Make your own free website on Tripod.com

Hesekielin kirja

 

PROFEETAN KUTSUMUS

 

1. luku

 

Hesekiel näkee Jumalan kirkkauden

 

1. Tämä tapahtui kolmannenkymmenennen vuoden neljännessä kuussa, kuukauden viidentenä päivänä. Kun minä olin pakkosiirtolaisten joukossa Kebar-joen varrella, aukenivat taivaat, ja minä näin Jumalan näkyjä.

2. Kuukauden viidentenä päivänä, kuningas Joojakinin pakkosiirtolaisuuden viidentenä vuotena,

3. tuli Jumalan sana Kaldean maassa olevan Kebar-joen varrella pappi Hesekielille, Buusin pojalle. Hänen päälleen tuli siellä Herran käsi.

4. Minä näin, kuinka pohjoisesta tuli myrsky, suuri pilvi ja leimuava tuli, ja pilveä ympäröi kirkkaus. Sen keskeltä, keskellä tulta, näkyi jotain kirkasta.

5. Sen keskeltä näkyi neljän olennon hahmot, ja ne näyttivät tällaiselta: niillä oli ihmisen hahmo.

6. Kullakin niistä oli neljät kasvot, ja kullakin oli neljä siipeä.

7. Niiden jalat olivat suorat ja niiden jalkaterät kuin vasikan sorkat, ja ne välkkyivät kuin kiillotettu vaski.

8. Niillä oli ihmiskädet siipiensä alla neljällä puolella; niillä neljällä oli neljät kasvot ja siivet.

9. Niiden siivet koskettivat toisiaan. Ne eivät kääntyneet kulkiessaan, ne kulkivat kukin suoraan eteenpäin.

10. Niiden kasvot olivat kuin ihmiskasvot, mutta oikealla puolen niillä neljällä oli leijonankasvot, vasemmalla puolen häränkasvot, ja niillä neljällä oli myös kotkankasvot.

11. Sellaiset olivat niiden kasvot. Niiden siivet olivat levitetyt ylöspäin, kullakin kaksi, jotka koskettivat toistaan, ja kaksi, joilla ne peittivät ruumistaan.

12. Kukin niistä kulki suoraan eteenpäin. Minne henki tahtoi kulkea, sinne ne kulkivat. Kulkiessaan ne eivät kääntyneet.

13. Olentojen hahmo oli näöltään kuin tuliset, palavat hiilet. Olentojen välissä liikkui jotain kuin tulisoihtujen kaltaista. Tuli säteili kirkkaasti ja siitä lähti salamoita.

14. Olennot kiitivät edestakaisin ja olivat näöltään kuin salamanleimaus.

15. Kun minä katselin olentoja, minä näin, että maassa oli yksi pyörä olentojen kohdalla, jokaisen neljien kasvojen suuntaan.

16. Pyörät olivat näöltään ja rakenteeltaan niin kuin krysoliitti, ja kaikki neljä olivat saman muotoiset. Ne näyttivät siten tehdyiltä, että ikään kuin pyörä olisi ollut sisäkkäin pyörässä.

17. Kun ne kulkivat, ne liikkuivat neljään eri suuntaansa eivätkä kääntyneet kulkiessaan.

18. Niiden selät olivat korkeat ja pelottavat - niiden selät, jokaisen neljän, olivat joka puolelta täynnä silmiä.

19. Kun olennot kulkivat, pyörät kulkivat niiden mukana, ja kun olennot kohosivat maasta, kohosivat myös pyörät.

20. Minne henki tahtoi kulkea, sinne olennot kulkivat - minne vain henki tahtoi kulkea. Pyörät kohosivat niiden kanssa, sillä olentojen henki oli pyörissä.

21. Kun olennot kulkivat, kulkivat pyörätkin, ja kun ne seisahtuivat, seisahtuivat pyörätkin. Kun olennot kohosivat ylös maasta, kohosivat pyörät niiden mukana, sillä olentojen henki oli pyörissä.

22. Olentojen päiden yllä näytti olevan taivaanavaruus, kuin pelottavaa jääkristallia, joka kaartui olentojen päiden yllä.

23. Taivaanavaruuden alla olentojen siivet olivat suorina, toinen siipi toista kohti. Kullakin oli kaksi, jotka peittivät sen ruumista yhtäältä ja kaksi, jotka peittivät sitä toisaalta.

24. Kun olennot kulkivat, minä kuulin niiden siipien äänen kuin suurten vetten kohinan, kuin Kaikkivaltiaan jylinän - meteli oli kuin sotatantereen pauhua. Kun ne seisahtuivat, ne laskivat siipensä alas.

25. Kun ne seisahtuivat ja laskivat siipensä alas, niin avaruudesta, joka oli niitten pään yläpuolella, kuului ääni.

26. Niiden päiden yläpuolella olevassa avaruudessa oli ikään kuin valtaistuin, näöltään safiirin kaltainen, ja korkealla valtaistuimen kaltaisella istui ihmisen näköinen hahmo.

27. Minä näin jotain kirkasta, tulen näköistä, jota ympäröi kehä ylöspäin siitä, mikä näytti hänen lanteiltaan. Alaspäin siitä, mikä näytti hänen lanteiltaan, minä näin kuin tulta, jonka ympärillä säteili kirkkaasti.

28. Sitä ympäröivä kirkas hohde oli näöltään kuin kaari, joka on pilvissä sadepäivänä - sellainen oli näöltään Herran kirkkaus. Kun minä sen näin, minä heittäydyin kasvoilleni ja kuulin äänen puhuvan.

 

2. luku

 

Herra kutsuu Hesekielin profeetaksi

 

1. Hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, nouse jaloillesi, niin minä puhun sinulle.“

2. Kun hän puhui minulle, minuun tuli Henki, joka nosti minut jaloilleni. Minä kuulin Herran puhuvan minulle jälleen.

3. Hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, minä lähetän sinut israelilaisten luo, kapinallisten pakanoiden luo, jotka ovat kapinoineet minua vastaan. He ja heidän isänsä ovat rikkoneet minua vastaan aina tähän päivään asti,

4. ja heidän lapsillaan on kovat kasvot ja paatuneet sydämet. Heidän luokseen minä sinut lähetän, ja sinun on sanottava heille: ’Näin sanoo Herra Jumala.’

5. Siitä he tulevat tietämään, että profeetta on ollut heidän keskellään, kuulkoot tai olkoot kuulematta. He ovat näet uppiniskainen suku.

6. Mutta älä sinä, ihmislapsi, pelkää heitä, äläkä pelkää heidän sanojaan. Edessäsi on tosin ohdakkeita ja orjantappuroita, ja sinä asut skorpionien seassa, mutta älä pelkää heidän sanojaan äläkä ole kauhuissasi heidän vuokseen, vaikka he ovat uppiniskainen suku.

7. Puhu heille minun sanani, kuulkoot tai olkoot kuulematta - he ovat näet kapinallisia.

8. Kuule sinä, ihmislapsi, mitä minä sinulle puhun. Älä ole kapinallinen niin kuin tuo kapinallinen suku. Avaa suusi ja syö, mitä minä sinulle annan."

9. Minä katsoin ja näin, että käsi ojentui minua kohti, ja että kädessä oli kirjakäärö.

10. Se levitettiin minun eteeni, ja siihen oli kirjoitettu molemmin puolin. Siihen oli kirjoitettu valitusvirsiä, huokauksia ja voi-huutoja.

 

3. luku

 

Hesekiel syö kirjakäärön

 

1. Herra sanoi minulle: "Ihmislapsi, syö minkä näet. Syö tämä kirjakäärö ja mene puhumaan Israelin heimolle.“

2. Silloin minä avasin suuni, ja hän syötti minulle tuon kirjakäärön.

3. Hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, syö vatsasi täyteen tätä kirjakääröä, jonka minä sinulle annan.“ Niin minä söin, ja se maistui suussani makealta kuin hunaja.

4. Vielä hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, mene nyt Israelin heimon luo ja puhu heille minun sanani.

5. Sinua ei näet lähetetä kansan luo, jolla on outo ja vaikea kieli, vaan Israelin heimon luo -

6. ei monien kansojen luo, joilla on outo ja vaikea kieli, jota sinä et ymmärrä. Totisesti, jos lähettäisin sinut niiden luo, ne kuulisivat sinua.

7. Mutta Israelin heimo ei tahdo kuulla sinua, koska se ei tahdo kuulla minua, sillä koko Israelin heimo on kovaotsaista ja paatunutta.

8. Katso, minä teen sinut yhtä kovakasvoiseksi ja kovaotsaiseksi kuin hekin.

9. Minä teen otsasi kiveäkin kovemman timantin kaltaiseksi. Älä pelkää heitä äläkä ole kauhuissasi heidän vuokseen, vaikka he ovatkin uppiniskainen suku."

10. Herra sanoi minulle: "Ihmislapsi, kuuntele tarkoin ja kätke sydämeesi jokainen sanani, jonka minä sinulle puhun.

11. Mene pakkosiirtolaisten luo, heimolaistesi luo, puhu heille - kuulkoot tai olkoot kuulematta – ja sano: ’Näin sanoo Herra Jumala.’"

12. Niin henki nosti minut, ja minä kuulin takaani kovan äänen jylisevän: "Siunattu Herran kirkkaus on lähtenyt paikastaan!"

13. Olentojen siivistä lähti kova ääni niiden lyödessä toisiinsa, ja niiden ohella pyörät pitivät kovaa, jylisevää ääntä.

14. Henki siis nosti ja vei minut mukanaan. Minä kuljin katkerana ja kiivaana hengessäni, ja Herran käsi oli väkevänä minun päälläni.

15. Minä saavuin Tell-Aabibiin pakkosiirtolaisten luo, jotka asuivat Kebar-joen varrella, ja istuin siellä, missä he asuivat, tyrmistyneenä heidän keskuudessaan seitsemän päivää.

16. Seitsemän päivän kuluttua minulle tuli tämä Herran sana:

 

Profeetan vastuu

 

17. "Ihmislapsi, minä olen asettanut sinut Israelin heimon vartijaksi. Sinun on varoitettava heitä minun puolestani, kun kuulet sanan minun suustani.

18. Jos minä sanon jumalattomalle: ’sinun on varmasti kuoltava’, mutta sinä et varoita häntä etkä puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen pahasta vaelluksestaan pelastaaksesi hänen henkensä, niin jumalaton kuolee synneissään, mutta sinut minä vaadin tilille hänen verestään.

19. Jos sinä sen sijaan varoitat jumalatonta, mutta hän ei käänny jumalattomuudestaan eikä pahasta vaelluksestaan, hän kuolee synneissään, mutta sinä olet vapauttanut itsesi vastuusta.

20. Jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestaan tekemään vääryyttä, kun minä panen hänen eteensä kompastuskiven, hän kuolee synneissään, jos et sinä ole häntä varoittanut. Silloin ei vanhurskautta, jota hän oli harjoittanut, enää muisteta, mutta sinut minä vaadin tilille hänen verestään.

21. Mutta jos sinä varoitat vanhurskasta, ettei hän tekisi syntiä, eikä hän syntiä tee, hän saa varmasti elää. Ottihan hän varoituksesta opikseen, ja sinä olet vapauttanut itsesi vastuusta."

22. Herran käsi tuli siellä minun päälleni, ja hän sanoi minulle: "Nouse ja lähde laaksoon, niin minä puhun sinulle siellä.“

23. Niin minä nousin ja lähdin laaksoon. Minä näin, että siellä oli Herran kirkkaus, samanlainen kuin se kirkkaus, jonka olin nähnyt Kebar-joen varrella, ja minä heittäydyin kasvoilleni.

24. Silloin minuun tuli Henki, joka nosti minut jaloilleni. Hän puhui minulle ja sanoi: "Mene ja sulkeudu sisälle taloosi.

25. Ihmislapsi! Sinut joudut sidotuksi ja köytetyksi köysillä, etkä voi lähteä heidän keskuuteensa.

26. Minä saatan myös kielesi tarttumaan suulakeesi, niin että sinä mykistyt. Silloin et voi olla miehenä, joka nuhtelee heitä - he ovat näet kapinallinen suku.

27. Mutta kun minä taas puhun sinulle, minä avaan sinun suusi, ja sinun on sanottava heille: ’Näin sanoo Herra Jumala.’ Joka kuulee, se kuulkoon, ja joka ei kuule, se olkoon kuulematta – ovathan he uppiniskainen suku."

 

HERRAN KIRKKAUS POISTUU JERUSALEMISTA - TUOMION JULISTUS JUUDALLE

 

4. luku

 

Ennustus Jerusalemin piirityksestä

 

1. "Mutta nyt sinun, ihmislapsi, tulee ottaa tiilikivi ja asettaa se eteesi. Kaiverra siihen Jerusalemin kaupunki

2. ja pane se saarroksiin. Rakenna sen ympärille piiritysvarustus, tee sitä vastaan valli ja aseta sen ympärille sotajoukkoja sekä muurinmurtajia sitä vastaan.

3. Sitten sinun tulee ottaa rautainen leivinlevy ja asettaa se rautamuuriksi itsesi ja kaupungin väliin. Suuntaa kasvosi kaupunkia kohti, joka on joutunut piiritykseen, ja ahdista sitä. Tämä on merkki Israelin heimolle.

4. Sinun on maattava vasemmalle kyljellesi ja asetettava Israelin heimon syntivelka sen päälle. Yhtä monta päivää kuin sinä makaat sillä on sinun kannettava heidän syntivelkaansa.

5. Minä olen asettanut Israelin heimon syntivelan sinun kannettavaksesi yhtä monta päivää kuin on heidän syntivelkansa vuosia: kolmesataa yhdeksänkymmentä päivää.

6. Kun olet saanut ne päättymään sinun on käytävä uudelleen makuulle oikealle kyljellesi ja kannettava Juudan heimon syntivelkaa neljäkymmentä päivää - minä olen määrännyt sinulle kannettavaksi päivän jokaista vuotta kohti.

7. Suuntaa kasvosi ja paljastettu käsivartesi piiritettyä Jerusalemia kohti ja profetoi sitä vastaan.

8. Sitten minä sidon sinut köysillä, etkä sinä voi kääntyä kyljeltäsi toiselle kyljellesi, ennen kuin piirityspäiväsi ovat kuluneet loppuun.

 

Piiritetyn kaupungin ahdinko

 

9. Sinun on myös hankittava itsellesi vehnää, ohraa, papuja, linssejä, hirssiä ja vaivaisvehnää. Pane ne samaan astiaan ja tee niistä itsellesi leipää. Sinun on syötävä sitä yhtä monta päivää kuin makaat kyljelläsi: kolmesataayhdeksänkymmentä päivää.

10. Sinun on syötävä painon mukaan ruokasi: kaksikymmentä sekeliä[1] päivässä. Sinun on syötävä se määräaikoina.

11. Myös vettä sinun on juotava mitan mukaan: kuudennes hiin-mittaa[2]. Sinun on juotava määräaikoina.

12. Sinun on syötävä se ohraleipänä ja paistettava se ihmisulostuksella heidän nähtensä."

13. Herra sanoi: "Näin tulevat israelilaiset syömään saastaisen leipänsä niiden kansojen keskuudessa, joihin minä heidät karkotan.“

14. Mutta minä sanoin: "Voi Herra Jumala! Enhän minä ole koskaan saastuttanut itseäni enkä syönyt raatoa tai kuoliaaksi raadeltua nuoruudestani tähän asti! Mitään saastaista lihaa ei ole päässyt minun suuhuni."

15. Hän sanoi minulle: "Minä annan sinun käyttää karjanlantaa ihmisulosteiden sijaan. Paista leipäsi sen päällä.“

16. Hän sanoi vielä minulle: "Ihmislapsi, minä särjen leipävartaan Jerusalemista. Heidän on syötävä leipää punnittuna ja huolissaan sekä juotava vettä mitan mukaan ja tyrmistyneinä.

17. Näin he joutuvat leivän ja veden puutteeseen - he katsovat tyrmistyksissään toisiinsa ja riutuvat syntivelkansa tähden.“

 

5. luku

 

Vertauskuva Jerusalemin tuhosta

 

1. "Ihmislapsi, sinun on hankittavaa itsellesi terävä miekka. Käytä sitä partaveitsenäsi, ajele sillä hiuksesi ja partasi, ota sitten vaaka ja jaa leikatut hiukset.

2. Polta kolmannes tulessa keskellä kaupunkia, kun piirityspäivät ovat kuluneet; ota toinen kolmannes ja lyö sitä miekalla ympäriinsä. Hajota loput tuuleen, ja minä ajan niitä takaa paljastetulla miekalla.

3. Ota niistä kuitenkin talteen vähäinen määrä ja sido ne helmukseesi,

4. mutta ota osa niistä, viskaa ne tuleen ja polta ne. Siitä lähtee tuli koko Israelin heimoon.

 

Jerusalemia kohtaa rutto, nälkä, miekka ja asukkaiden karkotus

 

5. Näin sanoo Herra Jumala: Tämä on Jerusalem, jonka minä olen asettanut kansojen keskelle, ja niiden maat ovat sen ympärillä.

6. Se on kuitenkin vastustanut minun säädöksiäni jumalattomammin kuin pakanakansat ja lakejani pahemmin kuin sitä ympäröivät maat. He ovat näet hylänneet minun säädökseni eivätkä ole vaeltaneet minun lakieni mukaan.

7. Sen tähden, näin sanoo Herra Jumala: Teidän melunne ollut suurempi kuin ympärillänne olevien kansojen, ettekä te ole vaeltaneet minun lakieni mukaan ettekä noudattaneet minun säädöksiäni. Ette te ole myöskään noudattaneet ympärillänne asuvien kansojen säädöksiä.

8. Siksi Herra Jumala sanoo näin: Katso, minä olen sinua vastaan ja minä myös panen tuomiot täytäntöön keskuudessasi kansojen nähden

9. ja kaikkien inhottavien tekojesi tähden minä teen sinulle sellaista, mitä en ole ennen tehnyt enkä vastakaan ole tekevä.

10. Niinpä isät tulevat syömään lapsiaan keskuudessasi, ja lapset tulevat syömään isiään. Minä panen tuomiosi täytäntöön ja hajotan jäännöksesi kaikkiin tuuliin.

11. Sen tähden sanoo Herra Jumala: Totisesti, niin totta kuin minä elän - koska olet saastuttanut minun pyhäkköni kaikilla iljettävyyksilläsi ja kaikilla inhottavilla teoillasi, teen minäkin sinusta vähälukuisen, en sääli enkä minä myöskään armahda.

12. Kolmannes sinusta kuolee ruttoon ja nääntyy nälkään, kolmannes kaatuu ympärilläsi riehuvaan miekkaan, ja kolmanneksen minä hajotan kaikkiin tuuliin ja ajan sitä takaa paljastetulla miekalla.

13. Sitten vihani täyttyy - minun kiivauteni heissä saa tyydytyksen ja minä saan hyvityksen. Silloin he tulevat tietämään, että minä, Herra, olen puhunut kiivaudessani, kun minä panen vihani täytäntöön heissä.

14. Minä raunioitan sinut ja teen sinusta kaikkien ohikulkijoiden nähden häväistyn kansojen keskuudessa, jotka asuvat ympärilläsi.

15. Siitä tulee ympärilläsi asuville kansoille aihe häväistä, herjata ja nuhdella sinua ja tyrmistyä vuoksesi, kun minä panen toimeen sinun tuomiosi vihassa, kiivaudessa ja kiivailla nuhteilla. Minä, Herra, olen puhunut.

16. Minä lähetän teidän kimppuunne nälän pahat nuolet, joista tulee teille tuhooja. Kun minä lähetän ne, minä teen teidän nälänhätänne entistä pahemmaksi ja särjen teiltä leipävartaan.

17. Minä lähetän teidän kimppuunne nälänhädän ja pahoja petoja, jotka riistävät teiltä lapset. Keskuudessanne kulkee rutto ja vuotaa veri, ja minä tuon miekan teidän kimppuunne. Minä, Herra, olen puhunut."

 

6. luku

 

Israelin vuorille julistetaan tuomio

 

1. Minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Ihmislapsi, suuntaa kasvosi Israelin vuoria kohti, profetoi niille

3. ja sano: Israelin vuoret, kuulkaa Herran Jumalan sana. Näin sanoo Herra Jumala vuorille ja kukkuloille, rotkoille ja laaksoille: Katso, minä tuon miekan teidän kimppuunne ja hävitän teidän uhrikukkulanne.

4. Teidän alttarinne autioituvat, auringonpatsaanne murskataan, ja minä kaadan teitä surmattuina epäjumalienne eteen.

5. Minä panen israelilaisten ruumiit lojumaan heidän epäjumaliensa eteen ja hajotan heidän luunsa heidän alttariensa ympärille.

6. Kaikissa asuinpaikoissanne kaupungit raunioituvat ja uhrikukkulat autioituvat. Alttareistanne tulee raunioita ja autioita ja epäjumalanne murskataan ja hävitetään, auringonpatsaanne hakataan maahan ja kaikki tekeleenne hävitetään olemattomiin.

7. Kun keskuudessanne kaatuu kansaa surmattuina, te tulette tietämään, että minä olen Herra.

8. Minä jätän kuitenkin teitä jäljelle kansojen keskuuteen miekalta pakoon päässeinä, kun teidät on hajotettu eri maihin.

9. Ne teistä, jotka ovat päässeet miekkaa pakoon, muistavat minut niiden kansojen keskuudessa, joihin heidät on viety vangeiksi. Minä olen murtunut heidän haureellisen sydämensä vuoksi, koska se kääntyi pois minun luotani, ja koska heidän silmänsä kääntyivät haureellisina heidän epäjumaliensa puoleen. Silloin he inhoavat itseään pahojen tekojensa tähden, joita he ovat tehneet kaikissa inhottavissa menoissaan.

10. Silloin he tulevat tietämään, että minä olen Herra, ja etten minä ole turhaan uhannut tuottaa heille tätä onnettomuutta.

11Näin sanoo Herra Jumala: Lyö käsiäsi yhteen, polje jalkaasi ja sano: 'Voi kaikkia Israelilaisten pahoja, inhottavia tekoja!’ He tulevat kaatumaan miekkaan, nälkään ja ruttoon.

12. Kaukana asuva kuolee ruttoon, lähellä asuva kaatuu miekkaan, ja se, joka on jäänyt jäljelle ja säilynyt, kuolee nälkään. Minä puran koko vihani heihin,
13. ja te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun heidän surmattunsa makaavat heidän epäjumaliensa seassa heidän

alttariensa ympärillä kaikilla korkeilla kukkuloilla, kaikilla vuorten huipuilla, kaikkien vihreiden puiden alla ja jokaisen tuuhean tammen alla, paikoissa, joissa he ovat suitsuttaneet[3] miellyttäväksi tuoksuksi kaikille epäjumalilleen.

14. Minä ojennan käteni heitä vastaan ja teen maan autioksi kaikkialla, missä he asuvat, jopa autiommaksi kuin Diblatan autiomaa. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.”

 

7. luku

 

Loppu on tullut Israelin maalle

 

1. Minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Kuule, sinä ihmislapsi! Näin sanoo Herra Jumala Israelin maalle:

Loppu! Maan neljälle äärelle tulee loppu.

3. Nyt sinulle on tullut loppu,

ja minä päästän vihani valloilleen sinua vastaan,

tuomitsen sinut vaelluksesi mukaan

ja teen sinulle kaikkien inhottavien tekojesi mukaan.

4. Sinä et saa sääliä etkä armoa silmissäni,

vaan minä teen sinulle vaelluksesi mukaan,

ja inhottavat tekosi tulevat kostautumaan keskelläsi,

ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.

5. Näin sanoo Herra Jumala:

Katso, tulee onnettomuus, erityinen[4] onnettomuus!

6. Loppu on tullut, loppu on tullut!

Se on noussut kimppuusi – siinä se on!

7. Kehä on kiertynyt umpeen kohdallasi, maan asukas!

On tullut aika, lähellä on hämmingin päivä –

vuorilta ei kaiu ilohuuto.

8. Aivan kohta minä vuodatan vihani päällesi,

puran koko vihani sinuun

ja tuomitsen sinut vaelluksesi mukaan.

Minä teen sinulle kaikkien inhottavien tekojesi mukaan.

9. Minä en katso säälien enkä armahtaen.

Minä teen sinulle vaelluksesi mukaan,

ja inhottavat tekosi tulevat kostautumaan keskelläsi.

Silloin te tulette tietämään, että minä, Herra, lyön teitä.

10. Nyt on se päivä, nyt se on tullut!

Kehä on kiertynyt umpeen, sauva säihkyy, julkeus kukkii.

11. Väkivalta on noussut jumalattomaksi kepiksi –

heistä ei jää jäljelle mitään,

ei heidän suuresta joukostaan eikä heidän melustaan.

Heidän joukostaan loppuu valituskin.

12. Se aika on tullut, se päivä joutunut –

älköön ostaja iloitko, älköön myyjä murehtiko.

Totisesti, viha kohtaa koko suurta joukkoa.

13. Myyjä ei näet enää palaa myymälleen maalle

vaikka olisikin vielä elävien joukossa,

sillä näky koskee kaikkea sen suurta joukkoa, joka ei palaa..

Kukaan synnissään pysyvä ei voi pelastaa[5] elämäänsä.

14. He puhaltavat torviin, kaikki varustetaan,

mutta yhtään sotaan lähtijää ei ole,

sillä minun vihani kohtaa koko suurta joukkoa.

15. Ulkona on miekka, sisällä rutto ja nälkä –

joka on maalla, se kuolee miekkaan,

joka kaupungissa, sen syövät nälkä ja rutto.

16. Ne, jotka heistä pelastuvat pääsemällä pakoon,

ovat kuin laaksojen kyyhkyset vuorilla –

he valittavat kaikki, jokainen syntejään.

17. Kaikki kädet herpoavat,

ja kaikki polvet tulevat kuin vedeksi.

18. He kääriytyvät säkkeihin ja ovat kauhun vallassa.

Kaikkien kasvoilla on häpeä,

ja kaikkien päät ovat paljaaksi ajellut.

19. Hopeansa he viskaavat kaduille,

ja heidän kultansa käy saastaiseksi.

Heidän kultansa ja hopeansa

eivät voi heitä pelastaa Herran vihan päivänä -

eivät he voi tyydyttää niillä sieluaan

eivätkä täyttää vatsaansa,

sillä heidän syntinsä on aiheuttanut heidän sortumisensa.

20. Herra oli tarkoittanut kullan pyhäkkönsä kauneuden majesteettiseksi loistoksi,

mutta he tekivät siitä inhottavat ja iljettävät jumalankuvansa.

Sen tähden minä teen sen heille saastaiseksi.

21. Minä annan sen muukalaisten ryöstösaaliiksi

ja maan jumalattomien saaliiksi,

ja nämä häpäisevät sen.

22. Minä käännän kasvoni heistä pois,

ja minun kätketty aarteeni häväistään:

väkivaltaiset tulevat ja häpäisevät sen.

23. Valmista kahleketjut,

sillä maa on täyttynyt veritöiden tuomioista,

ja kaupunki on täyttynyt väkivallasta.

24. Minä tuon pahimmat kansat,

ja ne ottavat omiksensa teidän talonne.

Minä teen lopun mahtavien ylpeilystä,

ja heidän pyhittäjänsä /ne paikat, joissa heidät pyhitetään,/ häväistään.

25. Kun tulee tuskan vapina

ja he etsivät pelastusta, sitä ei ole.

26. Tuhoa tulee tuhon jälkeen,

on huhua huhun jälkeen.

He pyytävät näkyä profeetalta,

mutta papilta katoaa opetus ja vanhimmilta neuvo.

27. Kuningas murehtii, päämies on tyrmistyksen valtaama[6],

ja maan kansan kädet vapisevat pelosta.

Minä teen heille heidän vaelluksensa mukaan

ja tuomitsen heidät niin kuin he ovat tuominneet.

Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra."

 

8. luku

 

Epäjumalanpalvelus Herran temppelissä

 

1. Kuudentena vuotena, kuudennessa kuussa, kuukauden viidentenä päivänä minä istuin talossani ja Juudan vanhimmat istuivat minun edessäni. Silloin Herran Jumalan käsi laskeutui siellä minun päälleni,

2. ja minä näin kuin tulisen ihmishahmon. Alaspäin siitä, mikä näytti sen lanteilta, leimusi tuli, ja siitä ylöspäin näkyi kuin hehkuvan malmin loiste.

3. Hän ojensi ikään kuin käden[7], otti kiinni minun hiuksistani ja nosti minut hengessä maan ja taivaan välille. Hän vei minut Jumalan näyissä Jerusalemiin, pohjoiseen päin olevalle sisemmän esipihan portille, missä on Jumalan kiivauden herättävä kuva.

4. Siellä minä näin Israelin Jumalan kirkkauden, näöltään samanlaisen kuin se, jonka olin nähnyt laaksossa.

5. Hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, käännä katseesi pohjoista kohti.“ Minä käänsin katseeni pohjoista kohti, ja näin alttariportista pohjoiseen päin olevassa sisäänkäynnissä tuon Jumalan kiivauden herättävän kuvan.

6. Hän kysyi minulta: "Ihmislapsi, näetkö sinä mitä he tekevät? Israelin heimo tekee täällä hyvin inhottavia tekoja ajaakseen minut kauas pyhäköstäni? Sinä saat nähdä jälleen vielä muitakin hyvin inhottavia tekoja."

7. Hän vei minut esipihan ovelle, ja minä katsoin ja näin, että seinässä oli reikä.

8. Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, kaivauduhan läpi seinän.“ Minä kaivauduin läpi seinän ja näin, että siinä oli ovi.

9. Hän sanoi minulle vielä: "Tule ja katso niitä pahoja ja inhottavia tekoja, joita he täällä tekevät.“

10. Minä menin ja katsoin. Näin, että kaikkialle seinään oli kuvattu[8] kaikenlaisia pikkueläinten ja inhottavien eläinten hahmoja sekä kaikkia Israelin heimon epäjumalia.

11. Niiden edessä seisoi seitsemänkymmentä miestä Israelin heimon vanhimmista. Näiden keskellä seisoi Jaasanja, Saafanin poika, ja jokaisella oli kädessään suitsutusastiansa, ja suitsutuspilven tuoksu kohosi niistä.

12. Hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, olet kai nähnyt, mitä Israelin heimon vanhimmat tekevät pimeässä, jokainen epäjumaliensa huoneessa? Hehän sanovat: 'Ei Herra meitä näe; Herra on jättänyt maan.’"

13. Hän sanoi minulle: "Sinä saat nähdä jälleen vielä muitakin hyvin inhottavia tekoja, joita he tekevät.“

14. Ja hän vei minut Herran huoneen portille, joka on pohjoista kohden, ja minä näin siellä istuvia naisia itkemässä Tammusta[9].

15. Hän sanoi minulle: "Näitkö, ihmislapsi? Saat vielä nähdä jopa näitäkin inhottavampia tekoja."

16. Hän vei minut Herran huoneen sisemmälle esipihalle, ja siellä Jumalan temppelin ovella, eteisen ja alttarin välillä, oli noin kaksikymmentäviisi miestä. Heidän selkänsä olivat Herran temppeliin päin ja kasvonsa itään päin, ja he kumartuivat maahan itää kohden palvoen aurinkoa.

17. Ja hän sanoi minulle: "Näitkö, ihmislapsi? Onko Juudan heimolle vähäpätöistä, että he tekevät inhottavuuksia, joita täällä on tehty, että heidän pitää vielä täyttää maa väkivallalla ja vihoittaa minut aina uudelleen? Ja kas, nyt he vievät oksaa nenänsä eteen!

18. Siksi minäkin toimin vihassani; en katso säälien enkä armahda. Vaikka he huutaisivat minua suureen ääneen, minä en heitä kuule."

