Make your own free website on Tripod.com

TOINEN MOOSEKSEN KIRJA

 

ISRAELIN VAPAUTUS EGYPTISTÄ

 

1. luku

 

Israelin orjuus Egyptissä

 

1. Israelin pojat, jotka olivat tulleet perheineen Jaakobin kanssa Egyptiin, olivat nimeltään

2. Ruuben, Simeon, Leevi ja Juuda,

3. Isaskar, Sebulon ja Benjamin,

4. Daan ja Naftali, Gaad ja Asser.

5. Jaakobin jälkeläisiä oli kaikkiaan seitsemänkymmentä henkeä. Joosef oli jo Egyptissä.

6. Sitten Joosef kuoli, samoin kaikki hänen veljensä ja koko se sukupolvi.

7. Mutta israelilaiset olivat hyvin hedelmällisiä. He lisääntyivät valtavasti, tulivat hyvin mahtaviksi, ja maa täyttyi heistä.

8. Sen jälkeen Egyptiä hallitsemaan nousi uusi kuningas, joka ei tiennyt mitään Joosefista.

9. Hän sanoi kansalleen: “Katsokaa! Israelilaiset ovat suurempi ja mahtavampi kansa kuin me.

10. Menetelkäämme viisaasti sitä kohtaan, ettei se lisääntyisi. Sodan syttyessä voisi käydä niin, että sekin liittyisi vihollisiimme, sotisi meitä vastaan ja lähtisi maasta pois.“

11. Silloin israelilaisille asetettiin työnjohtajia rasittamaan heitä raskaalla työllä. He rakensivat faraolle Piitomin ja Ramseksen varastokaupungit.

12. Mutta mitä enemmän kansaa rasitettiin, sitä enemmän se lisääntyi ja levisi vielä laajemmalle, ja israelilaisia ruvettiin kammoamaan.

13. Egyptiläiset orjuuttivat israelilaisia julmasti

14. ja tekivät heidän elämänsä katkeraksi kovalla laasti- ja tiilityöllä sekä kaikenlaisilla ulkotöillä - kaikenlaisella työllä, jota teettivät heillä väkivalloin.

15. Sitten Egyptin kuningas puhui heprealaisille kätilöille, joista toisen nimi oli Sifra ja toisen Puua.

16. Hän sanoi: “Kun autatte heprealaisnaisia synnyttämään, katsokaa, mikä on lapsen sukupuoli. Jos lapsi on poika, surmatkaa se, mutta jos se on tyttö, se saa jäädä eloon.“

17. Mutta kätilöt pelkäsivät Jumalaa eivätkä tehneet niin kuin Egyptin kuningas oli heille sanonut vaan antoivat poikalasten elää.

18. Silloin Egyptin kuningas kutsui kätilöt ja sanoi: “Miksi te teette näin ja annatte poikalasten elää?“

19. Kätilöt vastasivat faraolle: “Heprealaisnaiset eivät ole egyptiläisnaisten kaltaisia, sillä he ovat elinvoimaisia. Ennen kuin kätilö tulee heidän luokseen, he ovat jo synnyttäneet.“

20. Jumala antoi kätilöille menestystä, ja kansa lisääntyi ja tuli hyvin mahtavaksi.

21. Koska kätilöt pelkäsivät Jumalaa, hän siunasi heidän kotejaan[1].

22. Mutta farao antoi koko kansalleen tällaisen käskyn: “Heittäkää kaikki heprealaisille (LXX) syntyneet poikalapset Niiliin, mutta kaikkien tyttölasten antakaa elää.“

 

2. luku

 

mooseksen syntymä ja lapsuus

 

1. Eräs Leevin sukua oleva mies otti vaimokseen leeviläisen tytön.

2. Nainen tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Hän näki, että poika oli suloinen, ja piti sitä kätkössä kolme kuukautta.

3. Kun hän ei voinut enää pitää lasta kätkössä, hän otti kaisla-arkun, siveli sen maapihkalla ja piellä, asetti lapsen arkkuun ja pani sen Niilin rantakaislikkoon.

4. Lapsen sisar seisoi kauempana saadakseen tietää, mitä pojalle tapahtuisi.

5. Silloin faraon tytär tuli alas peseytymään virrassa, ja hänen palvelustyttönsä kävelivät virran rannalla. Hän näki arkun kaislikossa ja lähetti palvelustyttönsä hakemaan sen.

6. Hän avasi kaisla-arkun ja näki lapsen, pienen pojan, joka itki. Hänen tuli sitä sääli, ja hän sanoi: “Tämä on heprealaisten lapsia.“

7. Lapsen sisar sanoi faraon tyttärelle: “Menenkö kutsumaan sinulle heprealaisen imettäjän, joka imettää lapsen sinulle?“

8. Faraon tytär vastasi hänelle: “Mene!“ Tyttö meni ja kutsui lapsen äidin.

9. Faraon tytär sanoi äidille: “Vie tämä lapsi mukanasi ja imetä se minulle, niin minä maksan sinulle siitä palkan.“ Nainen otti lapsen ja imetti sen.

10. Kun lapsi oli kasvanut, nainen toi hänet faraon tyttärelle ja hänestä tuli tämän poika. Faraon tytär antoi pojalle nimen Mooses ja sanoi: “Minähän olen vetänyt hänet ylös vedestä.“

 

Mooses pakenee Midianiin

 

11. Kun Mooses oli kasvanut aikuiseksi, hän meni eräänä päivänä veljiensä luo ja näki heidän taakkansa. Hän näki egyptiläisen miehen lyövän heprealaista miestä, erästä hänen heimoveljistään.

12. Mooses katseli ympärilleen eikä nähnyt ketään. Silloin hän surmasi egyptiläisen ja kätki hänet hiekkaan.

13. Seuraavana päivänä hän meni ulos ja näki kaksi heprealaista miestä tappelemassa keskenään. Hän sanoi syylliselle: “Miksi lyöt toveriasi?“

14. Tämä vastasi: “Kuka sinut on asettanut ruhtinaaksi ja meidän tuomariksemme? Aiotko tappaa minut niin kuin tapoit egyptiläisen?“ Silloin Mooses pelästyi ja ajatteli: “Se on sittenkin tullut ilmi.“

15. Kun farao sai kuulla asiasta, hän aikoi surmauttaa Mooseksen, mutta Mooses pakeni faraota ja meni asumaan Midianin maahan. Hän istui erään kaivon luona,

16. kun Midianin papin seitsemän tytärtä tulivat ammentamaan vettä. He täyttivät kaukalot juottaakseen isänsä lampaita.

17. Silloin tuli paimenia, jotka ajoivat heidät pois, mutta Mooses nousi, auttoi heitä ja juotti heidän lampaansa.

18. Kun he tulivat isänsä Reuelin luo, tämä kysyi: “Miten te tänään ehditte näin pian?“

19. He vastasivat: “Egyptiläinen mies auttoi meidät paimenten käsistä, ammensipa vielä vettäkin meille ja juotti lampaat.“

20. Pappi sanoi tyttärilleen: “Missä hän on? Minkä vuoksi te jätitte miehen? Kutsukaa hänet aterioimaan meidän kanssamme.“

21. Mooses suostui asumaan tämän miehen luona, ja mies antoi Moosekselle vaimoksi tyttärensä Sipporan.

22. Tämä synnytti pojan, ja Mooses antoi hänelle nimen Geersom[2], sillä hän sanoi: “Minusta on tullut muukalainen vieraalla maalla.“

 

Jumala kutsuu Mooseksen

 

23. Noihin aikoihin, pitkän ajan kuluttua, Egyptin kuningas kuoli. Israelilaiset huokailivat orjuutensa vuoksi; he huusivat apua, ja heidän huutonsa orjuuden tähden nousi Jumalan luo.

24. Jumala kuuli heidän vaikeroimisensa ja muisti Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa tekemäänsä liittoa.

25. Hän näki israelilaisten tilanteen ja tunsi heidän ahdistuksensa.

 

3. luku

1. Mooses paimensi appensa Jetron, Midianin papin, lampaita. Kerran hän johti lampaat autiomaan toiselle puolen ja saapui Jumalan vuoren Hoorebin luo.

2. Silloin hänelle ilmestyi Herran enkeli orjantappurapensaasta nousevassa tulenliekissä. Mooses näki, että pensas oli ilmiliekeissä, mutta se ei kuitenkaan kulunut.

3. Mooses ajatteli: “Minäpä poikkean katsomaan tätä suurenmoista näkyä. Miksi pensas ei pala tuhkaksi?“

4. Herra näki, että Mooses poikkesi katsomaan sitä, ja kutsui häntä pensaasta sanoen: “Mooses, Mooses!“ Tämä vastasi: “Tässä olen.“

5. Jumala sanoi: “Älä tule lähemmäs! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka jossa seisot on pyhää maata.“

6. Hän sanoi vielä: “Minä olen sinun isäsi Jumala, Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala.“ Silloin Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa.

7. Herra sanoi: “Minä olen toki nähnyt kansani kurjuuden Egyptissä ja kuullut, kun he huutavat sortajiensa tähden. Minä todella tiedän heidän tuskansa.

8. Minä tulen alas vapauttamaan heidät egyptiläisten vallasta ja johdattamaan heidät siitä maasta hyvään ja tilavaan maahan, maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten asuinpaikkaan.

9. Nyt on israelilaisten huuto tullut korviini, ja minä olen myös nähnyt sorron, jolla egyptiläiset heitä sortavat. Lähde nyt, sillä minä lähetän sinut faraon luo, ja vie minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä.“

11. Mutta Mooses vastasi Jumalalle: “Kuka minä olen menemään faraon luo? Kuinka minä voisin viedä israelilaiset pois Egyptistä?“

12. Herra vastasi: “Siten, että minä olen sinun kanssasi! Tämä olkoon sinulle merkkinä siitä, että minä olen sinut lähettänyt: kun olet vienyt kansan pois Egyptistä, te palvelette Jumalaa tällä vuorella.“

 

Jumala ilmoittaa nimensä

 

13. Mooses sanoi Jumalalle: “Jos minä menen israelilaisten luo ja sanon heille: ’Teidän isienne Jumala on lähettänyt minut luoksenne,’ he varmaan kysyvät minulta: ’Mikä hänen nimensä on?’ Mitä minä vastaan heille?“

14. Jumala vastasi Moosekselle: “Minä olen se, joka olen[3].“ Hän sanoi vielä: “Sano israelilaisille näin: Minä olen[4] lähetti minut teidän luoksenne.“

15. Jumala sanoi vielä Moosekselle: “Sano israelilaisille näin: ’Herra, teidän isienne Jumala, Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, lähetti minut teidän luoksenne. Tämä on ikuisesti minun nimeni, ja tällä nimellä minut muistettakoon sukupolvesta sukupolveen.’

16. Mene, kokoa Israelin vanhimmat ja sano heille: ’Herra, teidän isienne Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on ilmestynyt minulle ja sanonut: Minä olen toki huomioinut teidät ja pannut merkille, mitä teille tehdään Egyptissä.

17. Olen päättänyt johdattaa teidät pois Egyptin kurjuudesta kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan - maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa.’

18. Silloin he uskovat mitä sanot. Menkää sitten, sinä ja Israelin vanhimmat, Egyptin kuninkaan luo ja sanokaa hänelle: ’Herra, heprealaisten Jumala, on kohdannut meidät. Anna siis meidän nyt mennä kolmen päivän matka autiomaahan uhraamaan Herralle, Jumalallemme.’

19. Mutta minä tiedän, ettei Egyptin kuningas anna teidän lähteä, ei edes väkevän käden voimalla.

20. Sitten minä ojennan käteni ja lyön Egyptiä kaikilla ihmeilläni, joita minä teen sen keskellä, ja sen jälkeen hän päästää teidät.

21. Minä annan tämän kansan päästä egyptiläisten suosioon, ja kun lähdette, te ette lähde tyhjin käsin.

22. Jokainen nainen pyytää silloin naapurin naiselta ja talossaan asuvalta naiselta hopea- ja kultaesineitä ja vaatteita. Niihin te puette poikanne ja tyttärenne ja viette ne saaliina egyptiläisiltä.“

 

4. luku

 

Mooseksen sauva

 

1. Mooses vastasi: “Entä jos he eivät usko eivätkä kuuntele minua vaan sanovat: ’Ei Herra ole ilmestynyt sinulle’?“

2. Herra kysyi häneltä: “Mikä sinulla on kädessäsi?“ Hän vastasi: “Sauva.“

3. Herra sanoi: “Heitä se maahan.“ Mooses heitti sauvan maahan, ja se muuttui käärmeeksi. Mooses pakeni sitä,

4. mutta Herra sanoi hänelle: “Ojenna kätesi ja tartu käärmettä hännästä.“ Mooses ojensi kätensä ja tarttui käärmeeseen, ja se muuttui sauvaksi hänen kädessään.

5. “Tämä siksi, että he uskoisivat, Herran, heidän isiensä Jumalan, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalan, ilmestyneen sinulle.“

6. Herra sanoi hänelle vielä: “Pistä kätesi poveesi.“ Mooses pisti kätensä poveensa, ja kun hän veti sen ulos, hän näki kätensä muuttuneen spitaalista lumivalkeaksi.

7. Herra sanoi: “Pane kätesi takaisin poveesi.“ Mooses pani kätensä takaisin poveensa, ja kun hän veti sen sieltä ulos, hän näki sen palautuneen entiselleen.

8. “Jos he eivät usko sinua eivätkä välitä ensimmäisestä merkistä, he uskovat jälkimmäisen merkin.

9. Jos käy niin, etteivät he usko kumpaakaan näistä kahdesta merkistä eivätkä kuule sinua, ota vettä Niilista ja kaada kuivalle maalle. Vesi, jonka otat virrasta, muuttuu vereksi kuivalla maalla.“

10. Mutta Mooses sanoi Herralle: “Oi Herra, minä en ole puhetaitoinen mies! En ole ollut ennen enkä ole senkään jälkeen, kun olet puhunut palvelijallesi, sillä minä olen hidaspuheinen ja kankeakielinen.“

11. Herra vastasi hänelle: “Kuka on antanut ihmiselle suun, tai kuka tekee mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? Enkö minä, Herra?

12. Mene nyt, minä autan sinua kun puhut[5] ja opetan sinulle, mitä sinun on sanottava.“

13. Mutta Mooses sanoi: “Oi Herra, etkö voisi lähettää jonkun muun!“

14. Silloin Herra vihastui Moosekseen ja sanoi: “Eikö leeviläinen Aaron ole veljesi? Minä tiedän, että hän osaa puhua hyvin. Hän onkin jo lähdössä sinua vastaan, ja kun hän näkee sinut, hän iloitsee sydämestään.

15. Puhu sinä Aaronille ja pane sanat hänen suuhunsa. Minä autan sinua ja häntä, kun puhutte[6], ja opetan teille, mitä teidän on tehtävä.

16. Hän puhuu sinun puolestasi kansalle ja on sinun suunasi, ja sinä olet hänelle Jumalan asemassa.

17. Ota käteesi tämä sauva, jolla voit tunnusteot.“

 

Mooses palaa Egyptiin

 

18. Mooses palasi appensa Jetron luo ja sanoi hänelle: “Anna minun mennä takaisin veljieni luo Egyptiin katsomaan, ovatko he vielä elossa.“ Jetro sanoi Moosekselle: “Mene rauhassa.“

19. Herra sanoi Moosekselle Midianissa: “Mene takaisin Egyptiin, sillä kaikki jotka tahtoivat ottaa henkesi, ovat kuolleet.“

20. Silloin Mooses otti vaimonsa ja poikansa, pani heidät aasin selkään ja palasi Egyptin maahan. Mooses otti käteensä myös Jumalan sauvan.

21. Herra sanoi vielä Moosekselle: “Kun menet takaisin Egyptiin, niin katso, että teet faraon edessä kaikki ihmeet, jotka minä olen pannut tehtäväksesi. Mutta minä paadutan hänen sydämensä, eikä hän päästä kansaa.

22. Sano faraolle: ’Näin sanoo Herra: Israel on minun esikoispoikani.

23 Minä käsken sinua: Päästä poikani, että hän voi palvella minua. Jos kieltäydyt päästämästä häntä, niin tiedä, että minä tapan sinun esikoispoikasi.’“

24. Matkan varrella yöpymispaikassa tapahtui, että Herra kohtasi hänet ja tahtoi surmata hänet.

25. Silloin Sippora otti terävän kiven, leikkasi pois poikansa esinahan, kosketti hänen jalkojaan ja sanoi: “Sinä olet minun veriylkäni[7].“

26. Silloin Herra jätti hänet rauhaan, ja Sippora sanoi: “Veriylkä ympärileikkauksen kautta.“

27. Herra sanoi Aaronille: “Mene Moosesta vastaan autiomaahan.“ Aaron lähti ja kohtasi Mooseksen Jumalan vuorella ja suuteli häntä.

28. Mooses kertoi Aaronille kaiken, mitä Herra oli puhunut lähettäessään hänet, sekä kaikista tunnusteoista, jotka Herra oli käskenyt hänen tehdä.

29. Sitten Mooses ja Aaron menivät ja kutsuivat kokoon kaikki israelilaisten vanhimmat.

30. Aaron puhui kaiken, mitä Herra oli Moosekselle sanonut, ja hän teki tunnusteot kansan näden.

31. Kansa uskoi, ja kun he kuulivat, että Herra huolehti israelilaisista ja näki heidän kurjuutensa, he kumartuivat maahan palvomaan Herraa.

 

5. luku

 

Mooses ja Aaron faraon luona

1. Sen jälkeen Mooses ja Aaron menivät faraon luo ja sanoivat: “Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: ’Päästä minun kansani viettämään juhlaa minun kunniakseni autiomaassa.’“

2. Mutta farao vastasi: “Kuka on Herra, jota minun pitäisi totella ja päästää Israel? Minä en tunne Herraa enkä myöskään päästä Israelia.“

3. Mooses ja Aaron sanoivat: “Heprealaisten Jumala on kohdannut meidät. Anna siis meidän mennä kolmen päivän matka autiomaahan uhraamaan Herralle, Jumalallemme, ettei hän löisi meitä rutolla tai miekalla.“

4. Mutta Egyptin kuningas vastasi heille: “Miksi te, Mooses ja Aaron, tahdotte päästää kansan vapaaksi työstään? Menkää kantamaan taakkojanne.“

5. Farao sanoi vielä: “Muutenkin maassa on liian paljon väkeä, ja te vielä haluatte heidän lopettavan työnsä!“

 

Farao koventaa pakkotyötä

 

6. Sinä päivänä farao antoi kansan orjapiiskureille ja johtomiehille tämän käskyn:

7. “Te ette saa enää antaa kansalle olkia tiilien tekemistä varten niin kuin ennen. Menkööt itse keräämään itselleen oljet.

8. Teidän on kuitenkin pantava heidän tehtäväkseen sama tiilimäärä, jonka he ovat ennenkin tehneet, ettekä saa vähentää sitä. He ovat näet laiskoja, sen tähden he huutavat: ’Menkäämme uhraamaan Jumalallemme!’

9. Tehtäköön miesten työ raskaammaksi, niin että heillä olisi siinä tekemistä eivätkä he välittäisi valhepuheista.“

10. Kansan orjapiiskurit ja johtomiehet lähtivät ja sanoivat kansalle: “Näin sanoo farao: ’Minä en anna teille enää olkia.

11. Teidän on itse mentävä ja hankittava itsellenne olkia mistä vain löydätte. Työmääräänne ei kuitenkaan vähennetä.’“

12. Silloin kansa hajaantui ympäri Egyptin maata keräämään kuivaa ruohoa olkien sijaan.

13. Orjapiiskurit kiirehtivät heitä ja sanoivat: “Tehkää työnne valmiiksi, kunkin päivän urakka päivälleen, niin kuin silloin, kun saitte olkia.“

14. Faraon orjapiiskurit löivät johtomiehiä, jotka he olivat asettaneet israelilaisille, ja sanoivat: “Miksi ette ole saaneet valmiiksi urakkaanne tiilien teossa eilen ettekä tänään?“

15. Israelilaisten johtomiehet menivät valittamaan faraolle ja sanoivat: “Minkä tähden teet näin palvelijoillesi? Olkia ei meille anneta, mutta kuitenkin palvelijoillesi sanotaan: ’Tehkää työnne’, ja palvelijoitasi piestään, vaikka syy on oman kansasi.“

17. Mutta farao vastasi: “ Laiskoja te olette, laiskoja! Siksi te sanotte: ’Menkäämme uhraamaan Herralle.’

18. Menkää työhönne siitä! Teille ei anneta olkia, mutta määrätty tiilimäärä teidän on luovutettava.“

19. Israelilaisten johtomiehet huomasivat joutuneensa vaikeuksiin, kun heille sanottiin: “Ette saa mitään vähennystä päivittäiseen tiilimääräänne.“

20. Kun he lähtivät faraon luota, he kohtasivat Mooseksen ja Aaronin, jotka seisoivat odottamassa heitä.

21. He sanoivat näille: “Nähköön Herra teidän tekonne ja tuomitkoon, sillä te olette saaneet faraon ja hänen palvelijansa inhoamaan meitä ja antaneet heidän käteensä miekan, jolla surmata meidät.“

22. Mooses palasi Herran luo ja sanoi: “Herra, miksi olet tehnyt pahaa tälle kansalle? Miksi olet lähettänyt minut?

23. Siitä asti kun minä menin faraon luo puhumaan sinun nimessäsi, hän on tehnyt pahaa tälle kansalle, etkä sinä suinkaan ole vapauttanut kansaasi.“

 

6. luku

 

Jumala ilmoittaa nimensä Herra

1. Mutta Herra vastasi Moosekselle: “Nyt saat nähdä, mitä minä teen faraolle. Väkevän käden pakottamana hän tulee näet päästämään israelilaiset, ja väkevän käden pakottamana hän karkottaa heidät maastaan.“

2. Jumala puhui Moosekselle: “Minä olen Herra.

3. Minä olen ilmestynyt Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille Kaikkivaltiaana Jumalana[8], mutta nimelläni Herra[9] en ole tehnyt itseäni heille tunnetuksi.

4. Olen myös tehnyt heidän kanssaan liiton antaakseni heille Kanaanin maan, sen maan, jossa he asuivat muukalaisina.

5. Minä olen myös kuullut israelilaisten vaikeroivan, kun egyptiläiset orjuuttavat heitä, ja minä muistan liittoni.

6. Sano siis israelilaisille: ’Minä olen Herra. Minä vien teidät pois Egyptin sorron alta, vapautan teidät orjuudesta ja lunastan teidät ojennetun käsivarteni ja suurten tuomioiden voimalla.

7. Minä otan teidät omaksi kansakseni ja olen teidän Jumalanne, ja te tulette tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka vien teidät pois Egyptin sorron alta.

