja piikkejä kylkiinne, ja he ahdistavat teitä maassa, jossa asutte.

56. Silloin minä teen teille sen, mitä aioin tehdä heille."

 

34. luku

 

Luvatun maan rajat

 

1. Herra puhui Moosekselle:

2. "Anna israelilaisille tämä käsky: Kun te tulette Kanaaninmaahan, maahan, jonka te saatte perintöosaksenne, sen rajat olkoot nämä:

3. Eteläisenä rajananne on Siinin autiomaa Edomin rajalla. Suolameren päästä raja kääntyy itään.

4. Etelärajanne kääntyy Skorpionisolaan, kulkee Siiniin, sieltä Kaades-Barnean eteläpuolelle ja edelleen Hasar-Addariin, josta se kulkee Asmoniin.

5. Asmonista raja kääntyy Egyptin purolle ja päättyy mereen.

6. Läntisenä rajananne on Suurimeri. Se on teidän läntinen rajanne.

7. Tämä on teidän pohjoinen rajanne: Merkitkää raja Suurestamerestä Hoorin vuoreen.

8. Hoorin vuoresta merkitkää raja Hamatin porteille. Raja päättyy Sedadiin.

9. Sieltä raja lähtee Sifroniin ja päättyy Hasar-Eenaniin. Tämä on teidän pohjoinen rajanne.

10. Merkitkää itäinen rajanne Hasar-Eenanista Sefamiin.

11. Sefamista raja laskeutuu Riblaan, itään päin Ainista, ja sieltä raja laskeutuu edelleen, kunnes koskettaa vuoriselännettä Kinneretinjärven itäpuolella.

12. Raja laskeutuu sieltä Jordaniin ja päättyy Suolamereen. Tämä on teidän maanne sitä ympäröivine rajoineen."

13. Mooses käski israelilaisia näin: "Tämä on se maa, joka teidän on jaettava keskenänne arvalla perintöosiksi ja jonka Herra määräsi annettavaksi yhdeksälle ja puolelle heimolle.

14. Ruubenilaisten heimo perhekunnittain, gaadilaisten heimo perhekunnittain ja toinen puoli Manassen heimoa ovat näet jo

ottaneet perintöosansa.

15. Nämä kaksi ja puoli heimoa ovat ottaneet perintöosansa Jordanin tältä puolelta, Jerikosta itään, auringonnousuun päin."

 

Maan jakajiksi asetetut miehet

 

16. Herra puhui Moosekselle:

17. "Nämä ovat niiden miesten nimet, joiden on jaettava teille maa perintöosiksi: pappi Eleasar ja Joosua, Nuunin poika,

18. sekä kustakin heimosta yksi ruhtinas, jonka te valitsette jakamaan maata.

19. Nämä ovat niiden miesten nimet: Juudan heimosta Kaaleb, Jefunnen poika,

20. simeonilaisten heimosta Samuel, Ammihudin poika,

21. Benjaminin heimosta Elidad, Kislonin poika,

22. daanilaisten heimosta ruhtinas Bukki, Joglin poika,

23. joosefilaisten heimoista, manasselaisista ruhtinas Hanniel, Eefodin poika,

24. ja efraimilaisista ruhtinas Kemuel, Siftanin poika,

25. sebulonilaisten heimosta ruhtinas Elisafan, Parnakin poika,

26. isaskarilaisten heimosta ruhtinas Paltiel, Assanin poika,

27. asserilaisten heimosta ruhtinas Ahihud, Selomin poika,

28. ja naftalilaisten heimosta Pedahel, Ammihudin poika."

29. Nämä miehet Herra määräsi jakamaan Kanaaninmaan israelilaisille perintöosiksi.

 

35. luku

 

Leeviläisten kaupungit

 

1. Herra puhui Moosekselle Mooabin arolla, Jordanin rannalla, vastapäätä Jerikoa. Hän sanoi:

2. "Käske israelilaisia antamaan omistamastaan perintömaasta kaupunkeja leeviläisten asuttaviksi ja antamaan heille myös laidunmaata kaupunkien ympäriltä.

3. Näistä kaupungeista tulee heidän asuinpaikkojaan ja niiden laidunmaat on tarkoitettu heidän juhtiaan, karjaansa ja kaikkia muita eläimiään varten.

4. Kaupunkien laidunmaiden, jotka teidän on annettava leeviläisille, tulee ulottua joka suuntaan tuhat kyynärää kaupungin muurista ulospäin.

5. Mitatkaa kaksituhatta kyynärää kaupungin ulkopuolelta itään päin, etelään päin, länteen päin ja pohjoiseen päin, kaksituhatta kyynärää joka suuntaan. Kaupunki olkoon keskellä. Tällaisia olkoot leeviläisten kaupunkien laidunmaat.