 

9. luku

 

Epäjumalanpalvelijat surmataan

 

1. Sitten hän huusi suurella äänellä minun kuulteni: "Tulkaa te, jotka on nimitetty kaupunkia valvomaan, kukin tuhoaseensa kädessään!"

2. Minä näin kuuden miehen tulevan Yläportin kautta, joka johtaa pohjoiseen. Kullakin heillä oli kädessään sotanuijansa, mutta yksi mies heidän keskellään oli puettu pellavavaatteisiin, ja hänellä oli vyöllään kirjurin välineet. He tulivat ja asettuivat seisomaan vaskialttarin ääreen.

3. Mutta Israelin Jumalan kirkkaus, joka yllä oli ollut kerubin yllä, oli siirtynyt sen yltä huoneen ovelle[10]. Herra kutsui pellavavaatteisiin puettua miestä, jolla oli kirjurin välineet vyöllään,

4. ja sanoi hänelle: "Kulje läpi kaupungin, läpi Jerusalemin, ja tee merkki niitten miesten otsiin, jotka huokaavat ja valittavat kaikkia inhottavia tekoja, joita tehdään sen muurien sisällä.“

5. Toisille hän sanoi minun kuulteni: "Kulkekaa kaupungin läpi hänen jäljessään ja surmatkaa. Älkää silmissänne näkykö sääliä, älkääkä säästäkö ketään.

6. Tappakaa tyystin vanhukset, nuorukaiset, neitoset, lapset ja naiset, mutta älkää lähestykö ketään, jossa on merkki. Aloittakaa minun pyhäköstäni." Niin he aloittivat vanhimmista - miehistä, jotka olivat temppelin edessä.

7. Hän sanoi heille: "Saastuttakaa temppeli ja täyttäkää esipihat surmatuilla. Lähtekää!" Niin miehet lähtivät ja surmasivat kaupungissa.

8. Mutta kun minä heidän surmatessaan olin yksin jäänyt jäljelle, minä heittäydyin kasvoilleni ja huusin: "Voi Herra Jumala! Hävitätkö sinä Israelin koko jäännöksen vuodattaessasi vihasi Jerusalemin päälle?"

9. Niin hän sanoi minulle: "Israelin ja Juudan heimon syntivelka on suunnattoman suuri. Maa on tullut täyteen verenvuodatusta, ja kaupunki on täyttynyt vääryydestä, sillä he sanovat: 'Herra on jättänyt maan, ei Herra mitään näe.’

10. Niinpä minäkään en katso säälien enkä armahda. Minä annan heille heidän vaelluksensa mukaan[11]."

11. Silloin pellavavaatteisiin puettu mies, jolla oli vyöllään kirjurin välineet, vastasi Herralle: "Minä olen tehnyt aivan niin kuin sinä minua käskit.“

 

10. luku

 

Herran kirkkaus poistuu temppelistä

 

1. Sitten minä näin, että taivaanvahvuudessa, joka oli kerubien pään päällä, näkyi valtaistuimen kaltainen, näöltään kuin safiirikiveä.

2. Pellavavaatteisiin puetulle miehelle sanottiin näin: "Mene rattaiden väliin, kerubin alle, täytä kourasi kerubien välissä olevilla tulisilla hiilillä ja heitä ne kaupungin päälle.“ Niin mies lähti minun nähteni,

3. ja miehen tullessa kerubien luo ne seisoivat temppelin oikealla puolella. Pilvi peitti sisemmän esipihan.

4. Silloin Herran kirkkaus siirtyi kerubien yltä temppelin ovelle[12]. Pilvi täytti temppelin, esipiha tuli täyteen Herran kirkkauden loistetta,

5. ja kerubien siipien ääni kuului ulompaan esipihaan asti kuin kaikkivaltiaan Jumalan ääni, kun hän puhuu.

6. Herra käski pellavavaatteisiin puettua miestä: "Ota tulta rattaiden välistä, kerubien keskeltä". Niin tämä meni ja seisahtui pyörän luo.

7. Kerubi ojensi kätensä kerubien välitse niiden keskellä olevaan tuleen, otti sitä ja antoi pellavavaatteisiin puetun kouriin. Tämä otti sen ja lähti pois.

8. Silloin kerubeilla näkyi ikään kuin ihmiskäsi niiden siipien alla.

9. Minä näin, että kerubien kohdalla oli neljä pyörää, yksi pyörä kunkin kerubin kohdalla. Pyörät olivat näöltään kuin krysoliittikiveä.

10. Kaikki neljä näyttivät samanmuotoisilta, niin kuin pyörät olisivat olleet sisäkkäin pyörissä.

11. Kulkiessaan ne kulkivat neljälle sivulleen eivätkä kääntyneet kulkiessaan, sillä mihin paikkaan päin pää oli kääntynyt, sinne ne kulkivat sen mukaisesti. Ne eivät kääntyneet kulkiessaan.

12. Niiden koko ruumis, selkä, kädet ja siivet sekä pyörät olivat kauttaaltaan täynnä silmiä.

13. Niiden pyöriä kutsuttiin minun kuulteni rattaiksi.

14. Kullakin oli neljät kasvot. Yhdet kasvot olivat kerubinkasvot, toiset kasvot ihmiskasvot, kolmannet leijonankasvot ja neljännet kotkankasvot.

15. Sitten kerubit kohosivat. Ne olivat samat elävät olennot, jotka olin nähnyt Kebar-joen varrella.

16. Kun kerubit kulkivat, pyörät kulkivat niiden mukana, ja kun kerubit nostivat siipensä kohotaksensa ylös maasta, eivät myöskään pyörät jääneet pois niiden luota.

17. Kun ne seisahtuivat, seisahtuivat pyörätkin, ja kun ne kohosivat, pyörät kohosivat niiden kanssa, sillä niissä oli elämän henki.

18. Sitten Herran kirkkaus lähti temppelin ovelta[13] ja asettui kerubien ylle.

19. Kerubit nostivat siipensä ja kohosivat maasta, kun ne lähtivät minun nähteni. Pyörät kohosivat niiden kanssa, ja ne seisahtuivat Herran temppelin itäportin ovelle. Ylhäällä, niiden kohdalla, oli Israelin Jumalan kirkkaus.

20. Ne olivat samat elävät olennot, jotka minä olin nähnyt Israelin Jumalan alla Kebar-joen varrella. Minä tulin tietämään, että ne olivat kerubeja.

21. Kullakin neljällä oli neljät kasvot oli ja neljä siipeä, ja niiden siipien alla oli ikään kuin ihmiskädet.

22. Niiden kasvot olivat hahmoltaan samannäköiset kuin ne, jotka olin nähnyt – ne itse ja miltä ne näyttivät - Kebarjoen varrella. Ne kulkivat kukin suoraan eteenpäin.

 

11. luku

 

Tuomio Israelin päämiehille

 

1. Sitten Henki nosti minut ja vei minut Herran huoneen itäiselle portille, joka johtaa itään. Portilla näkyi kaksikymmentä viisi miestä, ja heidän keskellään minä näin kansan ruhtinaista Jaasanjan, Assurin pojan, ja Pelatjan, Benajan pojan.

2. Herra sanoi minulle: "Ihmislapsi, nämä ovat miehiä, jotka tekevät turmiollisia suunnitelmia ja antavat huonoja neuvoja tässä kaupungissa.

3. He sanovat: 'Lähiaikoina ei kannata rakentaa taloja kaupunkiin: se on pata, me olemme liha.’

4. Profetoi siis heistä, ihmislapsi, profetoi."

5. Herran Henki laskeutui minun päälleni ja käski minun sanoa: "Näin sanoo Herra: Te, Israelin heimo, olette sanoneet näin, ja minä tiedän, mitä mielessänne liikkuu.

6. Te olette surmanneet monia joukostanne tässä kaupungissa ja täyttäneet sen kadut ruumiilla.

7. Sen tähden Herra Jumala, sanoo näin: Ne teistä, jotka te olette jättäneet sen kaduille surmattuina, ovat liha, ja tämä kaupunki on pata. Teidät minä vien kuitenkin sieltä pois.

8. Te pelkäätte miekkaa, mutta miekan minä tuon teidän kimppuunne, sanoo Herra Jumala.

9. Minä vien teidät pois tästä kaupungista ja annan teidät muukalaisten käsiin. Minä panen toimeen tuomiot teidän keskuudessanne.

10. Miekkaan te kaadutte, Israelin alueella minä teidät tuomitsen. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.

11. Tämä kaupunki ei tule olemaan teille patana ettekä te siinä lihana: Israelin alueella minä teidät tuomitsen,

12. ja te tulette tietämään, että minä olen Herra - te, jotka ette ole vaeltaneet minun lakieni mukaan ettekä ole noudattaneet minun säädöksiäni. Sen sijaan te olette tehneet ympärillänne olevien kansojen säädöksien mukaan."

13. Kun minä profetoin, niin Pelatja, Benajan poika, kuoli. Silloin minä lankesin kasvoilleni ja huusin kovalla äänellä näin: "Voi Herra Jumala! Teetkö sinä kokonaan lopun Israelin jäännöksestä?"

 

Kivisydän ja lihasydän

 

14. Sitten minulle tuli tämä Herran sana:

15. "Ihmislapsi, sinun veljesi - veljesi, sukulaisesi ja koko Israelin heimo - ovat ne, joille Jerusalemin asukkaat sanovat: 'He ovat kaukana Herran temppelistä! Tämä maa on annettu perinnöksi meille!'

16. Sano siis: Näin sanoo Herra Jumala: Koska minä olen vienyt heidät kauas kansojen keskuuteen ja hajottanut heidät muihin maihin, minä olen ollut heille vähän aikaa pyhäkkönä niissä maissa, joihin he ovat joutuneet.

17. Sano sen tähden: Näin sanoo Herra Jumala: Minä kokoan teidät kansojen keskuudesta ja kerään teidät maista, joihin teidät on hajotettu, ja annan teille Israelin maan.

18. Silloin israelilaiset tulevat sinne ja poistavat siitä kaikki sen iljettävät kuvat ja kaikki sen inhottavat epäjumalat.

19. Minä annan heille yhden sydämen, ja uuden hengen minä annan heidän sisimpäänsä. Minä poistan kivisydämen heidän rinnastaan ja annan heille lihasydämen,

20. niin että he vaeltavat minun asetusteni mukaan ja noudattavat minun säädöksiäni ja toimivat niiden mukaan. Silloin heistä tulee minun kansani, ja minusta tulee heidän Jumalansa.

21. Mutta ne, joiden sydän vetää heidät kulkemaan heidän iljettävien ja inhottavien jumaliensa luo, saavat minulta vaelluksensa mukaisen palkan[14], sanoo Herra Jumala."

 

Herran kirkkaus poistuu Jerusalemista

 

22. Sitten kerubit nostivat siipensä ja pyörät samalla kuin ne, ja Israelin Jumalan kirkkaus oli niiden yläpuolella.

23. Mutta Herran kirkkaus kohosi ylös, pois kaupungin keskeltä, ja asettui vuorelle, joka on kaupungin itäpuolella.

24. Minut Henki nosti ja vei näyssä, Jumalan Hengessä, Kaldeaan pakkosiirtolaisten luo. Sitten näky, jota katselin, otettiin minulta pois.

25. Mutta minä puhuin pakkosiirtolaisille kaiken, mitä Herra oli minulle näyttänyt.

 

12. luku

 

Profeetta on ennusmerkki Israelille

 

1. Minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Ihmislapsi, sinä asut kapinallisen heimon keskellä. Heillä on silmät nähdä, mutta eivät he näe; heillä on korvat kuulla, mutta eivät he kuule, koska he ovat kapinallinen heimo.

3. Ihmislapsi, sinun on pakattava itsellesi pakkosiirtolaisen varusteet ja mentävä päiväsaikaan heidän nähtensä pakkosiirtolaisen tavoin omalta paikkakunnaltasi toiselle paikkakunnalle. Heidän on nähtävä se. Ehkäpä he ymmärtävät sen, vaikka he ovatkin kapinallinen heimo.

4. Vie varusteesi ulos kuin pakkosiirtolaiset varusteet päiväsaikaan heidän nähtensä, mutta sinun on lähdettävä vasta illalla, ikään kuin lähtisit pakkosiirtolaisuuteen, heidän katsellessaan.

5. Tee seinään aukko heidän nähtensä ja vie tavarasi siitä ulos.

6. Nosta ne hartioillesi heidän nähtensä ja vie ulos pimeässä. Peitä kasvosi, niin ettet näe maata, sillä minä teen sinusta ennusmerkin Israelin heimolle."

7. Minä tein, niin kuin minua oli käsketty: vein päiväsaikaan varusteeni ulos kuin pakkosiirtolaisen varusteet. Illalla tein käsin aukon seinään ja vein pimeässä tavarani ulos hartioilla kantaen heidän nähtensä.

8. Aamulla minulle tuli tämä Herran sana:

9. "Ihmislapsi, eivätkö Israelilaiset, tuo kapinallinen heimo, ole kysyneet sinulta, mitä sinä teet?

10. Sano heille: Näin sanoo Herra Jumala: Tämä ennustus koskee Jerusalemissa olevaa ruhtinasta ja koko siellä olevaa Israelin heimoa.

11. Sano: Minä olen ennusmerkkinä teille. Niin kuin minä tein, niin hekin tekevät - heidän on mentävä vankeina pakkosiirtolaisuuteen.

12. Ruhtinas heidän keskuudessaan nostaa tavaransa hartioilleen ja lähtee pimeässä ulos. He tekevät aukon seinään viedäkseen tavaransa siitä ulos. Ruhtinas peittää kasvonsa, niin ettei hän voi nähdä silmillään maata,

13. ja minä levitän verkkoni hänen ylitseen, niin että hän takertuu minun pyydykseeni. Sitten minä vien hänet Baabeliin, kaldealaisten maahan, mutta hän ei saa nähdä sitä, ja sinne hän kuolee.

14. Minä hajotan hänen ympäriltään kaikkiin tuuliin jokaisen, joka hänellä on apunaan sekä kaikki hänen sotajoukkonsa, ja lähetän miekan heidän jälkeensä.

15. He tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä hajotan heidät kansojen keskuuteen ja viskelen heidät muihin maihin.

16. Mutta minä jätän joitakin heistä jäljelle miekalta, nälästä ja rutosta säästyneinä, että he kertoisivat kaikista inhottavuuksistaan kansojen keskuudessa, minne he joutuvat. Niin he tulevat tietämään, että minä olen Herra."

 

Herran sana toteutuu

 

17. Ja minulle tuli tämä Herran sana:

18. "Ihmislapsi, syö leipäsi täristen ja juo juomasi vapisten ja huolissasi.

19. Sano maan kansalle: Näin sanoo Herra Jumala Jerusalemin asukkaille Israelin maassa: He tulevat syömään leipänsä huolissaan ja juomaan juomansa tyrmistyneinä. Näin siksi, että Jerusalemin maa autioituu kaikesta, mitä siinä on, koska kaikki sen asukkaat ovat väkivaltaisia.

20. Asutut kaupungit raunioituvat, ja maasta tulee autio. Silloin te tiedätte, että minä olen Herra."

21. Minulle tuli tämä Herran sana:

22. "Ihmislapsi, mitä tarkoittaa tämä teidän sananlaskunne Israelin maasta: 'Aika venyy pitkälle, ja kaikki näyt raukeavat tyhjiin?'

23. Sano heille sen tähden: Näin sanoo Herra Jumala: Minä teen lopun tästä sananlaskusta eikä sitä enää tulla lausumaan Israelissa. Sano heille: Päinvastoin - aika on lähellä ja kaikkien näkyjen täyttymys joutuu.

24. Mutta petollisia näkyjä tai lipevää ennustelua ei ole enää oleva Israelin heimon keskuudessa.

25. Sillä minä, Herra, puhun, sen mitä puhun, ja se toteutuu eikä enää lykkäänny. Totisesti, minä puhun ja myös täytän sanani teidän aikananne, te kapinallinen heimo, sanoo Herra Jumala."

26. Vielä minulle tuli tämä Herran sana:

27. "Ihmislapsi, katso, Israelin heimo sanoo: 'Ne näyt, joita hän näkee, koskevat lukuisia vuosia, ja hän profetoi kaukaisista ajoista.’

28. Niinpä sano heille: Näin sanoo Herra Jumala: Ei lykkäänny enää yhdenkään sanani toteutuminen. Jokainen sana, jonka minä puhun, tulee toteutumaan, sanoo Herra Jumala."

 

13. luku

 

Sana valheprofeettoja vastaan

 

1. Minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Ihmislapsi, profetoi Israelin profeettoja vastaan ja sano niille, jotka ovat omasta mielestään profeettoja: Kuulkaa Herran sana.

3. Näin sanoo Herra Jumala: Voi tyhmiä profeettoja, jotka seuraavat omaa henkeään eivätkä ole nähneet minun näkyjäni!

4. Sinun profeetoistasi, Israel, on tullut kuin raunioissa lymyäviä kettuja.

5. Te ette ole nousseet korjaamaan muurinaukkoja Israelin heimon ympärillä, että se kestäisi sodassa Herran päivänä.

6. Profeetat ovat nähneet petollisia näkyjä ja ennustelevat valhetta, kun he sanovat: 'Näin sanoo Herra’, vaikka Herra ei ole heitä lähettänyt. Kuitenkin he odottavat, että heidän sanansa toteutuisi.

7. Ettekö olekin nähneet turhia näkyjä ja puhuneet valheellisia ennustuksia, kun olette sanoneet: 'Näin sanoo Herra’, vaikka minä en ole puhunut?

8. Sen tähden Herra Jumala sanoo näin: Koska te olette puhuneet petosta ja nähneet valhenäkyjä, niin tietäkää, että minä itse olen teitä vastaan, sanoo Herra Jumala.

9. Minun käteni on petosnäkyjä näkeviä ja valhetta profetoivia profeettoja vastaan. He eivät saa tulla minun kansani neuvonpitoon eikä heidän nimiään kirjoiteta Israelin heimon kirjaan. He eivät saa tulla Israelin maahan, ja te tulette tietämään, että minä olen Herra Jumala.

10. Tämä siksi, että he johtavat minun kansani harhaan lupaamalla rauhaa vaikka ei rauhaa ole. Ja kun kansa rakentaa valheturvaa[15], he tyhmästi valkaisevat sen.

11. Sano noille tyhmille valkaisijoille, että valheturva kaatuu. Tulee kaatosade, te syöksytte alas kuin raekivet, myrskytuuli puhkeaa,

12. ja seinä kaatuu! Eiköhän teiltä silloin kysytä: 'Missä nyt on laasti, jonka olette sivelleet?'

13. Sen tähden Herra Jumala sanoo näin: Minä saatan myrskytuulen puhkeamaan kiivaudessani, kaatosateen lankeamaan vihassani ja raekivet syöksymään vimmassani, niin että petoksesta tulee loppu.

14. Minä hajotan seinän, jonka te olitte tyhmästi valkaisseet, ja syöksen sen maahan, niin että sen perustus paljastuu, ja se kaatuu. Teille tulee sen mukana loppu, ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.

15. Niin minä tyydytän kiivauteni tuhoamalla seinän ja ne, jotka sen valkaisivat. Minä sanon teille: Ei ole enää seinää eikä sen valkaisijoita,

16. Israelin profeettoja, jotka profetoivat Jerusalemille ja näkivät sille rauhan näkyjä, vaikka ei rauhaa ollut. Herra Jumala puhuu.

 

Profetia taikurinaisia vastaan

 

17. Käännä sinä, ihmislapsi, kasvosi kansasi tyttäriä vastaan, jotka profetoivat oman mielensä mukaan. Profetoi heistä

18. ja sano: Näin sanoo Herra Jumala: Voi naisia jotka punovat taikasiteitä kaikkiin ranteisiin ja tekevät huntuja kaikenkorkuisiin päihin pyydystääksensä sieluja! Pyydystättekö te minun kansani sieluja elättääksenne toisia sieluja omaksi eduksenne?

19. Te häpäisette minut kansani edessä muutamista kourallisista ohraa ja leipäpalasista. Te saatatte kuolemaan sieluja, joiden ei tulisi kuolla, ja annatte elää sielujen, jotka eivät saisi elää, kun valehtelette minun kansalleni, joka kuuntelee valheita.

20. Sen tähden, näin sanoo Herra Jumala: Minä olen teidän taikasiteitänne vastaan. Niillä olette pyydystäneet sieluja kuin lintuja, mutta minä revin ne teidän käsivarsistanne ja päästän vapaiksi ne sielut, jotka te olette pyydystäneet kuin lintuja.

21. Minä revin teidän huntunne ja vapautan kansani teidän käsistänne, eivätkä he enää joudu teidän saaliiksenne. Silloin te tulette tietämään, että minä olen Herra.

22. Tämä siksi, että te olette valheilla masentaneet vanhurskaan sydämen, vaikka minä en ole murehduttanut häntä. Lisäksi te olette vahvistaneet jumalatonta hänen toimissaan, ettei hän kääntyisi pahalta tieltään saadakseen elää.

23. Sen tähden ette enää saa nähdä petosnäkyjä ettekä ennustella taikoja tehden. Minä vapautan kansani teidän käsistänne, ja te tulette tietämään, että minä olen Herra."

 

14. luku

 

Vastaus Israelin vanhimmille

 

1. Minun luokseni tuli miehiä Israelin vanhinten joukosta, ja he istuivat minun eteeni.

2. Silloin minulle tuli tämä Herran sana:

3. "Ihmislapsi, nämä miehet ovat asettaneet epäjumalansa sydämeensä ja panneet kasvojensa eteen sen, mikä saa heidät lankeamaan syntiin. Antaisinko minä heidän lainkaan kysyä minulta neuvoa?

4. Puhuttele siis heitä ja sano: Näin sanoo Herra Jumala: Minä, Herra, annan vastauksen jokaiselle israelilaiselle, joka asettaa epäjumalansa sydämeensä, ja panee kasvojensa eteen sen, mikä saa hänet lankeamaan syntiin, mutta menee silti profeetan luo. Minä annan vastauksen hänen epäjumaliensa paljouden mukaan,

5. että saisin otteen Israelin heimon sydämestä, koska he kaikki ovat vieraantuneet minusta epäjumaliensa puoleen.

6. Sano siis Israelin heimolle: Näin sanoo Herra Jumala: Kääntykää, kääntykää pois epäjumalistanne ja kääntäkää kasvonne pois kaikista inhottavuuksistanne.

7. Sillä kuka ikinä israelilainen tai Israelissa asuva muukalainen luopuu minusta, asettaa epäjumalansa sydämeensä ja panee kasvojensa eteen sen, mikä saa hänet lankeamaan syntiin, ja sitten menee profeetan luo kysymään itselleen neuvoa minulta, niin minä, Herra, itse annan hänelle vastauksen.

8. Minä suuntaan kasvoni sitä miestä vastaan, teen hänestä varottavan esimerkin ja sananlaskun ja poistan hänet kansani keskuudesta. Silloin te tulette tietämään, että minä olen Herra.

9. Jos profeetta antaa vietellä itsensä ja puhuu sanaakaan, olen minä, Herra, sallinut vietellä sen profeetan. Minä ojennan käteni häntä vastaan ja hävitän hänet kansani Israelin keskuudesta.

10. Heidän on kannettava oma syntinsä, niin kysyjän kuin profeetankin,

11. etteivät israelilaiset enää eksyisi seuraamasta minua eivätkä enää saastuttaisi itseään kaikilla rikkomuksillaan, ja että he olisivat minun kansani ja minä heidän Jumalansa, sanoo Herra Jumala."

 

Nooa, Daniel ja Job

 

12. Minulle tuli tämä Herran sana:

13. "Ihmislapsi! Kun maan asukkaat tekevät syntiä minua vastaan olemalla uskottomia, minä ojennan sitä vastaan käteni, murran siltä leipävartaan ja lähetän maahan nälän hävittääkseni siitä ihmiset ja eläimet.

14. Jos siellä olisivat silloin nämä kolme miestä: Nooa, Daniel ja Job, niin he pelastaisivat vanhurskaudellaan vain oman henkensä, sanoo Herra Jumala.

15. Jos minä saatan pahat petoeläimet kulkemaan halki maan, niin että ne surmaavat siitä lapset ja se tulee autioksi, eikä kukaan voi kulkea siellä petoeläinten tähden,

16. eivät nämä kolme miestä sen keskellä voisi - niin totta kuin minä elän, sanoo Herra Jumala - pelastaa poikiaan eivätkä tyttäriään. Ainoastaan he itse pelastuisivat, mutta maa tulisi autioksi.

17. Tai jos minä toisin miekan sen maan kimppuun ja sanoisin: 'Miekka, kulje halki maan!' ja niin hävittäisin siitä ihmiset ja eläimet,

18. ja sen keskellä olisivat silloin nämä kolme miestä, he eivät voisi - niin totta kuin minä elän, sanoo Herra Jumala - pelastaa poikiaan eikä tyttäriään, vaan ainoastaan he itse pelastuisivat.

19. Tai jos minä lähettäisin ruton tähän maahan ja vuodattaisin vihani sen päälle surmaten ja hävittäen siitä ihmiset ja eläimet,

20. ja Nooa, Daniel ja Job olisivat silloin sen keskellä, he eivät voisi - niin totta kuin minä elän, sanoo Herra Jumala - pelastaa poikiaan eivätkä tyttäriään. He pelastaisivat ainoastaan oman henkensä vanhurskaudellaan.

21. Totisesti, näin sanoo Herra Jumala: Entä sitten, kun minä lähetän Jerusalemin yli neljä pahaa tuomiotani: miekan, nälän, pahat petoeläimet ja ruton hävittämään siitä ihmiset ja eläimet?

22. Katso, sinne on kuitenkin jäävä pelastuneita, poikia ja tyttäriä, jotka löytyvät, ja he tulevat teidän luoksenne. Te näette heidän vaelluksensa ja tekonsa ja tulette lohdutetuiksi siitä onnettomuudesta, jonka minä olen tuottanut Jerusalemille - kaikesta, minkä olen sille tuottanut.

23. He lohduttavat teitä, kun näette heidän vaelluksensa ja tekonsa. Silloin te tulette tietämään, etten minä syyttä ole tehnyt sitä kaikkea, minkä olen sille tehnyt, sanoo Herra Jumala."

 

15. luku

 

Israel on hyödytön viiniköynnös

 

1. Ja minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Ihmislapsi, miten viiniköynnös voisi olla parempi kuin kaikkien muiden puiden oksat metsän puiden joukossa?

3. Otetaanko siitä puuta jota käytetään työssä? Otetaanko siitä edes vaarnaa, johon ripustetaan esineitä?

4. Katso, se annetaan tulen ruoaksi. Sen molemmat päät on tuli polttanut, ja keskeltä se on kärventynyt. Onko siitä enää mihinkään käyttöön?

5. Jos siitä ei ollut käytettäväksi työssä silloin, kun se oli vahingoittumaton, niin vielä vähemmän sitä voitaisiin nyt enää käyttää, kun tuli on polttanut sen ja se on kärventynyt.

6. Herra Jumala sanoo sen tähden näin: Niin kuin viiniköynnöksen, jonka minä olen antanut tulen ruoaksi metsän puitten joukossa, minä anna tulen ruoaksi myös Jerusalemin asukkaat.

7. Minä käännän kasvoni heitä vastaan: tulesta he ovat päässeet, mutta tulen ruoaksi he joutuvat. Silloin te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun minä suuntaan kasvoni heitä vastaan

8. ja teen maan autioksi, koska he toimineet uskottomasti, sanoo Herra Jumala."

 

16. luku

 

Jerusalemin alkuperä ja kauneus

 

1. Minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Ihmislapsi, tee Jerusalemille tiettäväksi sen asukkaiden inhottavat teot.

3. Sano: Näin sanoo Herra Jumala Jerusalemille: Sinä olet alkuperältäsi ja syntyjäsi kanaanilaisten maasta; isäsi oli amorilainen ja äitisi heettiläinen.

4. Sinun syntymäsi tapahtui näin: Kun sinä olit syntynyt, sinulta ei leikattu napanuoraa eikä sinua pesty vedellä puhtaaksi, sinua ei hierottu suolalla eikä sinua kääritty kapaloihin.

5. Ei kukaan säälinyt sinua sen vertaa, että olisi tehnyt mitään näistä armonosoituksena sinulle. Sen sijaan sinut pantiin heitteille kedolle: niin halpana sinua pidettiin sinä päivänä, jona synnyit.

6. Kun minä kuljin ohitsesi ja näin sinut sätkyttelemässä verissäsi, minä sanoin sinulle: 'Sinä saat elää.' Niin, minä sanoin sinulle, kun olit verissäsi: 'Sinä saat elää.’

7. Minä tein sinut monilukuiseksi kuin kedon kasvit, ja sinä vartuit, kasvoit ja tulit suureksi. Sinusta tuli kuin kaunein koru, rintasi paisuivat ja hiuksesi kasvoivat. Kuitenkin sinä olit vielä alaston ja paljas.

8. Minä kuljin taas ohitsesi ja näin, että sinä olit jo iässä, joka on lemmen aikaa[16]. Minä levitin viittani päällesi ja peitin häpysi. Minä vannoin sinulle valan ja kävin kanssasi liittoon, sanoo Herra Jumala. Niin sinusta tuli minun omani.

9. Minä pesin sinut vedellä, huuhtelin sinut verestäsi ja voitelin sinut öljyllä.

10. Minä puin sinut kirjailtuihin vaatteisiin, panin jalkoihisi merilehmännahkakengät, kiedoin sinut hienoon pellavaan ja hunnutin sinut silkillä.

11. Minä koristelin sinut koruilla, panin ranteisiisi rannerenkaat ja kaulaasi kaulakorun.

12. Nenääsi minä panin nenärenkaan, korvarenkaat korviisi ja päähäsi kauniin kruunun.

13. Näin yllesi puettiin kulta ja hopeakorut, ja vaatteesi olivat hienoa pellavaa, silkkiä ja kirjailtua kangasta. Sinä sait syödä hienoja vehnäjauhoja, hunajaa ja öljyä. Sinusta tuli sanomattoman kaunis ja sinä ylsit kuninkaalliseen arvoon.

14. Maineesi tuli tunnetuksi kansojen keskuudessa kauneutesi vuoksi, sillä se oli täydellinen loistoni vuoksi, jonka minä sinun yllesi puin, sanoo Herra Jumala.

 

Jerusalem lankeaa haureuteen

 

15. Koska olit kuuluisa, sinä luotit kauneuteesi ja aloit harjoittaa haureutta. Sinä vuodatit haureuttasi ohikulkijoille – jokainen sai siitä osansa.

16. Sinä käytit vaatteitasi tehdäksesi itsellesi kirjavia uhrikukkuloita ja harjoitit haureutta niiden päällä. Sellaista ei ole ennen tapahtunut eikä ole tapahtuva.

17. Sinä otit korujasi, minun kultaani ja hopeaani, jota olin sinulle antanut, teit itsellesi miehenkuvia ja harjoitit haureutta niiden kanssa.

18. Sinä otit kirjailtuja vaatteitasi ja verhosit kuvat niillä; sinä panit niiden eteen minun öljyni ja suitsukkeeni.

19. Sinä panit niiden eteen suloiseksi tuoksuksi sinulle antamani ruoan, hienot vehnäjauhot, öljyn ja hunajan, joilla ruokin sinua. Näin tapahtui, sanoo Herra Jumala..

20. Sinä otit poikasi ja tyttäresi, jotka olit minulle synnyttänyt, ja teurastit heidät epäjumalien ruoaksi. Oliko haureutesi liian vähäistä,

21. että sinun piti vielä teurastaa minun poikani ja antaa heidät poltettaviksi uhrina niille?

22. Harjoittaessasi kaikkia inhottavia tekojasi ja haureuttasi sinä unohdit lapsuutesi päivät, jolloin olit alaston ja hylätty, ja jolloin sätkyttelit verissäsi.