8. Minä vien teidät siihen maahan, jonka olen kättä kohottaen vannonut antavani Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille. Minä annan sen perinnöksi teille. Minä olen Herra.’“

9. Mooses puhui tämän israelilaisille, mutta he eivät kuunnelleet Moosesta tuskaantumisensa ja raskaan orjuutensa tähden.

10. Sitten Herra puhui Moosekselle:

11. “Mene ja puhu faraolle, Egyptin kuninkaalle, että hän päästäisi israelilaiset maastaan.“

12. Mutta Mooses puhui Herralle: “Eivät edes israelilaiset kuunnelleet minua, kuinka sitten farao kuuntelisi? Minähän olen taitamaton puhuja[10].“

13. Mutta Herra puhui Moosekselle ja Aaronille ja käski heidän mennä israelilaisten ja faraon, Egyptin kuninkaan, luo ja viedä israelilaiset pois Egyptin maasta.

 

Mooseksen ja Aaronin sukuluettelot

 

14. Nämä ovat israelilaisten perhekuntien päämiehet: Israelin esikoisen Ruubenin pojat olivat Hanok ja Pallu, Hesron ja Karmi. Nämä ovat Ruubenin suvut.

15. Simeonin pojat olivat Jemuel, Jaamin, Oohad, Jaakin, Soohar ja Saul, kanaanilaisen naisen poika. Nämä ovat Simeonin suvut.

16. Nämä ovat Leevin poikien nimet heidän sukuluetteloidensa mukaan: Geerson, Kehat ja Merari. Leevin elinaika oli satakolmekymmentäseitsemän vuotta.

17. Geersonin pojat, sukujensa mukaan, olivat Libni ja Simei.

18. Kehatin pojat olivat Amram, Jishar, Hebron ja Ussiel. Kehatin elinaika oli satakolmekymmentäkolme vuotta.

19. Merarin pojat olivat Mahli ja Muusi. Nämä ovat Leevin suvut sukuluetteloidensa mukaan.

20. Amram otti vaimokseen tätinsä Jookebedin, ja tämä synnytti hänelle Aaronin ja Mooseksen. Amramin elinaika oli satakolmekymmentäseitsemän vuotta.

21. Jisharin pojat olivat Koorah, Nefeg ja Sikri.

22. Ussielin pojat olivat Miisael, Elsafan ja Sitri.

23. Aaron otti vaimoksensa Eliseban, Amminadabin tyttären, Nahsonin sisaren, ja tämä synnytti hänelle Naadabin, Abihun, Eleasarin ja Iitamarin.

24. Koorahin pojat olivat Assir, Elkana ja Abiasaf. Nämä ovat koorahilaisten suvut.

25. Eleasar, Aaronin poika, otti itselleen vaimon Puutielin tyttäristä, ja tämä synnytti hänelle Piinehaksen. Nämä ovat leeviläisten perhekuntien päämiehet suvuittain.

26. Nämä olivat Aaron ja Mooses, joille Herra sanoi: “Viekää israelilaiset pois Egyptin maasta osastoittain.“

27. He, Mooses ja Aaron, sanoivat faraolle, Egyptin kuninkaalle, vievänsä israelilaiset pois Egyptistä.

 

Aaronin sauva

 

28. Niihin aikoihin kun Herra puhui Moosekselle Egyptin maassa,

29. hän sanoi tälle: “Minä olen Herra. Puhu faraolle, Egyptin kuninkaalle, kaikki mitä minä sinulle puhun.“

30. Mutta Mooses vastasi Herran edessä: “Minähän olen taitamaton puhuja, kuinka siis farao kuuntelisi minua?“

 

7. luku

1. Herra sanoi Moosekselle: “Katso, minä olen asettanut sinut jumalaksi faraolle, ja veljesi Aaron on sinun profeettasi.

2. Puhu sinä kaikki mitä minä käsken sinun puhua, ja veljesi Aaron puhukoon faraolle, että tämä päästäisi israelilaiset maastaan.

3. Minä puolestani paadutan faraon sydämen, ja vaikka teen monia ihmeitäni ja tunnustekojani Egyptin maassa,

4. farao ei kuule teitä. Sitten minä ojennan käteni Egyptiä vastaan ja vien suurten tuomioiden voimalla sotajoukkoni, kansani, israelilaiset, pois Egyptin maasta.

5. Egyptiläiset tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä ojennan käteni Egyptiä vastaan ja vien israelilaiset pois heidän keskeltään.“

6. Mooses ja Aaron tekivät aivan niin kuin Herra oli heitä käskenyt.

7. Mooses oli kahdeksankymmenen vuoden ikäinen ja Aaron kahdeksankymmenenkolmen, kun he puhuivat faraolle.

8. Sitten Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille:

9. “Kun farao sanoo teille: ’Tehkää tunnustekonne’, sano sinä Aaronille: ’Ota sauvasi ja heitä se faraon eteen, niin se muuttuu käärmeeksi.’“

10. Mooses ja Aaron menivät faraon luo ja tekivät niin kuin Herra oli käskenyt. Aaron heitti sauvansa faraon ja hänen palvelijoidensa eteen, ja se muuttui käärmeeksi.

11. Silloin farao kutsui maansa viisaat ja noidat, ja nämä Egyptin tietäjät tekivät loitsuillaan samoin:

12. he heittivät kukin sauvansa maahan, ja ne muuttuivat käärmeiksi. Mutta Aaronin sauva nieli heidän sauvansa.

13. Faraon sydän pysyi kuitenkin taipumattomana, niin kuin Herra oli sanonut, eikä hän kuunnellut Moosesta ja Aaronia.

 

Ensimmäinen vitsaus: veri

 

14. Sitten Herra sanoi Moosekselle: “Faraon sydän on kovettunut, ja hän kieltäytyy päästämästä kansaa.

15. Mene faraon luo huomenaamuna, kun hän menee veden ääreen. Asetu Niilin rannalle kohdataksesi hänet ja ota käteesi sauva, joka muuttui käärmeeksi.

16. Sano hänelle: ’Herra, heprealaisten Jumala, on lähettänyt minut sinun luoksesi ja käskenyt sanoa: Päästä minun kansani, että se voisi palvella minua autiomaassa. Tähän asti sinä et ole totellut.

17. Herra sanoo näin: Tästä tulet tietämään, että minä olen Herra. Pane merkille: minä lyön kädessäni olevalla sauvalla virran vettä, ja se muuttuu vereksi.

18. Kalat, jotka ovat Niilissä, kuolevat, ja virta rupeaa haisemaan niin, että egyptiläisiä inhottaa juoda virran vettä.’“

19. Sitten Herra puhui Moosekselle: “Sano Aaronille: ’Ota sauvasi ja ojenna kätesi Egyptin vetten yli, sen jokien, virtojen ja lammikkojen sekä kaikkien vesialtaiden yli, että ne muuttuisivat vereksi, että verta olisi kaikkialla Egyptin maassa, sekä puisissa että kivisissä astioissa.’“

20. Mooses ja Aaron tekivät niin kuin Herra oli käskenyt. Mooses nosti sauvan ja löi Niilin vettä faraon ja hänen palvelijoidensa nähden, ja kaikki virran vesi muuttui vereksi.

21. Virran kalat kuolivat, ja virta haisi niin, etteivät egyptiläiset voineet juoda sen vettä. Verta tuli kaikkialle Egyptin maahan.

22. Egyptin noidat tekivät loitsuillaan samoin. Faraon sydän pysyi taipumattomana, niin kuin Herra oli sanonut, eikä hän kuunnellut Moosesta ja Aaronia.

23. Sitten farao kääntyi ja palasi kotiinsa eikä välittänyt tästäkään.

24. Kaikki egyptiläiset kaivoivat Niilin ympäriltä vettä juodakseen, sillä he eivät voineet juoda virran vettä.

 

Toinen vitsaus: sammakot

 

25. Oli kulunut seitsemän päivää siitä, kun Herra oli lyönyt Niiliä.

26. Sitten Herra sanoi Moosekselle: “Mene faraon luo ja sano hänelle: ’Näin sanoo Herra: Päästä minun kansani palvelemaan minua.

27. Jos kieltäydyt päästämästä, niin tiedä, että minä lyön sammakkovitsauksella koko aluettasi.

28. Niili on vilisevä sammakoita, jotka nousevat maalle. Ne tulevat taloosi, makuuhuoneeseesi ja vuoteeseesi sekä palvelijoidesi taloihin ja kansasi sekaan, leivinuuneihisi ja taikinakaukaloihisi

29. ja hyppivät sekä sinun että kansasi ja kaikkien palvelijoidesi päälle.’“

 

8. luku

 

1. Herra sanoi Moosekselle: “Sano Aaronille: ’Ojenna kätesi sauvoineen jokien, virtojen ja lammikkojen yli ja nostata sammakoita Egyptin maahan.’“

2. Niin Aaron ojensi kätensä Egyptin vetten yli, ja sammakot nousivat ja peittivät Egyptin maan.

3. Myös noidat tekivät loitsuillaan samoin ja nostattivat sammakoita Egyptin maahan.

4. Silloin farao kutsui Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: “Pyytäkää Herraa ottamaan pois sammakot vaivaamasta minua ja kansaani, niin minä päästän kansan uhraamaan Herralle.“

5. Mooses sanoi faraolle: “Suo minulle se kunnia, että sanot, milloin minun on rukoiltava sinun, palvelijoidesi ja kansasi puolesta, että sammakot häviävät luotasi ja taloistasi ja niitä jää ainoastaan Niiliin.“

6. Farao vastasi: “Huomenna.“ Mooses sanoi: “Tapahtukoon niin kuin sanoit, että tietäisit, ettei kukaan ole Herran, meidän Jumalamme, vertainen.

7. Sammakot katoavat luotasi, taloistasi sekä palvelijoidesi ja kansasi luota, ja niitä jää ainoastaan Niiliin.“

8. Mooses ja Aaron lähtivät faraon luota, ja Mooses huusi Herran puoleen sammakkovitsauksen vuoksi, jonka hän oli pannut faraon vaivaksi.

9. Herra teki Mooseksen sanan mukaan, ja sammakot kuolivat taloista, pihoilta ja kedoilta.

10. Egyptiläiset kokosivat niitä läjittäin, ja maa rupesi haisemaan.

11. Farao näki, että vitsaus oli hellittänyt, mutta hänen sydämensä pysyi taipumattomana, niin kuin Herra oli sanonut. Farao ei kuunnellut Moosesta ja Aaronia.

 

Kolmas vitsaus: syöpäläiset

 

12. Sitten Herra sanoi Moosekselle: “Sano Aaronille: ’Ojenna sauvasi ja lyö maan tomua, niin siitä tulee syöpäläisiä koko Egyptin maahan.’“

13. He tekivät niin. Aaron ojensi kätensä ja sauvansa ja löi maan tomua, ja syöpäläisiä tuli ihmisten ja karjan kimppuun. Kaikki maan tomu muuttui syöpäläisiksi koko Egyptin maassa.

14. Myös noidat yrittivät saada loitsuillaan syntymään syöpäläisiä, mutta eivät kyenneet. Syöpäläiset olivat ihmisten ja karjan kimpussa.

15. Silloin noidat sanoivat faraolle: “Tämä on Jumalan sormi.“ Mutta faraon sydän pysyi taipumattomana, niin kuin Herra oli sanonut, eikä hän kuunnellut heitä.

 

Neljäs vitsaus: paarmat

 

16. Sen jälkeen Herra sanoi Moosekselle: “Nouse varhain aamulla ja asetu faraon eteen, kun hän menee veden ääreen, ja sano hänelle: ’Näin sanoo Herra: Päästä kansani palvelemaan minua,

17. sillä jos sinä et päästä minun kansaani, niin tiedä, että minä lähetän paarmoja sinun, palvelijoidesi ja kansasi kimppuun sekä taloihisi. Silloin egyptiläisten talot ja jopa se maa, jonka päällä ne ovat, tulevat paarmoja täyteen.

18. Sinä päivänä minä eristän Goosenin maan, jossa kansani asuu, eikä sinne tule paarmoja, että tietäisit, että minä olen Herra maan päällä.

19. Minä asetan lunastuksen erotukseksi oman kansani ja sinun kansasi välille. Tämä merkki ilmaantuu huomenna.’“

20. Herra teki näin, ja paarmoja tuli sakeasti faraon ja hänen palvelijoidensa taloihin ja koko Egyptin maahan, ja niistä tuli maan turmio.

21. Silloin farao kutsutti Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: “Menkää ja uhratkaa Jumalallenne tässä maassa.“

22. Mutta Mooses sanoi: “Ei ole oikein tehdä niin, sillä me uhraamme Herralle, Jumalallemme, sellaista mikä on egyptiläisten mielestä inhottavaa. Jos me uhraamme egyptiläisten nähden heidän inhoamiaan uhreja, niin eivätkö he kivitä meitä?

23. Me tahdomme mennä kolmen päivän matkan autiomaahan ja uhrata Herralle, Jumalallemme, sen mukaisesti kuin hän meille sanoo.“

24. Farao sanoi: “Minä päästän teidät autiomaahan uhraamaan Herralle, Jumalallenne, mutta älkää menkö kovin kauas. Rukoilkaa minun puolestani.“

25. Mooses vastasi: “Kun olen lähtenyt luotasi, minä rukoilen Herraa, ja paarmat häviävät huomenna faraon, hänen palvelijoidensa ja hänen kansansa kimpusta. Kunpa vain farao ei enää pettäisi, niin ettei päästäkään kansaa uhraamaan Herralle.“

26. Sitten Mooses lähti faraon luota ja rukoili Herraa.

27. Herra teki niin kuin Mooses oli sanonut. Hän poisti paarmat sekä faraon että hänen palvelijoidensa ja kansansa kimpusta, eikä niitä jäänyt ainoatakaan.

28. Mutta farao kovetti sydämensä tälläkin kerralla eikä päästänyt kansaa.

 

9. luku

 

Viides vitsaus: karjarutto

1. Herra sanoi jälleen Moosekselle: “Mene faraon luo ja puhu hänelle: Näin sanoo Herra, heprealaisten Jumala: ’Päästä kansani palvelemaan minua.

2. Sillä jos sinä kieltäydyt päästämästä heitä ja pidätät heitä yhä,

3. Herran käsi lyö hyvin pahalla rutolla ulkona olevaa karjaasi: hevosia, aaseja, kameleita, nautoja ja lampaita.

4. Hän tekee kuitenkin eron israelilaisten karjan ja egyptiläisten karjan välillä, eikä yksikään israelilaisten eläimistä kuole.

5. Herra on asettanut määräajan ja sanonut: Huomenna Herra tekee näin Egyptin maassa.’“

6. Seuraavana päivänä Herra teki niin. Kaikki Egyptin karja kuoli, mutta israelilaisten karjasta ei kuollut ainoatakaan.

7. Farao lähetti tiedustelemaan asiaa, ja todellakin, israelilaisten karjasta ei ollut kuollut ainoatakaan. Mutta faraon sydän kovettui, eikä hän päästänyt kansaa.

 

Kuudes vitsaus: märkäpaiseet

 

8. Sitten Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: “Ottakaa kouranne täyteen nokea uunista, ja Mooses viskatkoon sen taivasta kohti faraon silmien edessä.

9. Se muuttuu pölyksi, joka peittää koko Egyptin maan, ja siitä tulee paiseita ja märkiviä rakkuloita ihmisiin ja karjaan kaikkialla Egyptin maassa.“

10. He ottivat nokea uunista, asettuivat seisomaan faraon eteen, ja Mooses viskasi nokea taivasta kohti. Silloin tuli paiseita ja märkiviä rakkuloita ihmisiin ja karjaan.

11. Paiseiden tähden eivät noidatkaan voineet kestää Mooseksen edessä, sillä paiseita oli noidissa samoin kuin kaikissa egyptiläisissä.

12. Mutta Herra paadutti faraon sydämen, eikä tämä kuunnellut Moosesta ja Aaronia. Niinhän Herra oli Moosekselle sanonutkin.

 

Seitsemäs vitsaus: rakeet

 

13. Sitten Herra sanoi Moosekselle: “Nouse varhain aamulla, asetu faraon eteen ja sano hänelle: ’Näin sanoo Herra, heprealaisten Jumala: Päästä kansani palvelemaan minua.

14. Sillä tällä kertaa minä lähetän kaikki vitsaukseni sinuun itseesi sekä palvelijoihisi ja kansaasi, että tietäisit, ettei ole ketään vertaistani koko maan päällä.

15. Olisinhan jo voinut ojentaa käteni ja lyödä sinua ja kansaasi rutolla niin, että olisit kokonaan hävinnyt maan päältä,

16. mutta sitä varten minä olen nostanut sinut esiin, että näyttäisin sinussa voimani ja että nimeäni julistettaisiin kaikkialla maan päällä.

17. Yhä sinä vain korotat itsesi kansaani vastaan etkä päästä heitä!

18. Mutta huomenna tähän aikaan minä tuon hyvin ankaran raesateen, jonka kaltaista ei Egyptissä ole ollut sen perustamispäivästä tähän asti.

19. Lähetä siis nyt viemään suojaan karjasi ja kaikki, mitä sinulla on ulkona. Kaikkien ihmiset ja eläimet, jotka ovat ulkona ja joita ei ole koottu sisälle, joutuvat raesateeseen ja kuolevat.’“

20. Ne faraon palvelijat, jotka pelkäsivät Herran sanaa, toimittivat silloin palvelijansa ja karjansa suojaan.

21. Sen sijaan ne, jotka eivät välittäneet Herran sanasta, jättivät palvelijansa ja karjansa ulos.

22. Herra sanoi Moosekselle: “Ojenna kätesi taivasta kohti, niin raesade tulee koko Egyptin maan, ihmisten, karjan ja kaikkien kedon kasvien päälle.“

23. Mooses ojensi sauvansa taivasta kohti, ja Herra antoi ukkostaa ja sataa rakeita, ja tuli iski maahan. Näin Herra antoi sataa rakeita Egyptin maan päälle.

24. Satoi rakeita, ja tuli leimus raesateen keskellä. Se oli hyvin ankara. Sellaista ei ollut ollut koko Egyptin maassa sinä aikana, kun egyptin kansa oli ollut olemassa.

25. Rakeet surmasivat kaikki ulkona olevat ihmiset ja karjan koko Egyptin maassa. Ne löivät maahan myös kaikki maan kasvit ja pirstoivat kaikki kedon puut.

26. Ainoastaan Goosenin maassa, jossa israelilaiset asuivat, ei ollut raesadetta.

27. Silloin farao lähetti kutsumaan Mooseksen ja Aaronin ja sanoi heille: “Tällä kertaa minä olen tehnyt syntiä. Herra on vanhurskas, mutta minä ja kansani olemme jumalattomia.

28. Rukoilkaa Herraa, sillä on jo ollut aivan tarpeeksi Jumalan ukkosta ja rakeita. Minä päästän teidät, eikä teidän tarvitse enää viipyä täällä.“

29. Mooses vastasi hänelle: “Kun lähden kaupungista, ojennan käteni Herran puoleen. Silloin ukkonen lakkaa, eikä rakeita enää tule, jotta tietäisit, että maa kuuluu Herralle.

30. Mutta minä kyllä tiedän, ettet sinä eivätkä sinun palvelijasi vieläkään pelkää Herraa Jumalaa.“

31. Pellava ja ohra tuhoutuivat, sillä ohra oli tekemässä tähkää ja pellava nupullaan,

32. mutta vehnä ja vaivaisvehnä eivät tuhoutuneet, sillä ne valmistuvat myöhemmin.

33. Mooses lähti faraon luota kaupungista ja ojensi kätensä Herran puoleen. Silloin ukkonen ja rakeet lakkasivat eikä maassa enää satanut.

34. Kun farao näki, että sade, rakeet ja ukkonen lakkasivat, hän teki jälleen syntiä. Sekä hän että hänen palvelijansa kovettivat sydämensä.

35. Näin faraon sydän pysyi taipumattomana eikä hän päästänyt israelilaisia, niin kuin Herra oli Mooseksen kautta sanonutkin.

 

10. luku

 

Kahdeksas vitsaus: heinäsirkat

1. Sitten Herra sanoi Moosekselle: “Mene faraon luo. Minä olen paaduttanut hänen sydämensä ja hänen palvelijoidensa sydämet tehdäkseni nämä tunnustekoni heidän keskellään

2. ja jotta sinä kertoisit lapsillesi ja lastesi lapsille siitä, mitä minä olen tehnyt Egyptissä, sekä tunnusteoistani, jotka olen tehnyt heidän keskellään. Näin te tulette tietämään, että minä olen Herra.“

3. Mooses ja Aaron menivät faraon luo ja sanoivat hänelle: “Näin sanoo Herra, heprealaisten Jumala: Kuinka kauan sinä kieltäydyt nöyrtymästä minun edessäni? Päästä minun kansani palvelemaan minua.

4. Sillä jos sinä kieltäydyt päästämästä kansaani, niin tiedä, että minä tuon huomenna alueellesi heinäsirkkoja.

5. Ne peittävät maan pinnan niin, ettei maata voi nähdä. Ne syövät loput siitä, mikä teille jäi jäljelle rakeilta, ja kaikki kedolla kasvavat puunne.

6. Heinäsirkat täyttävät talosi, kaikkien palvelijoidesi talot ja koko Egyptin talot niin, etteivät isäsi eivätkä esi-isäsi ole sellaista nähneet Egyptin maahan tulonsa päivästä tähän päivään asti.“ Sitten Mooses kääntyi ja lähti faraon luota.

7. Faraon palvelijat sanoivat herralleen: “Kuinka kauan tämä mies saa olla ansana meille? Päästä nämä ihmiset palvelemaan Herraa, Jumalaansa. Etkö vielä tiedä, että Egypti on tuhoutunut?“

8. Mooses ja Aaron tuotiin takaisin faraon luo, ja farao sanoi heille: “Menkää ja palvelkaa Herraa, Jumalaanne. Mutta ketkä menevät?“

9. Mooses vastasi: “Me menemme kaikki, nuoret ja vanhat. Me menemme poikinemme ja tyttärinemme, lampainemme ja nautoinemme, sillä meillä on Herran juhla.“

10. Farao sanoi heille: “Olkoon siis Herra teidän kanssanne, jos minä nyt ensin päästän teidät ja teidän lapsenne. Katsokaakin, ettei teillä ole paha mielessä!

11. Ei käy. Menkää sen sijaan te miehet ja palvelkaa Herraa, sitähän te olette pyytäneetkin.“ Ja farao ajoi heidät pois edestään.