6. Kaupungeista, jotka te annatte leeviläisille, kuuden tulee olla turvakaupunkeja. Ne teidän on annettava pakopaikaksi tappajalle. Niiden lisäksi teidän on annettava neljäkymmentäkaksi kaupunkia.

7. Kaikkiaan kaupunkeja, jotka teidän on annettava leeviläisille laidunmaineen, tulee olla neljäkymmentäkahdeksan.

8. Israelilaisten omistamilla mailla olevia kaupunkeja teidän on otettava useampia niiltä heimoilta, joilla niitä on paljon, ja vähemmän niiltä, joilla niitä on vähän. Jokaisen heimon tulee antaa leeviläisille kaupunkeja saamansa perintöosan mukaan."

 

Turvakaupungit

 

9. Herra sanoi Moosekselle:

10. "Puhu israelilaisille näin: Kun te menette Jordanin yli Kanaaninmaahan,

11. määrätkää alueiltanne kaupunkeja, joista tulee teidän turvakaupunkejanne. Niihin voi paeta tappaja, joka on vahingossa surmannut jonkun.

12. Nämä kaupungit olkoot teillä turvapaikkana verenkostajalta, ettei tappajaa surmattaisi, ennen kuin hän on ollut seurakunnan edessä tuomittavana.

13. Teidän on annettava turvakaupungeiksi kuusi kaupunkia.

14. Antakaa Jordanin tältä puolelta kolme kaupunkia ja Kanaaninmaasta kolme kaupunkia turvakaupungeiksi.

15. Nämä kuusi kaupunkia ovat turvapaikkana israelilaisille ja keskuudessanne asuvalle muukalaiselle sekä väliaikaiselle asukkaalle. Niihin voi paeta jokainen, joka surmaa vahingossa jonkun.

16. Mutta jos joku lyö rauta-aseella toista ja tämä kuolee, hän on murhaaja. Murhaaja tulee ehdottomasti surmata.

17. Jos jollakin on kädessään kivi, jolla voi tappaa, ja hän lyö sillä toista, ja tämä kuolee, hän on murhaaja. Murhaaja tulee ehdottomasti surmata.

18. Tai jos joku lyö toista kädessään olevalla puuesineellä, jolla voi tappaa, ja toinen kuolee, hän on murhaaja. Murhaaja tulee ehdottomasti surmata.

19. Verenkostajan tulee surmata murhaaja. Hän voi surmata murhaajan, missä vain tämän tapaakin.

20. Jos joku vihassa sysää toista tai heittää väijyksistä tätä jollakin ja tämä kuolee

21. tai jos joku kaunaa kantaen lyö toista nyrkillään ja tämä kuolee, lyöjä on ehdottomasti surmattava, sillä hän on murhaaja. Verenkostaja voi surmata murhaajan, missä vain hänet tapaakin.

22. Mutta jos joku vahingossa, ilman vihollisuutta, sysää toista tai heittää tämän päälle jonkin esineen olematta väijyksissä

23. tai jos hän näkemättä toista pudottaa tämän päälle kiven, joka voi surmata, ja toinen kuolee, eikä tappaja ollut hänen vihamiehnsä eikä tarkoittanut vahingoittaa häntä,

24. tulee seurakunnan ratkaista tappajan ja verenkostajan välit näiden säädösten mukaan.

25. Seurakunnan tulee vapauttaa tappaja verenkostajan käsistä ja palauttaa hänet turvakaupunkiin, johon hän oli paennut. Hänen tulee asua siellä pyhällä öljyllä voidellun ylimmäisen papin kuolemaan asti.

26. Jos tappaja kuitenkin lähtee pois sen turvakaupungin alueelta, johon hän oli paennut,

27. ja verenkostaja löytää tappajan hänen turvakaupunkinsa alueen ulkopuolelta ja surmaa hänet, verenkostaja ei joudu vastuuseen hänen surmaamisestaan.

28. Tappajan olisi näet pitänyt pysyä turvakaupungissaan ylimmäisen papin kuolemaan asti. Ylimmäisen papin kuoltua tappaja saa kuitenkin palata perintömaalleen.

29. Nämä säännöt teidän on pidettävä lakina kautta sukupolvienne, missä asuttekin.

 

Tappajan rankaiseminen

 

30. Jokainen murhaaja, joka lyö toisen kuoliaaksi, tulee surmata todistajien antaman todistuksen perusteella. Yhden todistajan todistuksen perusteella ei kuitenkaan saa surmata ketään.

31. Älkää ottako vastaan lunnaita murhaajalta, joka ansaitsee kuoleman, sillä hänet on ehdottomasti surmattava.