23. Voi, voi sinua, sanoo Herra Jumala! Kaikkien pahojen tekojesi jälkeen

24. sinä rakensit itsellesi korokkeen ja teit itsellesi kumpuja kaikille toreille.

25. Sinä rakensit kumpusi jokaiseen kadunkulmaan ja teit kauneutesi inhottavaksi; sinä levitit reitesi jokaiselle ohikulkijalle ja harjoitit haureuttasi yhä enemmän.

26. Sinä harjoitit haureutta naapuriesi kanssa, suurijäsenisten egyptiläisten, ja teit huorin niin paljon, että vihoitit minut.

27. Silloin minä ojensin käteni sinua vastaan, tein määräosasi pieneksi ja annoin sinut alttiiksi vihollistesi mielivallalle, filistealaisten tyttärien, jotka häpesivät irstauttasi.

28. Koska olit kyltymätön, sinä harjoitit haureutta assyrialaisten kanssa. Vaikka teit huorin heidän kanssaan, et tyytynyt siihenkään

29. vaan jatkoit haureutesi harjoittamista kauppiasten maahan, Kaldeaan, asti. Siitäkään et kuitenkaan tullut tyydytetyksi.

30. Kuinka lemmenkipeä sydämesi olikaan, kun teit tämän kaiken, niin kuin tekee itse pääportto, sanoo Herra Jumala.

31. Sinä rakensit korokkeesi kaikkiin kadunkulmiin ja teit kumpusi kaikille toreille. Sinä et kuitenkaan ollut porttojen kaltainen, koska pidit halpana ottaa maksua.

32. Sinä aviorikoksen tekijä, vaimo, joka miehensä sijaan ottaa vieraita!

33. Kaikille portoille maksetaan[17], mutta sinä maksoit kaikille rakastajillesi ja lahjoit haureudessasi heitä tulemaan luoksesi joka taholta.

34. Tehdessäsi huorin sinun laitasi oli päinvastainen kuin muiden naisten: sinun perässäsi ei kuljettu haureuteen. Sinä maksoit rakastajillesi, eikä sinulle maksettu - päinvastoin.

35. Kuule siis Herran sana, sinä portto!

 

Rietas portto saa tuomion

 

36. Näin sanoo Herra Jumala: Sinä olet tuhlannut rikkautesi[18] ja olet haureudessasi paljastanut häpysi kaikille rakastajillesi sekä kaikille inhottaville epäjumalillesi, joille sinä olet antanut lastesi veren uhriksi.

37. Tiedä siis, että minä kokoan kaikki rakastajasi, jotka olivat sinulle mieleen – kaikki, joita sinä rakastit ja myös kaikki, joita sinä vihasit – heidät minä kokoan sinua vastaan joka taholta ja paljastan heille sinun häpysi, niin että he näkevät sinun koko alastomuutesi.

38. Minä tuomitsen sinut samalla tuomiolla kuin naiset, jotka ovat tehneet aviorikoksen ja murhan. Minä annan vihollistesi vuodattaa veresi vihassaan ja kiivaudessaan -

39. minä annan sinut heidän käsiinsä. He hajottavat korokkeesi ja kumpusi, riisuvat sinulta vaatteesi, ottavat korusi ja jättävät sinut alastomaksi ja hylätyksi.

40. He nostattavat kansanjoukon sinua vastaan ja kivittävät sinut. He hakkaavat sinut kappaleiksi miekoillaan,

41. polttavat talosi ja panevat toimeen tuomiosi monien naisten nähden. Minä teen lopun haureudestasi, etkä sinä enää saa antaa palkkaa rakastajillesi.

42. Minä puran vihani sinuun, mutta sen jälkeen minun kiivauteni kääntyy sinusta pois. Silloin minä vaikenen enkä enää ole vihastunut sinuun.

43. Minä annan vaelluksesi seurausten kohdata sinua, koska et muistanut nuoruutesi päiviä vaan ärsytit minut kaikella tällä, sanoo Herra Jumala. Etkö muka ole tehnyt riettaasi kaikkien inhottavuuksien lisäksi, joita teit?

 

Samarian ja Sodoman synnit

 

44. Jokainen sananlaskujen sepittäjä sanoo sinusta: 'Tytär tulee äitiinsä.’

45. Sinä tulet äitiisi, joka inhoaa miestään ja lapsiaan, ja olet samanlainen kuin sisaresi, jotka inhosivat miehiään ja lapsiaan. Äitinne oli heettiläinen ja isänne amorilainen.

46. Isompi sisaresi on Samaria, joka asuu tyttärineen sinusta pohjoiseen, ja pienempi sisaresi on Sodoma, joka asuu tyttärineen sinusta etelään.

47. Sinä et ainoastaan vaeltanut heidän teitään ja tehnyt inhottavia tekoja niin kuin he; pian olit jo kaikilla teilläsi turmeltuneempi kuin he.

48. Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra Jumala: totisesti, sisaresi Sodoma tyttärineen ei ole tehnyt yhtä pahoin, kuin sinä tyttärinesi olet tehnyt.

49. Tämä oli sisaresi Sodoman synti: ylpeys ja se, ettei hän auttanut kurjaa ja köyhää kun hänellä ja hänen tyttärillään oli yltäkyllin leipää ja rauhaisat olot.

50. He ylpeilivät ja tekivät inhottavia tekoja minun edessäni. Kun minä sen näin, minä pyyhkäisin heidät pois.

51. Samaria ei kuitenkaan ole tehnyt puoleksikaan niin paljon syntiä kuin sinä. Sinä olet tehnyt inhottavia tekoja paljon enemmän kuin se, ja olet saanut sisaresi näyttämään vanhurskailta kaikkien inhottavien tekojesi vuoksi, joita olet tehnyt.

52. Kanna siis myös sinä häpeäsi, koska olet synneilläsi saanut sisaresi näyttämään vanhurskailta. Onhan sinusta tullut vielä inhottavampi kuin heistä, ja niin he ovat vanhurskaampia kuin sinä. Häpeä sinäkin ja kanna häpeääsi - olethan saanut sisaresi näyttämään vanhurskailta.

53. Vielä minä käännän heidän kohtalonsa, Sodoman ja hänen tyttäriensä kohtalon sekä Samarian ja hänen tyttäriensä kohtalon. Minä käännän myös sinun kohtalosi heidän keskellään,

54. että saisit kantaa häpeääsi ja hävetä kaiken sen vuoksi, mitä teit, kun sait heidät tuntemaan lohdutusta.

55. Sisaresi Sodoma tyttärineen palaa entiselleen, ja Samaria tyttärineen palaa entiselleen. Myös sinä tyttärinesi tulet palamaan entisellesi.

56. Eikö sisaresi Sodoma ollutkin huhupuheena sinun suussasi kun olit ylpeä,

57. ennen kuin sinun oma pahuutesi paljastui, kun jouduit Aramin tyttärien ja kaikkien heidän ympärillään asuvien filistealaisten tyttärien häväistäväksi? He pilkkaavat sinua joka taholta.

58. Sinä joudut kantamaan riettautesi ja inhottavien tekojesi seuraukset, sanoo Herra.

 

Jerusalem joutuu häpeään

 

59. Sillä näin sanoo Herra Jumala: Minä olen tehnyt sinulle sen mukaan, kuin sinä olet tehnyt pitäessäsi halpana valan ja rikkoessasi liiton.

60. Minä kuitenkin muistan liittoni, jonka tein nuoruutesi päivinä kanssasi, ja minä pidän sen, ikuisen liiton, voimassa kanssasi.

61. Silloin sinä muistat vaelluksesi ja häpeät, kun otat vastaan sinua vanhemmat ja myös sinua nuoremmat sisaresi. Minä annan heidät sinulle tyttäriksi, mutta en sinun tekemäsi liiton vuoksi.

62. Minä itse pidän sinun kanssasi tekemäni liiton voimassa, ja sinä tulet tietämään, että minä olen Herra.

63. Minä annan sinulle anteeksi kaikki, mitä sinä olet tehnyt, että muistaisit ja häpeäisit etkä voisi avata suutasi häpeäsi tähden, sanoo Herra Jumala."

 

17. luku

 

Kaksi kotkaa, setripuu ja viiniköynnös

 

1. Minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Ihmislapsi, esitä arvoitus ja lausu vertaus Israelin heimolle.

3. Sano: Näin sanoo Herra Jumala:

Suuri kotka, suurisiipinen, pitkäsulkainen,

runsashöyheninen ja monivärinen,

tuli Libanonille

ja otti setripuusta latvuksen.

4. Se taittoi siitä latvaverson,

vei sen kauppiaiden maahan

ja asetti sen kauppamiesten kaupunkiin.

5. Sitten se otti siitä maasta siementä

ja kylvi sen peltoon.

Se vei siemenen runsaan veden ääreen,

pani sen kasvamaan kuin paju.

6. Se kasvoi ja siitä tuli viiniköynnös,

joka versoi matalakasvuisena laajalle.

Sen oksat kääntyivät kotkaan päin

ja sen juuret sen alle.

Niin, se oli viiniköynnös,

se haaroittui ja työnsi oksia.

7. Sitten tuli toinen suuri kotka,

suurisiipinen, runsashöyheninen,

ja kas, tuo viiniköynnös käänsi juurensa sitä kohti

ja oksansa kasvamaan siihen päin

saadakseen paremman kastelun

kuin siitä palstasta, johon se oli istutettu.

8. Se oli istutettu hyvään peltoon,

runsaan veden ääreen,

että se tekisi oksia, kantaisi hedelmää

ja että siitä tulisi jalo viiniköynnös.

9. Sano: Näin sanoo Herra Jumala:

Menestyyköhän se?

Eiköhän sen juuria katkota ja sen hedelmiä riivitä,

niin että kaikki sen lehdet kuivuvat ja kasvu loppuu?

Ei sen nostamiseksi juuriltaan

tarvita suurta voimaa eikä paljoa väkeä.

10. Istutettu se on, mutta menestyyköhän se?

Eiköhän se kuivu täysin,

kun itätuuli puhaltaa siihen

ja palstaan, jossa se kasvoi?"

 

Baabel, Jerusalem ja Egypti

 

11. Minulle tuli tämä Herran sana:

12. "Sano kapinalliselle suvulle: Ettekö ymmärrä, mitä nämä vertaukset merkitsevät? Sano: Baabelin kuningas tuli Jerusalemiin, otti sen kuninkaan ja ruhtinaat ja vei heidät luokseen Baabeliin.

13. Hän otti yhden kuninkaan jälkeläisistä, teki tämän kanssa liiton ja vannotti tällä valan, mutta maan mahtimiehet hän vei mukanaan,

14. että valtakunta jäisi vähäpätöiseksi eikä ylvästelisi, ja että se säilyisi pitämällä liittonsa.

15. Mutta tuo nies kapinoi Baabelin kuningasta vastaan ja laittoi lähettiläänsä Egyptiin, että saisi hevosia ja paljon väkeä. Menestyyköhän se, pelastuukohan se, joka tällaista tekee? Pelastuuko se, joka rikkoo liiton?

16. Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra Jumala: hänen on totisesti kuoltava Baabelissa, sen kuninkaan luona, joka hänet teki kuninkaaksi, jonka valan hän on pitänyt halpana ja jonka liiton hän on rikkonut.

17. Eikä faraosta suuren sotajoukolla ja paljolla väellä ole hänelle auttajaksi sodassa, kun luodaan piiritysvalli ja rakennetaan saartovarusteet suuren joukon surmaamiseksi.

18. Tuo mies piti halpana valan ja niin rikkoi liiton; vaikka hän oli lyönyt kättä, hän teki kaiken tämän. Ei hän pelastu.

19. Sen tähden, näin sanoo Herra Jumala: Niin totta kuin minä elän, minä annan totisesti häntä kohdata rangaistuksen, koska hän piti valani halpana ja rikkoi liittoni.

20. Minä levitän verkkoni hänen ylitseen, ja hän takertuu minun pyydykseeni. Minä vien hänet Baabeliin ja käyn siellä oikeutta hänen kanssaan hänen uskottomuutensa vuoksi, jota hän on osoittanut minua kohtaan.

21. Kaikki hänen sotajoukoistaan paenneet kaatuvat miekkaan, ja jäljelle jääneet hajaantuvat kaikkiin tuuliin. Silloin te tulette tietämään, että minä, Herra, olen puhunut.

 

Herra istuttaa setripuun latvuksen

 

22. Näin sanoo Herra Jumala: Minä itse otan sen korkean setripuun latvuksesta ylimmän hennon verson ja istutan sen. Minä taitan sen huipun ja minä itse istutan korkealle ja jyrkälle vuorelle.

23. Israelin korkeille vuorille minä sen istutan, ja se tekee oksia ja kantaa hedelmää, ja siitä tulee mahtava setri. Sen alla oleilevat kaikki linnut, kaikki siivekkäät pesivät sen oksien varjossa.

24. Ja kaikki metsän puut tulevat tietämään, että minä olen Herra, joka teen korkean puun matalaksi ja matalan puun korkeaksi, tuoreen puun kuivaksi ja kuivan puun kukoistavaksi. Minä, Herra, olen puhunut, ja toteutan sen."

 

18. luku

 

Jokainen joutuu vastuuseen omista teoistaan

 

1. Minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Mitä te tarkoitatte, kun käytätte Israelin maasta tätä sanalaskua:

'Isät söivät raakoja rypäleitä, lasten hampaat tylsyivät'?

3. Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra Jumala, te ette saa enää lausua tätä sananlaskua Israelissa.

4. Katso, kaikki sielut kuuluvat minulle, niin kuin isän kuin pojankin sielu – ne ovat minun. Jokaisen sielun, joka tekee syntiä, on kuoltava.

5. Millainen mies on vanhurskas ja toimii oikein ja vanhurskaasti?

6. Hän ei syö uhrivuorilla, ei katsele Israelin heimon epäjumalia, ei saastuta lähimmäisensä vaimoa, ei yhdy kuukautistilassa olevaa naiseen,

7. ei sorra ketään, vaan antaa takaisin velan pantin, ei ryöstä eikä riista. Sen sijaan hän tarjoaa leivästään nälkäiselle ja antaa alastomalle vaatetta verhoksi.

8. Hän ei lainaa korkoa vastaan, ei ota voittoa vaan pitää kätensä erossa vääryydestä ja antaa oikean tuomion miesten kiistassa.

9. Hän vaeltaa minun lakieni mukaan ja noudattaa minun säädöksiäni tehden sitä, mikä oikein on. Hän on vanhurskas, hän saa totisesti elää, sanoo Herra Jumala.

10. Mutta hänelle voi syntyä poika, väkivaltainen, verenvuodattaja, joka tekee jotain näistä,

11. mitä hän itse ei ole tehnyt. Jos poika syö uhrivuorilla, saastuttaa lähimmäisensä vaimon,

12. sortaa kurjaa ja köyhää, ryöstää ja riistää, ei anna takaisin velan panttia, katselee epäjumalia, tekee inhottavia tekoja,

13. lainaa korkoa vastaan ja ottaa voittoa, niin saisiko hän elää? Hän ei saa elää: hän on tehnyt kaikkia näitä inhottavia tekoja. Hänet on ehdottomasti surmattava, hän on itse vastuussa verensä vuodattamisesta.

14. Hänelle taas saattaa syntyä poika, joka näkee kaikki isänsä tekemät synnit. Poika näkee ne mutta ei tee niiden mukaan -

15. ei syö uhrivuorilla, ei katsele Israelin heimon epäjumalia, ei saastuta lähimmäisensä vaimoa,

16. ei sorra toista, ei ota panttia, ei työstä eikä riistä. Sen sijaan hän antaa leivästään nälkäiselle, antaa alastomalle vaatetta verhoksi,

17. ei sorra kurjaa, ei ota korkoa eikä voittoa vaan tekee minun säädösteni mukaan ja vaeltaa käskyjeni mukaan. Hänen ei tarvitse kuolla isänsä pahuuden tähden; hän saa totisesti elää.

18. Hänen isänsä taas teki väkivallan töitä, riisti ja ryösti veljeltään ja teki kansansa keskuudessa sitä, mikä ei ole hyvää. Siksipä hänen oli kuoltava syntiensä tähden.

19. Mutta te kysytte: 'Miksi pojan ei tarvitse kantaa isän syntivelkaa?' Kun poika on toiminut oikeuden ja vanhurskauden mukaan, noudattanut kaikkia minun säädöksiäni ja tehnyt niitten mukaan, hän totisesti saa elää.

20. Sen sielun, joka tekee syntiä, on kuoltava. Poika ei kanna isän syntivelkaa, eikä isä pojan syntivelkaa. Vanhurskaan osaksi on tuleva hänen vanhurskautensa, ja jumalattoman osaksi hänen jumalattomuutensa.

21. Jos jumalaton kääntyy kaikista synnistään, joita on tehnyt, ja noudattaa kaikkia minun säädöksiäni tehden sitä, mikä on oikein ja vanhurskasta, hän saa totisesti elää eikä hänen tarvitse kuolla.

22. Ei yhtäkään hänen tekemistään synneistä enää muisteta hänen syykseen; hän saa elää vanhurskautensa tähden, jota hän on tehnyt.

23. Olisiko minulle lainkaan mieleen jumalattoman kuolema, sanoo Herra Jumala? Eikö ennemmin se, että hän kääntyy pois teiltään ja elää?

 

Herran tiet ovat oikeat, syntisten tiet ovat väärät

 

24. Jos vanhurskas luopuu vanhurskaudestaan ja tekee vääryyttä, kaikkia inhottavia tekoja, joita jumalaton tekee, niin saisiko hän tehdä niin ja elää? Yhtään hänen vanhurskaista teoistaan, joita hän on tehnyt, ei silloin muisteta, ja hänen on kuoltava uskottomuutensa tähden, johon hän on langennut, ja syntinsä tähden, jota on tehnyt.

25. Mutta te sanotte: 'Ei Herran tie ole oikea.’ Kuulkaahan, te Israelin heimo! Minunko tieni ei olisi oikea? Eiköhän ole niin, että teidän omat tienne eivät ole oikeat!

26. Jos vanhurskas luopuu vanhurskaudestaan ja tekee vääryyttä, hänen on kuoltava sen tähden. Tekemänsä vääryyden tähden hänen on kuoltava.

27. Ja jos jumalaton kääntyy harjoittamastaan jumalattomuudesta ja toimii oikein ja vanhurskaasti, hänen pelastaa sielunsa.

28. Hän ymmärsi kääntyä kaikista synneistään, joita oli tehnyt. Hän saa totisesti elää eikä hänen tarvitse kuolla.

29. Mutta Israelin heimo sanoo: 'Herran tie ei ole oikea.’ Minunko tieni eivät olisi oikeat, te Israelin heimo? Eikö ole niin, että teidän omat tienne eivät ole oikeat!

30. Niinpä minä tuomitsen teidät itse kunkin hänen vaelluksensa mukaan, te Israelin heimo, sanoo Herra Jumala. Tehkää parannus ja kääntykää kaikista rikoksistanne, niin että ette lankea syntiin.

31. Heittäkää pois päältänne kaikki tekemänne rikokset ja hankkikaa itsellenne uusi sydän ja uusi henki. Minkä tähden teidän pitäisi kuolla, Israelin heimo?

32. Eihän minulle ole mieleen syntisen[19] kuolema, sanoo Herra Jumala. Siis kääntykää, niin te saatte elää."

 

19. luku

 

Valitusvirsi Israelin ruhtinaista

 

1. "Laula sinä Israelin ruhtinaista valitusvirsi

2. jossa sanotaan:

Mikä naarasleijona sinun äitisi olikaan

leijonien joukossa!

Se makasi nuorten leijonien keskellä,

teki paljon pentuja

3. ja kasvatti yhden pennuistaan suureksi:

siitä tuli nuori leijona,

se oppi raatelemaan saalista,

se söi ihmisiä.

4. Kansat kuulivat siitä:

se pyydystettiin niiden kuoppaan

ja vietiin koukuilla Egyptin maahan.

5. Kun emo näki, että vaikka se odotti kauan,

sen toivo katosi.

Se otti toisen pennuistaan

ja kasvatti sen nuoreksi leijonaksi.

6. Se käyskenteli leijonien keskellä,

se kasvoi suuremmaksi[20],

se oppi raatelemaan saalista,

se söi ihmisiä.

7. Se yhtyi heidän leskiinsä

ja raunioitti heidän kaupunkinsa;

maa ja kaikki, mitä siinä on,

autioitui sen karjunnasta.

8. Kansat kaikkialta maakunnista hyökkäsivät

ja levittivät sen yli verkkonsa;

se jäi kiinni niiden ansaan.

9. Se pantiin koukuilla häkkiin

ja vietiin Baabelin kuninkaan eteen.

Se vietiin linnoituksiin,

ettei sen ääni enää kuuluisi Israelin vuorille.

10. Äitisi oli kuin viiniköynnös hedelmätarhassasi,

istutettu veden ääreen.

Siitä tuli hedelmällinen

ja tuuheaoksainen runsaan kastelun voimasta.

11. Siihen tuli vahvoja oksia

hallitsijoiden valtikoiksi,

ja sen korkeus kohosi paksujen oksien keskellä

ja näkyi korkeana ja tuuhealehväisenä.

12. Mutta se temmattiin vihaisesti juuriltaan,

viskattiin maahan,

ja itätuuli kuivasi sen hedelmät.

Sen vahvat oksat taitettiin pois

ja he kuivuivat, tuli poltti ne.

13. Se on nyt istutettu autiomaahan,

kuivaan ja janoiseen maahan.

14. Sen valtaoksasta on lähtenyt tuli

joka on syönyt puun hedelmät,

eikä siinä enää ole

vahvaa oksaa hallitusvaltikaksi."

Valitusvirsi tämä oli, ja valitusvirsi siitä on tullut.

 

20. luku

 

Herra vei Israelin pois Egyptistä oman nimensä tähden

 

1. Seitsemännen vuoden viidennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä tuli miehiä Juudan vanhinten joukosta kysymään neuvoa Herralta, ja he istuivat minun eteeni.

2. Silloin minulle tuli tämä Herran sana:

3. "Ihmislapsi, puhu Israelin vanhimmille ja sano heille: Näin sanoo Herra Jumala: Tekö tulette kysymäänkö minulta neuvoa? Niin totta kuin minä elän, te ette saa minulta pyytämäänne neuvoa, sanoo Herra Jumala.

4. Tuomitset kai heidät, ihmislapsi, etkö tuomitsekin? Tee heille tiettäviksi heidän isiensä inhottavat teot

5. ja sano heille: Näin sanoo Herra Jumala: Kun minä valitsin Israelin, minä vannoin valan kättä kohottaen Jaakobin heimon jälkeläisille. Minä tein itseni heille tunnetuksi Egyptin maassa ja sanoin heille kättä kohottaen: 'Minä olen Herra, teidän Jumalanne.’

6. Sinä päivänä minä heille kättä kohottaen lupasin vieväni heidät pois Egyptin maasta siihen maahan, jonka olin heille etsinyt. Se vuotaa maitoa ja hunajaa - se on kaikista maista kaunein.

7. Minä sanoin heille: 'Heittäkää jokainen pois inhottavat jumalat näkyviltänne älkääkä saastuttako itseänne Egyptin epäjumalilla. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.’

8. Mutta he kapinoivat minua vastaan eivätkä tahtoneet kuunnella minua. He eivät heittäneet pois itse kukin iljetyksiä näkyviltään eivätkä hylänneet Egyptin epäjumalia. Silloin minä ajattelin vuodattaa kiivauteni heidän päälleen ja tyydyttää vihani heissä Egyptin maassa.

9. Mutta minkä tein, sen tein nimeni tähden, ettei se tulisi häväistyksi kansojen nähden, joiden keskellä he olivat. Niiden nähden minä olin tehnyt itseni heille tunnetuksi viemällä heidät pois Egyptin maasta.

 

Israel niskoitteli Herraa vastaan erämaassa

 

10. Kun olin vienyt heidät pois Egyptin maasta ja tuonut heidät autiomaahan,

11. minä annoin heille lakini ja tein heille tiettäviksi säädökseni. Jos ihminen noudattaa niitä, hän on elävä niistä.

12. Minä annoin heille myös sapattini olemaan merkkinä välillämme, minun ja heidän, ja ilmoittamaan, että minä olen Herra, joka pyhitän heidät.

13. Mutta Israelin heimo kapinoi minua vastaan autiomaassa. He eivät vaeltaneet minun lakieni mukaan vaan hylkäsivät säädökseni, joista ihminen on elävä, jos hän niitä noudattaa. Myös minun sapattini he häpäisivät pahoin. Silloin minä ajattelin vuodattaa kiivauteni heidän päälleen autiomaassa tehdäkseni heistä lopun.

14. Mutta minkä tein, sen tein nimeni tähden, ettei se tulisi häväistyksi kansojen nähden, joiden katsellessa minä olin vienyt heidät pois Egyptistä.

15. Kuitenkin minä vannoin kättä kohottaen heille autiomaassa, etten vie heitä siihen maahan, jonka olin antanut heille, maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa. Se on kaunein kaikkien maiden joukossa.

16. Näin siksi, että he hylkäsivät minun säädökseni eivätkä vaeltaneet minun lakieni mukaan vaan häpäisivät minun sapattini, sillä heidän sydämensä seurasi heidän epäjumaliaan.

17. Silti minä säälin heitä enkä hävittänyt tai tehnyt heistä loppua autiomaassa.

18. Minä sanoin siellä heidän lapsilleen: Älkää vaeltako isienne lakien mukaan älkääkä noudattako heidän säädöksiään. Älkää saastuttako itseänne heidän epäjumalillaan.

19. Minä olen Herra, teidän Jumalanne. Vaeltakaa minun lakieni mukaan ja noudattakaa minun säädöksiäni niin että pidätte ne.

20. Pyhittäkää minun sapattini, että ne olisivat merkkinä liitosta meidän välillämme sen ilmoittamiseksi, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.

21. Mutta lapsetkin kapinoivat minua vastaan: he eivät vaeltaneet minun lakieni mukaan eivätkä noudattaneet minun säädöksiäni tekemällä niiden mukaan. Jos ihminen noudattaa niitä, hän on elävä niistä. He myös häpäisivät sapattini. Silloin minä ajattelin vuodattaa kiivauteni heidän päälleen ja tyydyttää vihani heissä autiomaassa.

22. Mutta minä vedin käteni takaisin ja tein minkä tein nimeni tähden, ettei se tulisi häväistyksi kansojen nähden, joiden katsellessa minä olin vienyt heidät pois Egyptistä.

23. Mutta minä vannoin heille kättä kohottaen autiomaassa hajottavani heidät kansojen joukkoon ja sirottelevani heidät muihin maihin,

24. koska he eivät tehneet säädöksieni mukaan vaan hylkäsivät lakini, häpäisivät sapattini ja kiinnittivät katseensa isiensä epäjumaliin.

25. Niinpä minäkin annoin heille lakeja, jotka eivät olleet hyviä, ja säädöksiä, joista he eivät voineet elää.

26. Minä annoin heidän saastua lahjoistaan, kun he veivät tulen läpi jokaisen esikoisen[21]. Tämä siksi, että saattaisin heidät tyrmistyksen valtaan ja he tulisivat tietämään, että minä olen Herra.

 

Israel oli uskoton Herralle luvatussa maassa

 

27. Ihmislapsi, puhu siis Israelin heimolle ja sano: Näin sanoo Herra Jumala: Tämän lisäksi isänne herjasivat minua osoittamalla uskottomuutta minua kohtaan.

28. Kun minä toin heidät maahan, jonka olin kättä kohottaen luvannut heille antaa, niin missä vain he näkivät korkean kukkulan tai tuuhean puun, siinä he uhrasivat teurasuhrinsa ja antoivat vihastuttavat uhrilahjansa. He polttivat siinä miellyttävästi tuoksuvat suitsukkeensa ja vuodattivat juomauhrinsa.

29. Minä kysyin heiltä: 'Mikä on se kukkula, jolle te menette?' Siksi sitä kutsutaan vielä tänäkin päivänä uhrikukkulaksi[22].

30. Sano siis Israelin heimolle: Näin sanoo Herra Jumala: Ettekö te saastuta itsenne isienne tavoin kulkemalla haureellisesti heidän iljettävien epäjumaliensa jäljessä?

31. Kun tuotte lahjojanne ja viette lapsenne tulen läpi, te saastutatte itsenne kaikilla epäjumalillanne vielä tänäkin päivänä. Pitäisikö minun siis antaa teidän kysyä minulta neuvoa, Israelin heimo? Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra Jumala, minä en anna teidän kysyä minulta neuvoa.

32. Sitä, mikä on tullut teidän mieleenne, ei ole lainkaan tapahtuva. Te sanotte: 'Olkaamme kuin muut kansat, kuin muiden maiden heimot, jotka palvelevat puuta ja kiveä.’

33. Näin sanoo Herra Jumala: niin totta kuin minä elän, minä totisesti hallitsen teitä voimallisin käsin, ojennetuin käsivarsin ja vuodatan kiivauteni päällenne.

34. Minä vien teidät pois kansoista ja kokoan teidät maista, joihin olitte hajotetut, voimallisin käsin, ojennetuin käsivarsin ja vuodatan kiivauteni päällenne.

35. Minä vien teidät kansojen autiomaahan, ja siellä minä käyn oikeutta kasvotusten teidän kanssanne.

36. Niin kuin minä kävin oikeutta isienne kanssa Egyptin autiomaassa, niin minä käyn oikeutta teidän kanssanne, sanoo Herra Jumala.

37. Minä panen teidät kulkemaan sauvan alitse ja saatan teidät sitoutumaan liittooni.

38. Minä perkaan pois teistä ne, jotka kapinoivat ja rikkovat minua vastaan. Minä vien heidät pois maasta, jossa he ovat muukalaisina, mutta Israelin maahan he eivät pääse. Silloin te tulette tietämään, että minä olen Herra.

 

Herra tuo kansansa takaisin Israelin maahan

 

39. Mutta te, Israelin heimo! Näin sanoo Herra Jumala: Menkää vain palvelemaan kukin omia epäjumalianne! Lopulta te kuitenkin olette varmasti minulle kuuliaisia ettekä enää häpäise pyhää nimeäni lahjoillanne ja epäjumalillanne.

40. Totisesti, sanoo Herra Jumala: Koko Israelin heimo, joka on oleva kokonaan Israelin maassa, tulee palvelemaan minua Israelin korkeilla vuorilla, minun pyhällä vuorellani. Siellä minä olen heille suosiollinen, siellä minä tahdon saada teidän lahjojanne ja ensisatonne antimia sekä kaikkea muuta, minkä olette pyhittäneet minulle.

41. Kun olen vienyt teidät pois kansojen keskuudesta ja koonnut teidät maista, joihin olitte hajotetut, minä miellyn teihin kuin miellyttävään tuoksuun ja osoitan teissä pyhyyteni kansojen nähden.

42. Silloin te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun minä tuon teidät Israelin maahan, siihen maahan, jonka minä olin kättä kohottaen luvannut antaa teidän isillenne.

43. Silloin te muistatte siellä vaelluksenne ja kaikki tekonne, joilla olette itsenne saastuttaneet. Silloin te inhoatte itseänne kaikkien pahojen tekojenne tähden, jotka olette tehneet,

44. ja te tulette tietämään, että minä, Herra, teen, minkä teille teen, oman nimeni tähden enkä teidän pahan vaelluksenne tai turmeltuneiden tekojenne tähden, te Israelin heimo; sanoo Herra Jumala."

 

21. luku

 

Jumalan tuomioita verrataan metsäpaloon

 

1. Minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Ihmislapsi, käännä kasvosi etelää kohti, saarnaa etelää vastaan ja profetoi Negevin maan metsää vastaan.