12. Sitten Herra sanoi Moosekselle: “Ojenna kätesi Egyptin maan ylle, että sinne tulisi heinäsirkkoja. Syökööt kaikki maan kasvit, kaiken, mitä on rakeilta jäänyt.“

13. Mooses ojensi sauvansa Egyptin maan ylle, ja Herra ohjasi itätuulen puhaltamaan yli maan koko sen päivän ja koko yön. Aamuun mennessä itätuuli oli tuonut heinäsirkat.

14. Heinäsirkkoja tuli koko Egyptin maahan, ja niitä laskeutui hyvin paljon koko Egyptin alueelle. Niin paljon heinäsirkkoja ei ole ollut koskaan sitä ennen eikä ole sen jälkeenkään tullut.

15. Ne peittivät koko maan näkyvistä, niin että maa tuli mustaksi, ja söivät kaikki maan kasvit ja kaikki puiden hedelmät, jotka olivat jääneet jäljelle rakeilta. Koko Egyptin maahan ei jäänyt jäljelle mitään vihantaa, ei puihin eikä kedon kasveihin.

16. Silloin farao kutsui kiireesti Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: “Minä olen tehnyt syntiä Herraa, teidän Jumalaanne, ja teitä vastaan.

17. Nyt minä pyydän: antakaa syntini anteeksi vielä tämän kerran ja rukoilkaa Herraa, Jumalaanne, että hän ottaisi pois päältäni vielä tämän tappavan vitsauksen.“

18. Mooses lähti faraon luota ja rukoili Herraa.

19. Niin Herra käänsi tuulen hyvin kovaksi länsituuleksi. Se vei heinäsirkat mukanaan ja painoi ne Kaislamereen. Koko Egyptin alueelle ei jäänyt yhtään heinäsirkkaa.

20. Mutta Herra paadutti faraon sydämen, eikä farao päästänyt israelilaisia.

 

Yhdeksäs vitsaus: pimeys

 

21. Sitten Herra sanoi Moosekselle: “Ojenna kätesi taivasta kohti, niin Egyptin maahan tulee pimeys, käsin kosketeltava pimeys.

22. Mooses ojensi kätensä taivasta kohti, ja koko Egyptin maahan tuli synkkä pimeys kolmeksi päiväksi.

23. Kukaan ei voinut nähdä toistaan eikä kukaan noussut paikoiltaan kolmeen päivään, mutta kaikkien israelilaisten asuinalueilla oli valoisaa.

24. Farao kutsui taas Mooseksen ja sanoi: “Menkää ja palvelkaa Herraa. Myös lapsenne lähtekööt mukananne. Ainoastaan lampaanne ja karjanne jääkööt tänne.“

25. Mutta Mooses sanoi: “Sinun on annettava mukaamme myös teurasuhrit ja polttouhrit, että voimme uhrata Herralle, Jumalallemme.

26. Karjamme on myös tultava kanssamme - sorkkaakaan ei saa jäädä. Karjasta me näet otamme uhrit palvellaksemme Herraa, Jumalaamme. Me emme itsekään tiedä, kuinka meidän on palveltava Herraa, ennen kuin saavumme sinne.“

27. Mutta Herra paadutti faraon sydämen, eikä farao suostunut päästämään israelilaisia.

28. Farao sanoi Moosekselle: “Mene pois luotani ja pidä huoli siitä, ettet enää tule näkyvilleni, sillä sinä päivänä, jona tulet näkyvilleni, sinun on kuoltava.“

29. Mooses vastasi: “Aivan oikein sanoit. Minä en tule enää näkyvillesi.“

 

11. luku

 

Viimeinen vitsaus ilmoitetaan

1. Sitten Herra sanoi Moosekselle: “Minä lyön vielä yhdellä vitsauksella faraota ja Egyptiä. Sen jälkeen hän päästää teidät täältä, ja päästäessään teidät hän karkottamalla karkottaa teidät täältä viimeistä myöten.

2. Sano siis nyt kansalle, että he, jokainen mies ja nainen, pyytäisivät naapuriltaan hopea- ja kultaesineitä.“

3. Herra oli antanut kansan päästä egyptiläisten suosioon, ja myös Mooses oli Egyptin maassa hyvin suuressa arvossa pidetty mies, niin faraon palvelijoiden kuin kansan silmissä.

4. Mooses sanoi: “Näin sanoo Herra: ’Puoliyön aikaan minä lähden kulkemaan Egyptin maan halki,

5. ja kaikki esikoiset Egyptin maassa kuolevat, valtaistuimellaan istuvan faraon esikoisesta käsikivien ääressä olevan orjattaren esikoiseen asti, ja myös kaikki karjan esikoiset.

6. Koko Egyptin maassa kuuluu silloin kova valitushuuto, jonka kaltaista ei ole koskaan ollut eikä tule olemaan.

7. Mutta kenellekään israelilaiselle ei koirakaan murise, ei ihmiselle eikä eläimelle. Tästä te tiedätte, että Herra tekee erotuksen Egyptin ja Israelin välillä.’

8. Kaikki nämä palvelijasi tulevat minun luokseni, heittäytyvät eteeni ja sanovat: ’Lähde pois, sinä ja koko kansa, joka sinua seuraa.’ Sen jälkeen minä lähden.“ Sitten Mooses lähti faraon luota vihasta hehkuen.

9. Mutta Herra sanoi Moosekselle: “Farao ei kuule teitä, jotta paljon ihmeitäni tapahtuisi Egyptin maassa.“

10. Mooses ja Aaron olivat tehneet kaikki nämä ihmeet faraon edessä, mutta Herra paadutti faraon sydämen, eikä tämä päästänyt israelilaisia maastaan.

 

12. luku

 

Pääsiäinen

1. Sen jälkeen Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille Egyptin maassa näin:

2. “Olkoon tämä kuukausi teille kuukausista ensimmäinen. Sen tulee olla teille vuoden ensimmäinen kuukausi.

3. Puhukaa koko Israelin seurakunnalle näin: Tämän kuun kymmenentenä päivänä jokaisen miehen on otettava itselleen karitsa perhekuntaansa varten, yksi karitsa jokaiseen kotiin.

4. Mutta jos perhe on liian pieni syömään koko karitsaa, ottakoon perheenpää yhteisen karitsan lähimmän naapurinsa kanssa henkilöluvun mukaan. Karitsaa kohti on oltava niin monta henkeä, että voitte sen syödä.

5. Karitsanne pitää olla virheetön, vuoden ikäinen uros. Ottakaa se lampaista tai vuohista.

6. Pitäkää se erillään tämän kuun neljänteentoista päivään, ja koko Israelin seurakunta teurastakoon sen iltahämärissä.

7. Heidän tulee ottaa sen verta ja sivellä sitä ovenkamanaan ja molempiin ovenpieliin niissä taloissa, joissa he sitä syövät.

8. Liha on syötävä sinä yönä. Se on syötävä tulessa paistettuna, happamattoman leivän ja katkerien yrttien kera.

9. Älkää syökö siitä mitään raakana tai vedessä keitettynä, vaan syökää se tulessa paistettuna päineen, jalkoineen ja sisälmyksineen.

10. Älkää myöskään jättäkö siitä mitään aamuksi, vaan polttakaa tulessa se, mitä siitä jää aamuksi jäljelle.

11. Syökää se näin: vyö vyötäisillänne, kengät jalassanne, sauva kädessänne. Teidän on syötävä se kiireesti. Se on Herran pääsiäisuhri.

12. Minä kuljen sinä yönä halki Egyptin maan ja surmaan kaikki esikoiset Egyptin maassa, sekä ihmisten että eläinten. Minä tuomitsen kaikki Egyptin jumalat. Minä olen Herra.

13. Veri taloissa, joissa te olette, on merkkinä teistä. Kun näen veren, minä menen ohitsenne, eikä tuhoava vitsaus osu teihin, kun minä rankaisen Egyptin maata.

14. Olkoon tämä päivä teille muistopäivä. Viettäkää sitä Herran juhlana; juhlikaa sitä sukupolvesta sukupolveen ikuisen säädöksen mukaan.

15. Syökää happamatonta leipää seitsemän päivää. Poistakaa jo ensimmäisenä päivänä hapantaikina taloistanne, sillä jokainen, joka syö hapanta leipää ensimmäisen ja seitsemännen päivän välisenä aikana, on poistettava Israelista.

16. Pitäkää ensimmäisenä päivänä pyhä kokous. Myös seitsemäntenä päivänä pitäkää pyhä kokous. Niinä päivinä älköön tehtäkö mitään työtä. Ainoastaan se valmistettakoon, mitä kukin tarvitsee syödäkseen.

17. Viettäkää happamattoman leivän juhlaa, sillä juuri tänä samana päivänä minä vein teidän joukkonne pois Egyptin maasta. Viettäkää siis tätä päivää sukupolvesta sukupolveen ikuisen säädöksen mukaan.

18. Syökää happamatonta leipää ensimmäisen kuun neljännentoista päivän illasta saman kuun kahdennenkymmenennenyhdennen päivän iltaan asti.

19. Seitsemään päivään taloistanne ei saa löytyä hapantaikinaa, sillä jokainen, joka syö hapanta leipää, on poistettava Israelin kansasta, olipa hän muukalainen tai maan kansalainen.

20. Älkää syökö mitään hapanta. Syökää happamatonta leipää, missä ikinä asuttekin.“

21. Mooses kutsui kaikki Israelin vanhimmat ja sanoi heille: “Valitkaa ja ottakaa erilleen lammas, kukin perhekuntaanne varten, ja teurastakaa se pääsiäisuhrina.

22. Ottakaa sitten iisoppikimppu, kastakaa se maljassa olevaan vereen ja sivelkää sitä ovenkamanaan ja molempiin ovenpieliin. Kukaan teistä ei saa lähteä ulos talonsa ovesta ennen aamua.

23. Herra kulkee näet lyömässä vitsauksella egyptiläisiä, mutta kun hän näkee veren ovenkamanassa ja molemmissa ovenpielissä, hän menee sen oven ohi eikä salli tuhoojan tulla taloihinne lyömään teitä vitsauksella.

24. Noudattakaa tätä säädöstä ikuisesti, sekä te että teidän lapsenne.

25. Kun tulette maahan, jonka Herra teille antaa, niin kuin hän on sanonut, palvelkaa häntä näin[11].

26. Kun sitten lapsenne kysyvät teiltä, mitä tämä palvelus teille merkitsee,

27. vastatkaa näin: ’Tämä on pääsiäisuhri Herralle, joka meni israelilaisten talojen ohi Egyptissä. Hän löi egyptiläisiä vitsauksella mutta säästi meidän kotimme.'“ Silloin kansa kumartui maahan palvomaan Herraa.

28. Israelilaiset lähtivät pois ja tekivät niin kuin Herra oli käskenyt Moosesta ja Aaronia. He tekivät juuri niin.

 

Kymmenes vitsaus: Egyptin esikoisten surma

 

29. Puolenyön aikaan tapahtui, että Herra surmasi kaikki esikoiset Egyptin maassa, valtaistuimellaan istuvan faraon esikoisesta vankikuopassa olevan vangin esikoiseen asti, ja myös kaikki karjan esikoiset.

30. Niinpä farao, kaikki hänen palvelijansa ja kaikki egyptiläiset nousivat yöllä, ja Egyptissä alkoi kova valitushuuto, sillä ei ollut yhtään kotia, jossa ei ollut kuollutta.

31. Farao kutsui yöllä Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: “Nouskaa ja lähtekää pois minun kansani keskuudesta, sekä te että muut israelilaiset. Menkää ja palvelkaa Herraa, niin kuin olette puhuneet.

32. Ottakaa mukaan myös lampaanne, vuohenne ja nautanne, niin kuin olette puhuneet, ja menkää. Siunatkaa myös minua.“

33. Ajaessaan israelilaisia maasta pois egyptiläiset painostivat näitä kiirehtimään. Egyptiläiset sanoivat: “Me kuolemme kaikki.“

34. Kansa otti taikinansa, ennen kuin se oli hapannut, ja kantoi taikinakaukalonsa viittoihin käärittyinä olkapäillään.

35. Israelilaiset olivat tehneet Mooseksen sanan mukaan ja pyytäneet egyptiläisiltä hopea- ja kultaesineitä sekä vaatteita.

36. Herra oli antanut kansan päästä egyptiläisten suosioon, niin että nämä suostuivat heidän pyyntöönsä, ja he veivät saalista egyptiläisiltä.

 

Israel lähtee Egyptistä

 

37. Israelilaiset, noin kuusisataatuhatta jalkamiestä vaimoineen ja lapsineen, lähtivät liikkeelle ja kulkivat Ramseksesta Sukkotiin.

38. Heidän mukanaan meni myös paljon sekakansaa sekä lampaita, vuohia ja nautoja hyvin suurina laumoina.

39. He leipoivat happamattomia leipiä Egyptistä tuomastaan taikinasta. Se ei näet ollut kerinnyt hapantua, kun heidät karkotettiin Egyptistä. He eivät saaneet viivytellä, eivätkä he myöskään olleet tehneet itselleen evästä.

40. Aika, jonka israelilaiset asuivat Egyptissä, oli neljäsataakolmekymmentä vuotta.

41. Juuri samana päivänä, kun neljäsataakolmekymmentä vuotta oli kulunut, kaikki Herran joukot lähtivät Egyptin maasta.

42. Tuo yö oli Herran valvontayö, koska hän vei heidät pois Egyptin maasta. Se on yö, jona kaikkien israelilaisten sukupolvesta sukupolveen tulee valvoa Herran edessä.

 

Säädös pääsiäislampaasta

 

43. Sitten Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: “Tämä on laki pääsiäislampaasta: Yksikään muukalainen ei saa syödä sitä.

44. Mutta jokainen rahalla ostettu orja saa syödä sitä, kunhan olet ympärileikannut hänet.

45. Tilapäinen asukas ja palkkatyöläinen eivät saa syödä sitä.

46. Se tulee syödä samassa talossa, eikä sen lihaa saa viedä ulos. Älkää myöskään rikkoko sen luita.

47. Koko Israelin seurakunta valmistakoon pääsiäislampaan.

48. Jos luonasi asuu muukalainen, joka tahtoo viettää Herran pääsiäistä, hänen on ympärileikattava kaikki perheensä miehet ja pojat. Sitten hän voi valmistaa pääsiäslampaan, ja hänestä tulee kuin maan kansalainen. Sen sijaan yksikään ympärileikkaamaton ei saa syödä sitä.

49. Sama laki koskee maan kansalaista ja keskuudessanne asuvaa muukalaista.“

Kaikki israelilaiset tekivät niin kuin Herra oli käskenyt Moosesta ja Aaronia. Juuri niin he tekivät.

Juuri tuona päivänä Herra vei israelilaiset joukkoineen pois Egyptin maasta.

 

13. luku

 

Esikoisten pyhittäminen ja happamattoman leivän juhla

1. Herra sanoi Moosekselle:

2. “Pyhitä minulle jokainen esikoinen, sekä ihmisten että karjan. Jokainen, joka avaa kohdun israelilaisten keskuudessa, on minun.“

3. Mooses sanoi kansalle: “Muistakaa tämä päivä, jona lähditte Egyptistä, orjuuden pesästä, sillä Herra vei teidät sieltä pois väkevällä kädellä. Silloin ei saa syödä mitään hapanta.

4. Tänä päivänä, aabib-kuussa, te lähdette.

5. Kun Herra vie sinut kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, jonka hän isillesi vannomallaan valalla on luvannut antaa sinulle, maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, niin palvele Jumalaa aina tässä kuussa näin:

6. Syö seitsemän päivää happamatonta leipää, ja seitsemäntenä päivänä olkoon Herran juhla.

7. Happamatonta leipää tulee syödä seitsemän päivää. Mitään hapatettua ei saa näkyä luonasi, eikä hapantaikinaa saa näkyä missään alueellasi.

8. Kerro sinä päivänä pojallesi tämä: ’Näin tehdään sen johdosta, mitä Herra teki minun hyväkseni lähtiessäni Egyptistä.’

9. Herra vei sinut väkevällä kädellä pois Egyptistä. Olkoon tämä sinulla merkkinä kädessäsi ja muistutuksena otsallasi, että Herran opetus olisi suussasi.

10. Noudata siis vuodesta vuoteen tätä säädöstä määräaikanaan.

11. Kun Herra on vienyt sinut kanaanilaisten maahan, niin kuin hän on sinulle ja sinun isillesi vannonut, ja kun hän on antanut sen sinulle,

12. niin luovuta Herralle jokainen, joka avaa kohdun. Myös jokainen karjasi urospuolinen esikoinen kuuluu Herralle.

13. Jokainen aasin esikoinen lunasta lampaalla, mutta jos et lunasta, niin taita siltä niska. Lunasta jokainen esikoispoikasi, ihmisen esikoinen.

14. Kun poikasi vastaisuudessa kysyy sinulta: ’Mitä tämä merkitsee?’, vastaa hänelle: ’Herra vei meidät väkevällä kädellä pois Egyptistä, orjuuden pesästä.

15. Kun farao kieltäytyi uppiniskaisesti päästämästä meitä, Herra surmasi Egyptin maassa kaikki esikoiset, sekä ihmisten että karjan esikoiset. Sen tähden minä uhraan Herralle jokaisen urospuolen, joka avaa kohdun, ja lunastan jokaisen esikoispoikani.’

16. Olkoon sinulla kädessäsi merkki ja otsallasi muistutus siitä, että Herra vei meidät väkevällä kädellä pois Egyptistä.“

 

Pilvipatsas ja tulipatsas

 

17. Kun farao oli päästänyt israelilaiset, Jumala ei johtanut heitä filistealaisten maan kautta vievää tietä, vaikka se oli lähinnä, sillä Jumala ajatteli, että kansa ehkä katuisi nähdessään sodan syttyvän ja palaisi Egyptiin.

18. Sen sijaan Jumala johti kansan kiertämään autiomaan kautta Kaislamerta kohti. Israelilaiset lähtivät Egyptin maasta taisteluvalmiina.

19. Mooses otti mukaansa Joosefin luut, sillä Joosef oli vannottanut israelilaisia ankarasti ja sanonut: “Jumala pitää varmasti teistä huolen. Viekää silloin minun luuni täältä mukananne.“

20. Israelilaiset lähtivät liikkeelle Sukkotista ja leiriytyivät Eetamiin, autiomaan reunaan.

21. Herra kulki heidän edellään päivällä pilvipatsaassa johdattaakseen heitä tiellä ja yöllä tulipatsaassa valaistakseen heidän kulkuaan. Näin he saattoivat kulkea sekä päivällä että yöllä.

22. Herra ei poistanut kansan edestä pilvipatsasta päivällä eikä tulipatsasta yöllä.

 

14. luku

 

Farao ajaa takaa israelilaisia

1. Sitten Herra puhui Moosekselle näin:

2. “Sano israelilaisille, että he kääntyvät takaisin ja leiriytyvät Pii-Hahirotin kohdalle Migdolin ja meren välille. Leiriytykää meren rannalle vastapäätä Baal-Sefonia.

3. Farao on sanova, että israelilaisista harhailevat[12] maassa ja autiomaa on saartanut heidät.

4. Minä paadutan faraon sydämen niin, että hän lähtee ajamaan heitä takaa. Sitten minä näytän kunniani faraossa ja koko hänen sotajoukossaan, ja egyptiläiset tulevat tietämään, että minä olen Herra.“ Israelilaiset tekivät näin.

5. Kun Egyptin kuninkaalle kerrottiin, että kansa oli paennut, hänen ja hänen palvelijoidensa mieli muuttui Israelia kohtaan, ja he sanoivat: “Mitä teimmekään, kun päästimme Israelin palvelemasta meitä!“

6. Farao valjastutti hevoset vaunujensa eteen, otti mukaan sotaväkensä

7. ja kuudetsadat valiovaunut sekä kaikki muut Egyptin vaunut ja vaunusoturit niihin kaikkiin.

8. Herra oli näet paaduttanut faraon, Egyptin kuninkaan, sydämen, niin että farao lähti ajamaan takaa israelilaisia, jotka olivat lähteneet matkaan rohkein mielin[13].

9. Egyptiläiset, kaikki faraon hevoset, vaunut, ratsumiehet ja koko hänen muu sotajoukkonsa, ajoivat heitä takaa ja saavuttivat heidät, kun he olivat leiriytyneinä meren rannalla, Pii-Hahirotin kohdalla, vastapäätä Baal-Sefonia.

10. Faraon lähestyessä israelilaiset nostivat katseensa ja näkivät, että egyptiläiset olivat tulossa heidän jäljessään. Silloin israelilaiset pelästyivät pahoin ja huusivat Herraa.

11. He sanoivat Moosekselle: “Eikö Egyptissä ollut hautoja, kun toit meidät tänne autiomaahan kuolemaan? Mitä teitkään meille, kun veit meidät pois Egyptistä!

12. Emmekö puhuneet sinulle tästä Egyptissä? Mehän sanoimme: ’Jätä meidät rauhaan, että saamme palvella egyptiläisiä!’ Olisihan meidän ollut parempi palvella egyptiläisiä kuin kuolla autiomaassa.“

13. Mooses vastasi kansalle: “Älkää pelätkö. Asettukaa aloillenne, niin näette pelastuksen, jonka Herra antaa teille tänä päivänä. Egyptiläisiä, jotka olette nähneet tänään, te ette enää koskaan tule näkemään.

14. Herra sotii teidän puolestanne, olkaa te hiljaa.“

15. Herra sanoi Moosekselle: “Miksi huudat minulle? Sano israelilaisille, että heidän on lähdettävä liikkeelle.

16. Nosta sinä sauvasi, ojenna kätesi meren ylle ja jaa se kahtia, niin että israelilaiset voivat mennä meren poikki kuivaa maata pitkin.

17. Minä paadutan egyptiläisten sydämet, niin että he lähtevät israelilaisten perään. Sitten minä näytän kunniani faraossa ja koko hänen sotajoukossaan, hänen vaunuissaan ja ratsumiehissään.

18. Egyptiläiset tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä näytän kunniani faraossa, hänen vaunuissaan ja ratsumiehissään.“

19. Sitten Jumalan enkeli, joka oli kulkenut israelilaisten leirin edellä, lähti paikaltaan ja meni heidän taakseen. Myös pilvipatsas siirtyi pois heidän edestään ja asettui heidän taakseen.

20. Näin se tuli egyptiläisten leirin ja Israelin leirin väliin. Pilvi oli pimeä toisille mutta valaisi yön toisille, eikä toinen leiri voinut lähestyä toista koko yönä.

 

Israelilaiset kulkevat Kaislameren poikki

 

21. Mooses ojensi kätensä meren ylle, ja Herra saattoi meren väistymään nostamalla ankaran itätuulen, joka puhalsi koko yön. Herra muutti meren kuivaksi maaksi. Vedet jakautuivat kahtia,

22. ja israelilaiset saattoivat kulkea meren halki kuivaa maata pitkin. Vesi oli muurina sekä heidän oikealla että vasemmalla puolellaan.