32. Älkää myöskään ottako vastaan lunnaita turvakaupunkiin paenneelta, joka tahtoisi palata asumaan omalle maalleen ennen papin kuolemaa .

33. Älkää saastuttako maata, jossa te asutte. Veri saastuttaa maan, eikä maalle voi toimittaa sovitusta siihen vuodatetusta verestä, muulla kuin sen verellä, joka on sen vuodattanut.

34. Älkää siis saastuttako maata, jossa te asutte ja jonka keskellä minä asun, sillä minä, Herra, asun israelilaisten keskellä."

 

36. luku

 

Selofhadin tyttärien perintöosuus

 

1. Gileadin, Maakirin pojan, Manassen pojanpojan, suvun perhekuntapäämiehet, jotka olivat joosefilaisten sukua, tulivat Mooseksen ja ruhtinaiden, israelilaisten perhekuntapäämiesten, luo puhuivat näin:

2. "Herra käski herrani jakaa maan arvalla israelilaisille perintöosiksi, ja herrani sai käskyn Herralta antaa veljemme Selofhadin perintöosan hänen tyttärilleen.

3. Jos he joutuvat vaimoiksi joillekin muiden israelilaisten heimojen pojista, heidän perintöosansa otetaan pois meidän isiemme perintöosasta ja lisätään sen heimon perintöosaan, johon he liittyvät. Näin meidän perintöosamme jää vajaaksi.

4. Israelilaisten riemuvuoden tullessa heidän perintöosansa lisätään sen heimon perintöosaan, johon he liittyvät. Siten heidän perintöosansa jää puuttumaan meidän isiemme heimon perintöosasta."

5. Silloin Mooses antoi israelilaisille Herran käskystä tämän säädöksen: "Joosefilaisten heimo puhuu oikein.

6. Herra säätää Selofhadin tyttäristä tällaisen säädöksen: He voivat mennä vaimoiksi kenelle tahtovat, kunhan vain menevät vaimoiksi johonkin isänsä heimon sukuun.

7. Näin israelilaisten perintöosa ei siirry heimosta toiseen. Jokaisen israelilaisen tulee näet pysyä isiensä heimon perintöosassa.

8. Jokaisen tyttären, joka perii israelilaisten heimojen perintömaita, on mentävä vaimoksi johonkin isänsä heimon sukuun, että kaikki israelilaiset saisivat pitää isiensä perintömaat.

9. Perintömaa ei saa siirtyä heimosta toiseen, vaan jokaisen heimon tulee pysyä isiensä heimon perintöosassa."

10. Selofhadin tyttäret tekivät aivan niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt.

11. Mahla, Tirsa, Hogla, Milka ja Noa, Selofhadin tyttäret, menivät vaimoiksi setiensä pojille.

12. He menivät vaimoiksi Joosefin pojan Manassen jälkeläisten sukuihin, ja niin heidän perintöosansa jäi heidän isänsä suvun heimon haltuun.

13. Nämä ovat ne käskyt ja säädökset, jotka Herra sääti Mooseksen kautta israelilaisille Mooabin arolla, Jordanin rannalla, vastapäätä Jerikoa.

 

 



[1] 8:11 Aaron luultavasti johti leeviläiset huojumaan edestakaisin kaikkeinpyhimmän edessä, tai sitten hän johti heidät heiluttamaan käsiään (The Soncino Chumash). 

[2] 10:31 Kirj: silmiksi.

[3] 11:3 Nimi merkitsee: 'palaminen'.

[4] 11:34 Nimi merkitsee: ’himon haudat’.

[5] 13:23 Suom. ’Rypälelaaksoon’.  Rypäleterttu on hepreaksi eskol.

[6] 15:30 Kirj: käsi korkealla tai kohotetulla kädellä.

[7] 18:19 Suola symboloi pysyvyyttä

[8] 19:9 Kirj: se on syntiuhri.

[9] 20:13 Nimi merkitsee: ’riita’.

[10] 21:3 Nimi merkitsee: ’tuhon omaksi vihitty’

[11] 21:5 Kirj: polttavia.

[12] 21:8 Kirj: polttava.

[13] 21:16 Hepr. beer, ’kaivo’, ’lähde’.

[14] 24:19 Heprean sanat 'me'ir', ’kaupungista’ ja 'se'ir', ’Seiristä’, näyttävät vanhassa hepreassa lähes identtisiltä. Kontekstissa puhutaan Seiristä.

[15] 26:53 Kirj: nimien lukumäärän.

[16] 27:16 Kirj: kaiken lihan.

[17] 29:7 Kirj: nöyryyttäkää sielujanne.

[18] 30:3 Kirj: häpäistä.

[19] 32:41 Nimi Havvot-Jaair merkitsee ’Jaairin leirikylät’.

[20] 33:3 Kirj: käsi korkealla.