3. Sano Negevin metsälle: Kuule Herran sana. Näin sanoo Herra Jumala: Katso, minä sytytän sinut tuleen, ja se polttaa kaikki tuoreet ja kuivat puusi. Leimuava liekki ei sammu, ja se kärventää kaikki kasvot etelästä pohjoiseen asti.

4. Kaikki liha on näkevä, että minä, Herra, olen sen sytyttänyt, eikä se sammu."

5. Minä sanoin: "Voi Herra Jumala! He sanonevat minulle: 'Eihän tämä tee muuta kuin puhuu vertauksia!’"

 

Herran miekka

 

6. Minulle tuli tämä Herran sana:

7. "Ihmislapsi, käännä kasvosi Jerusalemia kohti, saarnaa pyhäköitä vastaan ja profetoi Israelin maata vastaan.

8. Sano Israelin maalle: Näin sanoo Herra: Katso, minä olen sinua vastaan ja vedän miekkani tupestaan hävittääkseni sinusta sekä vanhurskaat että jumalattomat.

9. Minun miekkani lähtee tupestaan kaiken lihan kimppuun etelästä pohjoiseen asti, että voisin hävittää sinusta niin vanhurskaat kuin jumalattomatkin.

10. Silloin kaikki liha tulee tietämään, että minä, Herra, olen vetänyt miekkani tupestaan, eikä se enää palaa takaisin.

11. Mutta sinä, ihmislapsi, huokaile! Huokaile heidän nähtensä katkerasti, heikkouden vallassa[23].

12. Kun he kysyvät sinulta minkä tähden sinä huokailet, niin sano: Sanoman tähden, sillä kun se saapuu, kaikki sydämet raukeavat, kaikkien kädet herpoavat, kaikki tyrmistyvät ja kaikkien polvet käyvät veltoiksi kuin vesi. Nähkää, se tulee, varmasti se tapahtuu; sanoo Herra Jumala."

13. Ja minulle tuli tämä Herran sana:

14. "Ihmislapsi, profetoi ja sano: Näin sanoo Herra:

Miekka, miekka on teroitettu

ja myös kiillotettu.

15. Se on teroitettu verilöylyä varten,

se on kiillotettu salamoivaksi.

Voisimmeko iloita?

Se pitää halpana poikani valtikkaa,

kaikkea, mikä on puuta.

16. Sen on annettu kiillotettavaksi,

käteen otettavaksi;

se on teroitettu miekka, kiillotettu

annettavaksi tappajan käteen.

17. Huuda ja paru, ihmislapsi,

sillä tämä kohtaa minun kansaani,

se kohtaa kaikkia Israelin ruhtinaita.

Heidät on annettu alttiiksi miekalle yhdessä kansani kanssa.

Lyö siis valittaen lanteitasi,

18. sillä koetus tulee.

Entä jos se pitää halpana itse valtikkaakin?

Sitä ei enää ole oleva, sanoo Herra Jumala.

19. Mutta sinä, ihmislapsi, profetoi

ja lyö käsiäsi yhteen!

Tulkoon miekasta kaksi miekkaa, tulkoon siitä kolme!

Se on miekka, joka kaatanut surmatut,

suuri surmamiekka, joka on tunkeutunut heihin.

20. Menehtyköön sydän pelkoon,

olkoon kompastuksia paljon

kaikilla heidän porteilleen.

Minä olen asettanut miekan välkkymään,

voi, se on tehty salamoivaksi,

hiottu teurastusta varten!

21. Lyö terävästi oikealle, suuntaa vasemmalle,

mihin vain teräsi käännetään.

22. Myös minä lyön käsiäni yhteen

ja puran kiivauteni.

Minä, Herra, olen puhunut."

 

Baabelin kuninkaan miekka

 

23. Minulle tuli tämä Herran sana:

24. "Sinä, ihmislapsi! Valitse itse kaksi tietä Baabelin kuninkaan miekan tulla. Lähtekööt molemmat samasta maasta. Tee tienviitta, tee se kaupunkiin vievän tien alkupäähän.

25. Valitse tie, jota miekka tulee ammonilaisten Rabbaa vastaan sekä linnoitettua Jerusalemia vastaan Juudaan.

26. Baabelin kuningas on näet seisahtunut tienhaaraan, kahden tien risteykseen tekemään taikojaan. Hän ravistaa nuolia, kysyy kotijumalilta, katsoo ennusmerkkejä eläimen maksasta.

27. Hänen oikeassa kädessään on taikakalu Jerusalemia vastaan - pannaan muurinmurtajia asemiin, avataan suut huutamaan murhaa, kohotetaan sotahuuto, pannaan muurinmurtajia porteille, luodaan piiritysvalli, rakennetaan saartovarusteet.

28. Niiden mielestä, jotka ovat vannoneet valoja tämä taika on turha, mutta Herra saattaa heidän syntivelkansa ilmi, että he joutuisivat vangeiksi.

29. Sen tähden Herra Jumala sanoo näin: Te olette saaneet minut muistamaan syntivelkanne, kun rikkomuksenne ovat tulleet julki ja syntinne ovat näkyneet kaikissa teoissanne. Te joudutte vangeiksi, koska te olette muistuttaneet minua niistä.

30. Ja sinä, Israelin ruhtinas, sinä epäpyhä, jumalaton, jonka päivä on silloin tullut! Syntivelka on täynnä!

31. Näin sanoo Herra Jumala: Ota pois turbaani, nosta kruunu pois päästäsi! Tämä ei voi jatkua näin! Alhainen korotetaan, korskea alennetaan.

32. Raunioiksi minä panen tämän maan - raunioiksi, raunioiksi. Tätäkään ei tapahdu, ennen kuin tulee hän, jolla on oikeus, ja minä annan sen hänelle.

 

Tuomio ammonilaisille

 

33. Ja sinä, ihmislapsi, profetoi ja sano: Näin sanoo Herra Jumala ammonilaisia ja heidän herjauksiansa vastaan: Miekka, miekka on paljastettu, kiillotettu teurastamaan, täyttämään tehtävänsä, että se leiskuisi kuin salama!

34. Sinulle nähtyjen petollisten näkyjen ja pettävien taikojen mukaan sinut pannaan jumalattomien niskaan, jotka surmataan ja joiden päivä on silloin tullut, kun syntivelka on täyttynyt.

35. Pane se takaisin tuppeensa. Minä tuomitsen sinut paikassa, jossa sinut on luotu, maassa, josta olet lähtöisin.

36. Minä vuodatan raivoni sinun päällesi, puhallan sinuun palavassa vihassani ja annan sinut raakalaisten käsiin, jotka ovat taitavia tuhoamaan.

37. Sinut annetaan tulen ruoaksi, veresi on vuotava tämän maan rajojen sisällä. Sinua ei enää muisteta, sillä minä, Herra, olen puhunut."

 

22. luku

 

Jerusalem, verivelkojen kaupunki

 

1. Minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Ihmislapsi, etkö sinä tuomitse, etkö tuomitse verenvuodattajien kaupunkia? Tee sille tiettäviksi kaikki sen inhottavat teot.

3. Sano: Näin sanoo Herra Jumala: Se on kaupunki, jonka muurien sisällä on vuodatettu verta, ja sen tuomion aika on tullut. Se on tehnyt itselleen epäjumalia ja niin tullut saastaiseksi.

4. Sinä olet tullut syylliseksi verestä, jonka olet vuodattanut keskuudessasi. Sinä olet saastunut epäjumalistasi, jotka olet tehnyt. Sinä olet jouduttanut tuomiopäivääsi ja saavuttanut vuosiesi määrän. Niinpä minä olen antanut sinut kansojen häväistäväksi ja kaikkien maitten pilkattavaksi.

5. Läheiset ja kaukaiset pilkkaavat sinua, jonka nimi on tahrattu. Hämminki on suuri.

6. Katso, Israelin ruhtinaat sinussa käyttivät kukin valtaansa vuodattaakseen verta.

7. Keskuudessasi halveksitaan isää ja äitiä, sorretaan muukalaista, orvolle ja leskelle tehdään sinussa vääryyttä.

8. Sinä halveksit sitä, mikä on minulle pyhitettyä ja häpäiset minun sapattini.

9. Keskuuteesi on tullut panettelijoita, joiden tarkoituksena on saada aikaan verenvuodatusta. He syövät vuorillasi ja harjoittavat irstautta keskuudessasi.

10. Keskuudessasi häpäistään isän aviovuode[24] ja tehdään väkivaltaa naiselle, joka on epäpuhdas kuukautistensa tähden.

11. Mies tekee inhottavuuksia naapurinsa vaimon kanssa, toinen saastuttaa irstaasti miniänsä, eräs keskuudessasi makaa väkisin sisarensa, isänsä tyttären.

12. Keskuudessasi otetaan lahjuksia, että voidaan vuodattaa viatonta verta. Sinä kiskot korkoa, hankit vääryydellä voittoa lähimmäiseltäsi ja unohdat minut, sanoo Herra Jumala.

13. Kuule siis, kuinka minä lyön käsiäni yhteen hankkimasi väärän voittosi tähden ja keskuudessasi vuodatetun veren tähden!

14. Kestääköhän rohkeutesi, pysyvätköhän kätesi lujina niinä päivinä, joina minä sinua käsittelen? Minä, Herra, olen puhunut, ja minä teen sen.

15. Minä hajotan sinut kansojen keskuuteen ja sirotan sinut muihin maihin; minä poistan sinusta kaiken saastaisuutesi.

16. Sinusta on tullut epäpyhä/pakanallinen kansojen silmissä, mutta sinä tulet tietämään, että minä olen Herra."

 

Jerusalem saa tuomionsa

 

17. Minulle tuli tämä Herran sana:

18. "Ihmislapsi, Israelin heimosta on minun silmissäni tullut kuonaa. Kaikista heistä on tullut ahjossa hopean kuonaa - vaskea, tinaa, rautaa ja lyijyä.

19. Herra Jumala sanoo sen tähden näin: Koska teistä kaikista on tullut kuonaa, niin katso, minä kokoan teidät Jerusalemin sisäpuolella.

20. Niin kuin hopea, vaski, rauta, lyijy ja tina kootaan ahjon sisälle, että niitä voidaan kuumentaa[25] tulella ja sulattaa, niin minä kokoan teidät vihassani ja kiivaudessani ja asetan ahjoon ja sulatan.

21. Minä kerään teidät ja kuumennan[26] teitä vihani tulella, ja te sulatte Jerusalemissa.

22. Niin kuin hopea sulatetaan ahjossa, niin teidät sulatetaan Jerusalemissa. Silloin te tulette tietämään, että minä, Herra, olen vuodattanut kiivauteni teidän ylitsenne."

 

Papit, profeetat ja päämiehet ovat luopuneet Herrasta

 

23. Minulle tuli tämä Herran sana:

24. "Ihmislapsi, sano Israelille: Sinä olet maa, jota ei ole puhdistettu, joka ei ole saanut sadetta vihan päivänä.

25. Kuin ärjyvä, saalista raateleva leijona ovat sen keskellä salaliitossa sen profeetat: he syövät sieluja, ottavat aarteet ja kalleudet ja tekevät monista naisista leskiä sen keskuudessa.

26. Sen papit ovat tehneet väkivaltaa minun lailleni ja häpäisseet sen, mikä on minulle pyhitettyä. He eivät ole tehneet erotusta pyhän ja epäpyhän välillä eivätkä ilmoittaneet, mikä on epäpuhdasta ja mikä puhdasta. He ovat sulkeneet silmänsä sapattieni rikkomiselta, ja niin minut on häväisty heidän keskuudessaan.

27. Israelin ruhtinaat ovat sen keskuudessa kuin raatelevat sudet jotka vuodattavat verta; he tappavat ihmisiä saadakseen väärää voittoa.

28. Sen profeetat valkaisevat kalkilla heidän rikoksensa, näkevät valheellisia näkyjä ja ennustelevat heille valheita vaikka sanovat: 'Näin sanoo Herra Jumala’. Kuitenkaan Herra ei ole puhunut.

29. Maan kansa harjoittaa sortoa, ryöstää ja riistää. He tekevät vääryyttä kurjalle ja köyhälle ja sortavat muukalaista oikeudesta välittämättä.

30. Minä olen etsinyt heidän joukostaan miestä, joka korjaisi muurin ja seisoisi muurinaukossa minun edessäni maan puolesta, ettei se tuhoutuisi, mutta en ole löytänyt.

31. Sen tähden minä vuodatan kiivauteni heidän päälleen, tuhoan heidät vihani tulella ja maksan heille heidän vaelluksensa mukaan, sanoo Herra Jumala."

 

23. luku

 

Iljettävät sisarukset Ohola ja Oholiba

 

1. Minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Ihmislapsi, oli kaksi naista, saman äidin tyttäriä,

3. jotka harjoittivat haureutta; he harjoittivat nuoruudessaan haureutta Egyptissä. Siellä heidän rintojaan puristeltiin ja heidän neitseellisiä nisiään rutisteltiin.

4. Heistä vanhemman nimi oli Ohola ja hänen sisarensa Oholiba. Sitten heistä tuli minun omiani ja he synnyttivät poikia ja tyttäriä. Heidän nimiensä merkitys: Ohola on Samaria ja Oholiba Jerusalem.

5. Mutta minun omananikin Ohola harjoitti haureutta ja himoitsi rakastajiaan, naapureitaan assurilaisia.

6. He pukeutuivat purppuraan, nuo käskynhaltijat ja hallitusmiehet, komeita valiomiehiä kaikki; he ajoivat vaunuilla ja hevosilla.

7. Ohola harjoitti haureuttaan heidän, kaikkien Assurin valiomiesten kanssa. Kaikkien niiden epäjumalien kanssa, joita hän himoitsi, hän saastutti itsensä.

8. Mutta hän ei jättänyt myöskään harjoittamasta haureuttaan Egyptin kanssa, sillä siellä hänet oli maattu hänen nuoruudessaan, hänen neitseellisiä nisiään oli puristeltu ja hänen päälleen oli vuodatettu Egyptin haureutta.

9. Sen tähden minä annoin hänet rakastajiensa käsiin, Assurin poikien, joita hän oli himoinnut.

10. He paljastivat hänen häpynsä, ottivat vangeiksi hänen poikansa ja tyttärensä ja tappoivat hänet itsensä miekalla ja panivat hänen tuomionsa täytäntöön. Niin hänestä tuli huonomaineinen muiden naisten silmissä.

11. Vaikka hänen sisarensa Oholiba näki sen, tämä oli himossaan vielä häntäkin irstaampi ja haureudessaan vielä riettaampi kuin sisarensa.

12. Oholiba himoitsi naapureitaan Assurin poikia, käskynhaltijoita ja hallitusmiehiä, jotka komeasti puettuina ajoivat ratsuilla ja vaunuilla, kaikki komeita valiomiehiä.

13. Minä näin, että hän oli saastuttanut itsensä. Molemmat sisarukset kulkivat samaa tietä,

14. mutta Oholiba meni vielä pitemmälle haureudessaan. Hän näki seinään helakanpunaisella värillä piirrettyjä kuvia kaldealaisista miehistä,

15. joiden kupeilla oli vyö, päässä muhkea päähine, kaikki päälliköiden näköisiä, hahmoltaan kuin Baabelin miehet, joiden synnyinmaa on Kaldea.

16. Hän alkoi heidät nähtyään himoita heitä ja lähetti sanansaattajia heidän luoksensa Kaldeaan.

17. Baabelin miehet tulivat, makasivat rakastellen hänen kanssaan ja saastuttivat hänet haureudellaan. Näin hän saastui heistä, mutta kääntyi sitten inhoten pois heidän luotaan.

18. Näin hän paljasti haureellisuutensa. Kun hän paljasti häpynsä, minä käännyin inhoten pois hänen luotaan, niin kuin olin kääntynyt pois inhoten hänen sisarensa luota.

19. Oholiba harjoitti yhä enemmän haureutta muistaen nuoruutensa päivät, joina oli haureutta harjoittanut Egyptin maassa.

20. Hän himoitsi silloisia rakastajiaan, joiden elin oli kuin aasilla ja vuoto kuin oriilla.

21. Sinä muistit nuoruutesi irstauden, kun egyptiläiset puristelivat rintojasi ja nisiäsi niiden nuorekkuuden tähden.

22. Sen tähden, Oholiba, Herra Jumala sanoo näin: Katso, minä kiihotan rakastajasi hyökkäämään kimppuusi, heidät, joiden luota sinä käännyit inhoten pois, ja tuon heidät kimppuusi joka taholta:

23. Baabelin miehet ja kaikki kaldealaiset, Pekodin, Sooan ja Kooan ja heidän kanssaan kaikki Assurin miehet. He ovat kaikki komeita valiomiehiä, käskynhaltijoita ja hallitusmiehiä, päälliköitä ja maineikkaita miehiä, jotka ajavat ratsuilla ja vaunuilla.

24. He hyökkäävät kimppuusi vaunuilla ja rattailla kansanjoukkojen kanssa varustautuneina suurin ja pienin kilvin ja kypärät päässä. He asettuvat rintamaan sinua vastaan joka taholta, ja minä annan heille tuomiovallan. He tuomitsevat sinut säädöstensä mukaan.

25. Minä tyydytän sinussa kiivauteni, ja vihassa he kohtelevat sinua julmasti: nenän ja korvat he leikkaavat sinulta pois, ja sinun jälkeläisesi kaatuvat miekkaan. He ottavat sinun poikasi ja tyttäresi, ja mitä sinulta jää jäljelle, sen polttaa tuli.

26. He riisuvat sinulta vaatteesi ja ottavat korusi.

27. Näin minä teen lopun sinun irstaudestasi sekä Egyptissä harjoittamastasi haureudesta, etkä sinä enää katsele heitä etkä muistele Egyptiä.

28. Sillä näin sanoo Herra Jumala: Minä annan sinut niitten käsiin, joita vihaat, niitten käsiin, joiden luota olet kääntynyt inhoten pois.

29. He kohtelevat sinua vihamielisesti, ottavat kaiken, mistä olet nähnyt vaivaa ja jättävät sinut alastomaksi ja paljaaksi. Silloin paljastuvat häpeällinen haureellisuutesi ja riettautesi.

30. Näin sinulle tehdään sen tähden, että seurasit haureellisesti kansoja, joiden epäjumalista sinä saastuit.

31. Sinä vaelsit sisaresi tietä, ja minä annoin hänen maljansa sinun käteesi.

32. Näin sanoo Herra Jumala:

Sisaresi maljan sinä juot:

syvän ja laajan,

siihen mahtuu paljon

naurua ja pilkkaa.

33. Se on täynnä juopumusta ja murhetta -

sisaresi Samarian malja,

autiuden ja raunioiden malja.

34. Sen sinä juot, juot pohjasakkoja myöten,

särjet sen sirpaleiksi

ja kaavit niillä rintojasi.

Sillä minä olen puhunut, sanoo Herra Jumala.

35. Sen tähden Herra Jumala sanoo näin: Koska sinä olet unohtanut minut ja heittänyt minut selkäsi taakse, niin kanna myös irstautesi ja haureutesi palkka."

 

Ohola ja Oholiba tuomitaan

 

36. Herra sanoi minulle: "Ihmislapsi, etkö tuomitse Oholaa ja Oholibaa? Ilmoita heille heidän inhottavat tekonsa,

37. sillä he ovat avionrikkojia, ja heidän käsissään on verta. He ovat tehneet aviorikoksen epäjumaliensa kanssa ja myös polttaneet niiden ruuaksi lapsiaan, jotka he olivat synnyttäneet minulle.

38. Vielä tämänkin he ovat minulle tehneet: samana päivänä he ovat saastuttaneet pyhäkköni ja häpäisseet sapattini.

39. Teurastettuaan lapsiaan epäjumalilleen he tulivat tuona päivänä minun pyhäkkööni ja niin häpäisivät sen. Juuri niin he ovat tehneet minun huoneeni sisäpuolella.

40. Kaiken lisäksi he vielä lähettivät kutsun miehille, jotka tulivat kaukaa. Ja kun sana oli lähetetty, he tulivat, nuo, joita varten sinä peseydyit, maalasit silmäluomesi ja puit korut yllesi.

41. Sitten sinä istuit komealle vuoteelle, jonka vieressä oli katettu pöytä. Sille sinä olit pannut minun suitsukkeeni ja öljyni.

42. Kuului huolettoman joukon melua, monien miesten ja autiomaasta tuotujen juomarien, jotka panivat noiden naisten käsiin rannerenkaat ja heidän päähänsä kauniit kruunut.

43. Minä sanoin aviorikoksista kuihtuneesta naisesta: Vieläkö hänenkin kanssaan harjoitetaan haureutta!'

44. Hänen luokseen tultiin niin kuin tullaan porttonaisen luo. Niin tultiin noiden irstaiden naisten, Oholan ja Oholiban, luo.

45. Vanhurskaat miehet tuomitsevat heidät avionrikkojanaisista säädetyn tuomion mukaan ja verenvuodattajanaisista säädetyn tuomion mukaan. He ovat näet tehneet aviorikoksen, ja heidän käsissään on verta.

46. Sillä näin sanoo Herra Jumala: Tuotakoon heitä vastaan kansanjoukko ja annettakoon heidät kauhun ja ryöstäjien valtaan.

47. Kansanjoukko kivittäköön heidät ja tehköön heistä lopun miekoillaan. Heidän poikansa ja tyttärensä tapettakoon ja heidän talonsa poltettakoon.

48. Minä lopetan maasta irstauden, ja kaikki naiset ottavat siitä opikseen, etteivät harjoita sellaista irstautta niin kuin te.

49. He maksavat teille irstautenne mukaan, ja te saatte kantaa syntinne epäjumalienne palvelemisesta. Silloin te tulette tietämään, että minä olen Herra Jumala."

 

24. luku

 

Vertaus ruostuneesta padasta

 

1. Yhdeksännen vuoden kymmenennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Ihmislapsi, kirjoita muistiin, mikä päivä tänään, juuri tänä päivänä, on. Baabelin kuningas hyökkää Jerusalemia vastaan juuri tänä päivänä.

3. Lausu tälle kapinalliselle suvulle tämä vertaus: Näin sanoo Herra Jumala:

’Pannaan pata hyvin liedelle

ja kaadetaan siihen vettä.

4. Siihen kootaan lihakappaleita –

kaikki hyvät kappaleet,

reittä ja lapaa –

ja täytetään pata parhailla luilla,

5. jotka on otettu valiolampaista.

Luut poltetaan padan alla

ja sen annetaan kiehua kiehumistaan,

kunnes luutkin kypsyvät siinä.’

6. Sillä näin sanoo Herra Jumala: Voi verenvuodattajien kaupunkia, pataa, joka on ruostunut ja josta sen ruoste ei ole lähtenyt! Tyhjennä se kappale kappaleelta; älköön siitä arpaa heitettäkö.

7. Sillä kaupungin keskellä on siinä vuodatettua veri; se on jättänyt veren paljaalle kalliolle eikä ole vuodattanut sitä maahan mullalla peitettäväksi.

8. Minä olen jättänyt sen vuodattaman veren peittämättömänä paljaalle kalliolle, että kiivaus nousisi ja sille kostettaisiin.

9. Sen tähden Herra Jumala sanoo näin: Voi verenvuodattajien kaupunkia! Minäkin teen suuren nuotion -

10. lisätään halkoja, pannaan tuli palamaan, keitetään liha loppuun, sekoitetaan mausteet, annetaan luiden palaa karrelle.

11. Sitten annetaan padan olla tyhjänä hiiltensä päällä että se kuumenisi, sen vaski hehkuisi ja sen epäpuhtaus sulaisi siitä että sen ruosteesta tulisi loppu.

12. Siitä on nähty vaivaa väsyksiin asti, mutta siitä ei ole lähtenyt sen paljo ruoste. Tuleen sen ruoste!

13. Minä tahdoin puhdistaa sinut irstautesi saastaisuudesta, mutta koska sinä et ole puhdistunut saastaisuudestasi, sinä et enää puhdistu, ennen kuin minä olen purkanut kiivauteni sinuun.

14. Minä, Herra, olen puhunut ja se tapahtuu. Minä teen sen; minä en hellitä, en säästä enkä kadu. Sinut tuomitaan teittesi ja tekojesi mukaan, sanoo Herra Jumala."

 

Profeetan murhe ennusmerkkinä

 

15. Minulle tuli tämä Herran sana:

16. "Ihmislapsi, katso, minä otan sinulta pois vitsauksessa silmiesi nautinnon, mutta älä murehdi, älä itke äläkä anna kyyneltesi vuotaa.

17. Älä huokaile äläkä pane toimeen vainajan valittajaisia. Kiedo turbaani päähäsi ja pane kengät jalkaasi. Älä peitä suutasi[27] äläkä syö lohduttajien tuomaa ruokaa[28]."

18. Aamulla minä puhuin tämän kansalle. Illalla kuoli minun vaimoni, ja seuraavana aamuna minä tein, niin kuin minua oli käsketty.

19. Silloin kansa sanoi minulle: "Etkö ilmoita meille, mitä merkitsee että sinä noin teet?"

20. Minä sanoin heille, että minulle oli tullut tämä Herran sana:

21. ”Sano Israelin heimolle: Näin sanoo Herra Jumala: Katso, minä häpäisen pyhäkköni, joka on teidän vahvuutenne kerskaus, teidän silmienne nautinto, jota sielunne kaipaa. Teidän poikanne ja tyttärenne, jotka teidän on ollut jätettävä, tulevat kaatumaan miekkaan.”

22. Silloin te teette, niin kuin minä olen tehnyt: ette peitä suutanne ettekä syö lohduttajien tuomaa ruokaa.

23. Te pidätte silloin päähineen päässänne ja kengät jalassanne; ette te murehdi ettekä itke. Kuitenkin te riudutte syntivelkanne tähden ja valitatte toinen toisellenne.

24. Hesekielistä on tullut teille ennusmerkki: aivan niin kuin hän on tehnyt, niin tekin tulette tekemään. Kun ennustus toteutuu, te tulette tietämään, että minä olen Herra Jumala.

25. Sinä, ihmislapsi! Kun minä otan heiltä pois heidän vahvuutensa, heidän ilonsa ihanuuden, silmiensä nautinnon, josta he ylpeilevät, heidän poikansa ja tyttärensä,

26. tulee sinä päivänä pakolainen luoksesi kertomaan sen kuultesi.

27. Sinä päivänä sinun suusi avautuu puhumaan pakolaiselle, ja sinä puhut jälleen etkä enää ole mykkänä. Sinä olet heille ennusmerkkinä, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra."

 

25. luku

 

Tuomio Ammonilaisille

 

1. Minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Ihmislapsi, suuntaa kasvosi ammonilaisia kohti ja profetoi heitä vastaan.

3. Sano ammonilaisille: Kuulkaa Herran Jumalan sana; näin hän sanoo: Koska sinä sanoit: 'Hahhah!', kun minun pyhäkköni häväistiin, kun Israelin maa hävitettiin ja kun Juudan heimo joutui pakkosiirtolaisuuteen,

4. minä annan sinut idän miesten perinnöksi. He pystyttävät sinuun leirinsä ja asettuvat asumaan sinuun. He syövät sinun hedelmäsi, ja he juovat maitosi.

5. Minä teen Rabbasta kamelien laitumen ja ammonilaisten lammaslaumojen lepopaikan. Silloin te tulette tietämään, että minä olen Herra.

6. Sillä näin sanoo Herra Jumala: Koska sinä taputit käsiä, poljit jalkaa ja pidit iloa halveksien koko sielustasi Israelin maata,

7. minä ojennan käteni sinua vastaan ja annan sinut kansojen ryöstettäväksi. Minä hävitän sinut kansojen keskuudesta, pyyhin sinut pois maitten joukosta ja tuhoan sinut. Silloin sinä tulet tietämään, että minä olen Herra.

 

Tuomio Mooabille

 

8. Näin sanoo Herra Jumala: Mooab ja Seir ovat sanoneet: 'Katsokaa, Juudan heimo on aivan samanlainen kuin kaikki kansat!'

9. Niinpä minä teen Mooabin harjanteen paljaaksi kaupungeista, kaikista sen alueen kaupungeista - Beet-Jesimot, Baal-Meon ja Kirjataim - jotka ovat maan kaunistus.

10. Minä annan sen ja ammonilaiset Idän miesten perinnöksi, ettei ammonilaisia enää muistettaisi kansojen keskuudessa.

11. Minä panen toimeen Mooabin tuomiot, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.

 

Tuomio Edomille

 

12. Näin sanoo Herra Jumala: Koska Edom teki pahoin kostaessaan Juudan heimolle, se syyllistyi suureen syntiin tehdessään niin.

13. Sen tähden Herra Jumala sanoo näin: Minä ojennan käteni Edomia vastaan ja hävitän siitä ihmiset ja eläimet. Teemanista lähtien minä raunioitan sen, ja Dedaniin asti heitä kaatuu miekkaan.

14. Minä annan kansani Israelin kostaa puolestani Edomia. He kohtelevat Edomia minun vihani ja kiivauteni mukaan, ja Edom saa tuntea minun kostoni, sanoo Herra Jumala.

 

Tuomio filistealaisille

 

15. Näin sanoo Herra Jumala: Koska filistealaiset ovat hautoneet kostoa ja kostaneet ainaisessa vihanpidossa, halveksien, tahtoen tuhota,

16. niin Herra Jumala sanoo: Katso, minä ojennan käteni filistealaisia vastaan ja hävitän kreetit. Minä tuhoan meren rannikolla jäljellä olevat.

17. Minä panen toimeen heidän keskuudessaan suuren koston ja rankaisen heitä kiivaasti. Kun minun kostoni kohtaa heitä, he tulevat tietämään, että minä olen Herra."

 

26. luku

 

Tuomio Tyyrolle

 

1. Yhdennentoista vuoden ensimmäisen kuukauden ensimmäisenä päivänä minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Ihmislapsi, koska Tyyro sanoi Jerusalemista: 'Hahhah! Kansojen ovi on murrettu, se on auki minulle. Jerusalem on raunioina, minä olen saannut täyttymyksen.'

3. Herra Jumala sanoo sen tähden näin: Katso, minä olen sinua vastaan, Tyyro. Minä nostan monet kansat sinua vastaan, niin kuin meri nostaa aaltonsa,

4. ja ne tuhoavat Tyyron muurit ja hajottavat sen tornit. Minä lakaisen siitä pois sen tomutkin ja teen sen paljaaksi kallioksi.

5. Siitä tulee merellä oleva verkkojen levityspaikka, sillä minä olen puhunut, sanoo Herra Jumala. Se joutuu kansojen ryöstettäväksi.

6. Sen mantereella olevien tytärkaupunkien asukkaat surmataan miekalla, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.

7. Sillä näin sanoo Herra Jumala: Katso, minä tuon pohjoisesta Tyyron kimppuun Nebukadnessarin, Baabelin kuninkaan, kuninkaiden kuninkaan, hevosten ja vaunujen ja ratsumiesten ja suuren väenpaljouden kera.

8. Sinun mantereella olevien tytärkaupunkiesi asukkaat hän surmaa miekalla ja asettaa sinua vastaan piiritysvarusteet, luo sinua vastaan vallin ja nostaa sinua vastaan kilpensä.

9. Hän suuntaa muurinmurtajansa iskut muureihisi ja hajottaa tornisi aseillaan.

10. Hänen hevostensa paljous peittää sinut pölyyn, ja muurisi vapisevat ratsujen, pyörien ja vaunujen ryskeestä, kun hän tulee sisälle porteistasi niin kuin valloitettuun kaupunkiin tullaan.

11. Hänen hevostensa kaviot tallaavat kaikkia katujasi; hän surmaa miekalla kansasi, ja sinun mahtavat patsaasi kaatuvat maahan.

12. He saavat saaliikseen rikkautesi ja ryöstävät kauppatavarasi; he repivät muurisi maahan ja hajottavat kauniit talosi. He heittävät sinusta mereen kivet, puut ja mullan.