23. Egyptiläiset ajoivat heitä takaa, ja kaikki faraon hevoset, vaunut ja ratsumiehet tulivat israelilaisten perässä keskelle merta.

24. Aamuvartion aikaan Herra katsoi tulenpatsaasta ja pilvestä egyptiläisten leiriä ja saattoi egyptiläisten leirin hämminkiin.

25. Hän saattoi heidän vaunujensa pyörät irtoamaan, niin että heidän kulkunsa kävi raskaaksi. Egyptiläiset sanoivat: “Paetkaamme Israelia, sillä Herra sotii heidän puolestaan egyptiläisiä vastaan.“

26. Silloin Herra sanoi Moosekselle: “Ojenna kätesi meren ylle, että vedet palatessaan peittäisivät egyptiläiset, heidän vaununsa ja ratsumiehensä.“

27. Mooses ojensi kätensä meren ylle, ja aamunkoitteessa meri palasi paikoilleen egyptiläisten paetessa sitä päin. Näin Herra syöksi egyptiläiset keskelle merta.

28. Vedet palasivat ja peittivät koko faraon sotajoukon, vaunut ja ratsumiehet, jotka olivat seuranneet israelilaisia keskelle merta. Heistä ei jäänyt jäljelle ainuttakaan.

29. Mutta israelilaiset kulkivat meren halki kuivaa maata pitkin, ja vesi oli muurina sekä heidän oikealla että vasemmalla puolellaan.

30. Näin Herra pelasti Israelin tuona päivänä egyptiläisten käsistä, ja Israel näki egyptiläiset kuolleina meren rannalla.

31. Israel näki suuren voiman[14], jota Herra oli käyttänyt egyptiläisiä vastaan, ja kansa pelkäsi Herraa ja uskoi Herraan ja hänen palvelijaansa Moosekseen.

 

15. luku

 

Israelilaisten kiitoslaulu

1. Silloin Mooses ja israelilaiset lauloivat Herralle tämän laulun:

Minä laulan Herralle, sillä hän on hyvin ylhäinen!
Hevoset ja miehet hän syöksi mereen.

2. Herra on minun voimani ja ylistyslauluni, hän tuli minulle pelastukseksi!
Hän on minun Jumalani, ja hänen kunniaansa minä julistan,
hän on isäni Jumala, ja häntä minä korotan.

3. Herra on taistelija, hänen nimensä on Herra.

4. Faraon vaunut ja sotajoukot hän syöksi mereen,
faraon parhaat vaunusoturit hukkuivat Kaislamereen.

5. Syvyys peitti heidät, he vajosivat pohjaan kuin kivi.

6. Sinun oikea kätesi, Herra, on voimassaan majesteettinen.
Sinun oikea kätesi, Herra, murskaa vihollisen.

7. Valtasuuruudessasi sinä kukistat ne, jotka nousevat sinua vastaan.
Sinä päästät palavan vihasi valloilleen, ja se syö heidät kuin oljet.

8. Kun sinä puhalsit vihassasi[15], vedet kasaantuivat,
virrat seisoivat kuin muuri,
syvyydet jähmettyivät meren sydämessä.

9. Vihollinen sanoi: ’Minä ajan takaa, minä saavutan heidät,
minä jaan saaliin ja tyydytän heissä himoni.
Minä paljastan miekkani, käteni hävittää heidät.’

10. Sinä panit tuulesi puhaltamaan, ja meri peitti heidät.
 He upposivat kuin lyijy valtaviin vesiin.

11. Kuka on sinun vertaisesi jumalien joukossa, Herra!
Kuka on sinun vertaisesi, sinä pyhyydessä majesteettinen,
sinä ylistettävissä teoissa pelottava, sinä ihmeiden tekijä!

12. Kun sinä ojensit oikean kätesi, maa nielaisi heidät.

13. Sinä johdatit armossasi tätä kansaa, jonka lunastit,
sinä ohjasit sen voimallasi pyhille asuinsijaillesi.

14. Kansat kuulivat sen ja vapisivat, tuska valtasi Filistean asukkaat.

15. Silloin Edomin ruhtinaat pelästyivät,
Mooabin sankarit valtasi vavistus,
kaikkien Kanaanin asukkaat raukesivat pelosta.

16. Kauhu ja pelko saavuttavat heidät,
sinun käsivartesi suuruuden tähden he mykistyvät kuin kivi,
kunnes kansasi, Herra, on päässyt perille,
kunnes on päässyt perille tämä kansa, jonka olet omaksesi ostanut.

17. Sinä viet heidät perintövuorellesi ja istutat heidät
paikkaan, Herra, jonka olet tehnyt asunnoksesi,
pyhäkköön, Herra, jonka kätesi ovat valmistaneet.

18. Herra hallitsee kuninkaana aina ja ikuisesti.“

19. Kun faraon hevoset vaunuineen ja ratsumiehineen pääsivät keskelle merta, Herra antoi meren vesien palata paikoilleen, heidän päälleen, mutta israelilaiset kulkivat meren keskitse kuivaa maata pitkin.

 

Mirjamin kiitoslaulu

 

20. Naisprofeetta Mirjam, Aaronin sisar, otti käteensä rummun, ja kaikki naiset seurasivat häntä rumpuja lyöden ja karkeloiden.

21. Mirjam johti heidät lauluun: “Laulakaa Herralle, sillä hän on hyvin ylhäinen! Hevoset ja miehet hän syöksi mereen.“

 

Kansa napisee Maarassa

 

22. Mooses käski israelilaisten lähteä liikkeelle Kaislamereltä, ja he lähtivät Suurin autiomaahan. He kulkivat kolme päivää autiomaassa löytämättä vettä.

23. Sitten he tulivat Maaraan, mutta he eivät voineet juoda Maaran vettä, koska se oli karvasta. Siksi paikalle annettiin nimi Maara[16].

24. Kansa napisi Moosesta vastaan ja sanoi: “Mitä me juomme?“

25. Mooses huusi Herran puoleen, ja Herra näytti hänelle puun. Mooses heitti sen veteen, ja vesi muuttui makeaksi. Siellä Herra antoi lain ja oikeuden kansalle, ja siellä hän koetteli sitä.

26. Hän sanoi: “Jos sinä todella olet kuuliainen Herralle, Jumalallesi, ja teet sitä, mikä on oikein hänen silmissään, kuuntelet hänen käskyjään ja noudatat kaikkia hänen lakejaan, minä en pane päällesi yhtään sairautta, jotka olen pannut egyptiläisten päälle, sillä minä olen Herra, sinun parantajasi.“

27. Sitten israelilaiset tulivat Eelimiin, missä oli kaksitoista vesilähdettä ja seitsemänkymmentä palmua, ja leiriytyivät siellä veden ääreen.

 

16. luku

Kansa napisee Siinin erämaassa

 

1. Israelilaiset lähtivät liikkeelle Eelimistä. Toisen kuun viidentenätoista päivänä siitä, kun he olivat lähteneet Egyptin maasta koko Israelin seurakunta saapui Siinin autiomaahan, joka on Eelimin ja Siinain välillä.

2. Koko Israelin seurakunta alkoi napista Moosesta ja Aaronia vastaan autiomaassa.

3. Israelilaiset sanoivat heille: “Jospa olisimme saaneet surmamme Herran kädestä silloin, kun istuimme Egyptin maassa lihapatojen ääressä ja söimme kylliksemme leipää! Tehän olette tuoneet meidät tänne autiomaahan antaaksenne koko tämän joukon kuolla nälkään.“

4. Silloin Herra sanoi Moosekselle: “Minä annan sataa teille leipää taivaasta. Kansa menköön kunakin päivänä keräämään sen päivän tarpeen. Näin voin koetella, vaeltaako se minun opetukseni mukaan vai ei.

5. Kun he kuudentena päivänä valmistavat sen, mitä ovat tuoneet, sitä on oleva kaksinkertaisesti se määrä, mitä he kokoavat muina päivinä.“

6. Mooses ja Aaron sanoivat kaikille israelilaisille: “Illalla te tulette tietämään, että Herra toi teidät pois Egyptin maasta,

7. ja aamulla te tulette näkemään Herran kirkkauden. Herra on kuullut teidän napinanne häntä vastaan. Mitä me olemme, että te meitä vastaan napisette?“

8. Mooses sanoi: “Herra antaa teille illalla lihaa syödäksenne ja aamulla leipää yltäkyllin. Herra on kuullut teidän valituksenne, kun olette napisseet häntä vastaan. Mitä me olemme? Ette te ole napisseet meitä vastaan vaan Herraa vastaan.“

 

Viiriäiset ja manna

 

9. Sitten Mooses sanoi Aaronille: “Sano koko Israelin seurakunnalle: Astukaa Herran eteen, sillä hän on kuullut valituksenne.“

10. Aaronin puhuessa koko Israelin seurakunnalle he kääntyivät autiomaahan päin. Silloin Herran kunnian ilmestyi pilvessä.

11. Herra puhui Moosekselle näin:

12. “Minä olen kuullut israelilaisten valitukset. Sano heille: Iltahämärissä saatte lihaa syödäksenne ja aamulla leipää kylliksenne. Näin te tulette tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.“

13. Illalla leiriin tuli viiriäisiä niin paljon, että ne peittivät sen, ja aamulla leirin ympärillä oli kastetta.

14. Kun kaste oli haihtunut, israelilaiset näkivät, että autiomaassa oli maan pinnalla jotakin hienoa, suomujen tapaista, kuin hienotta huurretta maassa.

15. Katsellessaan sitä he kyselivät toisiltaan: “Mitä tämä on?“ He eivät näet tienneet, mitä se oli. Mooses sanoi heille: “Se on leipää, jota Herra on antanut teille syötäväksi.

16. Näin Herra on käskenyt: Kootkaa sitä sen verran kuin kukin syö, oomer -mitta henkeä kohti, niin monta kuin teitä on. Kootkoon jokainen sitä teltassaan asuvia varten.“

17. Israelilaiset tekivät niin ja kokosivat sitä, kuka enemmän, kuka vähemmän.

18. Kun he mittasivat sen oomer -mitalla, ei sille, joka oli koonnut enemmän, jäänyt liikaa, eikä sillä, joka oli koonnut vähemmän, ollut liian vähän. Jokainen oli koonnut sen verran kuin söi.

19. Mooses sanoi heille: “Kukaan ei saa jättää siitä mitään jäljelle aamuksi.“

20. Muutamat eivät kuitenkaan totelleet Moosesta vaan jättivät sitä jäljelle aamuksi, mutta siihen tuli matoja, ja se rupesi haisemaan. Silloin Mooses vihastui heihin.

21. Israelilaiset kokosivat sitä joka aamu sen mukaan, kuinka paljon kukin söi. Kun aurinko alkoi pahtaa, se suli.

 

Sapatiksi hankittava manna

 

22. Kuudentena päivänä israelilaiset kokosivat ruokaa kaksinkertaisesti, kaksi oomeria kullekin, ja kaikki kansan päämiehet tulivat kertomaan siitä Moosekselle.

23. Silloin hän sanoi heille: “Näin on Herra puhunut: Huomenna on levon päivä, Herralle pyhitetty sapatti. Leipokaa mitä leivotte, keittäkää mitä keitätte, ja pankaa talteen huomiseksi kaikki, mitä jää jäljelle.“

24. Niinpä israelilaiset jättivät sitä aamuksi, niin kuin Mooses oli käskenyt. Se ei ruvennut haisemaan, eikä siihen tullut matoja.

25. Mooses sanoi: “Syökää se tänään, sillä tänä päivänä on Herran sapatti. Tänään ette löydä maasta mitään.

26. Kuutena päivänä kootkaa sitä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, eikä sitä silloin ole.“

27. Seitsemäntenä päivänä muutamat kansasta lähtivät kuitenkin kokoamaan sitä, mutta he eivät löytäneet mitään.

28. Silloin Herra sanoi Moosekselle: “Kuinka kauan te kieltäydytte noudattamasta minun lakejani ja opetuksiani?

29. Ymmärtäkää, että Herra on antanut teille sapatin. Sen tähden hän antaa teille kuudentena päivänä kahden päivän ruuan. Jokaisen tulee pysyä aloillaan. Kukaan ei saa lähteä paikaltaan seitsemäntenä päivänä.“

30. Niin kansa lepäsi seitsemäntenä päivänä.

31. Israelin kansa antoi ruoalle nimen manna. Se oli valkoisen korianterinsiemenen kaltaista ja maistui hunajaohukaisilta.

32. Mooses sanoi: “Näin on Herra käskenyt: Ottakaa sitä täysi oomer säilytettäväksi tuleville sukupolville, että he näkisivät ruoan, jolla minä ruokin teitä autiomaassa kun vein teidät pois Egyptin maasta.“

33. Mooses sanoi Aaronille: “Ota ruukku ja pane siihen täysi oomer mannaa ja aseta se Herran eteen säilytettäväksi sukupolvesta sukupolveen.“

34. Niin Aaron asetti sen talteen todistuksen arkun eteen, kuten Herra oli Moosesta käskenyt.

35. Israelilaiset söivät mannaa neljäkymmentä vuotta, siihen asti, kun tulivat asuttuun maahan. He söivät mannaa, kunnes tulivat Kanaanin maan rajalle.

36. Oomer on kymmenesosa eefaa.

 

17. luku

 

Vettä kalliosta

1. Sitten koko israelilaisten seurakunta lähti liikkeelle Siinin autiomaasta ja kulki pysähdyspaikasta toiseen Herran käskyn mukaan. He leiriytyivät Refidimiin, mutta siellä ei ollut vettä kansalle juotavaksi.

2. Kansa riiteli Mooseksen kanssa ja sanoi: “Antakaa meille vettä, että saamme juoda!“ Mooses vastasi heille: “Miksi te minun kanssani riitelette? Miksi kiusaatte Herraa?“

3. Mutta kansalla oli siellä jano, ja se halusi vettä. Se napisi Moosesta vastaan ja sanoi: “Minkä tähden olet tuonut meidät Egyptistä antaaksesi meidän, lastemme ja karjamme kuolla janoon?“

4. Silloin Mooses huusi avukseen Herraa ja sanoi: “Mitä minä teen tälle kansalle? Kohta he kivittävät minut.“

5. Herra vastasi Moosekselle: “Mene kansan eteen ja ota mukaasi Israelin vanhimpia. Ota käteesi sauva, jolla löit Niiliä, ja mene.

6. Minä seison edessäsi siellä, Hoorebin luona olevalla kalliolla. Lyö kalliota, niin siitä lähtee vettä, ja kansa saa juoda.“ Mooses teki niin Israelin vanhimpien nähden.

7. Hän antoi sille paikalle nimen Massa[17] ja Meriba[18] koska israelilaiset riitelivät siellä ja kiusasivat Herraa sanoen: “Onko Herra meidän keskellämme vai ei?“

 

Voitto amalekilaisista

 

8. Sitten Amalek tuli Refidimiin taistelemaan Israelia vastaan.

9. Mooses sanoi Joosualle: “Valitse meille miehiä ja lähde taisteluun Amalekia vastaan. Huomenna minä asetun seisomaan kukkulan huipulle Jumalan sauva kädessäni.“

10. Joosua teki niin kuin Mooses oli hänelle sanonut ja taisteli Amalekia vastaan, kun taas Mooses, Aaron ja Huur nousivat kukkulan huipulle.

11. Kun Mooses piti kätensä ylhäällä, Israel oli voitolla, mutta kun hän laski kätensä, pääsi Amalek voitolle.

12. Mooseksen kädet alkoivat kuitenkin painaa. Silloin Aaron ja Huur ottivat kiven ja asettivat sen hänen alleen, ja hän istui sille. Aaron ja Huur tukivat hänen käsiään toinen toiselta ja toinen toiselta puolelta, ja näin hänen kätensä pysyivät vakaina auringonlaskuun asti.

13. Näin Joosua nujersi Amalekin ja sen sotajoukot miekalla.

14. Herra sanoi Moosekselle: “Kirjoita tämä muistutukseksi kirjaan ja lue ääneen Joosualle, että minä pyyhin Amalekin muiston täydellisesti pois taivaan alta.“

15. Sitten Mooses rakensi alttarin ja antoi sille nimen “Herra on minun lippuni“.

16. Hän sanoi: “Totisesti, Herran valtaistuimen kautta[19], Herralla on sota Amalekia vastaan sukupolvesta sukupolveen.“

 

18. luku

 

Jetro tulee tervehtimään Moosesta

 

1. Midianin pappi Jetro, Mooseksen appi, kuuli kaikesta, mitä Jumala oli tehnyt Moosekselle ja kansalleen Israelille, ja miten Herra oli tuonut Israelin pois Egyptistä.

2. Mooseksen appi Jetro otti mukaansa Sipporan, Mooseksen vaimon, jonka Mooses oli lähettänyt pois,

3. sekä vaimon poikaa. Toinen heistä oli nimeltään Geersom[20], sillä Mooses oli sanonut: “Minusta on tullut muukalainen vieraalla maalla.“

4. Toisen nimi oli Elieser[21], koska Mooses oli sanonut: “Isäni Jumala oli apunani ja pelasti minut faraon miekasta.“

5. Mooseksen appi Jetro, Mooseksen pojat ja hänen vaimonsa tulivat Mooseksen luo autiomaahan, jossa hän oli leiriytyneenä Jumalan vuoren juurella.

6. Jetro lähetti sanan Moosekselle: “Minä, Jetro, sinun appesi, olen tullut luoksesi vaimosi ja hänen kahden poikansa kanssa.

7. Silloin Mooses lähti appeaan vastaan, kumarsi syvään ja suuteli häntä. He tervehtivät toisiaan ja menivät sitten telttaan.

8. Mooses kertoi apelleen kaikesta, mitä Herra oli tehnyt faraolle ja egyptiläisille Israelin tähden, sekä kaikista vaikeuksista, jotka olivat kohdanneet heitä matkalla, ja kuinka Herra oli pelastanut heidät.

9. Jetro iloitsi kaikesta hyvästä, mitä Herra oli tehnyt Israelille pelastaessaan heidät egyptiläisten vallasta.

10. Jetro sanoi: “Siunattu olkoon Herra, joka on vapauttanut teidät egyptiläisten ja faraon käsistä, hän, joka on pelastanut kansansa egyptiläisten vallasta.

11. Nyt minä tiedän, että Herra on kaikkia jumalia suurempi. Koska egyptiläiset olivat ylimielisiä Israelia kohtaan, heille tapahtui näin.“

12. Jetro, Mooseksen appi, toi polttouhrin ja teurasuhreja Jumalalle, ja Aaron sekä kaikki Israelin vanhimmat tulivat aterioimaan Mooseksen apen kanssa Jumalan eteen.

 

Jetro neuvoo Moosesta

 

13. Seuraavana päivänä Mooses istui jakamaan oikeutta kansalle, ja kansa seisoi Mooseksen ympärillä aamusta iltaan.

14. Mooseksen appi näki kaiken, mitä hän teki kansan vuoksi, ja kysyi: “Mitä sinä teet tässä kansalle? Miksi sinä istut yksin ja koko kansa seisoo ympärilläsi aamusta iltaan?“

15. Mooses vastasi apelleen: “Siksi, että kansa tulee luokseni pyytämään Jumalalta neuvoa.

16. Kun heillä on jokin riita-asia, he tulevat luokseni, ja minä jaan oikeutta heidän ja heidän lähimmäistensä välillä sekä teen heille tiettäväksi Jumalan lait ja opetukset.“

17. Silloin Mooseksen appi sanoi hänelle: “Tässä asiassa et toimi viisaasti.

18. Sinä uuvutat täysin sekä itsesi että tämän kansan, joka on kanssasi, sillä tämä tehtävä on sinulle liian raskas. Sinä et voi tehdä sitä yksinäsi.

19. Kuule nyt, mitä minä sanon. Minä neuvon sinua, ja Jumala on oleva sinun kanssasi. Edusta sinä kansaa Jumalan edessä ja saata sen asiat Jumalan eteen.

20. Kehota heitä noudattamaan lakeja ja opetuksia ja tee heille tiettäväksi tie, jota heidän on kuljettava, ja se, mitä heidän on tehtävä.

21. Valitse sinä koko kansasta kykeneviä ja Jumalaa pelkääviä, luotettavia ja väärää voittoa vihaavia miehiä ja aseta heidät tuhannen-, sadan-, viidenkymmenen- ja kymmenenpäälliköiksi kansalle.

22. Jakakoot he vakituisesti oikeutta kansalle ja tuokoot kaikki suuret asiat sinun tietoosi, mutta kaikki vähäiset asiat he ratkaiskoot itse. Kevennä näin taakkaasi, ja kantakoot he sitä kanssasi.

23. Jos näin teet ja Jumalakin tahtoo sinun niin tekevän, sinä selviydyt, ja myös koko tämä kansa pääsee kotiinsa rauhassa.“

24. Mooses kuunteli, mitä hänen appensa sanoi, ja teki aivan niin kuin tämä oli sanonut.

25. Hän valitsi kykeneviä miehiä koko Israelista ja asetti heidät tuhannen-, sadan-, viidenkymmenen- ja kymmenenpäälliköiksi kansan johtoon.

26. He jakoivat vakituisesti oikeutta kansalle. Vaikeat asiat he veivät Moosekselle, mutta kaikki vähäiset asiat he ratkaisivat itse.

27. Sitten Mooses saattoi appensa matkaan, ja tämä meni omaan maahansa.

 

SIINAIN LAKI JA LIITTO

 

19. luku

herra ilmestyy Siinainvuorella

 

1. Kolmantena kuukautena, samana kuukauden päivänä, jona israelilaiset olivat lähteneet Egyptin maasta, he tulivat Siinain autiomaahan.

2. He olivat lähteneet Refidimistä ja tulivat Siinain autiomaahan. Siellä Israel leiriytyi vuoren juurelle,

3. ja Mooses nousi vuorelle Jumalan luo. Herra kutsui häntä vuorelta ja sanoi: “Sano näin Jaakobin heimolle, kerro israelilaisille:

4. ’Te olette nähneet, mitä minä olen tehnyt egyptiläisille ja kuinka minä olen kantanut teitä kotkan siivillä ja tuonut teidät luokseni.

5. Jos te nyt todella olette kuuliaisia minun äänelleni ja pidätte minun liittoni, teistä tulee minun oma kansani kaikkien kansojen joukossa. Koko maa on näet minun,

6. mutta teistä tulee minun pappisvaltakuntani ja pyhä kansani.’ Nämä sanat sinun on puhuttava israelilaisille.“

7. Tultuaan takaisin Mooses kutsui kokoon kansan vanhimmat ja antoi heille tiedoksi[22] kaikki ne sanat, jotka Herra oli käskenyt hänen puhua.

8. Silloin koko kansa yhdessä vastasi: “Me teemme kaiken, mitä Herra on puhunut.“ Mooses vei kansan vastauksen Herralle.

9. Sitten Herra sanoi Moosekselle: “Minä tulen sinun luoksesi paksussa pilvessä, että kansa kuulisi minun puhuvan kanssasi ja myös uskoisi sinua aina.“ Kun Mooses oli kertonut Herralle kansan vastauksen,

10. Herra sanoi Moosekselle: “Mene kansan luo ja pyhitä heidät tänään ja huomenna. Heidän tulee pestä vaatteensa

11. ja olla valmiina kolmanteen päivään mennessä, sillä kolmantena päivänä Herra laskeutuu koko kansan nähden alas Siinainvuorelle.

12. Määrää kansalle raja ja sano: ’Varokaa nousemasta vuorelle tai koskemasta sen juureen. Jokainen, joka koskee vuoreen, on ehdottomasti surmattava.

13. Kukaan ei saa koskea häneen käsin, vaan hänet pitää ehdottomasti kivittää tai ampua jousella. Olipa kyseessä eläin tai ihminen, syyllinen ei saa jäädä eloon.’ Vasta kun kuuluu pitkä torven puhallus, he saavat nousta vuorelle.“

14. Mooses tuli alas vuorelta kansan luo ja pyhitti kansan, ja he pesivät vaatteensa.

15. Hän sanoi kansalle: “Olkaa valmiita kolmanteen päivään mennessä. Kukaan ei saa koskea naiseen.“

16. Kolmannen päivän aamuna alkoi jylistä ja salamoida, ja paksu pilvi laskeutui vuoren ylle. Kuului hyvin kova pasuunan ääni, ja koko leirissä oleva kansa vapisi pelosta.

17. Silloin Mooses vei kansan leiristä kohtaamaan Jumalaa, ja he asettuivat seisomaan vuoren juurelle.

18. Koko Siinainvuori peittyi savuun, koska Herra oli laskeutunut sille tulessa. Siitä nousi savua kuin sulatusuunista, ja koko vuori tärisi kovin.

19. Pasuunan ääni koveni kovenemistaan hyvin voimakkaaksi. Mooses puhui, ja Jumala vastasi hänelle kuuluvalla äänellä.

20. Herra laskeutui Siinainvuorelle, vuoren huipulle. Sitten Herra kutsui Mooseksen vuoren huipulle, ja Mooses nousi sinne.

21. Herra sanoi Moosekselle: “Laskeudu alas ja varoita kansaa tunkeutumasta Herran luo katselemaan, silloin monet kansasta kuolisivat.

22. Myös pappien, jotka saavat lähestyä Herraa, pitää pyhittää itsensä, ettei Herra murskaisi heitä.“

23. Mutta Mooses vastasi Herralle: “Kansa ei voi nousta Siinainvuorelle, sillä sinä olet jo varoittanut meitä ja sanonut: ’Vedä raja vuoren juurelle ja pyhitä vuori.’“

24. Niin Herra sanoi hänelle: “Lähde alas ja tule taas ylös Aaron mukananasi. Mutta papit ja kansa älkööt tunkeutuko ylös Herran luo, ettei hän murskaisi heitä.“

25. Mooses laskeutui kansan luo ja kertoi heille kaiken.

 

20. luku

Kymmenen käskyä

 

1. Sitten Jumala puhui kaikki nämä sanat:

2. “Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.

3. Sinulla ei saa olla muita jumalia minun rinnallani.

4. Älä tee itsellesi patsasta äläkä mitään kuvaa mistään, mikä on ylhäällä taivaalla tai alhaalla maan päällä tai vesissä maan alla.

5. Älä palvo niitä äläkä palvele niitä, sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Minä panen lapset - ne, jotka vihaavat minua - vastaamaan isien pahuudesta kolmanteen ja neljänteen polveen saakka,

6. mutta osoitan hyvyyttä tuhansille[23], jotka rakastavat minua ja pitävät minun käskyni.

7. Älä lausu turhaan Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei pidä syyttömänä sitä, joka lausuu hänen nimensä turhaan.

8. Muista pyhittää lepopäivä.

9. Kuutena päivänä tee työtä ja toimita kaikki askareesi,

10. mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Älä tee silloin mitään työtä, älä sinä, älköön poikasi tai tyttäresi, palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä alueellasi[24] asuva muukalainen.

11. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi. Sen tähden Herra siunasi sapatinpäivän ja pyhitti sen.

12. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että eläisit kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

13. Älä tee murhaa.

14. Älä tee huorin.

15. Älä varasta.

16. Älä anna väärää todistusta lähimmäisestäsi.

17. Älä himoitse lähimmäisesi taloa. Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa, älä hänen palvelijaansa, palvelijatartaan, härkäänsä, aasiaan äläkä mitään, mikä kuuluu hänelle.“

 

Kansa pelkää

 

18. Koko kansa näki tulenleimaukset ja vuoren savuamisen ja kuuli jylinän ja pasuunan äänen. Tämän nähdessään kansa vapisi ja pysytteli loitolla.

19. Israelilaiset sanoivat Moosekselle: “Puhu sinä meidän kanssamme, ja me tottelemme. Älköön Jumala puhuko meidän kanssamme, ettemme kuolisi.“

20. Mutta Mooses vastasi kansalle: “Älkää pelätkö, sillä Jumala on tullut sitä varten, että hän koettelisi teitä ja että hänen pelkonsa olisi teissä[25], niin ettette tekisi syntiä.“

21. Kansa seisoi kaukana, mutta Mooses lähestyi synkkää pilveä, jossa Jumala oli.

 

Laki alttarista

 

22. Herra sanoi Moosekselle: “Sinun tulee sanoa israelilaisille näin: Te olette nähneet, että minä olen puhunut teille taivaasta.

23. Älkää tehkö minun rinnalleni hopeisia jumalia älkääkä myöskään tehkö kultaisia jumalia itsellenne.

24. Tee minulle maa-alttari ja uhraa sen päällä polttouhrisi ja yhteysuhrisi - lampaasi ja härkäsi. Jokaisessa paikassa, jonka minä pyhitän nimelleni[26], minä tulen luoksesi ja siunaan sinua.

25. Jos sinä kuitenkin teet minulle kivialttarin, älä rakenna sitä hakatusta kivestä, sillä jos sinä kosket kiveen taltallasi, sinä saastutat sen.

26. Älä myöskään nouse portaita myöten minun alttarilleni, ettei häpysi paljastuisi sen päällä.“

 

21. luku

 

Laki heprealaisista orjista

1. “Nämä ovat ne säädökset, jotka sinun tulee asettaa israelilaisten eteen:

2. Kun ostat heprealaisen orjan, hänen on palveltava kuusi vuotta, mutta seitsemäntenä hänen on päästävä vapaaksi maksutta.

3. Jos orja on tullut yksinään, hänen on lähdettävä pois yksinään, mutta jos hänellä tullessaan oli vaimo, vaimo lähteköön hänen kanssaan.

4. Jos hänen isäntänsä on antanut hänelle vaimon ja tämä synnyttää hänelle poikia tai tyttäriä, vaimo lapsineen jää isännälle, ja orjan on lähdettävä yksinään.

5. Mutta jos orja vakuuttaa: ’Minä rakastan isäntääni, vaimoani ja lapsiani enkä halua päästä vapaaksi’,

6. hänen isäntänsä vieköön hänet Jumalan eteen, asettakoon hänet ovea tai ovenpieltä vasten ja lävistäköön hänen korvansa naskalilla. Orja jääköön ainiaaksi isännälleen.

7. Jos joku myy tyttärensä orjaksi, tämä ei pääse vapaaksi niin kuin miesorjat.

8. Jos hän ei miellytä isäntäänsä, joka on valinnut hänet itselleen, isännän on sallittava, että hänet lunastetaan. Vieraaseen kansaan isännällä ei ole valtaa häntä myydä, koska silloin hän pettäisi naisen.

9. Jos isäntä määrää hänet pojalleen, hänen on saatava nauttia tyttärien oikeuksia.

10. Jos hän ottaa toisen vaimon, hän ei saa vähentää ensimmäisen ravintoa, vaatetusta tai aviollista oikeutta.

11. Jos isäntä ei anna naiselle näitä kolmea, tämä saa lähteä pois maksutta ja korvauksetta.

 

Laki väkivaltarikoksista

 

12. Se, joka lyö ihmistä niin, että tämä kuolee, on ehdottomasti surmattava.

13. Jos hän ole tehnyt sitä harkiten[27] vaan Jumala salli sen tapahtua hänen kätensä kautta, minä määrään sinulle paikan, johon hän voi paeta.

14. Jos joku kohtelee lähimmäistään niin pahantahtoisesti että tappaa hänet kavalasti, sinun on vietävä hänet surmattavaksi jopa minun alttarini luota.

15. Se, joka lyö isäänsä tai äitiään, on ehdottomasti surmattava.

16. Se, joka kaappaa ihmisen ja joko myy hänet tai pitää häntä hallussaan, on ehdottomasti surmattava.

17. Se, joka kiroaa isäänsä tai äitiään, on ehdottomasti surmattava.

18. Jos miehet riitelevät ja toinen lyö toista kivellä tai nyrkillä ja jos ei toinen kuole vaan joutuu vuoteenomaksi,

19. mutta voi kuitenkin nousta ylös ja kulkea ulkona sauvaansa nojaten, lyöjä on vapautettava rangaistuksesta. Hänen on kuitenkin korvattava toisen sairausaika ja pidettävä huolta, että tämä paranee kokonaan.

20. Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan sauvalla, niin että tämä kuolee hänen käsiinsä, häntä on ehdottomasti rangaistava[28].

21. Jos orja kuitenkin elää päivän tai kaksi, älköön lyöjää rangaistako[29], sillä orja on hänen omaisuuttaan.

22. Jos miehet tappelevat ja satuttavat raskaana olevaa naista, niin että hän synnyttää ennenaikaisesti mutta muuta vahinkoa ei tapahdu, syyllistä on sakotettava sen mukaan, mitä naisen puoliso häneltä vaatii. Maksu on suoritettava oikeuden päätöksen mukaan.

23. Mutta jos muuta vahinkoa tapahtuu, annettakoon henki hengestä,

24. silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta,

25. palovamma palovammasta, haava haavasta, ruhje ruhjeesta.

26. Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan silmään ja turmelee sen, hän päästäköön tämän vapaaksi hyvitykseksi silmästä.

27. Samoin, jos hän lyö orjaltaan tai orjattareltaan hampaan suusta, hän päästäköön tämän vapaaksi hyvitykseksi hampaasta.

 

Omistajan vastuu

 

28. Jos härkä puskee miehen tai naisen kuoliaaksi, härkä on kivitettävä eikä sen lihaa saa syödä. Härän omistaja on kuitenkin vapautettava rangaistuksesta.

29. Mutta jos härkä on puskenut aikaisemminkin ja sen isäntä ei ole varoituksista huolimatta ole vartioinut sitä ja jos härkä tappaa miehen tai naisen, se pitää kivittää, ja myös sen isäntä on surmattava.

30. Jos hänelle kuitenkin määrätään lunastusmaksu, hänen on maksettava henkensä lunnaiksi niin paljon kuin hänelle määrätään.

31. Jos härkä puskee kuoliaaksi pojan tai tytön, on meneteltävä saman lain mukaan.

32. Jos härkä puskee kuoliaaksi orjan tai orjattaren, omistajan on maksettava hänen isännälleen kolmekymmentä hopeasekeliä, ja härkä on kivitettävä.

33. Jos joku jättää kaivon auki tai kaivaa kaivon eikä peitä sitä ja härkä tai aasi putoaa siihen,

34. kaivon omistaja korvatkoon eläimen sen isännälle rahassa, mutta pitäköön itsellään kuolleen eläimen.

35. Jos jonkun härkä puskee toisen härän kuoliaaksi, elävä härkä on myytävä ja sen hinta jaettava puoliksi. Myös kuollut härkä tulee jakaa puoliksi.

36. Mutta jos oli tiedossa, että härkä oli puskenut ennenkin, ja sen isäntä ei ollut vartioinut sitä, hänen pitää ehdottomasti korvata härkä härällä. Kuollut eläin jääköön hänelle.“

37. Jos joku varastaa härän tai lampaan ja teurastaa tai myy sen, hänen on maksettava viisi nautaa härästä ja neljä lammasta lampaasta.

 

22. luku,

 

Korvausta koskevia lakeja

 

1. Jos varas tavataan tekemästä murtoa ja lyödään kuoliaaksi, hänen verensä vuodattamisesta ei tule syylliseksi.

2. Mutta jos aurinko oli jo noussut, tappaja tulee syylliseksi veren vuodattamisesta. Varkaan on ehdottomasti maksettava korvaus, mutta jos hän on varaton, hänet on myytävä varastetun tavaran hinnasta.

3. Jos se, mitä on varastettu, olipa se härkä, aasi tai lammas, kuitenkin löydetään hänen hallustaan elossa, hänen pitää korvata se kaksinkertaisesti.

4. Jos joku turmelee toisen pellon tai viinitarhan päästämällä siihen eläimiään ja syöttämällä niitä siellä, hänen on korvattava vahinko peltonsa tai viinitarhansa parhaasta sadosta.

5. Jos tuli pääsee irti ja tarttuu orjantappuroihin ja kuhilaat, vilja tai pelto palavat, on palon sytyttäjän ehdottomasti korvattava se, mikä on palanut.

6. Jos joku antaa toiselle rahaa tai tavaraa säilytettäväksi ja se varastetaan tämän talosta, on varkaan, jos hänet löydetään, korvattava se kaksinkertaisesti.

7. Ellei varasta löydetä, talon omistajan on astuttava Jumalan eteen ja vannottava, ettei hän ole ottanut toisen omaisuutta.

8. Jokaisessa rikosasiassa, koskipa se härkää, aasia, lammasta, vaatetta tai mitä tahansa kadoksissa olevaa, josta joku sanoo: ’Tämä se on’, on kummankin kanta tuotava Jumalan eteen. Sen, jonka Jumala tuomitsee syylliseksi, on korvattava lähimmäiselleen kaksinkertaisesti.

9. Jos joku antaa toiselle aasin, härän, lampaan tai minkä tahansa eläimen säilytettäväksi ja se kuolee tai vahingoittuu tai ryöstetään kenenkään näkemättä,

10. Herran edessä vannottu vala ratkaiskoon heidän välinsä. Ellei toinen ole kajonnut toisen omaisuuteen, omistajan on uskottava toista[30], eikä toisen tarvitse maksaa mitään.

11. Mutta jos se on kuin onkin varastettu häneltä, varkaan tulee maksaa omistajalle korvaus.

12. Jos eläin on raadeltu kuoliaaksi, hänen pitää tuoda se todisteeksi. Raadellusta eläimestä ei tarvitse maksaa korvausta.

13. Jos joku lainaa lähimmäiseltään eläimen ja se vammautuu tai kuolee eikä sen omistaja ole paikalla, siitä on ehdottomasti maksettava korvaus.

14. Jos sen omistaja on paikalla, korvausta ei tarvitse maksaa. Jos se oli vuokralla, olkoon vuokra korvauksena.

 

Eri aiheita koskevia lakeja

 

15. Jos mies viettelee neitsyen, jota ei ole kihlattu, ja makaa hänen kanssaan, hänen on ehdottomasti maksettava morsiamenhinta ja otettava tyttö vaimokseen.

16. Jos tytön isä ehdottomasti kieltäytyy antamasta häntä miehelle, tämän on maksettava rahassa sama morsiamenhinta kuin neitsyestä.

17. Älä salli noitanaisen elää.

18. Jokainen, joka sekaantuu eläimeen, on ehdottomasti surmattava.

19. Jos joku uhraa muille jumalille kuin ainoastaan Herralle, hänet vihittäköön tuhon omaksi.

20. Älä sorra äläkä ahdista muukalaista, sillä te itse olette olleet muukalaisina Egyptin maassa.

21. Älä sorra yhtäkään leskeä tai orpoa.

22. Jos sinä kuitenkin sorrat heitä ja jos he sitten huutavat minua avukseen, minä varmasti kuulen heidän huutonsa.

23. Silloin minun vihani syttyy, ja minä surmaan teidät miekalla. Niin teidän vaimoistanne tulee leskiä ja lapsistanne orpoja.

24. Jos lainaat rahaa jollekin keskuudessasi asuvalle kansani köyhälle, älä menettele häntä kohtaan koronkiskurin tavoin. Älä pane korkoa hänen maksettavakseen.

25. Jos milloinkaan otat lähimmäiseltäsi pantiksi viitan, niin anna se hänelle takaisin, ennen kuin aurinko laskee.

26. Se on näet hänen ainoa peitteensä, hänen ihonsa verho. Kuinka hän voisi käydä levolle ilman sitä? Jos hän huutaa minua avukseen, minä kuulen häntä, sillä minä olen armollinen.

27. Älä herjaa Jumalaa äläkä kiroa kansasi ruhtinasta.

28. Älä viivyttele antamasta minulle antia vilja- ja viinisatosi parhaasta osasta. Anna minulle esikoispoikasi.

29. Tee samoin naudoillesi ja lampaillesi. Niiden esikoinen saa olla seitsemän päivää emänsä kanssa, mutta kahdeksantena päivänä anna se minulle.

30. Teidän tulee olla minulle pyhitettyjä ihmisiä. Älkää syökö pedon raateleman[31] eläimen lihaa vaan heittäkää se koirille.“

 

23. luku

 

Kehotus oikeamielisyyteen

 

1. “Älä levitä perättömiä huhuja äläkä anna apuasi jumalattomalle rupeamalla vääräksi todistajaksi.

2. Älä ole joukon mukana tekemässä pahaa äläkä todista riita-asiassa niin, että taivut enemmistön mukana vääristämään totuuden.

3. Älä suosi vähäosaista hänen riita-asiassaan.

4. Jos tapaat vihollisesi härän tai aasin eksyksissä, sinun on vietävä se hänelle takaisin.

5. Jos näet vihamiehesi aasin makaavan kuormansa alla, älä jätä sitä siihen. Sinun on autettava häntä sen pystyyn nostamisessa.

6. Älä vääristä köyhän lähimmäisesi oikeutta hänen riita-asiassaan.

7. Pysy erossa väärästä asiasta. Älä surmaa viatonta ja vanhurskasta, sillä minä en pidä jumalatonta vanhurskaana.

8. Älä myöskään ota lahjusta, sillä lahjus sokaisee näkevät ja vääristää vanhurskaiden sanat.

9. Älä sorra muukalaista. Tehän tunnette muukalaisen mielialan, koska olette olleet muukalaisina Egyptin maassa.

10. Kuutena vuotena kylvä maasi ja korjaa sen sato,

11. mutta seitsemäntenä anna sen levätä ja jätä se korjaamatta, että kansasi köyhät saisivat syödä. Metsän eläimet syökööt loput. Tee samoin viinitarhallesi ja öljytarhallesi.

 

Seitsemäs vuosi ja viikon seitsemäs päivä

 

12. Kuutena päivänä tee työtäsi mutta seitsemäntenä lepää, että härkäsi ja aasisi voisivat levätä ja orjattaresi poika sekä muukalainen saisivat virkistyä.

13. Noudattakaa kaikkea, mitä minä olen teille sanonut. Vieraiden jumalien nimiä älkää mainitko, älköönkä niitä kuuluko teidän suustanne.

 

Kolme vuotuista juhlaa

 

14. Kolme kertaa vuodessa vietä juhlaa minun kunniakseni.

15. Vietä happamattoman leivän juhlaa. Syö seitsemän päivää happamatonta leipää, niin kuin minä olen sinua käskenyt, määrättynä aikana aabib-kuussa, sillä silloin sinä lähdit Egyptistä. Älköön minun kasvojeni eteen tultako tyhjin käsin.

16. Vietä myös elonleikkuujuhlaa, kun korjaat ensihedelmät viljastasi, jonka olet kylvänyt peltoosi, ja sadonkorjuujuhlaa vuoden lopussa, kun olet koonnut vaivannäkösi tulokset pellolta.

17. Kolme kertaa vuodessa tulkoot kaikki miehesi näyttäytymään Herran Jumalan kasvojen eteen.

18. Älä uhraa minun teurasuhrini verta happamen leivän ohella, älköönkä juhlauhrini rasvaa jääkö yön yli seuraavaan aamuun.

 

Herran enkeli johdattajana

 

19. Tuo Herran, Jumalasi, temppeliin parhaimmat maasi ensihedelmistä. Älä keitä kiliä emänsä maidossa.

20. Katso, minä lähetän enkelin sinun edellesi varjelemaan sinua tiellä ja viemään sinut siihen paikkaan, jonka minä olen valmistanut.

21. Ole varuillasi hänen edessään ja tottele häntä. Älä kapinoi häntä vastaan, sillä hän ei siedä teidän rikoksianne, koska minun nimeni on hänessä.

22. Jos sinä olet kaikessa kuuliainen hänen äänelleen ja teet kaiken, mitä minä puhun, minä olen sinun vihollistesi vihollinen ja ahdistajiesi ahdistaja.

23. Minun enkelini näet käy sinun edelläsi ja vie sinut amorilaisten, heettiläisten, perissiläisten, kanaanilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, ja minä hävitän heidät.

 

Varoituksia ja lupauksia

 

24. Älä kumarra heidän jumaliaan, älä palvele niitä äläkä tee niin kuin he, vaan hävitä tyystin heidän patsaansa ja murskaa ne.

25. Palvele Herraa, Jumalaasi, niin hän siunaa sinun ruokasi ja juomasi. Minä poistan sairaudet keskuudestasi.

26. Keskenmenoa tai hedelmättömyyttä ei maassasi tule olemaan, ja minä annan sinun elää täyteen ikääsi.

27. Minä lähetän kauhuni sinun edellesi ja saatan hämminkiin kaikki kansat, joiden keskuuteen sinä menet, ja ajan kaikki vihollisesi pakoon sinun edeltäsi.

28. Minä lähetän herhiläisiä sinun edellesi, ja ne karkottavat hivviläiset, kanaanilaiset ja heettiläiset sinun tieltäsi.

29. Minä en kuitenkaan karkota heitä sinun edeltäsi yhtenä vuotena, ettei maa autioituisi ja etteivät villieläimet lisääntyisi liikaa sinun alueellasi.

30. Minä karkotan heidät sinun edeltäsi vähitellen, kunnes olet tullut kyllin lukuisaksi ottaaksesi maan haltuusi.

31. Minä säädän alueesi ulottumaan Kaislamerestä filistealaisten mereen ja autiomaasta Eufratvirtaan asti, sillä minä annan maan asukkaat valtaasi ja sinä karkotat heidät edeltäsi.