13. Minä lopetan laulujesi pauhinan, eikä lyyrojesi soittoa enää kuulla.

14. Minä teen sinusta paljasta kalliota; sinusta tulee verkkojen kuivauspaikka. Sinua ei enää rakenneta, sillä minä, Herra, olen puhunut, sanoo Herra Jumala.

15. Näin sanoo Herra Jumala Tyyrolle: Eivätköhän saaret vapise sinun sortumisesi pauhusta, kun haavoitetut voihkivat ja verilöyly on käynnissä sinun keskelläsi?

16. Kaikki meren ruhtinaat astuvat alas valtaistuimiltaan, heittävät pois viittansa ja riisuvat kirjaillut vaatteensa. He pukeutuvat kauhuissaan säkkiin, istuvat maahan ja vapisevat joka hetki tyrmistyneinä sinun tähtesi.

17. He virittävät vuoksesi valitusvirren ja sanovat sinusta:

'Kuinka oletkaan tuhoutunut, sinä merten asukas!

Sinä ylistetty kaupunki,

joka olit mahtava merillä asukkainesi,

jotka levittivät kauhuaan

kaikkien merenkulkijoiden keskuuteen.

18. Nyt rannikot vapisevat

sinun sortumisesi päivänä,

merensaaret ovat säikähtäneet sinun lähtöäsi.'

19. Sillä näin sanoo Herra Jumala: Minä teen sinusta autiokaupungin, kuin kaupungit, joissa ei ole koskaan asuttu, kun minä syöksen sinut merten syvyyksiin[29] ja paljot vedet peittävät sinut.

20. Minä syöksen sinut kuin hautaan vaipuneet alas muinaisen kansan luo, ja panen sinut asumaan maan syvyyksissä kuin ikiaikojen rauniot, eikä sinussa enää koskaan asuta. Mutta elävien maan minä kaunistan.

21. Minä teen sinusta kauhun aiheen, eikä sinua sitten enää ole. Jos sinua etsitään, sinua ei enää koskaan löydy, sanoo Herra Jumala."

 

27. luku

 

Valitusvirsi Tyyrosta

 

1. Ja minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Viritä sinä, ihmislapsi, valitusvirsi Tyyrosta!

3. Sano Tyyrolle, joka asuu meren porteilla ja käy kauppaa monilla saarilla asuvien kansojen kanssa: Näin sanoo Herra Jumala:

Tyyro, sinä sanot:

'Minä olen kauneuden täydellisyys!'

4. Sinun alueesi on keskellä merta,

rakentajasi tekivät sinusta täydellisen kauniin.

5. He tekivät Senirin sypressistä

kaikki lautasi,

ottivat setrin Libanonista

tehdäkseen sinulle maston.

6. Baasanin tammista he tekivät airosi,

koristivat norsunluulla

kittiläisten saarten hopeakuusesta tehdyn kantesi.

7. Kirjailtua Egyptin pellavaa oli purjeesi,

sitä oli myös lippusi.

Elisa-saarten sinipunaista ja helakanpunaista

kangasta oli katoksesi.

8. Sinulla oli soutajina

Siidonin ja Arvadin asukkaita;

laivureinasi olivat

omat viisaasi, Tyyro.

9. Gebalin vanhimmat ja viisaat

olivat vuotokohtiesi korjaajina,

kaikki merellä olevat laivat merimiehineen

tekivät kauppaa tavaroillasi.

10. Persia, Luud ja Puut

olivat sotureina sotajoukossasi,

he ripustivat sinuun kypäriä ja kilpiä,

jotka koristivat sinua.

11. Muureillasi olivat sotajoukkojesi kanssa Arvadilaiset ja torneissasi gammadilaiset. He ripustivat kilpensä kaikkialle muureillesi; ne tekivät kauneudestasi täydellisen.

12. Tarsis osti kauppatavaraasi, koska sillä oli kaikkea rikkautta: hopealla, raudalla, tinalla ja lyijyllä he ostivat sinun tavarasi.

13. Jaavan, Tuubal ja Mesek kävivät kauppaa sinun kanssasi. He maksoivat kauppatavarasi orjilla ja vaskiesineillä.

14. Toogarman heimo antoi tavaroittesi vastineena hevosia, sotaratsuja ja muuleja.

15. Kauppaa kävivät kanssasi myös Dedanilaiset, ja monien saarten kauppiaat toivat alaisuudessasi maksuna tavarastasi norsunluuta ja mustaa puuta.

16. Tuotteittesi runsauden takia myös Aram kävi kauppaa kanssasi. Se maksoi tavarasi turkooseilla, punapurppuralla, kirjaillulla kankaalla, pellavakankaalla, koralleilla ja rubiineilla.

17. Kanssasi kävivät kauppaa myös Juuda ja Israelin maa. He antoivat tavaroistasi vaihdossa Minnitin vehnää, leivoksia, hunajaa, öljyä ja balsamia.

18. Damasko kävi kauppaa kanssasi Helbonin viinillä ja Saharin villoilla monien tuotteittesi ja suurten rikkauksiesi takia.

19. Daanilaiset ja Ussalin kreikkalaiset antoivat sinulle vaihdossa kauppatavaroistasi takorautaa, kassiaa ja kalmoruokoa.

20. Dedan kävi kauppaa kanssasi ruhtinaiden ratsastusvaatteilla.

21. Arabia ja kaikki Keedarin ruhtinaat olivat läheisiä kauppakumppaneitasi. He kävivät kauppaa kanssasi lampailla, pässeillä ja vuohipukeilla.

22. Saban ja Raman kauppiaat kävivät hekin kauppaa kanssasi. He maksoivat kauppatavarasi kaikkein parhaimmilla mausteilla sekä kaikenlaisilla jalokivillä ja kullalla.

23. Haaran, Kanne ja Eden, Saban kauppiaat, Assur ja Kilmad kävivät kauppaa kanssasi.

24. He toivat markkinoillesi kaupaksi kauniita vaatteita, sinipunaisia ja kirjailtuja viittoja, koristeltuja arkkuja, punottuja köysiä ja sypressirasioita.

25. Tarsiksen laivat kuljettivat tavaroitasi,

ja sinä tulit täyteen hyvin raskasta lastia

keskellä merta.

26. Soutajat veivät sinut suurille vesille;

silloin itätuuli rikkoi sinut merten aavoilla.

27. Rikkautesi, kauppatavarasi, merimiehesi ja laivurisi, vuotokohtiesi korjaajat, tavaranvälittäjäsi, kaikki sotamiehesi ja koko väenpaljous, joka sinussa on, vajoavat meren syvyyksiin sinä päivänä, jona sinä sorrut.

28. Rannikot vapisevat laivuriesi huutaessa,

29. ja kaikki soutajat laskeutuvat laivoistaan,

kaikki merimiehet ja merten laivurit astuvat maihin.

30. He huutavat sinun tähtesi kovalla äänellä

ja parkuvat katkerasti,

heittävät tomua päänsä päälle

ja kieriskelevät tuhkassa.

31. He ajelevat sinun tähtesi päänsä kaljuksi,

kääriytyvät säkkeihin

ja itkevät sinua katkeralla mielellä,

haikeasti valittaen.

32. Valittaessaan he virittävät sinusta itkuvirren;

he valittavat sinua:

'Kuka on Tyyron vertainen,

joka on tuhottuna keskellä merta?

33. Kun tuotteesi saapuivat meriltä, sinä tyydytit monet kansat.

Rikkauksiesi ja kauppatavaroidesi runsaudella sinä teit rikkaiksi maan kuninkaat.

34. Nyt olet meren aaltojen hajottamana

vetten syvyyksissä,

ja mukanasi vajosivat sinne

kauppatavarasi ja koko väkesi.'

35. Kaikki saarten asukkaat

tyrmistyvät sinun vuoksesi,
ja heidän kuninkaansa ovat

kiihtymyksen vallassa, raivo kasvoillaan.

36. Kauppiaat kansojen joukossa

viheltävät sinulle.

Sinusta on tullut kauhun aihe;

sinua ei enää koskaan ole."

 

28. luku

 

Tyyron ruhtinaan tuomio

 

1. Minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Ihmislapsi, sano Tyyron ruhtinaalle: Näin sanoo Herra Jumala: Sinun sydämesi on ylpistynyt ja sinä sanot: 'Minä olen jumala, minä istun jumalien istuimella merten keskellä.’ Sinä olet kuitenkin vain ihminen, et jumala, vaikka pidätkin viisauttasi jumalan viisauden vertaisena.

3. Olethan sinä tosin viisas, viisaampi kuin Daniel, eikä mikään salaisuus ole sinulle liian vaikea ratkaista.

4. Viisautesi ja ymmärryksesi kautta olet saanut itsellesi omaisuutta, hankkinut kultaa ja hopeaa aarreaittoihisi.

5. Suuren viisautesi kautta olet kaupankäynnillä kartuttanut omaisuuttasi, ja sydämesi on ylpistynyt rikkautesi vuoksi.

6. Sen tähden Herra Jumala sanoo näin: Koska sinä pidät viisauttasi Jumalan viisauden vertaisena,

7. niin minä tuon sinun kimppuusi muukalaiset, kansoista hirmuisimmat. He vetävät miekkansa tupestaan mahtailevaa viisauttasi vastaan ja häpäisevät loistosi.

8. He syöksevät sinut alas kuoppaan, ja sinä kuolet niin kuin ne, jotka surmattuina makaavat merten syvyyksissä.

9. Vieläköhän sanot surmaajasi edessä, tappajiesi käsissä: 'Minä olen Jumala'? Olethan vain ihminen, et Jumala.

10. Sinun on kuoltava muukalaisten käsissä kuin ympärileikkaamattoman rahvaan, sillä minä olen puhunut, sanoo Herra Jumala."

 

Valitusvirsi Tyyron kuninkaasta

 

11. Minulle tuli tämä Herran sana:

12. "Ihmislapsi, viritä valitusvirsi Tyyron kuninkaasta. Sano hänelle: Näin sanoo Herra Jumala: Sinä olet sopusuhtaisuuden sinetti, täynnä viisautta, täydellisen kaunis.

13. Sinä olit Eedenissä, Jumalan puutarhassa. Kaikenlaiset jalokivet olivat koristeinasi; karneolia, topaasia, timanttia, krysoliittia, onyksia, berylliä, safiiria, rubiinia, smaragdia sekä kultaa oli käytetty huilujesi ja rumpujesi koristeina, valmiina sinä päivänä, jona sinut luotiin.

14. Sinä olit voideltu varjelijakerubi, ja minä asetin sinut Jumalan pyhälle vuorelle; sinä käyskentelit tulisten kivien keskellä.

15. Vaelluksessasi sinä olit nuhteeton luomisesi päivästä siihen asti, kun sinussa havaittiin vääryys.

16. Paljossa kaupankäynnissäsi sisimpäsi tuli täyteen vääryyttä ja sinä teit syntiä. Niin minä heitin sinut alas Jumalan vuorelta häväistynä ja karkotin sinut, suojaava kerubi, pois tulisten kivien keskeltä.

17. Sinun sydämesi ylpistyi kauneutesi vuoksi, ja viisautesi turmeltui loistosi tähden. Minä viskasin sinut maahan kuningasten eteen, panin sinut heidän katseltavakseen.

18. Tekemällä vääryyttä kaupoissasi sinä olet paljoilla synneilläsi häväissyt pyhäkkösi. Niinpä minä saatoin tulen syttymään sinun keskelläsi ja se poltti sinut. Minä tein sinusta tuhkaa maan tomua ja tuhkaa kaikkien nähden, jotka sinua katselivat.

19. Kaikki tuttavasi kansojen keskuudessa ovat tyrmistyneet sinun tähtesi; sinusta on tullut kauhun aihe, eikä sinua enää koskaan ole."

 

Tuomio Siidonille, lupaus Israelille

 

20. Minulle tuli tämä Herran sana:

21. "Ihmislapsi, suuntaa kasvosi Siidonia kohti, profetoi sitä vastaan

22. ja sano: Näin sanoo Herra Jumala: Katso, minä olen sinua vastaan, Siidon! Minä näytän kunniani keskuudessasi, ja kansasi tulee tietämään, että minä olen Herra, kun minä panen toimeen siinä tuomiot ja näytän siinä pyhyyteni.

23. Minä lähetän ruton ja verta Siidonin kaduille, ja kaatuneita on lojuva sen keskellä, kun miekka käy sen kimppuun joka taholta. Silloin he tulevat tietämään, että minä olen Herra.

24. Sitten ei yksikään Israelin naapureista, jotka ovat heitä halveksineet, enää ole pistävänä orjantappurana eikä repivänä piikkipensaana. Silloin he tulevat tietämään, että minä olen Herra Jumala.

25. Näin sanoo Herra Jumala: Kun minä kokoan Israelin heimon kansoista, joitten sekaan se on hajotettuna, minä näytän pyhyyteni heissä kansojen nähden. Silloin he saavat asua maassaan, jonka minä annoin palvelijalleni Jaakobille.

26. He saavat turvallisesti asua siinä ja rakentaa taloja sekä istuttaa viinitarhoja. Turvallisesti he asuvat, kun minä olen pannut toimeen tuomiot kaikkien heitä halveksineiden naapureiden keskuudessa, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, heidän Jumalansa."

 

29. luku

 

Farao on ylpeä krokodiili

 

1. Kymmenentenä vuotena, kymmenennen kuukauden kahdentenatoista päivänä minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Ihmislapsi suuntaa kasvosi faraota, Egyptin kuningasta, kohti ja profetoi häntä ja koko Egyptiä vastaan.

3. Sano: Näin sanoo Herra Jumala:

Katso, minä olen sinua vastaan, farao,

Egyptin kuningas,

sinä suuri krokotiili,

joka makaat Niilissä ja sanot:

'Niilinvirta on minun.

Minä olen sen itselleni hankkinut.’

4. Minä panen koukut leukoihisi, tartutan virtojesi kalat sinun suomuihisi ja nostan ylös virtojesi keskeltä sinut sekä kaikki kalat, jotka ovat tarttuneet suomuihisi.

5. Minä viskaan autiomaahan sinut

ja kaikki virtojesi kalat,

ja sinä jäät maahan lojumaan;

sinua ei oteta talteen ei koota.

Minä annan sinut ruuaksi

metsän pedoille ja taivaan linnuille,

6. ja kaikki Egyptin asukkaat tulevat tietämään,

että minä olen Herra.

Sinä olet Israelille kuin ruokosauva -

7. kun he tarttuvat sinuun, sinä säryt

ja lävistät kaikilta heiltä olkapäät.

Kun he nojaavat sinuun, sinä säryt

ja jäykistät kaikilta heiltä lanteet.

8. Sen tähden, näin sanoo Herra Jumala: Katso, minä tuon miekan sinun kimppuusi ja hävitän sinusta ihmiset ja eläimet.

9. He tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun Egyptin maasta tulee autio ja raunioitunut. Farao on näet sanonut: 'Niilinvirta on minun, ja minä olen sen hankkinut.’

10. Sen tähden, katso, minä olen sinua ja virtojasi vastaan. Minä teen Egyptin maan raunioiksi, kuivaksi ja autioksi Migdolista Seveneen ja Kuusin rajalle saakka.

11. Ihmiset eivät kulje enää sen kautta, eivät myöskään eläimet enää kulje siellä, eikä siellä enää asuta neljäänkymmeneen vuoteen.

12. Minä teen Egyptistä aution maan autioiden maiden joukkoon; sen kaupungit tulevat olemaan neljäkymmentä vuotta autioita rauniokaupunkien joukossa. Minä hajotan egyptiläiset kansojen sekaan ja sirottelen heidät muihin maihin.

13. Sillä näin sanoo Herra Jumala: Neljänkymmenen vuoden kuluttua minä kuitenkin kokoan egyptiläiset kansoista, joiden sekaan he olivat hajotetut.

14. Minä käännän Egyptin kohtalon ja tuon heidät takaisin Patroksen maahan, heidän alkuperäiseen maahansa. Siellä he tulevat olemaan vähäpätöisenä valtakuntana.

15. Heistä tulee valtakunnista vähäpätöisin, eikä se enää korota itseään kansakuntien yläpuolelle. Minä teen heistä niin vähälukuisen kansan, etteivät he enää hallitse kansoja herroina.

16. Egypti ei ole enää oleva turvana Israelin heimolle, vaan saattaa Israelin muistamaan syntinsä, kun se kääntyi heidän puoleensa. Silloin he tulevat tietämään, että minä olen Herra Jumala."

 

Nebukannessar valloittaa Egyptin

 

17. Kahdennenkymmenennenseitsemännen vuoden ensimmäisen kuun ensimmäisenä päivänä minulle tuli tämä Herran sana:

18. "Ihmislapsi, Baabelin kuningas Nebukadnessar on teettänyt joukoillaan suuren työn Tyyron vuoksi. Kaikkien päät ovat kaljuuntuneet ja olkapäät hiertyneet, mutta eivät hän eikä hänen joukkonsa ole saaneet palkkaa työstä, jota ovat tehneet Tyyroa vastaan.

19. Herra Jumala sanoo sen tähden näin: Katso, minä annan Baabelin kuninkaalle Nebukadnessarille Egyptin maan. Hän vie sen mukanaan sen väkijoukot, saa saaliikseen, mitä saalista siellä on ja ryöstää, mitä ryöstettävää siellä on. Siinä on hänen sotajoukkojensa saama palkka.

20. Minä annan hänelle Egyptin maan palkaksi, jonka toivossa hän on tehnyt työtä. Minun puolestani hän on näet sitä tehnyt, sanoo Herra Jumala.

21. Silloin minä annan Israelin heimolle kasvaa sarven, ja sinun suusi minä saatan aukeamaan heidän keskellään. Silloin he tulevat tietämään, että minä olen Herra."

 

30. luku

 

Herran päivä kohtaa Egyptin

 

1. Minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Ihmislapsi, profetoi ja sano: Näin sanoo Herra Jumala:

Valittakaa: 'Voi sitä päivää,

3. sillä se on lähellä, Herran päivä on lähellä!

Se on oleva pilvinen päivä, pakanakansojen aika.

4. Miekka saapuu Egyptiin,

ja Kuusilla on tuska, kun surmattuja kaatuu Egyptissä.

Sieltä viedään pois sen meluavat joukot ja sen perustukset tuhotaan.

5. Kuus, Puut ja Luud sekä kaikki sekakansa, Kuus ja egyptiläisten kanssa liittoutuneen maan miehet

kaatuvat miekkaan heidän kanssaan.

6. Näin sanoo Herra:

Egyptin tukijat kaatuvat, ja ylpeily sen voimasta vaipuu alas.

Migdolista Seveneen asti he siellä kaatuvat miekkaan, sanoo Herra Jumala.

7. Egyptistä tulee autio autioituneiden maiden joukkoon, ja sen kaupungeista tulee raunioita raunioituneiden kaupunkien joukkoon.

8. Ihmiset tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä sytytän Egyptin tuleen ja kaikki sen auttajat murtuvat.

9. Minun lähettäminäni lähtee sinä päivänä lähettiläitä laivoilla pelottamaan huoletonta Kuusia, ja kuusilaiset joutuvat tuskan valtaan Egyptin tuhon päivänä, sillä se tulee kohta.

 

Tuomio Egyptille

 

10. Näin sanoo Herra Jumala: Minä teen lopun Egyptin meluavista joukoista Baabelin kuninkaan Nebukadnessarin kautta.

11. Hän ja hänen väkensä, kansoista hirmuisimmat, tuodaan hävittämään maata. He vetävät miekkansa tupestaan Egyptiä vastaan ja täyttävät maan surmatuilla.

12. Minä kuivatan sen virrat ja sen myyn maan pahoihin käsiin. Minä teen koko sen maan autioksi muukalaisten kautta. Minä, Herra, olen puhunut.

13. Näin sanoo Herra Jumala: Minä tuhoan epäjumalat ja hävitän epäjumalat Noofista ja ruhtinaat Egyptistä, eikä niitä sitten enää ole. Minä saatan Egyptin maan pelon valtaan.

14. Minä teen Patroksen autioksi, sytytän Sooanin tuleen ja panen toimeen tuomiot Noossa.

15. Minä vuodatan kiivauteni Siiniin, Egyptin linnoitukseen, hävitän Noon meluavat joukot

16. ja sytytän Egyptin tuleen. Siin kierii tuskissaan, Noon muurit murretaan, ja Noofin kimpussa on ahdistajia päivittäin.

17. Aavenin ja Piibesetin nuorukaiset kaatuvat miekkaan, ja naiset menevät sotavankeuteen.

18. Tehafnehesissa pimenee päivä, kun särjen siellä Egyptin ikeen, ja siellä tulee loppu ylpeily sen voimasta. Sen peittää pilvi, ja sen tyttäret viedään sotavankeuteen.

19. Niin minä panen tuomiot täytäntöön Egyptissä, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra."

 

Baabelin kuningas murskaa Egyptin

 

20. Yhdentenätoista vuotena, ensimmäisen kuun seitsemäntenä päivänä minulle tuli tämä Herran sana:

21. "Ihmislapsi, minä olen murskannut faraon, Egyptin kuninkaan, käsivarren. Katso, sitä ei ole sidottu sen tervehtymiseksi eikä lastoitettu, että se olisi sidottuna kyllin vahva tarttuaksensa miekkaan.

22. Herra Jumala sanoo sen tähden näin: Katso, minä olen faraota, Egyptin kuningasta vastaan. Minä murskaan häneltä käsivarret, sekä voimakkaan että murskatun, ja pudotan miekan hänen kädestään.

23. Minä hajotan egyptiläiset kansojen sekaan ja sirottelen heidät muihin maihin.

24. Minä vahvistan Baabelin kuninkaan käsivarsia ja annan miekkani hänen käteensä. Faraon käsivarret minä sen sijaan murskaan, ja hän voihkii Baabelin kuninkaan edessä haavoittuneena.

25. Niin, minä vahvistan Baabelin kuninkaan kädet, mutta faraon kädet vaipuvat alas. Ihmiset tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä annan miekkani Baabelin kuninkaan käteen, että hän ojentaa sen Egyptin maata vastaan.

26. Minä hajotan egyptiläiset kansojen sekaan ja sirottelen heidät muihin maihin. He tulevat tietämään, että minä olen Herra."

 

31. luku

 

Faraon kukistuminen

 

1. Yhdentenätoista vuotena, kolmannen kuun ensimmäisenä päivänä minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Ihmislapsi, sano Egyptin kuninkaalle faraolle ja hänen suurille joukoilleen:
Keneen sinua voi verrata suuruudessasi?

3. Olihan Assur kuin Libanonin setri,
kaunisoksainen, laajasti varjoava ja korkea,
ja sen latva ulottui pilvien keskelle.

4. Vedestä se oli saanut kasvunsa,

korkeutensa syvyydestä,
jonka virat kiersivät

sen kasvupaikkaa
ja jonka ojat saavuttivat

kaikki metsän puut.

5. Sen tähden siitä tuli korkein

kaikista metsän puista.
Se haaroittui runsaasti,

ja sen oksat kasvoivat pitkiksi

kurottuen suuria vesiä kohden.

6. Sen oksilla pesivät

kaikki taivaan linnut,
sen haarojen alla synnyttivät

kaikki metsän eläimet,
ja sen varjossa asuivat

kaikki suuret kansat.

7. Se oli kaunis suuruutensa,

oksiensa pituuden vuoksi;

ylsiväthän sen juuret

runsaisiin vesiin asti.

8. Eivät setrit voineet peittää

sitä Jumalan puutarhassa,
sypressien oksat eivät olleet

sen oksien veroiset,

eivätkä plataanien haarat

niin kuin sen haarat.

Ei yksikään puu Jumalan puutarhassa

ollut kauneudessa sen veroinen.

9. Minä tein sen runsaine oksineen kauniiksi;
sitä kadehtivat kaikki Eedenin puut,

jotka olivat Jumalan puutarhassa.

10. Herra Jumala sanoo sen tähden näin: Koska se kasvoi korkeaksi ja työnsi latvansa pilvien keskelle, ja se ylpistyi korkeudestaan,

11. minä annan sen kansoista mahtavimman käsiin, ja se tekee Egyptille, minkä tekee. Minä sysäsin Egyptin pois sen jumalattomuuden tähden.

12. Muukalaiset, kansoista hirmuisimmat, hakkasivat sen poikki ja jättivät sen. Sen oksat kaatuivat vuorille ja kaikkiin laaksoihin, ja sen haarat katkeilivat kaikkiin maan virtoihin. Kaikki maan kansat laskeutuivat alas sen varjosta ja jättivät sen.

13. Sen kaatuneelle rungolle majailevat kaikki taivaan linnut, ja sen haarojen luona oleskelevat kaikki metsän eläimet.

14. Näin siksi, ettei yksikään puu kasvaisi vetten äärellä niin korkeaksi eikä työntäisi latvaansa pilvien keskelle. Eivät mahtavimmatkaan niistä, ei yksikään, joka juovat vettä, pysy korkeudessaan, sillä ne kaikki on määrätty kuoleman valtaan, menemään ihmisten joukossa maan syvyyksiin, hautaan vaipuneitten pariin.

15. Näin sanoo Herra Jumala: Sinä päivänä, jona se astui alas tuonelaan, minä sain aikaan murhetta; minä peitin sen vuoksi syvyyden, estin virtojen juoksun, niin että suurten vesien juoksu pysähtyi. Minä vaatetin Libanonin mustiin sen sortumisen vuoksi, ja sen vuoksi kaikki metsän puut nääntyivät.

16. Minä panin kansat vapisemaan sen kaatumisen ryskeestä kun syöksin sen alas tuonelaan, hautaan vaipuneitten pariin. Silloin tulivat lohdutetuiksi maan syvyyksissä kaikki Eedenin puut, Libanonin valiot ja parhaat, kaikki, jotka vettä juovat.

17. Nekin olivat vaipuneet sen kanssa tuonelaan, miekalla surmattujen pariin; samoin sen liittolaiset kansoissa, jotka olivat asuneet sen suojassa.

18. Mikä Eedenin puista olisi siis sinun vertaisesi kunniassa ja suuruudessa? Kuitenkin sinut on syösty alas maan syvyyksiin Eedenin puitten mukana. Sinä makaat ympärileikkaamattomien keskellä, miekalla surmattujen parissa. Tämä tarkoittaa faraota ja koko hänen meluavaa joukkoaan, sanoo Herra Jumala."

 

32. luku

 

Valitusvirsi faraosta

 

1. Kahdentenatoista vuotena, kahdennentoista kuun ensimmäisenä päivänä minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Ihmislapsi, viritä valitusvirsi faraosta, Egyptin kuninkaasta. Sano hänelle: Sinä olet kuin nuori leijona kansojen seassa,

olet kuin krokotiili vesissä:

sinä kuohutit virtojasi,

sekoitit ne jaloillasi ja likasit ne.

3. Näin sanoo Herra Jumala: Minä panen monien kansojen joukon levittämään verkkoni sinun ylitsesi

ja ne vetävät sinut sillä ylös.

4. Minä heitän sinut maalle ja jätän sinut sinne lojumaan.

Minä saatan kaikki taivaan linnut majailemaan päälläsi ja syötän kylläisiksi lihastasi koko maan eläimet.

5. Minä jätän lihasi vuorille ja täytän laaksot sillä, mitä sinusta on jäljellä.

6. Minä kastelen maan verellä, joka sinusta valuu, vuorille asti, ja jokiuomat täytyvät siitä.

7. Kun sammutan valosi, minä peitän taivaan ja puen mustiin sen tähdet;

minä peitän auringon pilvillä, eikä kuu anna valoaan.

8. Minä puen vuoksesi mustiin kaikki taivaan loistavat valot

ja peitän maasi pimeyteen, sanoo Herra Jumala.

9. Monet kansat minä vihastutan, kun teen sortumisesi tiettäväksi kansoissa ja maissa, joita sinä et tuntenut.

10. Minä tyrmistytän vuoksesi monet kansat, ja heidän kuninkaansa pelkäävät kovin sinun tähtesi, kun minä heilutan miekkaani heidän kasvojensa edessä. He vapisevat joka hetki ja pelkäävät sortumisesi päivänä kukin henkensä puolesta.

11. Sillä näin sanoo Herra Jumala: Baabelin kuninkaan miekka tulee sinua kohti;

12. sankarien miekoilla minä kaadan sinun joukkojesi paljouden.

Nuo kaikki, kansoista kauheimmat,

ryöstävät Egyptin loiston,

ja koko sen meluisa joukko tuhotaan.

13. Minä hävitän kaiken sen karjan suurten vetten ääriltä.

Niitä eivät enää sotke ihmisten jalat eivätkä karjan sorkat.

14. Silloin minä annan sen vetten selkeytyä

ja panen sen virrat juoksemaan kirkkaina kuin öljyn,

sanoo Herra Jumala.

15. Kun minä teen Egyptin maan autioksi, ja maa tulee autioksi kaikesta,

ja kun minä surmaan kaikki sen asukkaat, ihmiset tulevat tietämään, että minä olen Herra.

16. Tämä on valitusvirsi, jonka kansojen tyttäret virittävät. He virittävät sen Egyptistä ja koko sen meluisasta joukosta, sanoo Herra Jumala."

 

Egypti syöstään tuonelaan

 

17. Kahdentenatoista vuotena, ensimmäisen kuun viidentenätoista päivänä, minulle tuli tämä Herran sana:

18. "Ihmislapsi, valita Egyptin suurta kansaa

ja hautaa se mahtavien kansojen tytärten kanssa maan syvyyksiin, hautaan vaipuneiden pariin.

19. Ketä suloisempi olet olevinasi?

Astu alas tuonelaan

ja tee makuusijasi ympärileikkaamattomien pariin!

20. He ovat kaatuneet miekalla surmattujen kanssa.

Egypti on annettu alttiiksi miekalle,

se on temmattu pois kaikkine joukkoineen.

21. Sankareista mahtavimmat puhuvat

tuonelassa faraolle ja hänen auttajilleen:

'Alas ovat vaipuneet, täällä makaavat

miekalla surmattuina ympärileikkaamattomat.’

22. Siellä on Assur kaikkine joukkoineen,

joiden haudat ovat sen ympärillä.

Kaikki ovat kaatuneita,

miekan surmaamia.

23. Sen haudat ovat

syvyyden perimmäisillä äärillä,

ja sen väki on sen haudan ympärillä.

Heidät kaikki on surmattu,

miekkaan he ovat kaatuneet,

nuo, jotka herättivät kauhua

elävien maassa.

24. Siellä on Eelam ja koko sen meluisa joukko

on sen haudan ympärillä.

Heidät kaikki on surmattu,

miekkaan he ovat kaatuneet,

nuo, jotka ympärileikkaamattomina

astuivat alas maan syvyyksiin.

He herättivät kauhua elävien maassa,

mutta saavat kantaa häpeänsä

hautaan vaipuneitten parissa.

25. Eelamille ja koko sen meluisalle joukolle

on annettu makuusija keskellä surmattuja,

joiden haudat ovat sen ympärillä.

Kaikki he ovat ympärileikkaamattomia,

miekan surmaamia.

He olivat näet kauhuna elävien maassa,

mutta saavat kantaa häpeänsä

hautaan vaipuneitten parissa,

surmattujen keskellä.

26. Siellä ovat Mesek ja Tuubal

kaikkine meluisine joukkoineen,

joiden haudat ovat niiden ympärillä.

Ne ovat kaikki ympärileikkaamattomia,

miekalla surmattuja,

sillä ne levittivät kauhuaan

elävien maassa.

27. Ne eivät makaa ympärileikkaamattomien joukosta

kaatuneiden sankarien parissa,

jotka ovat, jotka ovat astuneet

sota-aseineen alas tuonelaan

ja joiden miekat on pantu

heidän päänsä alle.

Heidän syntivelkansa

painaa heidän sielujaan[30],

sillä sankarit olivat kauhuna

elävien maassa.