32. Älä tee liittoa heidän äläkä heidän jumaliensa kanssa.

33. He eivät saa jäädä asumaan sinun maahasi, etteivät he saattaisi sinua tekemään syntiä minua vastaan. Jos sinä palvelet heidän jumaliaan, niistä tulee varmasti sinulle ansa.“

 

24. luku

 

Liiton teko Siinailla

 

1. Herra sanoi Moosekselle: “Nouse sinä Herran luo Aaronin Naadabin, Abihun ja seitsemänkymmenen Israelin vanhinman kanssa. Palvokaa te Herraa kauempana,

2. ja yksin Mooses lähestyköön Herraa. Älkööt muut tulko lähelle, älköönkä kansa nousko vuorelle hänen kanssaan.“

3. Mooses palasi kertomaan kansalle kaikki Herran sanat ja kaikki hänen säädöksensä. Silloin koko kansa vastasi yhteen ääneen: “Kaiken, mitä Herra on puhunut, me teemme.“

4. Sitten Mooses kirjoitti kirjaan kaikki Herran sanat. Hän nousi varhain aamulla ja rakensi alttarin vuoren juurelle sekä pystytti kaksitoista patsasta Israelin kahdentoista heimon mukaan.

5. Hän lähetti israelilaisia nuoria miehiä ja uhramaan polttouhreja ja teurasuhreja sekä härkiä yhteysuhriksi Herralle.

6. Mooses otti puolet verestä ja pani sen maljoihin, ja toisen puolen hän pirskotti alttarille.

7. Hän otti liiton kirjan ja luki sen kansan kuullen. Israelilaiset sanoivat: “Me noudatamme ja tottelemme kaikkea, mitä Herra on puhunut.“

8. Mooses otti veren, pirskotti sitä kansan päälle ja sanoi: “Näettekö, tämä on sen liiton veri, jonka Herra on tehnyt teidän kanssanne kaikkien näiden sanojen perusteella.“

9. Sitten Mooses nousi Aaronin, Naadabin, Abihun ja seitsemänkymmenen Israelin vanhimman kanssa vuorelle.

10. He näkivät Israelin Jumalan. Hänen jalkojensa alla oli kiveys, joka oli kuin safiirikivestä tehty, puhdas kuin itse taivas.

11. Hän ei kajonnut kädellään israelilaisten ylhäisiin. He saivat nähdä Jumalan, ja he söivät ja joivat.

 

Mooses kohtaa Herran Siinainvuorella

 

12. Herra sanoi Moosekselle: “Nouse minun luokseni vuorelle ja odota siellä, niin minä annan sinulle kivitaulut sekä opetuksen ja käskyt, jotka minä olen kirjoittanut opetettaviksi kansalle.“

13. Silloin Mooses ja hänen palvelijansa Joosua nousivat. Lähtiessään ylös Jumalan vuorelle

14. Mooses sanoi vanhimmille: “Odottakaa meitä täällä, kunnes palaamme luoksenne. Ovathan Aaron ja Huur kanssanne. Jolla on jotakin asiaa, kääntyköön heidän puoleensa.“

15. Kun Mooses oli noussut vuorelle, pilvi peitti vuoren

16. ja Herran kirkkaus asettui Siinainvuorelle. Vuori oli kuusi päivää pilven peitossa, ja seitsemäntenä päivänä Herra kutsui Moosesta pilven keskeltä.

17. Herran kirkkaus vuoren huipulla näytti israelilaisista kuluttavalta tulelta.

18. Mooses meni pilven keskelle ja nousi vuorelle. Hän oli vuorella neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä.

 

ILMESTYSMAJA ERÄMAASSA

 

25. luku

 

Annit pyhäkön rakentamista varten

 

1. Herra puhui Moosekselle näin:

2. “Sano israelilaisille, että he tuovat minulle anteja. Ottakaa vastaan anti minulle jokaiselta, jonka sydän on siihen altis.

3. Tällaisia anteja teidän on otettava vastaan heiltä: kultaa, hopeaa ja vaskea,

4. sinisiä, purppuranpunaisia ja helakanpunaisia lankoja, pellavalankoja sekä vuohenkarvaa,

5. punaiseksi värjättyjä pässinnahkoja, merilehmännahkoja, akasiapuuta,

6. öljyä lamppuja varten, hajusteita voiteluöljyä ja hyvänhajuista suitsutusta varten,

7. onykskiviä ja muita jalokiviä kasukan ja rintakilven koristamista varten.

8. Heidän tulee tehdä minulle pyhäkkö, että voin asua heidän keskellään.

9. Tehkää asumus ja kaikki sen esineet tarkoin sen mallin mukaan, jonka minä sinulle näytän.

 

Liitonarkku ja sovituspaikka

 

10. Tehkööt he akasiapuusta arkun, kaksi ja puoli kyynärää pitkän puolitoista kyynärää leveän ja puolitoista kyynärää korkean.

11. Päällystä se puhtaalla kullalla sisältä ja ulkoa ja tee sen ympärille kultareunus.

12. Vala sitä varten neljä kultarengasta ja pane ne sen neljään jalkaan, kaksi rengasta sen yhdelle sivulle ja kaksi rengasta toiselle sivulle.

13. Tee kantotangot akasiapuusta ja päällystä ne kullalla.

14. Vie tangot arkun sivuilla oleviin renkaisiin sen kantamista varten.

15. Tangot tulee jättää arkun renkaisiin, eikä niitä saa ottaa pois renkaista.

16. Pane arkkuun todistus, jonka minä sinulle annan.

17. Tee myös sovituspaikka[32] puhtaasta kullasta, kaksi ja puoli kyynärää pitkä ja puolitoista kyynärää leveä.

18. Tee kullasta kaksi kerubia, yksi sovituspaikan kumpaankin päähän. Tee ne takomalla.

19. Tee yksi kerubi toiseen päähän ja toinen kerubi toiseen päähän. Tehkää kerubit sovituspaikan kumpaankin päähän.

20. Kerubien siivet olkoot levällään ylöspäin, niin että ne peittävät sovituspaikan. Kerubien kasvot olkoot toisiaan kohti; niiden kasvot olkoot kohti sovituspaikkaa.

21. Aseta sovituspaikka arkun päälle ja pane arkkuun todistus, jonka minä sinulle annan.

22. Minä kohtaan sinut siinä ja puhun sinulle sovituspaikan yläpuolelta, liitonarkun päällä olevien kahden kerubin välistä, kaiken sen, minkä minä sinun kauttasi israelilaisille säädän.

 

Näkyleipäpöytä

 

23. Tee myös pöytä akasiapuusta, kaksi kyynärää pitkä, kyynärän leveä ja puolitoista kyynärää korkea.

24. Päällystä se puhtaalla kullalla ja tee sen ympärille kultareunus.

25. Tee sen ympärille kämmenen korkuinen lista ja listan ympärille kultareunus.

26. Tee sitä varten neljä kultarengasta ja pane renkaat sen neljän jalan kulmiin.

27. Renkaiden tulee olla listan alapuolella[33] pidikkeinä kantotangoille, joilla kannetaan pöytää.

28. Tee kantotangot akasiapuusta ja päällystä ne kullalla; niillä kannetaan pöytää.

29. Tee pöytää varten myös kulhot ja kauhat, kannut ja kupit, joista juomauhrit kaadetaan. Tee ne puhtaasta kullasta.

30. Pane näkyleivät minun eteeni pöydälle, ja olkoot ne siinä aina.

 

Lampunjalka

 

31. Tee myös lampunjalka puhtaasta kullasta. Tee lampunjalka jalustoineen ja varsineen takomalla. Sen kupit, nuput ja kukat olkoot samaa kappaletta kuin se.

32. Lampunjalan sivuilta lähteköön kuusi haaraa, kolme haaraa toiselta puolelta ja kolme haaraa toiselta.

33. Kussakin toisen puolen haaroista olkoon kolme mantelinkukan muotoista kuppia, nuppua ja kukkaa, samoin toisen puolen haaroissa kolme mantelinkukan muotoista kuppia, nuppua ja kukkaa. Näin tulee olla jokaisessa kuudessa haarassa, jotka lähtevät lampusta.

34. Lampunjalassa olkoon neljä mantelinkukan muotoista kuppia, nuppua ja kukkaa.

35. Lampunjalasta lähtevien kuuden haaran, kunkin haaraparin, alla olkoon yksi nuppu.

36. Nuput ja haarat olkoot samaa kappaletta kuin lampunjalka. Sen tulee olla kokonaan yhtä kappaletta, puhtaasta kullasta taottua.

37. Tehkää siihen seitsemän lamppua. Lamput tulee asettaa paikoilleen niin, että ne valaisevat sen etupuolta.

38. Myös sen pihtien ja karstakuppien on oltava puhdasta kultaa.

39. Lampunjalka sekä kaikki nämä esineet on tehtävä yhdestä talentista puhdasta kultaa.

40. Katso, että teet ne niiden mallien mukaan, jotka sinulle näytettiin vuorella.“

 

26. luku

 

Telttamaja

 

1. “Tee asumus kymmenestä telttakankaan kaistasta, jotka on tehty kerratusta pellavasta sekä sinipunaisista, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista. Tee niihin taidokkaasti kerubeja.

2. Kunkin kaistan pituuden tulee olla kaksikymmentäkahdeksan kyynärää ja leveyden neljä kyynärää. Kaikki kaistat olkoot saman mittaisia.

3. Viisi kaistaa yhdistettäköön toisiinsa, ja samoin toiset viisi kaistaa yhdistettäköön toisiinsa.

4. Tee silmukat sinipunaisesta langasta ensimmäisen kaistan reunaan, yhdistetyn kappaleen laitaan, ja samoin toisen yhdistetyn kappaleen viimeisen kaistan reunaan.

5. Tee viisikymmentä silmukkaa yhteen kaistaan ja viisikymmentä silmukkaa toisen, vastaavan kaistan laitaan, toiseen yhdistettyyn kappaleeseen, niin että silmukat tulevat kohdakkain.

6. Tee myös viisikymmentä kultahakasta ja yhdistä kappaleet toisiinsa hakasilla niin, että niistä tulee yhtenäinen asumus.

7. Tee vielä vuohenkarvoista kudotuista kaistoista teltta asumuksen suojaksi. Tee näitä kaistoja yksitoista.

8. Kunkin kaistan pituus olkoon kolmekymmentä kyynärää ja leveys neljä kyynärää. Olkoot ne yksitoista kaistaa saman mittaisia.

9. Liitä yhteen viisi kaistaa erilliseksi kappaleeksi, samoin kuusi kaistaa erilliseksi kappaleeksi. Aseta tämän kappaleen kuudes kaksin kerroin teltan etupuolelle.

10. Tee lisäksi viisikymmentä silmukkaa toisen yhdistetyn kappaleen viimeisen kaistan reunaan ja viisikymmentä silmukkaa toisen yhdistetyn kappaleen vastaavan kaistan reunaan.

11. Tee myös viisikymmentä vaskihakasta, pistä hakaset silmukoihin ja liitä teltan kappaleet yhteen, niin että teltasta tulee yhtenäinen.

12. Telttakaistojen ylimääräinen osa saa riippua puolen kaistan pituudelta asumuksen takasivulla.

13. Kyynäränmitta telttakaistojen pituuden ylimääräisestä osasta saa riippua asumuksen kummallakin sivulla sitä peittämässä.

14. Tee teltalle peite punaiseksi värjätyistä pässinnahoista ja sen päälle peite merilehmännahoista.

15. Tee asumuksen pystylaudat akasiapuusta.

16. Kunkin laudan tulee olla kymmenen kyynärää pitkä ja puolitoista kyynärää leveä.

17. Jokaisessa laudassa tulee olla kaksi tappia, joilla laudat yhdistetään toisiinsa. Tee kaikki asumuksen laudat näin.

18. Tee asumuksen lautoja kaksikymmentä kappaletta eteläpuolta varten.

19. Tee neljäkymmentä hopeajalustaa näiden kahdenkymmenen laudan alle, kaksi jalustaa kunkin laudan alle sen kahta tappia varten.

20. Samoin tee kaksikymmentä lautaa asumuksen toista, pohjoisen puolella olevaa sivua varten

21. ja niille neljäkymmentä hopeajalustaa, kaksi jalustaa kunkin laudan alle.

22. Asumuksen takasivua, länsipuolta, varten tee kuusi lautaa

23. ja kaksi lautaa asumuksen peränurkkia varten.

24. Niiden tulee olla alhaalta kiinni toisessa laudassa, yhteen liitettyjä ylös saakka, ensimmäiseen renkaaseen asti. Tällaisia olkoot molemmat; niiden tulee muodostaa nuo kaksi nurkkaa.

25. Lautoja tulee siis olla kahdeksan ja niillä kuusitoista hopeajalustaa, kaksi jalustaa kunkin laudan alla.

26. Tee myös viisi poikkitankoa akasiapuusta asumuksen toisen sivun lautoja varten,

27. viisi poikkitankoa asumuksen toisen sivun lautoja varten sekä viisi poikkitankoa asumuksen läntisen, takasivun, lautoja varten.

28. Keskimmäinen poikkitanko tulee asettaa lautojen puoliväliin, ja sen tulee ulottua nurkasta nurkkaan.

29. Päällystä laudat kullalla ja tee kullasta niihin renkaat poikkitankojen pitimiksi. Päällystä myös poikkitangot kullalla.

30. Pystytä asumus siten kuin sinulle vuorella näytettiin.

31. Tee vielä esirippu sinipunaisista, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista ja kerratuista pellavalangoista. Tee siihen taidokkaasti kerubeja.

32. Ripusta se neljän akasiapuisen, kullalla päällystetyn pylvään varaan, joissa on kultakoukut ja jotka ovat neljällä hopeajalustalla.

33. Ripusta esirippu hakasilla ja vie todistuksen arkku sinne, esiripun sisäpuolelle. Esirippu olkoon teille erotuksena pyhän ja kaikkeinpyhimmän välillä.

34. Aseta sovituspaikka kaikkeinpyhimmässä olevan todistuksen arkun päälle.

35. Sijoita pöytä esiripun ulkopuolelle ja lampunjalka vastapäätä pöytää asumuksen eteläsivulle. Pöytä siis asetetaan pohjoissivulle.

36. Tee kirjokudontana teltan oviverho sinipunaisista, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista sekä kerratuista pellavalangoista.

37. Tee oviverhoa varten viisi pylvästä akasiapuusta ja päällystä ne kullalla. Niiden koukut olkoot kultaa. Vala pylväitä varten viisi vaskijalustaa.“

 

27. luku

 

Polttouhrilalttari

 

1. “Tee alttari akasiapuusta. Alttarin tulee olla neliskulmainen, viisi kyynärää pitkä, viisi kyynärää leveä ja kolme kyynärää korkea.

2. Tee siihen sarvet, sen neljään kulmaan, niin että sarvet ovat samaa kappaletta kuin se, ja päällystä se vaskella.

3. Tee kattilat sen tuhkaa varten sekä lapiot, pirskotusmaljat, haarukat ja hiilipannut. Tee kaikki alttarin esineet vaskesta.

4. Tee siihen myös verkkomainen ritilä vaskesta ja tee ritilä neljään kulmaan vaskirenkaat.

5. Aseta ritilä alttarin reunuksen alle niin, että se ulottuu alttarin puoliväliin.

6. Tee alttaria varten kantotangot akasiapuusta ja päällystä ne vaskella.

7. Tangot tulee panna renkaisiin, niin että ne ovat alttarin kahden puolen sen kantamista varten.

8. Tee alttari laudoista. Sen on oltava ontto, ja siitä on tehtävä sellainen kuin sinulle vuorella näytettiin.

 

Telttamajan esipiha

 

9. Tee asumuksen esipihan eteläistä sivua varten sadan kyynärän pituiset esipihan verhot kerratusta pellavasta

10. ja kaksikymmentä pylvästä ja näiden kaksikymmentä vaskijalustaa sekä pylväisiin koukut ja koristepienat hopeasta.

11. Myös pohjoispuolen verhojen pituuden on oltava sata kyynärää, sen pylväitä on oltava kaksikymmentä ja näiden vaskijalustoja kaksikymmentä. Pylväiden koukkujen ja koristepienojen on oltava hopeaa.

12. Esipihan läntisen sivun verhojen pituuden tulee olla viisikymmentä kyynärää, sen pylväitä tulee olla kymmenen ja näiden jalustoja kymmenen.

13. Esipihan etupuolen, itäisen puolen, leveys olkoon viisikymmentä kyynärää.

14. Verhojen pituuden portin toisella sivulla tulee olla viisitoista kyynärää, pylväitä tulee olla kolme ja näiden jalustoja kolme.

15. Samoin portin toisen sivun verhot olkoot viidentoista kyynärän pituiset, ja pylväitä olkoon kolme ja näiden jalustoja kolme.

16. Esipihan portissa tulee olla kahdenkymmenen kyynärän pituinen verho, joka on kudottu kirjailutyönä sinipunaisista, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista sekä kerratuista pellavalangoista. Sen pylväitä olkoon neljä ja näiden jalustoja neljä.

17. Kaikki esipihan ympärillä olevien pylväiden koristepienat ja koukut on tehtävä hopeasta ja jalustat vaskesta.

18. Esipihan pituuden tulee olla sata kyynärää ja leveyden viisikymmentä kyynärää. Verhon on oltava viisi kyynärää korkea ja kudottu kerratuista pellavalangoista. Pylväiden jalustat on tehtävä vaskesta.

19. Asumuksen kaikki palveluksessa käytettävä kalusto on tehtävä vaskesta, samoin kaikki sen vaarnat ja kaikki esipihan vaarnat.

 

Lamput ja niiden öljy

 

20. Sinun on käskettävä israelilaisia tuomaan sinulle puhdasta, survomalla saatua öljypuun öljyä valaisemista varten, niin että lamppu voi palaa aina.

21. Aaron poikineen hoitakoon sitä illasta aamuun asti ilmestysmajassa, Herran edessä, todistuksen arkun edessä olevan esiripun ulkopuolella. Tämä on ikuinen säädös, jota israelilaiset noudattakoot sukupolvesta sukupolveen.“

 

28. luku

 

Pappien puvut

 

1. “Sinun on kutsuttava luoksesi israelilaisten joukosta veljesi Aaron ja hänen poikansa Naadab, Abihu, Eleasar ja Iitamar, palvelemaan minua pappeina.

2. Teetä pyhät vaatteet veljellesi Aaronille kunniaksi ja kaunistukseksi.

3. Sinun on käskettävä kaikkia taitajia[34], jotka minä olen täyttänyt viisauden hengellä, tekemään vaatteet Aaronille, jotta hänet pyhitettäisiin palvelemaan minua pappina.

4. Nämä vaatteet heidän on tehtävä: rintakilpi, kasukka, viitta, ruudullinen tunika, turbaani ja vyö. Heidän on tehtävä pyhät vaatteet veljellesi Aaronille ja hänen pojilleen, että nämä voisivat palvella minua pappeina.

5. Heidän tulee ottaa kultaa sekä sinipunaisia, purppuranpunaisia ja helakanpunaisia lankoja sekä pellavalankoja

6. ja tehdä taidokkaasti kasukka kullasta, sinipunaisista, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista sekä valkaistuista, kerratuista pellavalangoista.

7. Siinä tulee olla kaksi yhdistettävää olkakappaletta, jotka kiinnitetään sen molempiin reunoihin. Näin siitä tulee yhtenäinen.

8. Kasukan päälle tuleva, taidokkaasti tehty vyö on tehtävä samalla tavoin ja samasta kappaleesta kuin se: kullasta, sinipunaisista, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista sekä kerratuista pellavalangoista.

9. Ota sitten kaksi onykskiveä ja kaiverra niihin Israelin poikien nimet

10. ikäjärjestyksessä, kuusi nimeä toiseen kiveen ja loput kuusi nimeä toiseen kiveen.

11. Kaiverra Israelin poikien nimet niihin kahteen kiveen kivenkaivertajan tavoin, sinettisormusten kaiverrusten tapaan, ja kehystä ne kultapunoksella.

12. Pane molemmat kivet kasukan olkakappaleisiin muistuttamaan Herraa israelilaisista. Aaron kantakoon heidän nimensä molemmilla olkapäillään Herran eteen muistuttamaan heistä.

13. Tee kultapalmikoita

14. ja kahdet ketjut puhtaasta kullasta. Tee ne punomalla niin kuin köysiä tehdään, ja kiinnitä punotut ketjut palmikoihin.

 

Rintakilpi

 

15. Tee taidokkaasti rintakilpi oikeuden jakamista varten. Tee se kullasta, sinipunaisista, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista sekä kerratuista pellavalangoista niin kuin kasukkakin.

16. Sen tulee olla neliskulmainen ja kaksin kerroin taitettu, vaaksan pituinen ja vaaksan levyinen.

17. Kiinnitä siihen jalokiviä neljään riviin: ensimmäiseen riviin karneoli, topaasi ja smaragdi,

18. toiseen riviin turkoosi, safiiri ja timantti,

19. kolmanteen riviin hyasintti, akaatti ja ametisti

20. sekä neljänteen riviin krysoliitti, onyks ja jaspis. Ne tulee kehystää kultapunoksin.

21. Kiviä tulee olla Israelin poikien nimien mukaan kaksitoista. Kunkin kahdentoista heimon nimi on kaiverrettava niin kuin sinettisormuksia kaiverretaan.

22. Tee rintakilpeä varten punotut ketjut puhtaasta kullasta,

23. samoin kaksi kultarengasta, ja kiinnitä renkaat rintakilven kahteen yläkulmaan.

24. Kiinnitä nämä kaksi kultapunosta rintakilven yläkulmissa oleviin renkaisiin.

25. Kiinnitä molempien punosten toiset päät palmikoihin ja kiinnitä nämä kasukan olkakappaleisiin, sen etupuolelle.

26. Tee kaksi kultarengasta ja pane ne rintakilven molempiin alakulmiin, sen sisäpuoliseen, kasukkaa vasten olevaan reunaan.

27. Tee vielä kaksi kultarengasta ja kiinnitä ne kasukan molempien olkakappaleiden etupuolen alareunaan sauman kohdalle, kasukan taidokkaasti tehdyn vyön yläpuolelle.

28. Rintakilpi on solmittava renkaistaan sinipunaisella nauhalla kasukan renkaisiin kasukan vyön yläpuolelle niin, ettei rintakilpi irtaudu kasukasta.

29. Mennessään pyhäkköön Aaronin tulee kantaa Israelin poikien nimet oikeudenjakamisen rintakilvessä sydämensä päällä ainaisena muistutuksena Herran eteen..

30. Pane oikeudenjakamisen rintakilpeen uurim ja tummim, niin että ne ovat Aaronin sydämen päällä, kun hän menee Herran eteen. Kantakoon Aaron israelilaisten oikeusasioita sydämensä päällä aina Herran edessä.