28. Ympärileikkaamattomien joukossa

sinutkin murskataan,

ja sinä joudut makaamaan

miekalla surmattujen parissa.

29. Siellä on Edom, sen kuninkaat ja kaikki sen ruhtinaat, jotka vahvuudestaan huolimatta joutuivat miekalla surmattujen pariin. He makaavat ympärileikkaamattomien ja hautaan vaipuneitten parissa.

30. Siellä ovat kaikki pohjoisen maan valtiaat ja kaikki siidonilaiset, jotka kauheudestaan huolimatta ovat joutuneet alas surmattujen pariin ja ovat vahvuudestaan huolimatta joutuneet häpeään. He makaavat ympärileikkaamattomina miekalla surmattujen parissa ja saavat kantaa häpeäänsä hautaan vaipuneitten parissa.

31. Farao saa nähdä ne ja saa lohdutuksen koko suuren joukkonsa tuhon vuoksi. Miekkaan ovat kaatuneet farao ja kaikki hänen joukkonsa, sanoo Herra Jumala.

32. Minä annoin hänen levittää kauhuaan elävien maassa, mutta nyt farao on saanut koko meluisan joukkonsa kanssa makuusijan ympärileikkaamattomien seassa, miekalla surmattujen parissa, sanoo Herra Jumala."

 

PELASTUKSEN JULISTUSTA

 

33. luku

 

Profeetan vastuu

 

1. Minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Ihmislapsi, puhu niille, jotka ovat kansaasi, ja sano heille: Jos minä saatan miekan kohtaamaan maata, sen maan kansa voi ottaa keskuudestaan yhden miehen ja asettaa hänet vartijaksi.

3. Jos hän näkee miekan tulevan maan kimppuun ja puhaltaa pasuunaan siten varoittaen kansaa

4. ja pasuunan ääni kuullaan, mutta varoituksesta ei välitetä, miekka tulee ja surmaa varoituksen kuulijat, mutta he ovat itse vastuussa verestään.

5. Pasuunan ääni kyllä kuultiin, mutta varoituksesta ei välitetty, ja vastuu on sillä, joka välinpitämättömyyttään menettää henkensä. Jos hän olisi välittänyt varoituksesta, hän olisi pelastanut sielunsa.

6. Mutta jos vartija näkee miekan tulevan eikä puhalla pasuunaan, kansa ei saa varoitusta. Silloin miekka surmaa jonkun heistä, ja jos hän kuolee synneissään, minä vaadin vartijan tilille hänen verestään.

7. Sinut, ihmislapsi, minä olen asettanut vartijaksi Israelin heimolle. Kun kuulet sanan minun suustani, sinun on varoitettava heitä minun puolestani.

8. Minä voin sanoa jumalattomalle: ’jumalaton, sinun on varmasti kuoltava.’ Jos sinä et silloin puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen tiestään, tuo jumalaton kuolee synnissään, mutta minä vaadin sinut vastuuseen hänen verestään.

9. Jos sinä sen sijaan varoitat jumalatonta hänen tiestään kehottaen häntä kääntymään siltä pois, mutta hän ei käänny, hän kuolee synnissään, mutta sinä olet sielusi pelastanut.

 

Kukin tuomitaan tekojensa mukaan

 

10. Ihmislapsi, sinun on sanottava Israelin heimolle: Te sanotte näin: 'Rikoksemme ja syntimme ovat päällämme, ja me riudumme niiden tähden. Kuinka voimme pysyä elossa?'

11. Sano heille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra Jumala, minä en tahdo jumalattoman kuolemaa, vaan sitä, että jumalaton kääntyy tieltään ja saa elää. Kääntykää, palatkaa pois pahoilta teiltänne! Minkä tähden teidän pitäisi kuolla, te Israelin heimo?

12. Ihmislapsi, sinun on sanottava kansallesi: Jos vanhurskas tekee rikkomuksen, ei häntä silloin pelasta hänen aikaisempi vanhurskautensa, ja jos jumalaton kääntyy pois jumalattomuudestaan, häntä ei suista hänen aikaisempi jumalattomuutensa turmioon. Vanhurskasta ei hänen aikaisempi vanhurskautensa pidä elossa sinä päivänä, kun hän syntiä tekee.

13. Kun sanon vanhurskaalle, että hän totisesti saa elää, hän voikin tehdä vääryyttä luottaen vanhurskauteensa. Mitään hänen aikaisempaa vanhurskauttaan ei silloin enää muisteta, vaan hänen on kuoltava tekemänsä vääryyden vuoksi.

14. Samoin, kun sanon jumalattomalle, että hänen on varmasti kuoltava, hän voikin kääntyä pois synnistään. Jos hän tekee sitä, mikä oikein ja vanhurskasta -

15. jos tuo jumalaton antaa ottamansa pantin takaisin, korvaa, mitä on ryöstänyt ja vaeltaa elämän käskyjen mukaan eikä tee vääryyttä - hän saa varmasti elää, eikä hänen tarvitse kuolla.

16. Mitään hänen tekemistään synneistä ei enää muisteta hänen syykseen. Hän on tehnyt sitä, mikä on oikein ja vanhurskasta; hän saa totisesti elää.

17. Silti ne, jotka ovat kansaasi, sanovat: 'Ei Herran tie ole hyvä.’ Heidän omat tiensä eivät ole hyvät.

18. Jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestaan ja tekee vääryyttä, hänen on kuoltava.

19. Jos taas jumalaton kääntyy pois jumalattomuudestaan ja tekee sitä, mikä on oikein ja vanhurskasta, saa hän elää.

20. Kuitenkin te sanotte: 'Herran tie ei ole hyvä'. Mutta minä tuomitsen teidät, te Israelin heimo, jokaisen hänen teittensä mukaan."

 

Jerusalem on valloitettu

 

21. Pakkosiirtolaisuutemme kahdentenatoista vuotena, kymmenennen kuun viidentenä päivänä minun luokseni tuli pakolainen Jerusalemista ja sanoi: "Kaupunki on valloitettu.“

22. Herran käsi oli tullut päälleni jo illalla, ja hän avasi minun suuni ennen kuin pakolainen aamulla tuli luokseni. Silloin minä kykenin puhumaan[31] enkä enää ollut mykkänä.

 

Herra tekee Israelin autioksi

 

23. Ja minulle tuli tämä Herran sana:

24. "Ihmislapsi, ne, jotka asuvat noilla raunioilla Israelin maassa, sanovat näin: 'Aabraham peri maan, vaikka hän oli yksin. Meitä on paljon; meille maa on annettu on perinnöksi.’

25. Sano sen tähden heille: Näin sanoo Herra Jumala: Te syötte lihaa verineen, silmänne katselevat epäjumalianne ja te vuodatatte viatonta verta. Tekö saisitte periä maan?

26. Te turvaatte miekkaanne, teette inhottavia tekoja ja harjoitatte haureutta toistenne vaimojen kanssa. Tekö saisitte perisiä maan?

27. Näin on sinun heille sanottava: Näin sanoo Herra Jumala: Niin totta kuin minä elän, niin kaupunkien raunioilla asuvat kaatuvat miekkaan, ja maalla elävät minä annan petoeläinten ruuaksi, ja ne, jotka ovat vuorilinnoissa ja luolissa, kuolevat ruttoon.

28. Minä teen maasta aution ja hävitetyn, ja sen ylpeästä uhmasta tulee loppu. Israelin vuorista tulee niin autioita, ettei niillä kulje kukaan.

29. Kaikki tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä teen maasta aution ja hävitetyn kaikkien heidän harjoittamiensa inhottavien tekojen tähden.

30. Ne, jotka ovat kansaasi, puhuvat seinänvierustoilla ja talojen ovilla keskenään sinusta, ihmislapsi, ja sanovat toisilleen näin: 'Tulkaahan kuulemaan, millainen sana on tullut Herralta.’

31. He, minun kansani, tulevat sinun luoksesi niin kuin kansan on tapana, ja istuvat edessäsi. He kuuntelevat sinun sanojasi, mutta he eivät tee niitten mukaan, sillä he osoittavat rakkautta suullaan, mutta heidän sydämensä on väärän voiton perään.

32. Sinä olet näet heille kuin rakkauslaulu, kauniisti laulettu ja hyvin soitettu. He kyllä kuuntelevat sanojasi, mutta eivät tee niiden mukaan.

33. Mutta kun sanasi toteutuu - ja varmasti se toteutuu - he tulevat tietämään, että heidän keskuudessansa on ollut profeetta."

 

34. luku

 

Israelin kelvottomat paimenet

 

1. Minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Ihmislapsi, profetoi Israelin paimenia vastaan! Profetoi ja sano paimenille: Näin sanoo Herra Jumala: Voi Israelin paimenia, koska he ovat pitäneet huolta vain omasta elannostaan! Eikö paimenten olisi ruokittava lampaita/pidettävä huolta lampaista?

3. Niiden rasvat te olette syöneet, villat pukeneet päällenne, lihavat te olette teurastaneet. Te ette ole pitäneet huolta laumasta.

4. Te ette ole vahvistaneet heikkoja, ette parantaneet sairaita, ette sitoneet loukkaantuneita ettekä tuoneet takaisin pois ajettuja tai etsineet kadonneita. Sen sijaan te olette hallinneet lampaita tylysti ja väkivaltaisesti.

5. Siksi ne ovat hajaantuneet pois paimenten käsistä ja joutuneet kaikkien villipetojen syötäviksi. Ne ovat hajallaan;

6. ne, minun lampaani, harhailevat kaikilla vuorilla ja kaikilla korkeilla kukkuloilla. Minun lampaani ovat hajaantuneet koko maahan, eikä kukaan lähde niiden perään tai etsi niitä.

7. Sen tähden, paimenet, kuulkaa Herran sana!

8. Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra Jumala, eivätkö minun lampaani ole ryöstettävinä, eivätkö minun lampaani ovat kaikkien villipetojen syötävinä siksi, että ei ole paimenta ja koska paimeneni eivät etsi lampaitani vaan pitävät huolta vain itsestään eivätkä minun lampaistani?

9. Kuulkaa siis Herran sana, paimenet!

10. Näin sanoo Herra Jumala: Katso, minä olen näitä paimenten vastaan ja vaadin heisät tilille lampaistani. Minä teen lopun heidän laumankaitsemisestaan, eivätkä he saa enää ruokkia vain itseään. Minä pelastan lampaani heidän suustaan, eivätkä ne enää ole heidän syötävinään.

 

Herra itse on kaitseva laumaansa

 

11. Näin sanoo Herra Jumala: Katso, minä itse etsin lampaani ja pidän niistä huolta.

12. Niin kuin paimen pitää huolta laumastaan, kun hän on hajallaan olevan laumansa keskellä, niin minä pidän huolen lampaistani ja pelastan ne kaikkialta, minne ne ovat hajaantuneet pilvisenä ja pimeänä päivänä.

13. Minä haen ne kansojen seasta ja kokoan ne muista maista, tuon ne omaan maahansa. Minä paimennan niitä Israelin vuorilla, virroilla ja kaikissa maan asutuissa paikoissa.

14. Hyvillä laitumilla minä niitä syötän, ja Israelin korkeilla vuorilla niillä on oleva laitumensa, hyvä laidun. Siellä ne saavat levätä, ja runsas ruokamaa niillä on oleva Israelin vuorilla.

15. Minä itse pidän huolta lampaistani ja vien ne itse lepäämään, sanoo Herra Jumala.

16. Kadonneet minä etsin, pois ajetut minä tuon takaisin, loukkaantuneet minä sidon ja heikkoja vahvistan, mutta lihavat ja vahvat minä hävitän. Minä paimennan laumaani oikeuden mukaan.

 

Herra tuomitsee lampaidensa välillä (onko väliotsikko tarpeen?)

 

17. Ja te, lampaani, näin sanoo Herra Jumala: Katso, minä tuomitsen lampaan ja lampaan, oinasten ja vuohipukkien välillä.

18. Onko teille niin pieni asia olla hyvällä laitumella, että vielä tallaatte jaloillanne loput laitumestanne? Saattehan juoda kirkasta vettä, miksi vielä likaatte jaloillanne loput siitä?

19. Onko minun lampaitteni syötävä laitumella, jota jalkanne ovat tallanneet, ja juotava vettä, jonka jalkanne ovat lianneet?

 

Herra herättää Daavidin paimeneksi (onko väliotsikko tarpeen?)

 

20. Sen tähden Herra Jumala sanoo laumalle näin: Minä itse tuomitsen lihavien ja laihojen lampaiden välillä.

21. Koska te olette sysineet kyljin ja hartioin ja puskeneet sarvillanne kaikkia heikkoja, kunnes olette saaneet ne ajetuiksi ulos hajalleen,

22. minä pelastan lampaani, eivätkä ne enää jää ryöstettäviksi. Minä tuomitsen lampaan ja lampaan välillä.

23. Yhden paimenen minä nostan heille, ja hän, palvelijani Daavid, on kaitseva heitä. Hän on oleva heidän paimenensa.

24. Silloin minä, Herra, olen heidän Jumalansa, ja palvelijani Daavid on ruhtinas heidän keskellään. Minä, Herra, olen puhunut.

25. Silloin minä teen heidän kanssansa rauhan liiton ja hävitän maasta petoeläimet, niin että lampaani saavat asua turvallisesti autiomaassa ja nukkua metsissä.

26. Minä teen heistä ja kaikesta, mitä temppelini vuoren ympärillä on, siunauksen: minä saatan sateet lankeamaan ajallaan. Ne tulevat olemaan siunauksen sateita,

27. ja puut kantavat hedelmää, maa antaa satonsa, ja lampaani saavat olla turvassa omassa maassaan. Kun minä särjen heidän ikeensä ja pelastan kansani heidän orjuuttajiensa käsistä, he tulevat tietämään, että minä olen Herra.

28. Silloin he eivät enää ole kansojen ryöstettävinä, eivätkä maan pedot heitä syö, vaan he saavat asua turvassa, kenenkään pelottelematta.

29. Minä perustan heille maineikkaan istutuksen, eivätkä he enää menehdy nälkään siinä maassa, eivätkä he enää kärsi kansojen pilkasta.

30. Silloin he tietävät, että minä, Herra, heidän Jumalansa, olen heidän kanssaan ja että he, Israelin heimo, ovat minun kansani, sanoo Herra Jumala.

31. Te ihmiset olette minun lampaitani, lampaita minun laitumellani. Minä olen teidän Jumalanne, sanoo Herra Jumala."

 

35. luku

 

Tuomio Seirin vuorelle ja Edomille

 

1. Minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Ihmislapsi, suuntaa kasvosi Seirin vuorta kohti ja profetoi sitä vastaan.

3. Sano sille: Näin sanoo Herra Jumala:

Katso, minä olen sinua vastaan, Seirin vuori.

Minä ojennan käteni sinua vastaan

ja teen sinusta aution ja hävitetyn.

4. Sinun kaupungeistasi minä teen raunioita

ja sinä itse tulet autioitumaan.

Silloin sinä tulet tietämään, että minä olen Herra.

5. Koska sinä pidit ikuista vihaa ja vuodatit miekalla israelilaisten verta heidän onnettomuutensa aikana, jolloin pahuus sai täyttymyksensä,

6. niin minä, niin totta kuin minä elän, sanoo Herra Jumala, vuodatan sinun veresi, ja veri on sinua vainoava. Totisesti, niin kuin vihasi on verta vuodattanut, niin on veri sinua vainoava.

7. Minä teen Seirin vuoresta tyhjän ja aution. Minä hävitän sieltä menijät ja tulijat.

8. Minä täytän Seirin vuoret surmatuilla, ja kukkuloillasi, laaksoissasi ja kaikissa puronotkoissasi on makaava miekalla surmattuja.

9. Minä teen sinusta ainaisesti aution, ja sinun kaupunkisi jäävät asumattomiksi. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.

10. Sinä olet sanonut kahdesta maasta ja kahdesta kansasta: ’Ne ovat minun, me otamme sen maan omaksemme' - vaikka Herra on ollut siellä.

11. Sen tähden Herra Jumala sanoo: Niin totta kuin minä elän, minä teen sinulle kiukkusi ja kiivautesi mukaan - teen niin kuin sinä vihassasi olet heille tehnyt. Kun minä tuomitsen sinut, minä tulen tunnetuksi noissa kansoissa.

12. Silloin sinä tulet tietämään, että minä olen Herra. Minä olen kuullut kaiken, mitä olet halveksien puhunut Israelin vuoria vastaan, kun olet sanonut: 'Ne ovat autioina, niistä on tullut meidän ruokaamme.’

13. Te olette isotelleet minua vastaan suullanne, puheenne minua vastaan ovat olleet mahtavia: minä olen kuullut kaiken.

14. Näin sanoo Herra Jumala: kun minä teen sinut autioksi, koko maa iloitsee,

15. niin kuin sinä iloitsit Israelin heimon perintöosan autioitumisesta. Minäkin teen sinulle samoin sinulle: sinusta, Seirin vuori, tulee autio, samoin kuin koko Edomista. Siitä kaikki tulevat tietämään, että minä olen Herra."

 

36. luku

 

Lupaus Israelin vuorille

 

1. "Ja sinä, ihmislapsi, profetoi Israelin vuorille ja sano: Israelin vuoret, kuulkaa Herran sana!

2. Näin sanoo Herra Jumala: Vihollinen on sanonut teistä: 'Hahhah! Ikiaikaisista kukkuloista on tullut meidän omaisuuttamme!

3. Profetoi siis ja sano: Näin sanoo Herra Jumala: Koska teitä on kaikkialta hävitetty ja poljettu ikään kuin olisitte toisten kansojen omaisuutta, ja te olette joutuneet pahojen kielten ja kansan panettelun alaisiksi,

4. niin kuulkaa Herran Jumalan sana, te Israelin vuoret! Herra Jumala sanoo näin vuorille ja kukkuloille, puronotkoille ja laaksoille, autioille raunioille ja hyljätyille kaupungeille, jotka ovat joutuneet ryöstön kohteiksi ja muiden, ympärillä asuvien kansojen pilkattaviksi:

5. Totisesti, näin sanoo Herra Jumala, palavassa kiivaudessani minä puhun koko Edomia vastaan ja muita kansoja vastaan, jotka ovat kaikesta sydämestään iloiten ja ylenkatsetta täynnä ottaneet omakseen minun maani karkottaakseen siitä ihmiset ja ryöstääkseen sen..

6. Sen tähden profetoi Israelin maasta ja sano sen vuorille, kukkuloille, puronotkoille ja laaksoille: Näin sanoo Herra Jumala: Katso, minä olen puhunut kiivaudessani ja vihassani, koska te olette saaneet kantaa kansojen pilkkaa.

7. Sen tähden, näin sanoo Herra Jumala: Minä vannon kohottaen käteni: totisesti, teidän ympärillänne olevat pakanakansat joutuvat itse kantamaan oman pilkkansa.

8. Mutta te, Israelin vuoret, kasvatte oksanne ja kannatte hedelmänne minun kansalleni Israelille, sillä he ovat jo pian tulossa.

9. Sillä katso, minä tulen luoksenne ja käännyn teidän puoleenne. Silloin teitä viljellään ja teihin kylvetään.

10. Minä tuon runsaasti ihmisiä - koko Israelin heimon - asumaan teihin; kaupungit asutetaan ja rauniot rakennetaan.

11. Yhä enemmän minä tuon teihin ihmisiä ja karjaa, ja nämä lisääntyvät ja ovat hedelmällisiä. Minä teen teidät asutuiksi niin kuin muinoin; minä teen teille hyvää vielä enemmän kuin alussa, ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.

12. Minä saatan ihmiset, kansani Israelin, kulkemaan teidän rinteillänne. He saavat periä sinut, Israelin maa; sinusta tulee heidän perintöosansa, etkä sinä enää tee heistä lapsettomia.

13. Näin sanoo Herra Jumala: Koska sinun on sanottu syövän ihmisiä ja tekevän oman kansasi lapsettomaksi,

14. et sinä ole enää syövä ihmisiä etkä riistävä lapsia omalta kansaltasi, sanoo Herra Jumala.

15. Minä enää anna sinun kuulla kansojen pilkkaa, eikä sinun tarvitse enää kärsiä kansojen herjauksista. Sinä et myöskään enää saata omaa kansaasi lankeemukseen, sanoo Herra Jumala."

 

Uusi sydän ja uusi henki

 

16. Ja minulle tuli tämä Herran sana:

17. "Ihmislapsi, kun Israelin heimo asui maassaan, he saastuttivat sen vaelluksellaan ja teoillaan. Heidän vaelluksensa oli minun edessäni kuin kuukautisten saastaisuus.

18. Niinpä minä vuodatin kiivauteni heidän päälleen heidän Israelin maassa vuodattamansa veren tähden ja heidän epäjumaliensa tähden, joilla he olivat saastuttaneet maan.

19. Minä hajotin heidät kansojen sekaan, ja he joutuivat hajaannukseen muihin maihin. Minä tuomitsin heidät heidän vaelluksensa ja tekojensa mukaan.

20. Näin he joutuivat kansojen sekaan, ja minne he tulivatkin, he häpäisivät minun pyhän nimeni. Heistä sanottiin: 'Nämä ovat Herran kansa, mutta he ovat joutuneet pois hänen maastaan.’

21. Mutta minun tuli sääli pyhää nimeäni, jonka Israelin heimo häpäisi niiden kansojen keskuudessa, joihin se tuli.

22. Sano siis Israelin heimolle: Näin sanoo Herra Jumala: Sitä minkä teen, minä en tee teidän tähtenne, Israelin heimo, vaan pyhän nimeni tähden, jonka te olette häväisseet niiden kansojen seassa, joihin olette tulleet.

23. Minä pyhitän suuren nimeni, jota on häväisty kansojen keskuudessa, jonka te olette häväisseet heidän keskuudessaan. Kun minä osoitan teissä pyhyyteni kansojen nähden, he tulevat tietämään, että minä olen Herra, sanoo Herra Jumala.

24. Minä otan teidät pois kansojen keskuudesta ja kokoan teidät kaikista maista. Minä tuon teidät omaan maahanne

25. ja pirskotan teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte. Minä puhdistan teidät kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista epäjumalistanne.

26. Minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan sisimpäänne. Minä otan kivisydämen pois lihastanne ja annan teille lihasydämen.

27. Minä annan henkeni teidän sisimpäänne ja teen sen, että te vaellatte minun lakieni mukaan, noudatatte minun säädöksiäni ja toimitte niiden mukaan.

28. Silloin te asutte maassa, jonka minä annoin teidän isillenne. Silloin te olette minun kansani, ja minä olen teidän Jumalanne,

29. ja minä pelastan teidät kaikista saastaisuuksistanne. Silloin minä kutsun viljan kasvamaan ja teen sen runsaaksi enkä anna teidän nähdä nälkää.

30. Minä teen puitten hedelmän ja pellon sadon runsaaksi, ettette te enää joutuisi ottamaan kannettavaksenne kansojen herjausta nälän takia.

31. Silloin te muistatte pahat tienne ja tekonne, jotka eivät olleet hyvät, ja teitä inhottaa oma itsenne syntienne ja inhottavien tekojenne tähden.

32. Minä en tee tätä teidän tähtenne, sanoo Herra Jumala, tietäkää se. Hävetkää ja hävettäköön vaelluksenne teitä, te Israelin heimo.

 

Israelille tuleva siunaus

 

33. Näin sanoo Herra Jumala: Kun minä puhdistan teidät kaikista pahoista teoistanne, minä asutan teidät kaupunkeihin, ja rauniot rakennetaan jälleen.

34. Silloin autiomaa viljellään sen sijaan, että se olisi jokaisen ohikulkijan nähden autiona.

35. Silloin sanotaan: 'Tämä maa, joka oli autiona, on muuttunut kuin Eedenin puutarhaksi, ja rauniokaupungit, autiot ja maahan revityt, ovat nyt linnoitettuja ja asuttuja.’

36. Silloin kansat, jotka ovat jäljellä teidän ympärillänne, tulevat tietämään, että minä, Herra, rakennan jälleen sen, mikä on ollut raunioina, ja istutan kasveja autioon maahan. Minä, Herra, olen puhunut, ja minä sen teen.

37. Näin sanoo Herra Jumala: Israelin heimo tulee vielä anomaan minulta, että tekisin heille tämän: että minä antaisin heille ihmisiä runsaasti kuin lammaslaumaa.

38. Kuin pyhitettyjen lammasten laumoja, kuin Jerusalemin lammasten laumoja sen juhla-aikoina, niin tulevat raunioina olleet kaupungit täyteen ihmislaumoja. Ja niin he tulevat tietämään, että minä olen Herra."

 

37. luku

 

Kuolleet luut

 

1. Herran käsi tuli minun päälleni. Herra vei minut pois Hengessä ja laski minut keskelle laaksoa, joka oli täynnä luita.

2. Hän kuljetti minua kaikkialla, missä niitä oli. Minä näin, että niitä oli hyvin paljon pitkin laaksoa ja että ne olivat hyvin kuivia.

3. Hän kysyi minulta: "Ihmislapsi, voiko näistä luista tulla eläviä?" Minä sanoin: "Sinä, Herra Jumala, sen tiedät.“

4. Hän sanoi minulle: "Profetoi näistä luista ja sano niille: Kuivat luut, kuulkaa Herran sana!

5. Näin sanoo Herra Jumala näille luille: Katso, minä panen teihin hengen, ja teistä tulee eläviä.

6. Minä kasvatan teihin jänteet ja lihan, peitän teidät nahalla ja annan teihin hengen. Niin teistä tulee eläviä, ja te tulette tietämään, että minä olen Herra."

7. Minä profetoin, niin kuin minua oli käsketty. Kun profetoin, kuului ääntä, kolinaa, ja luut lähenivät toisiaan.

8. Minä katselin ja näin, kuinka niihin kasvoivat jänteet ja liha, ja niiden päälle tuli nahka. Niissä ei kuitenkaan ollut vielä henkeä.

9. Herra sanoi minulle: "Profetoi hengestä. Ihmislapsi, profetoi ja sano hengelle: Näin sanoo Herra Jumala: Tule, henki, neljältä tuulelta ja puhalla näihin surmattuihin, että he heräisivät eloon."

10. Minä profetoin, niin kuin hän oli minua käskenyt. Silloin surmattuihin tuli henki; he heräsivät eloon ja nousivat jaloilleen - hyvin suuri joukko.

11. Herra sanoi minulle: "Ihmislapsi, nämä luut ovat koko Israelin heimo, sillä he sanovat: 'Meidän luumme ovat kuivettuneet, toivomme on mennyttä ja me olemme hukassa.’

12. Sen tähden profetoi ja sano heille: Näin sanoo Herra Jumala: Katso, minä avaan teidän hautanne ja nostan teidät, kansani, ylös haudoistanne ja tuon teidät Israelin maahan.

13. Ja kun minä avaan teidän hautanne ja nostan teidät, minun kansani, ylös haudoistanne, te tulette tietämään, että minä olen Herra.

14. Minä panen teihin Henkeni ja te heräätte eloon. Minä annan teille lepopaikan omassa maassanne, ja te tulette tietämään, että minä, Herra, olen puhunut ja toteuttanut sanani, sanoo Herra."

 

Kaksi sauvaa – Juuda ja Israel

 

15. Minulle tuli tämä Herran sana:

16. "Sinä, ihmislapsi, ota sauva[32] ja kirjoita siihen: 'Juudalle ja hänen israelilaisille liittolaisilleen.’ Ota sitten toinen sauva ja kirjoita siihen: 'Joosefin, Efraimin ja koko häneen liittyneen Israelin heimon sauva.’

17. Pane sitten ne lähekkäin yhdeksi sauvaksi, niin niistä tulee kädessäsi yhtenäinen.

18. Kun sitten ne, jotka ovat kansaasi, pyytävät sinua kertomaan heille, mitä sauvoilla tarkoitat,

19. niin sano heille: Näin sanoo Herra Jumala: Katso, minä otan Efraimin kädessä olevan Joosefin sauvan ja häneen liittyneet Israelin heimot ja asetan ne yhteen Juudan sauvan kanssa. Minä teen niistä yhden sauvan, ja niistä tulee kädessäni yhtenäinen.

20. Olkoot sauvat, joihin olet kirjoittanut, kädessäsi heidän nähtensä,

21. ja puhu heille: Näin sanoo Herra Jumala: Katso, minä otan israelilaiset pois kansoista, joiden keskuuteen he ovat menneet ja kokoan heidät kaikkialta sekä tuon heidät omaan maahansa.

22. Minä teen heistä yhden kansan maassaan, Israelin vuorilla, ja yksi kuningas on oleva hallitseva heitä kaikkia. Silloin he eivät enää ole kahtena kansana, eivätkä he enää jakaannu kahdeksi valtakunnaksi.

23. He eivät silloin myöskään enää saastuta itseänsä epäjumalillaan, iljettävillä kuvillaan eivätkä millään rikkomuksillaan. Minä vapautan heidät kaikista asuinpaikoista, joissa he ovat tehneet syntiä, ja puhdistan heidät. Heistä tulee minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa.

24. Silloin palvelijani Daavid on heidän kuninkaansa, ja heillä kaikilla on oleva yksi paimen. Silloin he vaeltavat minun säädösteni mukaan ja noudattavat minun lakejani sekä toimivat niiden mukaan.

25. He saavat asua maassa, jonka minä annoin palvelijalleni Jaakobille ja jossa teidän isänne asuivat. He saavat asua siinä ainaisesti, he, heidän lapsensa ja lastensa lapset. Minun palvelijani Daavid on oleva heidän ikuinen ruhtinaansa.

26. Minä teen heidän kanssansa rauhan liiton; se on ikuinen liitto heidän kanssaan. Minä saatan heidät asettumaan aloilleen ja teen heistä monilukuisen kansan. Minä asetan pyhäkköni heidän keskuuteensa ainaiseksi.

27. Minun asumukseni on oleva heidän luonaan ja minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.

28. Kansat tulevat tietämään, että minä olen Herra, joka pyhitän Israelin, kun minun pyhäkköni on heidän keskellään ikuisesti."

 

38. luku

 

Googin sota

 

1. Minulle tuli tämä Herran sana:

2. "Ihmislapsi, suuntaa kasvosi kohti Maagogin maata. Profetoi Googia, Roosin, Mesekin ja Tuubalin ruhtinasta vastaan

3. ja sano: Näin sanoo Herra Jumala: Katso, minä olen sinua vastaan, Goog, Roosin, Mesekin ja Tuubalin ruhtinas.

4. Minä käännän sinut ympäri, panen koukut leukoihisi ja vien ulos maastasi sinut sekä koko sotaväkesi, hevoset ja ratsumiehet, suuren joukon suurine ja pienine kilpineen, kaikki täydellisesti puettuja, kaikki taitavia miekankäyttäjiä.

5. Persia, Kuus ja Puut ovat heidän kanssaan, kaikilla kilvet ja kypärät.

6. Goomer ja kaikki sen joukot, Toogarman heimo pohjan periltä ja kaikki sen joukot - kanssasi on monia kansoja.

7. Ole valmis ja varustaudu, sinä ja kaikki joukkosi, jotka ovat kokoontuneet luoksesi, ja ole sinä vartiossa heidän puolestaan.

8. Pitkien aikojen perästä sinä saat määräyksen. Vuosien lopulla sinun on mentävä maahan, Israelin vuorille, jotka kauan aikaa olivat olleet rauniomaana, kansan luo, joka on päässyt turvaan miekalta, koottu monien kansojen seasta. Se on tuotu pois kansojen keskuudesta ja asuu aivan luottavaisena.

9. Sinä hyökkäät kuin hävitys, tulet kuin pilvi joka peittää maan, sinä ja kaikki joukkosi sekä kanssasi monet kansat.

10. Näin sanoo Herra Jumala: Sinä päivänä tulee mieleesi asioita, ja sinä mietit pahan juonen.

11. Sinä sanot: Minä hyökkään muurittomien kylien maahan, käyn rauhallisten, luottavaisina asuvien ihmisten kimppuun – he kaikki asuvat muurittomissa asumapaikoissa, joissa ei ole salpoja eikä ovia.

12. Aiot saada saalista, ryöstää ryöstettävää, ojentaa kätesi raunioita kohti, jotka on asutettu uudelleen, kansaa kohti, joka on koottu kansojen keskuudesta. Se on hankkinut karjaa sekä omaisuutta ja asuu keskellä maata.

13. Saba, Dedan ja Tarsiksen kauppiaat sekä kaikki heidän kylänsä kyselevät sinulta: 'Oletko tullut saamaan saalista? Oletko koonnut joukkosi ryöstämään ryöstettävää, viemään mukanasi hopeaa ja kultaa, ottamaan karjaa ja omaisuutta, ryöstämään suurta saalista?'

14. Sen tähden profetoi, ihmislapsi, ja sano Googille: Näin sanoo Herra Jumala: Kun sinä tiedät varmasti minun kansani Israelin asuvan luottavaisena,

15. sinä lähdet liikkeelle asuinpaikastasi perimmäisestä pohjolasta mukanasi monia kansoja. Ne kaikki ratsastavat hevosilla, suuri joukko, lukuisa sotaväki.

16. Sinä hyökkäät minun kansani Israelin kimppuun kuin pilvi joka peittää maan. Tämä tapahtuu päivien lopulla, ja minä tuon sinut maahani, että kansat tulisivat tuntemaan minut, kun minä osoitan pyhyyteni sinussa, Goog, heidän nähtensä.

17. Näin sanoo Herra Jumala: Etkö sinä ole se, josta minä muinaisina päivinä puhuin palvelijoideni, Israelin profeettojen, kautta? He profetoivat silloin vuosikausia, että sinut tuodaan kansani kimppuun.

18. Mutta sinä päivänä, jona Goog saapuu Israelin maahan, sanoo Herra Jumala, minun vihani nousee kiivaaksi.

19. Silloin minä puhun kiivaudessani, palavassa vihassani: Totisesti, sinä päivänä tulee suuri maanjäristys Israelin maahan.

20. Silloin vapisevat minun edessäni meren kalat, taivaan linnut ja metsän eläimet, kaikki mitä maassa liikkuu, ja kaikki ihmiset maan päällä. Silloin vuoret luhistuvat, ja vuorenpengermät sortuvat, ja kaikki muurit sortuvat maahan.

21. Minä kutsun Googia vastaan miekan kaikille vuorilleni, sanoo Herra Jumala. Toisen miekka on oleva toista vastaan.

22. Minä tuomitsen hänet rutolla ja verellä. Rankkasadetta, raekiviä, tulta ja tulikiveä minä annan sataa hänen ja hänen joukkojensa päälle sekä monien kansojen päälle, jotka ovat hänen kanssaan.

23. Niin minä osoitan suuruuteni ja pyhyyteni sekä ilmoitan itseni monien kansain silmien edessä, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra."

 

39. luku

 

Googin joukkojen tuho

 

1. "Ihmislapsi, sinun on profetoitava Googia vastaan ja sanottava: Näin sanoo Herra Jumala: Katso, minä olen sinua vastaan, Goog, Roosin, Mesekin ja Tuubalin ruhtinas.

2. Minä käännän sinut ympäri, kuljetan sinua, tuon sinut perimmäisestä pohjolasta ja vien sinut Israelin vuorille.

3. Siellä minä lyön jousesi vasemmasta kädestäsi ja pudotan nuolesi oikeasta kädestäsi.

4. Israelin vuorille sinä olet kaatuva, samoin kaikki joukkosi ja mukanasi olevat kansat. Minä annan sinut ruuaksi haukoille ja muille linnuille sekä villieläimille.

5. Taistelukentälle sinä kaadut, sillä minä olen puhunut, sanoo Herra Jumala.

6. Minä lähetän tulen Maagogin ja rannikolla turvassa asuvien keskuuteen, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.

7. Minä teen kansani Israelin keskuudessa tunnetuksi pyhän nimeni enkä enää salli sitä häväistävän. Silloin kansat tulevat tietämään, että minä olen Herra, Israelin Pyhä.

8. Se tulee käymään toteen ja se tapahtuu sinä päivänä, josta minä olen puhunut, sanoo Herra Jumala.

9. Israelin kaupunkien asukkaat lähtevät polttamaan aseita, pieniä ja suuria kilpiä, jousia, nuolia, nuijia ja keihäitä. He pitävät niitä polttoaineina seitsemän vuotta.

10. He eivät he kanna puita kedolta eivätkä hakkaa niitä metsistä, vaan polttavat aseita. He saavat saalista saalistajiltaan ja ryöstävät ryöstäjiltään, sanoo Herra Jumala.

11. Sinä päivänä minä annan Googille siellä, Israelissa, laaksossa jossa kuljetaan mereltä itää kohden, hautapaikan. Se sulkee tien noilta kulkijoilta. Sinne haudataan Goog ja koko hänen joukkonsa, ja sille pannaan nimeksi Hamon-Googin laakso.

12. Israelin heimo hautaa heitä seitsemän kuukautta puhdistaaksensa maan.

13. Koko maan kansa hautaa heitä, ja he saavat siitä mainetta sinä päivänä, jona minä näytän kunniani, sanoo Herra Jumala.

14. Asetetaan vakinaiset miehet, jotka kulkevat maata ja hautaavat kuolleet[33] puhdistaakseen maan, jonka pinnalla näiden jäänteitä vielä on. Seitsemän kuukauden kuluttua he ovat tutkineet maan.

15. Nämä kulkijat vaeltavat kautta maan, ja kun joku heistä näkee ihmisen luut, laittaa hän niitten ääreen merkin. Se on siinä kunnes haudankaivajat saavat luut haudatuiksi Hamon-Googin laaksoon.

16. Eräällä kaupungillakin on nimenä Hamona[34]. Niin he puhdistavat maan.

17. Näin sanoo Herra Jumala: Sano sinä, ihmislapsi, kaikille linnuille ja kaikille villieläimille: Kokoontukaa, tulkaa, joka taholta teurasuhrilleni, jonka minä teitä varten teurastan, suurelle teurasuhrille Israelin vuorille. Syökää lihaa ja juokaa verta.

18. Syökää sankarien lihaa ja juokaa maan ruhtinaitten verta - pässejä, lampaita, vuohia ja härkiä, kaikkia Baasanin syöttiläitä.

19. Syökää itsenne kylläisiksi rasvasta ja juokaa itsenne juovuksiin verestä, teurasateriasta, jonka minä teitä varten teurastan.

20. Tulkaa kylläisiksi minun pöydässäni ratsuista ja vaunuhevosista, sankareista ja kaikenkaltaisista sotamiehistä, sanoo Herra Jumala.

21. Minä osoitan kunniani kansojen keskuudessa, ja kaikki kansat saavat nähdä minun tuomioni, jonka minä panen toimeen, ja käteni, jonka minä käännän heitä vastaan.

22. Mutta Israelin heimo tulee tietämään, että minä, Herra, olen heidän Jumalansa siitä päivästä lähtien hamaan tulevaisuuteen.

23. Kansat tulevat tietämään, että Israelin heimo joutui pakkosiirtolaisuuteen syntivelkansa tähden. Israelilaiset olivat näet olleet uskottomat minulle, ja minä kätkin heiltä kasvoni. Silloin minä annoin heidät heidän vihollistensa käsiin, ja he kaatuivat kaikki miekkaan.

24. Minä tein heille heidän saastaisuutensa ja rikkomustensa mukaan. Minä kätkin kasvoni heiltä.

 

Israel saa asua turvallisesti omassa maassaan

 

25. Mutta nyt Herra Jumala sanoo näin: Minä asetan Jaakobin ennalleen ja armahdan koko Israelin heimoa. Minä kiivailen pyhän nimeni puolesta.

26. Asuessaan maassaan turvallisesti, kenenkään pelottelematta, he saavat unohtaa häpeänsä ja kaiken uskottomuutensa, jota he ovat osoittaneet minua kohtaan.

27. Minä osoitan heissä pyhyyteni monien kansojen nähden, kun minä tuon heidät takaisin kansojen seasta ja kokoan heidät heidän vihamiestensä maista.

28. He tulevat tietämään, että minä olen Herra, heidän Jumalansa, kun minä kokoan heidät omaan maahansa pakkosiirtolaisuudesta, johon olin karkottanut heidät kansojen luo, enkä jätä sinne ainoatakaan heistä.

29. Minä en myöskään enää kätke heiltä kasvojani, sillä minä vuodatan Henkeni Israelin heimon päälle, sanoo Herra Jumala."

 

HERRAN KUNNIA PALAA JERUSALEMIIN

 

UUSI TEMPPELI

 

40. luku

 

Temppelin muurit, portit ja esipihat

 

1. Pakkosiirtolaisuutemme kahdentenakymmenentenä viidentenä vuotena, vuoden ensimmäisen kuukauden kymmenentenä päivänä, sinä päivänä, jolloin oli kulunut neljätoista vuotta Jerusalemin valloituksesta, Herran käsi tuli minun päälleni ja vei minut sinne.

2. Hän vei minut Jumalan näyissä Israelin maahan ja laski minut hyvin korkealle vuorelle, jolla oli etelästä katsoen kaupungin kaltainen rakennelma.

3. Hän vei minut sinne, ja minä näin miehen, joka oli vaskenhohtoinen. Hänellä oli kädessään pellavanuora sekä mittaruoko, ja hän seisoi portilla.

4. Mies puhui minulle: "Ihmislapsi, katso silmilläsi, kuule korvillasi ja paina mieleesi kaikki, mitä minä sinulle näytän, sillä sinut on tuotu tänne sitä varten, että ne sinulle näytettäisiin. Ilmoita Israelin heimolle kaikki, mitä näet.

5. Minä näin muurin temppelin ulkopuolella, joka puolella sen ympärillä. Miehen kädessä oli kuusikyynäräinen mittaruoko. Kyynärän pituus oli tavallinen kyynärä ja kämmenenleveys. Mies mittasi muurirakennuksen leveyden - yksi ruoko, ja korkeuden - yksi ruoko.

6. Sitten hän meni itää kohden johtavalle portille, nousi ylös sen portaita ja mittasi portin kynnyksen; se oli yhden ruo’on levyinen. Toinen kynnys oli myös yhden ruo’on levyinen.

7. Vartiokopit olivat yhden ruo’on pituiset ja yhden ruo’on levyiset, ja koppien väliä oli viisi kyynärää. Portin kynnys porttieteisen laidassa, sisäpuolella, oli yhden ruo’on levyinen.

8. Mies mittasi porttieteisen sisäpuolelta: yksi ruoko.

9. Hän mittasi porttieteisen: kahdeksan kyynärää, ja sen väliseinät: kaksi kyynärää. Porttieteinen oli muurin sisäpuolella.

10. Itään päin johtavan portin vartiokoppeja oli kolme kummallakin puolella. Kaikki kolme olivat saman mittaisia, ja niiden väliseinät kummallakin puolella olivat saman mittaisia.

11. Ja hän mittasi portin oven leveyden: kymmenen kyynärää, ja portin pituuden: kolmetoista kyynärää.

12. Koppien edessä oli yhden kyynärän levyinen raja, samoin vastapäätä oleva raja yhden kyynärän levyinen. Kukin koppi kummallakin puolella: kuusi kyynärää.

13. Hän mittasi portin yhden kopin katosta toisen kattoon: ovien välillä oli kaksikymmentäviisi kyynärää leveä tila.

14. Sitten hän mittasi väliseinät: kuusikymmentä kyynärää, ja väliseinien ympärillä oli portin esipiha.

15. Portin sisäänkäynnin edestä sisäportin eteiseen oli viisikymmentä kyynärää.

16. Vartiokopeissa ja väliseinien välissä oli ympäriinsä suljettavia ikkuna-aukkoja, samoin eteisissä. Ikkuna-aukot olivat sisäänpäin avartuvia, ja väliseinissä oli palmukoristeita.

17. Sitten hän vei minut ulompaan esipihaan. Minä näin ympäri esipihaa huoneita ja kiveyksen. Kiveyksen laidassa oli kolmekymmentä huonetta.

18. Se ulottui porttien sivuseinämiin porttien koko pituudelta; tämä oli alempi kiveys.

19. Mies mittasi matkan alemman portin edestä sisemmän esipihan edustalle, ulkopuolelle: sata kyynärää itään ja pohjoiseen.

20. Sitten hän mittasi pohjoiseen päin olevan ja ulompaan esipihaan vievän portin pituuden ja leveyden.

21. Siinä oli kolme vartiokoppia kummallakin puolella, ja sen väliseinät ja eteinen olivat saman mittaiset kuin ensimmäisessä portissa. Sen pituus oli viisikymmentä kyynärää ja leveys kaksikymmentä viisi kyynärää.

22. Sen ikkuna-aukot, eteinen ja palmukoristeet olivat saman mittaisia kuin itää kohden olevan portin vastaavat. Sinne johti seitsemän porrasta, jotka johtivat portin eteiseen.

23. Sisemmän esipihan portti oli vastapäätä pohjoiseen ja itään johtavaa porttia. Mies mittasi matkan portilta portille: sata kyynärää.

24. Sitten hän kuljetti minua etelää kohden, ja minä näin etelää kohden johtavan portin. Hän mittasi sen väliseinät ja eteisen: ne olivat saman mittaiset kuin nuo toiset.

25. Portissa ja sen eteisessä oli ympäriinsä samanlaisia ikkuna-aukkoja kuin toisten porttien ikkuna-aukot. Portin pituus oli viisikymmentä kyynärää ja leveys kaksikymmentäviisi kyynärää.

26. Siihen johti seitsemän porrasta, ja niistä eteenpäin oli portin eteinen. Siinä, sen väliseinissä, oli palmukoristeita, yksi kummallakin puolella.

27. Sisemmässä esipihassa oli portti etelää kohden. Mies mittasi etelään johtavan portin ulko- ja sisäporttien välin: sata kyynärää.

28. Sitten hän vei minut sisempään esipihaan eteläportin kautta ja mittasi eteläportin näiden mittojen mukaan.

29. Sen vartiokopit, väliseinät ja eteinen olivat mitoiltaan kuin nuo toiset, ja siinä ja sen eteisessä oli ikkuna-aukkoja ympäriinsä. Pituus oli viisikymmentä kyynärää ja leveys kaksikymmentä viisi kyynärää.

30. Eteiset olivat kaikkialla pituudeltaan kaksikymmentä viisi kyynärää ja leveydeltään viisi kyynärää.

31. Eteläportin eteinen oli ulompaan esipihaan päin, ja sen väliseinissä oli palmukoristeita. Sen portaissa oli kahdeksan askelmaa.

32. Sitten mies vei minut itää kohden sisempään esipihaan. Hän mittasi portin näiden mittojen mukaan.

33. Sen vartiokopit, väliseinät ja eteinen olivat samanmittaiset kuin nuo toiset. Portissa ja sen eteisessä oli ikkuna-aukkoja ympäriinsä. Pituus oli viisikymmentä kyynärää ja leveys kaksikymmentäviisi kyynärää.

34. Portin eteinen oli ulompaan esipihaan päin, ja sen väliseinissä oli palmukoristeita kummallakin puolella. Sen portaissa oli kahdeksan askelmaa.

35. Sitten mies vei minut pohjoisportille. Hän mittasi näiden mittojen mukaan

36. sen vartiokopit, väliseinät ja eteisen. Portissa oli ikkuna-aukkoja ympäriinsä. Pituus oli viisikymmentä kyynärää ja leveys kaksikymmentä viisi kyynärää.

37. Portin eteinen oli ulompaan esipihaan päin, ja sen väliseinissä oli palmukoristeita kummallakin puolella. Sen portaissa oli kahdeksan askelmaa.

38. Porteissa oli huone, jossa huuhdottiin polttouhri. Sen ovi oli väliseinien välissä.

39. Porttieteisessä oli kummallakin puolella kaksi pöytää polttouhrin, syntiuhrin ja vikauhrin teurastamista varten.

40. Pohjoispuolisella ulkosivulla, portin ovelle noustaessa, oli kaksi pöytää; samoin oli porttieteisen toisella sivulla kaksi pöytää.

41. Portin kummankin puolen sivuilla oli neljä pöytää, yhteensä kahdeksan pöytää, joilla uhrit teurastettiin.

42. Polttouhria varten oli neljä hakatuista kivistä tehtyä pöytää, puolentoista kyynärän pituisia, puolentoista kyynärän levyisiä ja yhden kyynärän korkuisia. Niillä pidettiin välineitä, joilla teurastettiin polttouhri ja teurasuhri.

43. Kämmenenleveyden pituisia koukkuja oli kiinnitetty ympäri huonetta, mutta uhriliha pantiin pöydille.

44. Sisemmän portin ulkopuolella oli kaksi laulajien huonetta sisemmässä esipihassa, joka on pohjoisen portin sivulla. Huoneiden etupuoli oli etelää kohden. Toinen oli eteläisen portin sivulla, etupuoli pohjoista kohden.

45. Mies puhui minulle: "Tämä huone, jonka etupuoli on etelää kohden, on pappeja varten, jotka hoitavat tehtäviä temppelissä.

46. Se huone, jonka etupuoli on pohjoista kohden, on pappeja varten, jotka hoitavat alttaritehtäviä. He ovat Saadokin jälkeläisiä, jotka leeviläisistä saavat lähestyä Herraa palvellakseen häntä."

47. Mies mittasi esipihan: pituus oli sata kyynärää ja leveys sata kyynärää. Esipiha oli neliön muotoinen, ja alttari oli temppelin edustalla.

48. Sitten hän vei minut temppelin eteiseen ja mittasi eteisen pylväät: viisi kyynärää kummallakin puolella, ja portin leveyden: kolme kyynärää kummallakin puolella.

49. Eteisen pituus oli kaksikymmentä kyynärää ja leveys yksitoista kyynärää. Sinne johti kymmenen porrasta. Ja väliseinien luona oli pylväät, yksi kummallakin puolella.

 

41. luku

 

Temppelin esipiha ja kaikkeinpyhin

 

1. Sitten mies vei minut temppelisaliin ja mittasi ovenpielet. Ne olivat kuusi kyynärää paksut kummallakin puolella, yhtä paljon kuin ilmestysmajan oven leveys.

2. Ovi oli kymmenen kyynärää leveä, ja sen sivuseinät olivat viisi kyynärää leveät kummallakin puolella. Mies mittasi temppelisalin: neljäkymmentä kyynärää pitkä ja kaksikymmentä kyynärää leveä.

3. Sitten hän meni sisään ja mittasi oven sivupylväät, kaksi kyynärää, ja ovenpielet, kuusi kyynärää. Oviaukon leveys oli seitsemän kyynärää.

4. Mies mittasi huoneen temppelisalin etupuolella. Se oli kaksikymmentä kyynärää pitkä ja kaksikymmentä kyynärää leveä. Mies sanoi minulle: "Tämä on kaikkeinpyhin.“

 

Temppelin sivuhuoneet

 

5. Sitten hän mittasi temppelin seinän: kuusi kyynärää, ja temppeliä ympäröivien sivuhuoneiden leveyden: neljä kyynärää.

6. Sivuhuoneita oli kolmessa kerroksessa, yhteensä kolmekymmentä. Ne tulivat sivuhuoneita vastapäätä olevan temppelin seinän sisään, niin että ne pysyivät siinä kiinni, mutta ne eivät olleet kiinnitetyt temppelin seinään.

7. Sivuhuoneet olivat sitä leveämpiä kussakin kerroksessa, mitä ylempänä olivat, sillä huoneet olivat temppelin ympärillä ulottuen kerros kerrokselta ylemmäksi. Siten ne levenivät ylhäällä sisäänpäin. Alakerrasta noustiin yläkertaan keskikerroksen kautta.

8. Minä näin, että temppelin ympäri oli koroke, jolla sivuhuoneiden perustukset olivat. Perustusten korkeus oli kuusi kyynärää, täysi ruoko.

9. Sivuhuoneiden ulkoseinän paksuus oli viisi kyynärää. Yhtä leveä oli avoin tila sivuhuonerakennuksen ja temppelin välissä.

10. Pappien huoneiden ja temppelin välillä oli joka puolella kaksikymmentä kyynärää leveä tila.

11. Sivuhuoneista avoimeen tilaan johti yksi ovi pohjoiseen ja toinen ovi etelään. Avoimen tilan leveys oli joka puolella viisi kyynärää.

12. Rakennus, joka oli temppelialuetta lännen puolelta eristävällä sivulla, oli seitsemääkymmentä kyynärää

leveä. Rakennuksen seinän paksuus oli kaikkialla viisi kyynärää, ja sen pituus oli yhdeksänkymmentä kyynärää.

 

Temppelisali

 

13. Mies mittasi temppelin. Sen pituus oli sata kyynärää. Eristetyn alueen, sivurakennuksen ja sen seinien pituus oli sata kyynärää.

14. Temppelin ja eristetyn alueen itäisen sivun leveys oli sata kyynärää.

15. Sitten mies mittasi rakennuksen siltä puolelta, joka oli eristetyn alueen takana, ja sen holvikäytävät kummallakin puolella. Sen pituus oli sata kyynärää. Sisempi temppelisali, esipihan eteiset,

16. kynnykset, suljettavat ikkuna-aukot, holvikäytävät niitten kolmen kerroksen ympärillä, kynnyksen edessä, olivat laudoitetut kauttaaltaan maasta ikkuna-aukkoihin. Ikkuna-aukot olivat peitetyt.

17. Ovien yläpuolelle, sisempään temppeliin ja ulos asti, sisä- ja ulkopuolella, oli koko seinän laajuudelta säännöllisin välein

18. tehty kerubeja ja palmuja, palmu aina kahden kerubin väliin. Kullakin kerubilla oli kahdet kasvot,

19. toiseen palmuun päin ihmisen kasvot ja leijonan kasvot toiseen palmuun päin. Näin oli tehty kauttaaltaan koko temppelissä.

20. Kerubeja ja palmuja oli tehty maasta alkaen oviaukkojen yläpuolelle asti, samoin temppelisalin seinille.

21. Temppelisalissa oli nelikulmaiset ovenpielet. Mutta pyhimmän edestä näkyi

22. ikään kuin puinen alttari, kolmea kyynärää korkea ja kaksi kyynärää pitkä. Siinä oli nurkkaukset, ja sen perusta ja seinät olivat puuta. Mies sanoi minulle: "Tämä on pöytä, joka on Herran edessä.“

23. Temppelisalissa ja pyhimmässä oli ovet,

24. ja ovissa oli kaksi ovipuoliskoa, kaksi kääntyvää ovipuoliskoa. Kummissakin ovissa oli kaksi ovipuoliskoa.

25. Niihin, temppelisalin oviin, oli tehty kerubeja ja palmuja, samoin kuin oli tehty seiniin. Ulkona, eteisen edessä, oli puinen katos.

26. Eteisen sivuseinissä oli kummallakin puolella suljettavat ikkuna-aukot ja palmuja, samoin temppelin sivuhuoneissa ja katoksissa.

 

42. luku

 

Pappien huoneet

 

1. Sitten mies vei minut pohjoisen puolella olevaan ulompaan esipihaan. Hän vei minut huoneeseen, joka oli vastapäätä eristettyä aluetta ja pohjoisen puolella olevaa rakennusta.

2. Pohjoiseen päin johtava ovi oli rakennuksen sivulla, joka oli sata kyynärää pitkä. Rakennuksen leveys oli viisikymmentä kyynärää

3. ja se oli kahdenkymmenen kyynärän päässä sisemmästä esipihasta ja ulomman esipihan kiveyksestä. Temppelin sivurakennuksen kolmessa kerroksessa oli holvikäytävä kummallakin puolella.

4. Huoneiden editse meni kymmenen kyynärää leveä ja sata kyynärää pitkä käytävä sisempään esipihaan. Huoneiden ovet olivat pohjoiseen päin.

5. Ylimmät huoneet olivat lyhyitä, sillä käytävät ottivat niiltä tilaa enemmän kuin rakennuksen alimmilta ja keskimmäisiltä huoneilta.

6. Huoneet olivat näet kolmessa kerroksessa. Niissä ei ollut pylväitä kuten esipihoissa. Sen tähden ne olivat maasta katsottuna lyhyempiä kuin alimmat ja keskimmäiset.

7. Aita, joka oli huoneiden ulkopuolella, oli niitä vastapäätä ulomman esipihan suunnassa. Se oli huoneiden rinnalla, ja sen pituus oli viisikymmentä kyynärää.

8. Ulommassa esipihassa olevien huoneiden pituus oli näet viisikymmentä kyynärää; temppelin puoleisella sivulla se oli sata kyynärää.

9. Näiden huoneiden alaosassa oli sisäänkäynti idästä, ulommasta esipihasta tultaessa.

10. Huoneita oli myös esipihaa ympäröivän aidan leveällä sivulla, etelän puolella, eristetyn alan ja rakennuksen edustalla.

11. Niiden editse kulki käytävä. Huoneet olivat samannäköisiä kuin ne, jotka olivat pohjoisempana, yhtä pitkiä ja leveitä, samoin uloskäytävät, mittasuhteet ja ovet.

12. Se ovi, joka oli käytävän päässä, oli saman näköinen kuin niiden huoneiden ovet, jotka olivat etelää kohden. Sinne tultaessa käytävä kulki senpuolisen aidan viertä itää kohden.

13. Mies sanoi minulle: "Pohjoishuoneet ja etelähuoneet, jotka ovat eristetyn alan edustalla, ovat pyhiä huoneita, joissa papit, jotka lähestyvät Herraa, syövät sitä, mikä on pyhistä pyhintä. Sinne he panevat pyhistä pyhimmän, ruokauhrin, syntiuhrin ja vikauhrin, sillä se paikka on pyhä.

14. Kun papit ovat tulleet sinne, he eivät saa mennä ulos esipihaan pyhäköstä, ennen kuin ovat jättäneet sinne vaatteensa joissa toimittavat virkaansa, sillä ne ovat pyhät. Heidän on pukeuduttava toisiin vaatteisiin, ja vasta sitten he voivat mennä kansan pariin."

 

Temppelin muuri

 

15. Mies sai loppuun temppelin sisäosan mittaamisen, ja sitten hän vei hän minut ulos sille portille, joka oli itää kohden. Hän mittasi kauttaaltaan sen

16. itäisen sivun mittaruo’olla: mittaruo’olla mitattuna yhteensä viisi sataa ruokoa.

17. Hän mittasi pohjoisen sivun: mittaruo’olla mitattuna viisi sataa ruokoa.

18. Mies mittasi eteisen sivun: mittaruo’olla mitattuna viisi sataa ruokoa.

19. Hän kääntyi länteen ja mittasi: mittaruo’olla mitattuna viisi sataa ruokoa.

20. Hän sen mittasi alueen neljältä ilmansuunnalta. Sen ympärillä oli muuri, viisisataa kyynärää pitkä ja viisisataa leveä. Sen tuli erottaa pyhä epäpyhästä.

 

43. luku

 

Herran kunnia tulee temppeliin

 

1. Sitten mies kuljetti minut sille portille, joka vei itää kohden.

2. Siellä minä näin Israelin Jumalan kirkkauden tulevan idästä, ja siitä lähti ääni, joka oli kuin suurten vetten kohina, ja maa tuli valoisaksi hänen kirkkaudestaan.

3. Näky, jonka näin, oli samanlainen kuin se näky, jonka olin nähnyt tullessani hävittämään kaupunkia. Näin samanlaisia näkyjä, kuin olin nähnyt myös Kebar-joen varrella. Minä heittäydyin kasvoilleni,

4. ja Herran kirkkaus kulki temppeliin sen portin kautta, joka oli itää kohden.

5. Silloin Henki nosti minut ja vei minut sisempään esipihaan. Minä näin, että Herran kirkkaus täytti temppelin.

 

Temppelin laki

 

6. Minä kuulin, että minulle puhuttiin temppelistä, kun mies seisoi vieressäni.

7. Minulle sanottiin: "Ihmislapsi, tämä on minun valtaistuimeni paikka ja jalkapohjieni sija. Tässä minä olen aina asuva israelilaisten keskellä, eikä Israelin heimo ole enää saastuttava minun pyhää nimeäni haureudellaan, kuninkaidensa ruumiilla ja uhrikukkuloillaan - eivät he eivätkä heidän kuninkaansa.

8. He korvasivat minun kynnykseni kynnyksellään, minun ovenpieleni ovenpielellään, ja rakensivat seinän minun ja heidän välille. He saastuttivat minun pyhän nimeni inhottavilla teoillaan, joita harjoittivat, ja minä tein heistä lopun vihassani.

9. Viekööt he nyt haureutensa ja kuninkaittensa ruumiit kauas minusta, niin että minä voin asua aina heidän keskellään.

10. Ihmislapsi kerro sinä Israelin heimolle tästä temppelistä, että he häpeäisivät syntejään, kun mittaavat sen mittasuhteet.

11. Jos he häpeävät kaikkea, mitä ovat tehneet, niin tee heille tiettäväksi ja kirjoita heidän nähtensä temppelin muoto ja mitä siinä on, uloskäynnit, sisäänkäynnit, kaikki muodot, kaikki säädökset, kaikki muodot ja kaikki lait, että he pitäisivät mielessään koko sen mallin ja kaikki säädökset ja tekisivät niiden mukaan.

12. Tämä on laki temppelistä: sen koko alue vuoren laella on kauttaaltaan pyhistä pyhin. Katso, tämä on temppelin laki."

 

 Alttari

 

13. Nämä ovat alttarin mitat kyynärissä, kyynärään luettuna tavallinen kyynärä ja kämmenenleveys: sen perusta oli kyynärän korkuinen ja kyynärän levyinen, ja sen reunusta ympäri sen laidan oli yhden vaaksan mittainen. Tämä on alttarin pohja.

14. Maassa olevan perustan alemman välireunan syvyys on kaksi kyynärää ja leveys yksi kyynärä. Suuremman välireunan korkeus pienemmältä välireunalta on neljä kyynärää ja syvyys yksi kyynärä.

15. Alttarin tulisijaan on neljä kyynärää, ja siitä ylöspäin kokoaa neljä sarvea.

16. Tulisijan pituus on kaksitoista kyynärää ja leveys kaksitoista. Sen neljä sivua muodostavat neliön.

17. Välireunan pituus on neljätoista kyynärää ja leveys neljätoista, kullakin sen neljällä sivulla. Sitä ympäröivä reunusta on puolikyynäräinen, ja sen alusta oli kyynäräinen ympäriinsä. Alttarin portaat ovat sen itäpuolella.

 

Alttarin vihkiminen

 

18. Minulle sanottiin: "Ihmislapsi, näin sanoo Herra Jumala: Nämä ovat alttaria koskevat lait. Kun se on saatu valmiiksi, niin että voidaan sillä uhrata polttouhri ja pirskottaa sille verta,

19. anna nuori härkä syntiuhriksi papeille, leeviläisille, Saadokin jälkeläisille, jotka saavat tulla lähelleni palvellakseen minua, sanoo Herra Jumala.

20. Ota sen verta ja sivele alttarin neljään sarveen ja välireunan neljään kulmaan ja ympäri reunustaa. Näin sinun on puhdistettava se ja toimitettava sen sovitus.

21. Ota sitten syntiuhrihärkä ja polta se säädetyssä, temppeliin kuuluvassa paikassa pyhäkön ulkopuolella.

22. Toisena päivänä sinun on uhrattava virheetön vuohipukki syntiuhriksi, että alttari puhdistettaisiin samoin, kuin se puhdistettiin härällä.