 

Puvun muut varusteet

 

31. Tee kasukan viitta kokonaan sinipunaisista langoista.

32. Sen keskellä tulee olla pääntie ja siinä kudottu reunus kuten haarniskan kaula-aukossa, ettei se repeäisi.

33. Teetä ympäri viitan helman sinipunaisia, purppuranpunaisia ja helakanpunaisia granaattiomenia sekä niiden väliin kultatiukuja,

34. vuorotellen kultatiuku ja granaattiomena ympäri viitan helman.

35. Viitan tulee olla Aaronin yllä palvelusta toimitettaessa, että tiukujen ääni kuuluisi hänen mennessään pyhäkköön Herran eteen ja lähtiessään sieltä ulos, ja ettei hän kuolisi.

36. Tee korulevy puhtaasta kullasta ja kaiverra siihen sinettisormusten kaiverrusten tapaan: ’ Herralle pyhitetty.’

37. Sido se sinipunaisella nauhalla kiinni turbaaniin, turbaanin etupuolelle.

38. Olkoon se Aaronin otsalla, että Aaron voisi sovittaa pyhien lahjojen kelvottomuuden, olkoot ne mitä hyvänsä lahjoja, joita israelilaiset pyhittävät Herralle. Se olkoon aina hänen otsallaan, että Herra olisi heille suosiollinen.

39. Kudo ruudullinen tunika pellavasta, tee turbaani pellavasta ja kudo kirjailtu vyö.

40. Tee Aaronin pojille tunikat ja vyöt ja tee heille päähineet kunniaksi ja kaunistukseksi.

41. Pue ne veljesi Aaronin ja hänen poikiensa ylle, voitele heidät ja vihi heidät virkaansa ja pyhitä heidät, niin että he voivat palvella minua pappeina.

42. Tee heille pellavahousut peittämään heidän sukuelimensä. Housut ulottukoot lanteilta reisiin asti.

43. Aaronilla ja hänen pojillaan tulee olla ne yllään, kun he menevät ilmestysmajaan tai lähestyvät alttaria palvellakseen pyhäkössä, etteivät he tulisi syyllisiksi ja kuolisi. Tämä olkoon ikuinen säädös hänelle ja hänen jälkeläisilleen.“

 

29. luku

 

Pappien vihkiminen virkaansa

 

1. “Pyhittääksesi Aaronin ja hänen poikansa palvelemaan minua pappeina sinun on tehtävä näin: Ota nuori härkä ja kaksi virheetöntä pässiä,

2. happamatonta leipää ja öljyyn leivottuja happamattomia limppuja sekä öljyllä voideltuja happamattomia ohukaisia. Leivo ne hienoista vehnäjauhoista,

3. pane ne samaan koriin ja tuo ne korissa uhriksi, samalla kun tuot härän ja kaksi pässiä.

4. Tuo sitten Aaron poikineen ilmestysmajan ovelle ja pese heidät vedellä.

5. Ota vaatteet ja pue Aaronin ylle tunika, kasukan viitta ja kasukka sekä rintakilpi ja vyötä hänet kasukan taidokkaasti tehdyllä vyöllä.

6. Pane hänen päähänsä turbaani ja kiinnitä turbaaniin pyhä korulevy.

7. Ota sitten voiteluöljyä, valuta sitä hänen päähänsä ja voitele hänet.

8. Tuo sen jälkeen esiin hänen poikansa, pue heidän ylleen tunikat.

9. Vyötä vyöllä sekä Aaron että hänen poikansa, ja sido päähineet heidän päähänsä. Pappeus kuuluu heille ikuisen säädöksen perusteella. Näin sinun on vihittävä virkaansa Aaron ja hänen poikansa.

10. Tuo sitten härkä ilmestysmajan eteen, ja Aaron poikineen laskekoon kätensä härän pään päälle.

11. Teurasta härkä Herran edessä ilmestysmajan ovella,

12. ota sen verta ja sivele sitä sormellasi alttarin sarviin, mutta kaada kaikki muu veri alttarin juurelle.

13. Ota kaikki sisälmyksiä peittävä rasva, maksan lisäke ja molemmat munuaiset sekä niiden päällä oleva rasva ja polta ne alttarilla,

14. mutta härän liha, nahka ja sisälmykset polta tulessa leirin ulkopuolella. Se on syntiuhri.

15. Ota toinen pässi, ja Aaron poikineen laskekoon kätensä sen pään päälle.

16. Teurasta pässi, ota sen veri ja pirskota ympäri alttaria.

17. Leikkele sen jälkeen pässi kappaleiksi, pese sen sisälmykset sekä jalat ja pane ne kappaleiden ja pään päälle.

18. Polta koko pässi alttarilla. Se on polttouhri Herralle, suloisesti tuoksuva tuliuhri Herralle.

19. Ota sitten toinen pässi, ja Aaron poikineen laskekoon kätensä sen pään päälle.

20. Teurasta pässi, ota sen verta ja sivele Aaronin ja hänen poikiensa oikeaan korvannipukkaan, oikean käden peukaloon ja oikean jalan isoonvarpaaseen. Pirskottele loppu veri alttarille ja sen ympärille.

21. Ota alttarilla olevaa verta ja voiteluöljyä ja pirskota Aaronin ja hänen vaatteidensa päälle ja hänen poikiensa ja heidän vaatteidensa päälle. Näin Aaron vaatteineen tulee pyhitetyksi, samoin hänen poikansa ja näiden vaatteet.

22. Ota sitten pässin rasva, rasvahäntä, sisälmyksiä peittävä rasva, maksanlisäke, molemmat munuaiset ja niiden päällä oleva rasva sekä oikea reisi. Tämä pässi on näet vihkimisuhri.

23. Ota vielä leipä ja öljyyn leivottu limppu sekä ohukainen happamattomien leipien korista, joka on Herran edessä.

24. Pane ne kaikki Aaronin ja hänen poikiensa käsiin ja käske heidän heiluttaa niitä heilutusuhrina Herran edessä.

25. Ota ne sitten heidän käsistään ja polta alttarilla, polttouhrin päällä, suloiseksi tuoksuksi Herran edessä. Se on tuliuhri Herralle.

26. Ota Aaronin vihkiäispässin rintakappale ja heiluta sitä heilutusuhrina Herran edessä. Se on sinun osasi uhrista.

27. Pyhitä heilutusuhri-rintaliha ja anniksi erotettu reisi, jotka on otettu Aaronin ja hänen poikiensa vihkiäispässistä ja joita on heilutettu ja kohotettu.

28. Ne kuuluvat Aaronille ja hänen pojilleen israelilaisilta saatuina ikuisen lain perusteella, sillä ne on erotettu anniksi. Ne tulee erottaa anniksi israelilaisten yhteysuhreista. Ne ovat heidän Herralle erottamansa anti.

29. Aaronin pyhät vaatteet kuulukoot hänen jälkeensä hänen pojilleen, että heidät voitaisiin voidella ja vihkiä virkaansa niissä.

30. Hänen pojistaan sen, joka tulee papiksi hänen tilalleen ja joka menee ilmestysmajaan palvellakseen pyhimmässä, on puettava ne ylleen seitsemänä päivänä.

31. Ota sitten vihkiäispässi ja keitä sen liha pyhässä paikassa.

32. Aaron poikineen syököön ilmestysmajan ovella pässin lihan sekä korissa olevan leivän.

33. He syökööt lihan ja leivän, joilla heidät sovitettiin, kun heidät vihittiin ja pyhitettiin virkaan. Kukaan sivullinen ei saa niitä syödä, sillä ne ovat pyhiä.

34. Jos vihkiäislihasta tai leivästä jää jotakin tähteeksi seuraavaan aamuun, polta tulessa se, mikä jää tähteeksi. Sitä ei saa syödä, sillä se on pyhää.

35. Tee Aaronille ja hänen pojilleen juuri niin kuin minä olen sinua käskenyt. Heidän vihkimisensä kestäköön seitsemän päivää,

36. ja joka päivä sinun on uhrattava nuori syntiuhrihärkä sovitukseksi. Puhdista alttari synnistä toimittamalla sille sovitus ja pyhitä se voitelemalla.

37. Toimita alttarin sovitus ja pyhittäminen seitsemänä päivänä. Näin alttarista tulee pyhistä pyhin, ja jokainen, joka alttariin koskee, pyhittyy.

 

Päivittäiset uhrit

 

38. Nämä sinun on aina uhrattava alttarilla päivittäin: kaksi vuoden vanhaa uroskaritsaa.

39. Uhraa toinen karitsa aamulla ja toinen iltahämärissä.

40. Kutakin karitsaa kohti uhraa kymmenesosa eefa-mittaa hienoja jauhoja, joihin on sekoitettu neljännes hiin-mittaa survomalla saatua öljyä, sekä neljännes hiin-mittaa viiniä juomauhriksi.

41. Uhraa toinen karitsa iltahämärissä ja sen kanssa samanlainen ruokauhri ja juomauhri kuin aamullakin, suloiseksi tuoksuksi, tuliuhriksi Herralle.

42. Nämä on uhrattava polvesta polveen ainaisina polttouhreina ilmestysmajan ovella Herran edessä. Siellä minä kohtaan teidät ja puhun sinulle.

43. Siinä minä kohtaan israelilaiset, ja minun kirkkauteni pyhittää sen.

44. Minä pyhitän ilmestysmajan ja alttarin. Aaronin poikineen minä pyhitän palvelemaan minua pappeina.

45. Minä asun israelilaisten keskellä ja olen heidän Jumalansa,

46. ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, heidän Jumalansa, joka vein heidät pois Egyptin maasta asuakseni heidän keskellään. Minä olen Herra, heidän Jumalansa.“

 

30. luku

 

Suitsutusalttari

 

1. “Tee alttari suitsukkeen polttamista varten. Tee se akasiapuusta.

2. Sen tulee olla neliskulmainen, kyynärän pituinen, kyynärän levyinen ja kaksi kyynärää korkea. Sen sarvien on oltava samaa kappaletta kuin se.

3. Päällystä se puhtaalla kullalla, sekä sen kansi että sivut kauttaaltaan, samoin sen sarvet. Tee sen ympärille. kultareunus.

4. Tee siihen lisäksi kaksi kultarengasta reunuksen alle, molemmin puolin, kahdelle sivulle. Renkaat ovat kantotankojen pitiminä alttarin kantamista varten.

5. Tee myös kantotangot akasiapuusta ja päällystä ne kullalla.

6. Aseta suitsutusalttari todistuksen arkun edessä olevan esiripun eteen, arkun[35] päällä olevan sovituspaikan eteen. Siellä minä kohtaan sinut.

7. Aaronin tulee polttaa suitsutusalttarin päällä hyväntuoksuista suitsuketta. Hänen on poltettava sitä joka aamu laittaessaan lamppuja kuntoon.

8. Samoin Aaronin tulee polttaa sitä iltahämärissä sytyttäessään lamput. Tätä suitsuketta on poltettava Herran edessä aina, polvesta polveen.

9. Älkää uhratko alttarin päällä vierasta suitsuketta, polttouhria tai ruokauhria. Älkää myöskään valuttako juomauhria sen päälle.

10. Aaronin tulee toimittaa sen sarville sovitus kerran vuodessa uhratun syntiuhrin verellä. Hän toimittakoon sovituksen kerran vuodessa, polvesta polveen. Alttari kuuluu Herralle; se on pyhistä pyhin.“

 

Sovitusmaksu

 

11. Herra puhui Moosekselle näin:

12. “Kun lasket israelilaisten katselmuksessa heidän lukumääränsä, jokaisen heistä tulee suorittaa sovitusmaksu hengestään Herralle, ettei heitä kohtaisi mikään rangaistus, kun heitä lasketaan.

13. Jokainen katselmuksessa laskettu on velvollinen antamaan puoli sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan. Sekeli on kaksikymmentä geeraa. Herralle erotettava anti on puoli sekeliä.

14. Kaikkien katselmuksessa laskettujen, kaksikymmenvuotiaiden ja sitä vanhempien, on annettava tämä anti Herralle.

15. Kun annatte Herralle annin sovitukseksi hengestänne, rikas ei saa antaa enempää eikä köyhä vähempää kuin puoli sekeliä.

16. Ota sovitusrahat israelilaisilta ja anna ne ilmestysmajan palvelusta varten teidän henkenne sovitukseksi. Tämä on muistona Herran edessä israelilaisista.“

 

Vaskiallas

 

17. Herra sanoi Moosekselle:

18. “Tee peseytymistä varten vaskinen allas ja sille vaskinen jalusta. Aseta se ilmestysmajan ja alttarin välille ja pane siihen vettä.

19. Aaronin ja hänen poikiensa tulee pestä siinä kätensä ja jalkansa.

20. Kun he menevät ilmestysmajaan, heidän tulee peseytyä vedessä, etteivät kuolisi. Samoin, kun he lähestyvät alttaria palvellakseen, polttaakseen tuliuhreja Herralle,

21. heidän on pestävä kätensä ja jalkansa, etteivät kuolisi. Tämä on ikuinen laki Aaronille ja hänen jälkeläisilleen polvesta polveen.“

 

Voiteluöljy ja suitsutusaineet

 

22. Herra puhui Moosekselle:

23. “Sinun on otettava parhaita tuoksuvia aineita: viisisataa sekeliä juoksevaa mirhaa, ja puolet siitä, eli kaksisataaviisikymmentä sekeliä hyvältä tuoksuvaa kanelia ja samoin kaksisataa viisikymmentä sekeliä hyvältä tuoksuvaa ruokoa.

24. Ota lisäksi viisisataa sekeliä kassiaa - pyhäkkösekelin mukaan - ja hiin-mitta oliiviöljyä.

25. Tee niistä pyhä voiteluöljy, tuoksuva sekoitus, jollaista voiteensekoittaja valmistaa. Se on pyhä voiteluöljy.

26. Voitele sillä ilmestysmaja ja todistuksen arkku,

27. pöytä kaikkine varusteineen, lampunjalka varusteineen, samoin suitsutusalttari

28. ja polttouhrialttari kaikkine varusteineen sekä allas jalustoineen.

29. Pyhitä ne, niin että niistä tulee pyhistä pyhimpiä. Jokainen, joka niihin koskee, pyhittyy.

30. Voitele myös Aaron ja hänen poikansa ja pyhitä heidät palvelemaan minua pappeina.

31. Israelilaisille sinun tulee puhua näin: Tämä on oleva minun pyhä voiteluöljyni polvesta polveen.

32. Kenenkään muun ihmisen päälle[36] sitä ei saa valuttaa. Älkää tehkö muuhun käyttöön öljyä, jolla on koostumukseltaan samanlaista kuin se. Se on pyhää. Olkoon se pyhää myös teille.

33. Jokainen, joka valmistaa sellaista tai sivelee sitä sivullisen päälle, erotettakoon kansastaan.“

34. Herra sanoi Moosekselle: “Ota itsellesi hyvältä tuoksuvia aineita, hajupihkaa, simpukankuorta, tuoksukumia ja puhdasta suitsuketta, yhtä paljon kutakin,

35. ja tee niistä suitsuketta. Tee niistä sekoitus, sellainen kuin voiteensekoittaja valmistaa, suolattu, puhdas ja pyhä.

36. Hienonna osa siitä jauheeksi ja pane sitä liitonarkun eteen ilmestysmajaan, jossa minä kohtaan sinut. Sen tulee olla teille pyhistä pyhintä.

37. Te ette saa tehdä itsellenne suitsuketta saman sekoitussuhteen mukaan, vaan pitäkää se Herralle pyhitettynä.

38. Jokainen, joka valmistaa sellaista saadakseen nauttia sen tuoksusta, erotettakoon kansastaan.“

 

31. luku

 

Pyhien esineiden valmistajat

 

1. Sitten Herra puhui Moosekselle:

2. “Katso, minä olen kutsunut nimeltä Besalelin, Uurin pojan, Huurin pojanpojan Juudan heimosta.

3. Minä olen täyttänyt hänet Jumalan hengellä, viisaudella, ymmärryksellä, tiedolla ja kaikenlaisella käsityötaidolla,

4. että hän voisi suunnitella teoksia kullasta, hopeasta ja vaskesta,

5. työstää ja kiinnittää jalokiviä, veistää puuta ja tehdä kaikenlaisia käsitöitä.

6. Minä olen myös antanut hänen avukseen Oholiabin, Ahisamakin pojan Daanin heimosta, ja olen antanut kaikille taitajille taidon tehdä kaiken, minkä olen antanut sinun teettää:

7. ilmestysmajan, liitonarkun, sen päälle tulevan sovituspaikan, teltan koko kaluston,

8. pöydän varusteineen, lampunjalan puhtaasta kullasta kaikkine varusteineen, suitsutusalttarin,

9. polttouhrialttarin kaikkine varusteineen, altaan jalustoineen,

10. virkapuvut ja pappi Aaronin pyhät vaatteet sekä hänen poikiensa pappispuvut,

11. voiteluöljyn ja hyväntuoksuisen suitsukkeen pyhäkköä varten. Tehkööt he kaiken aivan niin kuin minä olen sinua käskenyt.“

 

Sapattikäsky

 

12. Herra sanoi Moosekselle:

13. “Sinun tulee puhua israelilaisille näin: Totisesti, pitäkää minun sapattini, sillä se on merkkinä meidän välillämme, minun ja teidän, polvesta polveen. Siitä tiedetään, että minä olen Herra, joka pyhitän teidät.

14. Pitäkää siis minun sapattini, sillä se on teille pyhä. Sen häpäisijä tulee ehdottomasti surmata, sillä jokainen, joka tekee silloin työtä, poistettakoon kansastaan.

15. Kuutena päivänä tulee tehdä työtä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, Herralle pyhitetty levon päivä. Jokainen, joka tekee työtä sapatinpäivänä, on ehdottomasti surmattava.

16. Israelilaisten tulee siis sukupolvesta sukupolveen pitää sapatti, niin että he viettävät sitä ikuisen liiton merkkinä.

17. Se on ikuinen merkki minun ja israelilaisten välillä, sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi ja hengähti.“

18. Kun Herra oli lakannut puhumasta Mooseksen kanssa Siinainvuorella, hän antoi tälle kaksi todistuksen taulua, kivitaulua, jotka oli kirjoitettu Jumalan sormella.

 

32. luku

 

Kultainen vasikka

 

1. Kun kansa näki, että Mooses viipyi eikä tullut alas vuorelta, se kokoontui Aaronin ympärille ja sanoi hänelle: “Ryhdy työhön ja tee meille jumalia, jotka kulkevat meidän edellämme, sillä me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tuolle miehelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta.“

2. Aaron sanoi heille: “Irrottakaa kultarenkaat, jotka ovat vaimojenne, poikienne ja tyttärienne korvissa, ja tuokaa ne minulle.“

3. Silloin koko kansa irrotti kultarenkaat, jotka heillä oli korvissaan, ja toi ne Aaronille.

4. Hän otti heiltä kullan. Sitten hän piirsi kuvan piirtimellä ja teki valamalla kullasta vasikan. Israelilaiset sanoivat: “ Israel! Tämä on sinun jumalasi, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta.“

5. Kun Aaron näki tämän, hän rakensi vasikan eteen alttarin. Sitten Aaron julisti: “Huomenna on Herran juhla.“

6. Israelilaiset nousivat varhain seuraavana aamuna, uhrasivat polttouhreja ja toivat yhteysuhreja. Sitten kansa istui syömään ja juomaan. Sen jälkeen he nousivat pitämään hauskaa.

7. Silloin Herra puhui Moosekselle: “Lähde alas, sillä kansasi, jonka johdatit Egyptin maasta, on turmellut itsensä.

8. Pianpa israelilaiset poikkesivat tieltä, jota minä käskin heidän kulkea. He ovat tehneet itselleen valetun vasikan, palvoneet sitä, uhranneet sille ja sanoneet: ’Israel, tämä on sinun jumalasi, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta.’“

9. Herra sanoi vielä Moosekselle: “Olen katsellut tätä kansaa ja nähnyt, että se on niskurikansa.

10. Jätä minut nyt rauhaan! Vihani on syttynyt heitä vastaan, ja minä teen heistä lopun. Sinusta minä kuitenkin teen suuren kansan.“

11. Mutta Mooses rukoili armoa Herralta, Jumalaltaan, ja sanoi: “Herra, miksi vihasi on syttynyt omaa kansaasi vastaan, jonka olet vienyt pois Egyptin maasta suurella voimalla ja väkevällä kädellä?

12. Miksi egyptiläiset saisivat sanoa: ’Hän vei heidät pois pahoin aikein, tappaakseen heidät vuorilla ja hävittääkseen heidät maan päältä’? Käänny palavasta vihastasi ja kadu kansallesi aikomaasi pahaa.

13. Muista palvelijoitasi Abrahamia, Iisakia ja Israelia, joille olet itsesi kautta vannonut: ’Minä teen jälkeläisenne lukuisiksi kuin taivaan tähdet, ja koko tämän maan minä annan teidän jälkeläisillenne, niin kuin olen sanonut, ja he saavat sen ikuiseksi perinnöksi.’“

14. Silloin Herra katui sitä pahaa, jonka hän oli aikonut tuottaa kansalleen.

15. Mooses kääntyi ja laskeutui alas vuorelta käsissään kaksi todistuksen taulua, joihin oli kirjoitettu molemmin puolin.

16. Nämä taulut olivat Jumalan tekemät, ja tauluihin kaiverrettu kirjoitus oli Jumalan kirjoitusta.

17. Joosua kuuli kansan huutavan kovalla äänellä ja sanoi Moosekselle: “Leiristä kuuluu sodan ääniä.“

18. Tämä vastasi: “Ei se ole voitonhuutoa eikä tappion valitusta. Minä kuulen laulua.“

19. Kun Mooses lähestyi leiriä, hän näki vasikan ja tanssin. Silloin hänen vihansa syttyi, ja hän heitti taulut käsistään ja särki ne vuoren juurella.

20. Sen jälkeen hän otti vasikan, jonka israelilaiset olivat tehneet, poltti sen tulessa ja murskasi tomuksi, sirotteli sen veden pinnalle ja juotti veden israelilaisille.

21. Mooses sanoi Aaronille: “Mitä tämä kansa on sinulle tehnyt, kun sinä olet johdattanut sen suuren syntiin[37]?“

22. Aaron vastasi: “Älköön herrani viha syttykö. Sinähän tiedät, että tämä kansa on pahan vallassa.

23. He sanoivat minulle: ’Tee meille jumalia, jotka kulkevat edellämme, sillä me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tuolle miehelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta.’