23. Suoritettuasi loppuun puhdistuksen tuo virheetön nuori härkä ja virheetön pässi laumasta.

24. Tuo ne Herran eteen, ja papit heittäkööt niiden päälle suolaa ja uhratkoot ne polttouhriksi Herralle.

25. Seitsemänä päivänä sinun on uhrattava joka päivä syntiuhri vuohipukki sekä virheettömät härkä ja pässi laumasta.

26. Alttarin sovitus on toimitettava seitsemänä päivänä, samoin sen puhdistus ja vihkiminen.

27. Noiden päivien kuluttua papit uhratkoot kahdeksantena päivänä ja siitä lähtien alttarilla polttouhrejaan ja yhteysuhrejaan. Silloin minä hyväksyn teidät, sanoo Herra Jumala."

 

44. luku

 

Suljettu itäportti

 

1. Sitten Henki vei minut takaisin pyhäkön ulommalle portille, joka johtaa itään, mutta se oli suljettu.

2. Herra sanoi minulle: "Tämä portti on oleva suljettu. Sitä ei avata, eikä kukaan saa kulkea sen kautta, sillä Herra, Israelin Jumala, on kulkenut siitä sisälle, ja se suljettiin.

3. Vain ruhtinas saa istua siellä aterioimassa Herran edessä, koska hän on ruhtinas. Hänen tulee mennä sisään porttieteisen kautta ja lähteä ulos samaa tietä."

 

Leeviläisten synnit ja rangaistus

 

4. Sitten Henki vei minut pohjoisportin kautta temppelin edustalle. Minä näin, että Herran kirkkaus täytti hänen temppelinsä. Silloin minä heittäydyin kasvoilleni.

5. Herra sanoi minulle: "Ihmislapsi, paina mieleesi, mitä näet silmilläsi ja kuulet korvillasi - kaikki, mitä minä sinulle puhun kaikista Herran temppelin säädöksistä ja kaikista sen laeista. Paina mieleesi temppelin sisäänkäynti ja jokainen pyhäkön uloskäytävä.

6. Sano kapinalliselle Israelin heimolle: Näin sanoo Herra Jumala: Jo riittävät kaikki teidän inhottavat tekonne, te Israelin heimo!

7. Te olette tuoneet muukalaisia, sydämeltään ja ruumiiltaan ympärileikkaamattomia, minun pyhäkkööni olemaan siellä ja häpäisemään minun temppeliäni. Te olette uhranneet minun leipääni, rasvaa ja verta, ja rikkoneet minun liittoni - kaikkien tekemienne inhottavuuksien lisäksi.

8. Te ette ole itse pitäneet huolta pyhäkköni tehtävistä vaan olette panneet muita hoitamaan puolestanne pyhäkössäni suoritettavat tehtävät.

9. Näin sanoo Herra Jumala: Ei yksikään israelilaisten keskuudessa asuva muukalainen, yksikään sydämeltään ja ruumiiltaan ympärileikkaamaton muukalainen, saa tulla minun pyhäkkööni.

10. Sen sijaan leeviläiset, jotka ovat menneet kauas minun luotani, kun israelilaiset harhailivat pois luotani seuraamaan epäjumaliaan ja joutuivat kantamaan syntinsä,

11. leeviläiset saavat palvella minun pyhäkössäni. He valvokoot temppelin portteja ja toimittakoot temppelipalveluksen. He teurastakoot polttouhrit ja teurasuhrit kansalle ja olkoot valmiina sen edessä sitä palvelemassa,

12. koska he ovat palvelleet kansaa sen epäjumalien edessä ja olleet Israelin heimolle kompastuksena syntiin. Sen tähden minä vannoin kättä kohottaen heistä, että heidän on kannettava syntinsä, sanoo Herra Jumala.

13. He eivät saa lähestyä minua hoitamaan pappeutta minun edessäni eivätkä lähestyä mitään minulle pyhitettyä, mitään pyhistä pyhintä. Heidän on kannettava häpeänsä ja inhottavat tekonsa, joita ovat tehneet.

14. Minä teen heistä temppelissä suoritettavien tehtävien hoitajia, kaiken, mitä siellä tehdään ja toimitetaan.

 

Saadokin jälkeläiset saavat toimia pappeina

 

15. Mutta leeviläiset papit, Saadokin jälkeläiset, jotka hoitivat pyhäkössäni suoritettavat tehtävät silloinkin, kun israelilaiset harhailivat pois luotani, he saavat lähestyä minua palvellakseen minua. He seisovat minun edessäni uhraamassa minulle rasvaa ja verta, sanoo Herra Jumala.

16. He saavat tulla pyhäkkööni, ja he saavat lähestyä pöytääni ja palvella minua hoitaen minulle suoritettavat tehtävät.

17. Tullessaan sisemmän esipihan porteille heidän tulee pukeutua pellavavaatteisiin. He eivät saa pitää yllään villavaatteita toimittaessaan virkaansa sisemmän esipihan porteissa ja temppelissä.

18. Heillä tulee olla pellavaturbaanit päässä ja pellavahousut lanteilla. Älkööt he panko vyötäisilleen mitään hiostuttavaa.

19. Kun he sitten lähtevät ulompaan esipihaan kansan luo, heidän tulee riisua vaatteensa, joissa he palvelevat, ja jättää ne pyhäkön huoneisiin. Pukeutukoot he sitten toisiin vaatteisiin, etteivät pyhittäisi kansaa pappisvaatteillaan.

20. Älkööt he ajattako hiuksiaan kokonaan pois älköötkä myöskään antako tukkansa kasvaa valtoinaan. Heidän on kuitenkin ehdottomasti leikattava hiuksensa.

21. Kukaan papeista ei saa juoda viiniä tultuaan sisempään esipihaan.

22. He eivät saa myöskään ottaa leskeä tai hylättyä vaimokseen vaan heidän on otettava neitsyt Israelin heimon jälkeläisistä tai papin leski.

23. Heidän tulee opettaa kansalleni ero pyhän ja epäpyhän välillä sekä tehdä sille tiettäväksi, mikä on saastaista ja mikä puhdasta.

24. Riita-asiassa pappien tulee toimia tuomareina ja jakaa siinä oikeutta minun säädösteni mukaan. Noudattakoot he minun opetuksiani ja lakejani kaikkien juhlieni suhteen ja pyhittäkööt minun sapattini.

25. Papit eivät saa mennä kuolleen ihmisen luo etteivät tulisi epäpuhtaiksi. He saavat tulla epäpuhtaiksi ainoastaan isästään tai äidistään, pojastaan tai tyttärestään ja veljestään tai sisarestaan, jos tämä on ollut naimaton.

26. Kun pappi on puhdistautunut, hänen tulee sen jälkeen laskea seitsemän päivää,

27. ja uhrata syntiuhrinsa sinä päivänä, jona hän menee toimittamaan virkaansa pyhäkköön, sisempään esipihaan, sanoo Herra Jumala.

28. Mitä pappien perintöosaan tulee, niin minä olen heidän perintöosansa. Teidän ei tule antaa heille maaomaisuutta Israelissa: minä olen heidän maaomaisuutensa.

29. He saavat syödä ruokauhrin, syntiuhrin ja vikauhrin, ja kaikki, mikä Israelissa on pyhitettyä, kuuluu heille.

30. Ensi hedelmät kaikesta ensi sadosta ja kaikki annit, kaikenlaatuiset, mitä tahansa antinne ovatkin, kuuluvat papeille. Teidän tulee antaa satojenne ensimmäiset leipomukset papille, että siunaukseni lepäisi kotienne päällä.

31. Papit eivät saa syödä minkäänlaista raatoa tai kuoliaaksi raadeltua lintua tai eläintä."

 

45. luku

 

Maan jakaminen

 

1. "Kun arvotte maata perintöosiksi, erottakaa Herralle siitä pyhä osa, kaksikymmentäviisituhatta kyynärää pitkä ja kaksikymmentätuhatta leveä. Sen alue olkoon kauttaaltaan pyhä.

2. Siitä tulee pyhäkölle viisisataa kertaa viisisataa kyynärän mittainen tasasivuinen neliö, ja sen lisäksi viisikymmentä kyynärää laidunta joka sivulta.

3. Mittaa alue näin: sen pituus on kaksikymmentäviisi tuhatta kyynärää ja leveys kymmenentuhatta. Siinä on oleva pyhäkkö, kaikkein pyhin paikka.

4. Se, pyhä osa maasta, kuuluu papeille, jotka palvelevat pyhäkössä, jotka lähestyvät Herraa palvellakseen. Se kuuluu heille talojen paikkana ja pyhänä paikkana pyhäkköä varten.

5. Alue, jonka pituus on kaksikymmentäviisi tuhatta kyynärää ja leveys kymmenentuhatta, kuuluu maaomaisuutena kahtakymmentä huonetta varten leeviläisille, jotka palvelevat pyhäkössä.

6. Kaupungin maa-alueeksi antakaa viisituhatta kyynärää leveä ja kaksikymmentäviisi tuhatta pitkä alue, vastapäätä pyhäksi erotettua aluetta. Se kuuluu kaikelle Israelin heimolle.

7. Ruhtinaalle kuuluu molemmilta puolin pyhää aluetta ja kaupungin maata yhtä pitkä maa-alue kuin on yhden heimo osan pituus lännen puolelta länteen päin ja idän puolelta itään päin, länsirajasta itärajaan, pyhän alueen sivusta ja kaupungin maan sivusta.

8. Se olkoon hänen maansa, maaomaisuutensa Israelissa, etteivät ruhtinaani enää sortaisi minun kansaani, vaan antaisivat Israelin heimon pitää maansa, kunkin heimolle oman osansa.

 

Määräyksiä ruhtinaille

 

9. Näin sanoo Herra Jumala: Jo riittää, te Israelin ruhtinaat! Heittäkää pois väkivalta ja sorto ja noudattakaa oikeutta vanhurskautta. Lakatkaa karkottamasta kansaani mailtaan, sanoo Herra Jumala.

10. Olkoon teillä oikeat punnukset, oikea eefa-mitta ja oikea bat-mitta.

11. Eefa-ja bat vetäkööt yhtä paljon. Bat vetää kymmenesosan hoomeria ja eefa kymmenesosan hoomeria; niiden tilavuus määräytyy hoomerin mukaan.

12. Sekelissä olkoon teillä kaksikymmentä geeraa ja miinassa kuusikymmentä sekeliä[35].

13. Tämä on anti, joka teidän on annettava: kuudennes eefaa hoomerista vehniä ja kuudennes eefaa hoomerista ohria.

14. Öljyn määrä: bat on kymmenesosa koor-mitasta - kymmenestä bat-mitasta - tai hoomerista, sillä hoomer on kymmenen bat-mittaa.

15. Lampaista ja vuohista: yksi lammas kahdestasadasta Israelin runsasvetisiltä laitumilta ruokauhriksi, polttouhriksi ja yhteysuhriksi, että heille voitaisiin toimittaa sovitus, sanoo Herra Jumala.

16. Koko maan kansa on velvoitettu antamaan tämän annin Israelin ruhtinaalle.

17. Ruhtinas on velvoitettu uhraamaan polttouhrin, ruokauhrin ja juomauhrin juhlina, uuden kuun päivinä ja sapatteina, kaikkina Israelin heimon juhla-aikoina. Hän uhratkoon syntiuhrin, ruokauhrin, polttouhrin ja yhteysuhrin toimittaakseen sovituksen Israelin heimolle.

 

Pääsiäisen ja lehtimajanjuhlan uhrit

 

18. Näin sanoo Herra Jumala: Ota virheetön nuori härkä ensimmäisessä kuussa, kuukauden ensimmäisenä päivänä ja puhdista pyhäkkö synnistä.

19. Pappi ottakoon syntiuhrin verta ja sivelköön sitä temppelin ovenpieliin ja alttarin välireunan neljään kulmaan sekä sisemmän esipihan portin ovenpieliin.

20. Tee samoin kuukauden seitsemäntenä päivänä siksi, että joku olisi erehdyksessä tai tietämättömyydestä tehnyt syntiä. Näin te toimitatte temppelin sovituksen.

21. Ensimmäisen kuun neljäntenätoista päivänä teillä on pääsiäinen. Se on seitsenpäiväinen juhla, jolloin syötäköön happamatonta leipää.

22. Sinä päivänä ruhtinas uhratkoon omasta puolestansa ja koko maan kansan puolesta härän syntiuhriksi.

23. Juhlan seitsemänä päivänä hänen tulee joka päivä uhrata polttouhriksi Herralle seitsemän virheetöntä härkää ja seitsemän virheetöntä pässiä, seitsemänä päivänä, ja syntiuhriksi vuohipukki joka päivä.

24. Ruokauhriksi hänen tulee uhrata eefa-mitta jauhoja mullikkaa ja eefa-mitta jauhoja pässiä kohti sekä hiin-mitta öljyä eefaa kohti.

25. Seitsemännen kuun viidentenätoista päivänä, joka on juhla, hän tehköön samalla tavoin - seitsemänä päivänä -samanlaisen syntiuhrin, polttouhrin ja ruokauhrin sekä saman määrän öljyä."

 

46. luku

 

Ruhtinaan uhrit

 

1. "Näin sanoo Herra Jumala: Sisemmän esipihan portti, joka johtaa itään, olkoon suljettuna kuutena työpäivänä, mutta sapatinpäivänä se tulee avata. Samoin se tulee avata uudenkuun päivänä.

2. Silloin ruhtinas saapukoon porttieteisen kautta ulkoa ja seisokoon portinpielessä. Pappien tulee uhrata hänen polttouhriansa ja yhteysuhriansa, ja hän itse palvokoon Herraa portin suulla ja menköön sitten ulos. Porttia ei kuitenkaan tule sulkea ennen iltaa.

3. Maan kansan tulee palvoa Herran edessä saman portin sisäänkäynnissä sapatteina ja uudenkuun päivinä.

4. Ruhtinaan on uhrattava Herralle sapatinpäivänä polttouhrina kuusi virheetöntä karitsaa ja virheetön pässi,

5. ja ruokauhrina eefallinen jauhoja pässiä kohti, mutta karitsoita kohti ruokauhrina se, mitä hän tahtoo antaa, sekä hiin-mitta öljyä eefaa kohti.

6. Uudenkuunpäivänä polttouhri olkoon virheetön nuori härkä, kuusi karitsaa ja oinas. Niiden on oltava virheettömiä.

7. Hänen tulee uhrata ruokauhrina eefa jauhoja härkää kohti ja eefa pässiä kohti, mutta karitsoita kohti se, mitä hän saa hankituksi, sekä öljyä hiin-mitan eefaa kohti.

8. Kun ruhtinas saapuu, hänen on tultava sisään porttieteisen kautta ja lähdettävä ulos samaa tietä.

9. Maan kansan tullessa juhlina Herran eteen on sen, joka tulee palvomaan Herraa pohjoisportin kautta, mentävä ulos eteläportin kautta, ja sen, joka tulee eteläportin kautta, on mentävä ulos pohjoisportin kautta. Kukaan ei saa palata sen portin kautta, josta tuli, vaan jokainen lähteköön ulos vastakkaisesta portista.

10. Ruhtinaan tulee saapua kansan joukossa, kun he tulevat, ja lähteä ulos heidän lähtiessään.

11. Juhlina ja juhla-aikoina uhrattava ruokauhri on eefa jauhoja härkää kohti ja eefa pässiä kohti. Karitsoita kohti annettakoon se, mitä kukin tahtoo antaa, sekä hiin-mitta öljyä eefaa kohti.

12. Kun ruhtinas uhraa vapaaehtoisesti uhrin - polttouhrin tai yhteysuhrin – vapaaehtoisena uhrina Herralle, hänelle tulee avata itään päin johtava portti. Hänen tulee uhrata polttouhrinsa sekä yhteysuhrinsa samoin kuin hän tekee sapatinpäivänä. Sitten hänen tulee lähteä ulos, ja hänen mentyään suljettakoon portti.

13. Uhraa joka päivä vuoden vanha virheetön karitsa polttouhriksi Herralle. Uhraa se aamu aamulta.

14. Uhraa lisäksi joka aamu ruokauhriksi kuudennes eefaa jauhoja karitsaa kohti sekä kolmannes hiin-mittaa öljyä hienojen vehnäjauhojen kostuttamiseksi. Tämä ruokauhri Herralle on ikuinen, pysyvä säädös.

15. Uhratkaa siis aamu aamulta karitsa, ruokauhri ja öljy jokapäiväisenä polttouhrina.

 

Ruhtinaan perintöosa

 

16. Näin sanoo Herra Jumala: Kun ruhtinas antaa lahjan jollekin pojistaan, on se tämän perintöosa ja jää pojan perintönä tämän pojille heidän perittynä maaomaisuutenaan.

17. Jos hän sen sijaan antaa lahjan perintöosastaan jollekin palvelijoistaan, se kuluu tälle vapautusvuoteen saakka, mutta palaa sitten ruhtinaalle. Hänen perintöosansa jää vain hänen pojilleen; se kuuluu heille.

18. Ruhtinas ei saa ottaa mitään kansan perintöosasta eikä sortaen ajaa heitä pois heidän perintömailtaan. Antakoon hän poikiensa perintöosat omasta maaomaisuudestaan, ettei kansani joutuisi hajotetuksi pois perintömailtaan."

 

Uhrien keittopaikka

 

19. Sitten mies vei minut sisään portin sivussa olevasta sisäänkäynnistä niiden papeille pyhitettyjen huoneiden luo, jotka olivat pohjoiseen päin. Siellä oli eräs paikka länsireunalla.

20. Mies sanoi minulle: "Tämä on paikka, missä papit tulevat keittämään vikauhrin ja syntiuhrin sekä leipomaan ruokauhrin. Sitä ei viedä ulos ulompaan esipihaan, ettei kansa tulisi pyhitetyksi.“

21. Sitten hän vei minut ulompaan esipihaan ja kuljetti minut esipihan neljän nurkkauksen ohitse. Esipihan joka nurkkauksessa oli piha.

22. Esipihan neljässä nurkkauksessa oli suljetut pihat, neljänkymmenen kyynärän pituiset ja kolmenkymmenen levyiset. Nämä neljä nurkkapihaa olivat yhtä suuret.

23. Niiden jokaisen ympärillä oli kivikehä, ja alas kivikehään oli tehty keittoliesiä ympäriinsä.

24. Mies sanoi minulle: "Nämä ovat keittiöitä, joissa temppelipalvelijat keittävät kansan teurasuhrit.“

 

ISRAELIN MAA

 

47. luku

 

Temppelistä kumpuaa kaksoisvirta

 

1. Sitten hän vei minut takaisin temppelin ovelle, ja minä näin, että vettä kumpusi temppelin kynnyksen alta itään päin. Temppelin etusivu oli näet itää kohti. Vesi juoksi alttarista katsoen alas etelään päin temppelin oikeanpuolisen sivun alapuolella.

2. Sitten hän vei minut ulos pohjoisportin kautta ja kierrätti minut ulkoportille, joka johti itää kohden. Minä katsoin, ja vesi virtasi oikean sivun puolelta.

3. Lähtien itää kohti mittanuora kädessään mies mittasi tuhat kyynärää ja vei minut veden poikki, ja vettä oli nilkkoihin asti.

4. Hän mittasi tuhat kyynärää eteenpäin ja vei minut veden poikki. Vettä oli polviin asti. Hän mittasi edelleen tuhat ja vei minut veden poikki. Vettä oli lanteisiin asti.

5. Hän mittasi vielä tuhat kyynärää, ja virta, jonka poikki minä en voinut käydä, nousi uimavedeksi, virraksi, jonka poikki ei voinut käydä.

6. Mies kysyi minulta: "Oletko nähnyt, ihmislapsi?" Sitten hän kuljetti minut takaisin pitkin virran rantaa.

7. Tullessani takaisin minä näin, että virran rannalla kasvoi molemmin puolin hyvin paljon puita.

8. Mies sanoi minulle: "Nämä vedet juoksevat itäiselle alueelle, virtaavat alas tasangolle ja päätyvät mereen. Kun ne saavuttavat meren, sen vesi paranee.

9. On tapahtuva, että kaikki elolliset, jotka liikkuvat, virkoavat elämään kaikkialla, mihin tämä kaksoisvirta tulee, ja kaloja on oleva hyvin paljon. Sillä kun nämä vedet tulevat mereen ja vesi paranee, virkoaa elämään kaikki, minne vain virta tulee.

10. Kalastajia on seisova sen rannalla, ja Een-Gedistä Een-Eglaimiin asti on oleva verkkojen kuivatuspaikkoja. Siinä on oleva kaikenlaisia kaloja, kuin suuren meren kaloja, hyvin paljon.

11. Sen rämeet ja lätäköt eivät kuitenkaan parane. Ne jätetään suolan valtaan.

12. Mutta virran varrella, sen molemmilla rannoilla, on kasvava kaikenlaisia hedelmäpuita. Niiden lehdet eivät lakastu eivätkä niiden hedelmät lopu. Ne kantavat joka kuukausi tuoreet hedelmät, sillä virran vedet juoksevat pyhäköstä. Puiden hedelmät ovat hyvät ruoaksi ja niiden lehdet lääkkeeksi.

 

Israelille jaettavan maan rajat

 

13. Näin sanoo Herra Jumala: Nämä ovat ne rajat, joiden mukaan teidän on annettava maasta Israelin kahdelletoista heimolle perintöosa, Joosefin heimolle kaksi osaa.

14. Te saatte siitä perintöosan, jokainen samanlaisen kuin toinen, aivan niin kuin minä kättä kohottaen lupasin antaa sen teidän isillenne. Niin tästä maasta tuli teidän perintöosanne.

15. Tämä on maan pohjoisraja: Suuresta merestä Hetlonin tietä Sedadiin asti,

16. sitten Hamat, Beerota, Sibraim, joka on Damaskon alueen ja Hamatin alueen välissä, ja Haaser Hatikhon, joka on Hauranin rajalla.

17. Raja kulkee siis merestä Hasar-Eenoniin, Damaskon rajalle. Sen alue on pohjoisen puolella ja pohjoisen puolella on myös Hamatin alue. Tämä on pohjoisraja.

18. Itäpuolella merkitkää[36] raja Hauranin ja Damaskon välistä sekä Gileadin ja Israelin maan välistä, Jordania pitkin itäiseen mereen. Tämä on itäpuoli.

19. Eteläpuolella raja kulkee etelään päin Taamarista Meribot Kaadeksen veteen, joenuomaan ja Suureen mereen. Tämä on eteläraja.

20. Länsipuolella etelärajasta Suuren meren rantaa siihen, mistä mennään Hamatiin. Tämä on länsiraja.

21. Jakakaa tämä maa keskenänne kullekin Israelin heimolle.

22. Arpokaa se perintöosiksi itsellenne ja muukalaisille, jotka asuvat keskuudessanne ja ovat synnyttäneet lapsia keskuudessanne. Olkoot he teille kuin maassa syntyneet israelilaiset ja saakoot teidän kanssanne arvalla perintöosan Israelin heimojen keskuudessa.

23. Minkä heimon alueella muukalainen asuu, siitä antakaa hänelle perintöosa, sanoo Herra Jumala.”

 

48. luku

 

Säädöksiä maan jakamisesta

 

1. "Nämä ovat heimojen perintöosat ja nimet: Daanin osa on pohjoispäässä, pitkin Hetlonin tietä siihen asti, mistä mennään Hamatiin, ja siitä Hasar-Eenaniin. Damaskon alue jää pohjoiseen Hamatin viereen. Tämä osa tulee hänelle idästä länteen asti.

2. Daanin alueen vieressä, idästä länteen asti, on Asserin osa.

3. Asserin alueen vieressä, idästä länteen asti, on Naftalin osa.

4. Naftalin alueen vieressä, idästä länteen asti, on Manassen osa.

5. Manassen alueen vieressä, idästä länteen asti, on Efraimin osa.

6. Efraimin alueen vieressä, idästä länteen asti, on Ruubenin osa.

7. Ruubenin alueen vieressä, idästä länteen asti, on Juudan osa.

8. Juudan alueen vieressä, idästä länteen asti, on oleva se pyhä alue, joka teidän on erotettava anniksi. Sen leveys on kaksikymmentäviisi tuhatta kyynärää ja pituus sama kuin yhden heimon osan, idästä länteen asti, ja pyhäkkö olkoon sen keskellä.

9. Pyhä alue, joka teidän on annettava Herralle, olkoon kaksikymmentäviisi tuhatta kyynärää pitkä ja kaksikymmentätuhatta leveä.

10. Pyhä alue kuuluu papeille. Se olkoon pohjoisesta kaksikymmentäviisituhatta, lännestä kymmenentuhatta kyynärää leveä, idästä kymmenentuhatta kyynärää leveä ja etelästä kaksikymmentäviisituhatta kyynärää pitkä. Sen keskellä olkoon Herran pyhäkkö.

11. Papeille, pyhitetyille Saadokin jälkeläisille, jotka ovat pitäneet huolta minun määräysteni täyttämisestä eivätkä ole harhautuneet niin kuin leeviläiset, silloin kun israelilaiset harhautuivat.

12. Se kuuluu heille pyhistä pyhimpänä osuutena pyhästä alueesta. Se on leeviläisten alueen vieressä.

13. Leeviläisten alue, joka on papien alueen vieressä, on kaksikymmentäviisituhatta kyynärää pitkä ja kymmenentuhatta leveä. Sen koko pituus on kaksikymmentäviisituhatta kyynärää ja leveys kaksikymmentätuhatta.

14. He eivät saa myydä siitä mitään, eikä maan parasta osaa saa vaihtaa tai luovuttaa, sillä se on pyhitetty Herralle.

15. Muu alue, joka on viisituhatta kyynärää leveä ja kaksikymmentätuhatta pitkä, on yhteisomaisuutta kaupungin asumuksia ja laidunmaata varten, ja kaupunki on sen keskellä.

16. Nämä ovat kaupungin mitat: pohjoissivu neljätuhattaviisisataa, eteläsivu neljätuhattaviisisataa, itäsivu neljätuhattaviisisataa ja länsisivu neljätuhattaviisisataa kyynärää.

17. Kaupungilla olkoon laidunmaata kaksisataaviisikymmentä kyynärää pohjoiseen päin, kaksisataaviisikymmentä etelään päin, kaksisataaviisikymmentä itään päin ja kaksisataaviisikymmentä länteen päin.

18. Muu maa pyhän alueen viereltä, kymmenentuhatta kyynärää itään ja kymmenentuhatta länteen. Sen, pyhän alueen vierellä olevan maan, sadosta tehtäköön leipää kaupungin työmiehille

19. ja kaupungin työmiehet kaikista Israelin heimoista viljelkööt sitä.

20. Koko pyhä alue on kaksikymmentäviisituhatta kyynärää pitkä ja kaksikymmentäviisituhatta leveä. Teidän on erotettava omastanne neliönmuotoinen, pyhä alue sekä kaupungin maaomaisuus.

21. Muu maa, kaksikymmentäviisituhatta kyynärää pyhän alueen sivusta itärajaan sekä kaksikymmentäviisituhatta kyynärää länteen päin, molemmin puolin pyhää aluetta ja kaupungin maaomaisuutta, kuuluu ruhtinaalle, heimojen osien rinnalla. Pyhä alue sekä temppeli ovat sen keskellä.

22. Juudan alueen ja Benjaminin alueen välissä oleva alue leeviläisten perintömaata ja kaupungin maata lukuun ottamatta, jotka ovat ruhtinaalle tulevan maan keskellä, kuuluu ruhtinaalle.

23. Muista heimoista Benjaminin osa on ruhtinaan perintömaan vieressä, idästä länteen asti.

24. Benjaminin alueen vieressä, idästä länteen asti, on Simeonin osa.

25. Simeonin alueen vieressä, idästä länteen asti, on Isaskarin osa.

26. Isaskarin alueen vieressä, idästä länteen asti, on Sebulonin osa.

27. Sebulonin alueen vieressä, idästä länteen asti, on Gaadin osa.

28. Gaadin alueen vieressä raja kulkee etelän puolella Taamarista Meribat Kaadekseen veteen, joenuomaan ja Suureen mereen.

29. Tämä on se maa, joka teidän on jaettava arvalla perintöosiksi Israelin heimoille, ja nämä ovat heidän osuutensa, sanoo Herra Jumala.

 

Jerusalemin portit ja sen uusi nimi

 

30. Nämä ovat kaupungin uloskäynnit: pohjoisen sivun mitta on neljätuhattaviisisataa kyynärää.

31. Kaupungin portit on nimetty Israelin heimojen mukaan. Niistä kolme, Ruubenin portti yksi, Juudan portti toinen ja Leevin portti kolmas, ovat pohjoissivulla.

32. Itäsivun mitta on neljätuhattaviisisataa kyynärää, ja portteja kolme: Joosefin portti yksi, Benjaminin portti toinen ja Daanin portti kolmas.

33. Eteläsivun mitta on neljätuhattaviisisataa kyynärää, ja portteja kolme: Simeonin portti yksi, Isaskarin portti toinen ja Sebulonin portti kolmas.

34. Länsisivun mitta on neljätuhattaviisisataa kyynärää, ja portteja kolme: Gaadin portti yksi, Asserin portti toinen ja Naftalin portti kolmas.

35. Kaupungin ympärysmitta on kahdeksantoistatuhatta kyynärää. Kaupungin nimi on tuosta päivästä alkaen: ”Herra on täällä."

 



[1] 4:20 20. sekeliä = 192. Grammaa.

[2] 4:11 Noin 1. litra 2. Dl.

[3] 6:13 Kirj: antaneet.

[4] 7:5 Kirj: yksi.

[5] 7:13 Kirj: pitää kiinni.

[6] 7:27 Kirj: pukeutuu tyrmistykseen.

[7] 8:3 Kirj: käden mallin t. rakenteen.

[8] 8:10 Kirj: kaiverrettu.

[9] 8:14 Tammus, foinikealainen hedelmällisyyden jumala. Tammuksen kuoleman itkeminen oli tapa, joka liittyi vuosittaiseen hedelmällisyyskulttiin.

[10] 9:3 Kirj: kynnykselle.

[11] 9:10 Kirj: annan heidän tiensä heidän päähänsä.

[12] 10:4 Kirj: kynnykselle.

[13] 10:18 Kirj: kynnykseltä.

[14] 11:21 Kirj: niiden vaelluksen minä annan tulla heidän päänsä päälle.

[15] 13:10 Kirj: ohutta seinää.

[16] 16:8 Kirj: että sinun aikasi oli...

[17] 16:33 Kirj: annetaan lahja.

[18] 16:36 Kirj: kuparisi t. pronssisi.

[19] 18:32 Kirj: kuolleen.

[20] 19:6 Kirj: nuori leijona.

[21] 20:26 Kirj: jokaisen/kaiken, joka/mikä avaa kohdun.

[22] 20:28 Hepr. bama, ’kukkula’ ja ’uhrikukkula’.

[23] 21:11 Kirj: lanteet murtuneina. Lantio on VT:n kuvakielessä voiman tyyssija.

[24] 22:10 Kirj: paljastetaan isän sukuelimet. Vrt. 3. Moos 18:8.

[25] 22:20 Kirj: puhaltaa.

[26] 22:21 Kirj: puhallan.

[27] 24:17 Kirj: viiksiäsi.

[28] 24:17 Kirj: ihmisten leipää, ts. leipää t. ruokaa, jota lohduttajat toivat kuolleen omaiselle hautajaisten jälkeen.

[29] 26:30 Kirj: minä nostan syvyyden päällesi.

[30] 32:27 Kirj: heidän syntivelkansa on heidän luidensa päällä.

[31] 33:22 Kirj: minun suuni avautui.

[32] 37:16 Jakeet 16-20, sauva, Kirj: puu.

[33] 39:14 Kirj: kulkijat.

[34] 39:16 Nimi Hamona tulee heprean sanasta Hamon, ’meluava (väkijoukko)’

[35] 45:12 Kirj: kaksikymmentä sekeliä ja kaksikymmentäviisi sekeliä ja viisitoista sekeliä.

[36] 47:18 Kirj: mitatkaa.