24. Minä sanoin heille: ’Jolla on kultaa, irrottakoon sen yltään. He antoivat kullan minulle, ja minä heitin sen tuleen, ja siitä tuli tämä vasikka.’“

25. Mooses näki, että kansa oli kuritonta, koska Aaron oli päästänyt sen kurittomuuden valtaan, niin että sen vastustajat saivat aiheen vahingoniloon.

26. Mooses seisoi leirin portilla ja huusi: “Joka on Herran puolella, tulkoon luokseni!“ Silloin kaikki leeviläiset kokoontuivat hänen luokseen.

27. Hän sanoi heille: “Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: ’Jokainen pankoon miekkansa vyölleen. Kulkekaa sitten leirin halki edestakaisin portilta portille ja tappakaa jokainen, olkoonpa vaikka veli, ystävä tai sukulainen.’“

28. Leeviläiset tekivät Mooseksen käskyn mukaan, ja kansasta kaatui sinä päivänä noin kolmetuhatta miestä.

29. Mooses sanoi: “Koska kukin on ollut poikaansa ja veljeään vastaan, niin vihkiytykää tänään Herralle, että Hän antaisi tänään teille siunauksen.“

30. Seuraavana päivänä Mooses sanoi kansalle: “Te olette tehneet suuren synnin. Minä nousen nyt Herran luo. Ehkä voin sovittaa teidän syntinne.“

31. Mooses palasi Herran luo ja sanoi: “Voi, tämä kansa on tehnyt suuren synnin. He ovat tehneet itselleen kultaisen jumalan.

32. Jospa nyt antaisit heidän rikoksensa anteeksi! Mutta jos et, pyyhi nimeni pois kirjastasi, johon olet sen kirjoittanut.“

33. Mutta Herra vastasi Moosekselle: “Minä pyyhin pois kirjastani sen, joka on tehnyt syntiä minua vastaan.

34. Mene nyt ja johdata kansa paikkaan, josta olen sinulle puhunut. Enkelini kulkee sinun edelläsi! Mutta sinä päivänä, jona minä vaadin heidät tilille, minä rankaisen heitä heidän rikoksestaan.“

35. Niin Herra löi kansaa vitsauksella, koska he olivat teettäneet vasikan. Aaron oli tehnyt sen.

 

33. luku

 

Kansa saa käskyn lähteä liikeelle

 

1. Sitten Herra sanoi Moosekselle: “Lähtekää täältä, sinä ja kansa, jonka olet tuonut Egyptin maasta, ja menkää siihen maahan, josta olen vannonut valan Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille ja sanonut: ’Sinun jälkeläisillesi minä annan sen.’

2. Minä lähetän enkelin sinun edelläsi ja karkotan kanaanilaiset, amorilaiset, heettiläiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset.

3. Hän johdattaa sinut maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa. Minä itse en kulje keskuudessasi, etten tuhoaisi sinua matkalla, sillä sinä olet niskurikansa.“

4. Kun kansa kuuli tämän ankaran puheen, se alkoi murehtia, eikä yksikään pannut korujaan ylleen.

5. Herra käski Mooseksen sanoa israelilaisille: “Te olette uppiniskainen kansa. Jos kulkisin hetkenkin keskellänne, minä tuhoaisin teidät. Ottakaa nyt korut pois yltänne. Minä harkitsen, mitä teille teen.“

6. Niin israelilaiset luopuivat koruistaan Hoorebin vuoren luona.

 

Ilmestysmaja leirin ulkopuolella

 

7. Sitten Mooses otti teltan, pystytti sen leirin ulkopuolelle, jonkin matkan päähän leiristä, ja nimitti sen ilmestysmajaksi. Jokaisen, joka etsi Herraa, oli mentävä ilmestysmajan luo leirin ulkopuolelle.

8. Mooseksen lähtiessä teltalle koko kansa nousi, ja jokainen seisoi telttansa ovella seuraten katseellaan Moosesta, kunnes tämä oli mennyt telttaan.

9. Kun Mooses oli mennyt telttaan, pilvipatsas laskeutui ja asettui teltan ovelle, ja Herra puhui Mooseksen kanssa.

10. Koko kansa näki pilvipatsaan asettuvan teltan ovelle. Silloin koko kansa heittäytyi maahan palvomaan Herraa, kukin telttansa ovella.

11. Herra puhui Moosekselle kasvotusten, niin kuin mies puhuu ystävälleen. Sitten Mooses palasi takaisin leiriin, mutta hänen nuori palvelijansa Joosua, Nuunin poika, ei poistunut teltasta.

 

Herra lupaa olla kansansa kanssa

 

12. Mooses sanoi Herralle: Sinä sanot minulle, että minun on johdettava tätä kansaa, mutta et ole ilmoittanut minulle, kenet sinä lähetät minun kanssani. Kuitenkin sinä olet sanonut: ’Minä tunnen sinut nimeltä, ja sinä olet myös saanut armon minun silmissäni.’

13. Jos siis todella olen saanut armon sinun silmissäsi, niin ilmoitathan minulle tiesi, että voisin tuntea sinut ja saada suosion sinun silmissäsi. Onhan tämä kansa kuitenkin sinun kansasi.“

14. Herra vastasi: “Minä kuljen[38] kanssasi, ja minä annan sinulle levon.“

15. Mooses vastasi hänelle: “Ellet sinä kulje[39] kanssani, älä vie meitä täältä.

16. Mistä muutoin voidaan tietää, että me olemme saaneet armon sinun silmissäsi, minä ja sinun kansasi, ellei siitä, että sinä kuljet kanssamme ja että meillä, minulla ja sinun kansallasi, on erityisasema kaikkien kansojen joukossa maan päällä?“

17. Herra vastasi Moosekselle: “Minä teen myös tämän, mitä nyt pyydät, sillä sinä olet saanut armon minun silmissäni ja minä tunnen sinut nimeltä.“

18. Mooses sanoi: “Minä pyydän, näytä minulle kunniasi.“

19. Herra vastasi: “Minä annan kaiken hyvyyteni kulkea editsesi ja julistan Herran nimeä sinun edessäsi. Minä olen suosiollinen kenelle olen suosiollinen, ja armahdan ketä armahdan.“

20. Hän sanoi vielä: “Sinä et voi nähdä minun kasvojani, sillä yksikään ihminen, joka näkee minut, ei jää eloon.“

21. Sitten Herra sanoi: “Näetkö tämän paikan luonani? Seiso tällä kalliolla,

22. ja kun kunniani kulkee ohitsesi, minä asetan sinut kallionkoloon ja suojaan sinua kädelläni, kunnes olen kulkenut ohi.

23. Sitten minä siirrän käteni pois, ja sinä näet minun selkäpuoleni, mutta kasvojani ei kukaan saa nähdä.“

 

34. luku

 

Uudet laintaulut

 

1. Herra sanoi Moosekselle: “Veistä itsellesi kaksi ensimmäisten kaltaista kivitaulua. Minä kirjoitan niihin sanat, jotka olivat ensimmäisissä tauluissa, niissä, jotka sinä särjit.

2. Ole valmiina aamulla, nouse silloin Siinainvuorelle ja asetu seisomaan minun eteeni vuoren huipulle.

3. Kukaan ei saa nousta sinne sinun kanssasi, eikä ketään saa näkyä koko vuorella. Myöskään lampaat tai karja eivät saa olla laitumella lähellä vuorta.“

4. Mooses veisti kaksi ensimmäisten kaltaista kivitaulua. Varhain aamulla Mooses nousi ylös ja kiipesi Siinainvuorelle, niin kuin Herra oli häntä käskenyt, ja vei ne kaksi kivitaulua mukanaan.

5. Sitten Herra laskeutui alas pilvessä, asettui vuoren huipulle Mooseksen läheisyyteen ja julisti Herran nimeä.

6. Herra kulki Mooseksen editse ja julisti: “Herra, Herra, on laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen, täynnä armoa ja totuutta.

7. Hän pysyy uskollisena tuhansille. Hän antaa anteeksi pahat teot, rikkomukset ja synnit, mutta ei missään tapauksessa pidä syyllistä syyttömänä, vaan panee lapset ja lasten lapset kolmanteen ja neljänteen polveen vastaamaan isien pahuudesta.“

8. Mooses kumartui nopeasti maahan palvomaan Herraa.

9. Hän sanoi: “Herra, jos todella olen saanut armon silmissäsi, niin kulkekoon Herra meidän keskellämme. Onhan tämä kansa tosin uppiniskainen, mutta anna anteeksi meidän pahat tekomme ja syntimme ja ota meidät perintöosaksesi.“

 

Herra uudistaa liittonsa

 

10. Herra vastasi: “Katso, minä teen liiton koko sinun kansasi nähden. Minä teen ihmeitä, jollaisia ei ole tehty yhdessäkään maassa eikä minkään kansan keskuudessa. Koko kansa, jonka keskellä sinä olet, on huomaava Herran teot, sillä se, mitä minä teen yhdessä sinun kanssasi, on pelottavaa.

11. Noudata käskyä, jonka minä tänään sinulle annan. Minä itse karkotan sinun edeltäsi amorilaiset, kanaanilaiset, heettiläiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset.

12. Varokaa, ettette tee liittoa sen maan asukkaiden kanssa, johon menette, ettei heistä tule ansaa teidän keskuuteenne.

13. Hävittäkää sen sijaan heidän alttarinsa, särkekää heidän patsaansa ja hakatkaa maahan heidän aseransa.

14. Sinä et saa palvoa mitään muuta jumalaa, sillä Herra on nimeltään Kiivas. Hän on kiivas Jumala.

15. Älä tee liittoa maan asukkaiden kanssa. Kun he seuraavat haureellisesti jumaliaan, uhraavat niille ja kutsuvat sinua, sinä syöt heidän uhristaan.

16. Jos otat sen maan tyttäristä pojillesi vaimoja, nämä seuraavat haureellisesti jumaliaan ja saavat poikasi seuraamaan haureudessa heidän jumaliaan.

17. Älä tee itsellesi valettuja jumalankuvia.

 

Kolme vuotuista juhlaa

 

18. Vietä happamattoman leivän juhlaa. Syö happamatonta leipää seitsemän päivää aabib-kuun aikana, niin kuin minä olen sinua käskenyt, sillä aabib-kuussa sinä lähdit Egyptistä.

19. Kaikki, mikä avaa kohdun, on minun, myös kaikki karjasi, nautojesi ja lampaittesi, urospuoliset esikoiset.

20. Aasin esikoinen lunasta lampaalla, mutta jos et sitä lunasta, taita siltä niska. Lunasta jokainen esikoispoikasi. Minun kasvojeni eteen älköön tultako tyhjin käsin.

21. Kuusi päivää tee työtä, mutta lepää seitsemäntenä päivänä. Myös kyntö- ja elonleikkuuaikana sinun on levättävä.

22. Vietä viikkojuhlaa, kun leikkaat vehnän ensilyhteen, ja elonkorjuujuhlaa vuoden vaihteessa.

23. Kolme kertaa vuodessa on kaikkien miestesi tultava näyttäytymään Herran Jumalan, Israelin Jumalan, kasvojen eteen.

24. Sillä minä karkotan kansat sinun edeltäsi ja laajennan sinun alueesi. Kukaan ei himoitseva sinun maatasi, jos tulet näyttäytymään Herran, sinun Jumalasi, kasvojen eteen kolme kertaa vuodessa.

25. Älä uhraa teurasuhrini verta happaman leivän kanssa, älköönkä pääsiäisjuhlauhrista jääkö mitään yön yli seuraavaan aamuun.

26. Tuo Herran, Jumalasi, temppeliin parhaimmat maasi ensihedelmistä. Älä keitä kiliä emänsä maidossa.“

 

Mooseksen kasvot säteilevät

 

27. Herra sanoi Moosekselle: “Kirjoita itsellesi muistiin nämä sanat, sillä näiden sanojen mukaisesti minä olen tehnyt liiton sinun kassasi ja Israelin kanssa.“

28. Mooses oli vuorella Herran luona neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä. Hän ei syönyt leipää eikä juonut vettä. Hän kirjoitti tauluihin liiton sanat, nuo kymmenen käskyä.

29. Kun Mooses laskeutui alas Siinainvuorelta, hänellä oli käsissään kaksi todistuksen taulua. Mooses ei tiennyt, että hänen kasvojensa iho oli alkanut säteillä hänen puhuessaan Herran kanssa.

30. Kun Aaron ja kaikki israelilaiset näkivät Mooseksen ja huomasivat hänen kasvojensa ihon säteilevän, he pelkäsivät lähestyä häntä.

31. Silloin Mooses kutsui heitä, ja Aaron ja kaikki kansan päämiehet palasivat hänen luokseen, ja hän puhui heille.

32. Sen jälkeen kaikki israelilaiset lähestyivät Moosesta, ja hän käski heidän noudattaa kaikkea, mistä Herra oli puhunut hänen kanssaan Siinainvuorella.

33. Kun Mooses oli lakannut puhumasta heidän kanssaan, hän pani peitteen kasvoilleen.

34. Mutta kun Mooses meni Herran eteen puhumaan hänen kanssaan, hän otti peitteen pois siksi kunnes lähti ulos. Tultuaan ulos hän puhui israelilaisille, mitä oli käsketty,

35. ja israelilaiset näkivät Mooseksen kasvojen ihon säteilevän. Niin Mooses pani peitteen takaisin kasvoilleen siksi, kunnes meni puhumaan Herran kanssa.

 

35. luku

 

Sapattikäsky

 

1. Mooses kutsui koolle koko Israelilaisten seurakunnan ja sanoi heille: “Nämä ovat ne sanat, joiden mukaan Herra on käskenyt teidän toimia:

2. Kuusi päivää on tehtävä työtä, mutta seitsemäntenä päivänä olkoon teillä pyhä sapatti, Herran levon päivä. Jokainen, joka silloin tekee työtä, on surmattava.

3. Älkää sytyttäkö tulta sapatinpäivänä missään asuinpaikoissanne.“

 

Annit ilmestysmajaa varten

 

4. Mooses sanoi koko Israelin seurakunnalle: “Näin on Herra käskenyt:

5. Kootkaa Herralle anti keskuudestanne. Jokainen, joka sydämestään haluaa, tuokoon anniksi Herralle kultaa, hopeaa ja vaskea,

6. sinipunaisia, purppuranpunaisia ja helakanpunaisia lankoja, pellavaa, vuohenkarvoja,

7. punaiseksi värjättyjä pässinnahkoja, merilehmännahkoja, akasiapuuta,

8. öljyä valaisemista varten, hajusteita voiteluöljyä ja hyväntuoksuista suitsuketta varten

9. sekä onykskiviä ja muita kiviä kiinnitettäviksi kasukkaan ja rintakilpeen.

10. Kaikki keskuudessanne olevat taitajat tulkoot ja tehkööt kaiken, mitä Herra on käskenyt:

11. asumuksen telttoineen ja peitteineen, hakasineen, lautoineen, poikkitankoineen, pylväineen ja jalustoineen,

12. arkun kantotankoineen, sovituspaikan ja sitä verhoavan esiripun,

13. pöydän kantotankoineen ja kaikkine varusteineen sekä näkyleivät,

14. lampunjalan valaisemista varten ja sen varusteet ja lamput sekä öljyn valaisemista varten,

15. suitsutusalttarin kantotankoineen, voiteluöljyn ja hyväntuoksuisen suitsukkeen, oviverhon asumuksen ovelle,

16. polttouhrialttarin ja kaikki sen varusteet, vaskiritilän ja kantotangot sekä altaan ja sen jalustan,

17. esipihan verhot pylväineen ja jalustoineen sekä verhon esipihan porttiin,

18. asumuksen vaarnat ja esipihan vaarnat köysineen,

19. virkapuvut pyhäkköpalvelusta varten ja pappi Aaronin pyhät vaatteet sekä hänen poikiensa pappispuvut.“

20. Sitten koko israelilaisten seurakunta lähti pois Mooseksen luota,

21. ja jokainen, jonka sydän häntä siihen vaati, jokainen, jonka henki oli altis, tuli ja toi antinsa Herralle ilmestysmajan valmistamista varten, kaikkea sen palvelusta varten sekä pyhiä vaatteita varten.

22. He tulivat, sekä miehet että naiset, jokainen, jonka sydän oli altis; jokainen toi kultaa heilutusuhrina Herralle. He toivat solkia, korvarenkaita, sormuksia, kaulakoristeita ja kaikenlaisia kultaesineitä.

23. Samoin jokainen, jolla oli sinipunaisia, purppuranpunaisia ja helakanpunaisia lankoja, pellavalankoja, vuohenkarvoja, punaiseksi värjättyjä pässinnahkoja tai merilehmännahkoja, toi niitä.

24. Jokainen, joka voi antaa hopeaa tai vaskea uhriksi, toi annin Herralle, niin ikään jokainen, jolla oli akasiapuuta, toi sitä kaikkea palvelustyötä varten.

25. Jokainen viisas ja taitava nainen kehräsi ja toi sinipunaisia, purppuranpunaisia ja helakanpunaisia lankoja ja pellavalankoja.

26. Myös kaikki taitavat naiset, joita heidän sydämensä kehotti, kehräsivät vuohenkarvoja.

27. Ruhtinaat toivat onykskiviä ja kasukkaan ja rintakilpeen kiinnitettäviä kiviä

28. sekä hajusteita ja öljyä niin valaisemista kuin voiteluöljyäkin varten ja hyväntuoksuista suitsuketta varten.

29. Kaikki israelilaiset, miehet ja naiset, jotka olivat sydämestään halukkaita tuomaan vapaaehtoisia lahjoja Herralle, toivat niitä kaikenlaisia töitä varten, jotka Herra oli Mooseksen kautta käskenyt tehdä.

 

Pyhien esineiden valmistajat

 

30. Mooses sanoi israelilaisille: “Katsokaa, Herra on kutsunut nimeltä Besalelin, Uurin pojan, Huurin pojanpojan Juudan heimosta.

31. Herra on täyttänyt hänet Jumalan hengellä, viisaudella, ymmärryksellä, tiedolla ja kaikenlaisella kätevyydellä

32. niin että hän osaa suunnitella taidokkaita teoksia kullasta, hopeasta ja vaskesta,

33. työstää ja kiinnittää jalokiviä, veistää puuta ja tehdä kaikenlaisia taitoa vaativia töitä.

34. Hänelle ja Oholiabille, Ahisamakin pojalle Daanin heimosta, Herra on antanut myös kyvyn opettaa muita.

35. Hän on täyttänyt heidät viisaudella, niin että he osaavat tehdä kaikenlaisia töitä, niin sepän, suunnittelijan, kankurin kuin kirjokankaiden kutojankin, joka kutoo kankaita sinipunaisista, purppuranpunaisista, helakanpunaisista langoista ja pellavalangoista. He tekevät kaikenlaisia töitä ja suunnittelevat taidokkaita teoksia.“

 

36. luku

 

1. “Besalel ja Oholiab sekä kaikki taitajat, joille Herra on antanut viisauden, ymmärryksen ja kyvyn suorittaa kaikki ne tehtävät, jotka liittyvät pyhäkköpalvelukseen, tehkööt kaiken niin kuin Herra on käskenyt.“

2. Mooses kutsui Besalelin ja Oholiabin sekä kaikki taitajat, joille Herra oli antanut viisauden, kaikki, joiden sydän kehotti heitä ryhtymään työhön ja saattamaan sen valmiiksi.

3. He ottivat Moosekselta kaikki annit, jotka israelilaiset olivat tuoneet niiden tehtävien suorittamista varten, jotka liittyvät pyhäkköpalvelukseen. Israelilaiset toivat yhä joka aamu hänelle lisää vapaaehtoisia lahjoja.

4. Silloin kaikki taitajat, jotka tekivät kaikenlaista työtä pyhäkköä varten, tulivat, jokainen siitä työstä, jota oli tekemässä,

5. Moosekselle luo ja sanoivat: “Kansa tuo enemmän kuin tarvitaan sen työn suorittamiseksi, jonka Herra on käskenyt tehdä.“

6. Silloin Mooses käski kuuluttaa leirissä: “Älköön yksikään mies tai nainen enää valmistako mitään anniksi pyhäkköä varten.“ Niin kansa lakkasi tuomasta lahjoja.

7. Kaikkien töiden suorittamista varten oli kaikkea riittävästi, jopa yli tarpeen.

 

Ilmestysmajan rakentaminen

 

8. Kaikki taitajat, jotka olivat siinä työssä, tekivät asumuksen kymmenestä telttakankaan kaistasta. Ne oli valmistettu, kerratusta pellavasta ja sinipunaisista, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista. He kutoivat niihin taidokkaasti kerubeja.

9. Yhden kaistan pituus oli kaksikymmentäkahdeksan kyynärää ja leveys neljä kyynärää. Kaikki kaistat olivat samanmittaisia.

10. Viisi kaistaa yhdistettiin toisiinsa, samoin yhdistettiin toiset viisi kaistaa toisiinsa.

11. Sinipunaisesta langasta tehtiin silmukat ensimmäisen kaistan reunaan, yhdistetyn kappaleen laitaan, samoin toisen yhdistetyn kappaleen viimeisen kaistan reunaan.

12. Ensimmäiseen kaistaan tehtiin viisikymmentä silmukkaa ja toiseen yhdistettyyn kappaleeseen viisikymmentä silmukkaa vastaavan kaistan laitaan, niin että silmukat olivat kohdakkain.

13. Sitten tehtiin viisikymmentä kultahakasta, ja kaistat yhdistettiin hakasilla toisiinsa, niin että asumuksesta tuli yhtenäinen.

14. Vuohenkarvoista tehtiin kaistoja, ja niistä asumusta suojaava teltta. Näitä kaistoja tehtiin yksitoista.

15. Kunkin kaistan pituus oli kolmekymmentä kyynärää ja leveys neljä kyynärää. Nämä yksitoista kaistaa olivat saman mittaisia.

16. Kaistat liitettiin yhteen, viisi kaistaa erikseen ja kuusi erikseen.

17. Toisen yhdistetyn kappaleen viimeisen kaistan reunaan tehtiin viisikymmentä silmukkaa ja samoin viisikymmentä silmukkaa toisen yhdistetyn kappaleen vastaavan kaistan reunaan.

18. Sitten tehtiin viisikymmentä vaskihakasta, joilla teltan kappaleet liitettiin yhteen, niin että siitä tuli yhtenäinen.

19. Teltalle tehtiin vielä peite punaiseksi värjätyistä pässinnahoista ja sen päälle peite merilehmännahoista.

20. Asumuksen laudat tehtiin akasiapuusta. Ne asetettiin pystyyn.

21. Lautojen pituus oli kymmenen kyynärää ja leveys puolitoista kyynärää.

22. Kussakin laudassa oli kaksi tappia, joilla laudat yhdistettiin toisiinsa. Näin tehtiin kaikki asumuksen laudat,

23. ja niitä tehtiin kaksikymmentä eteläpuolta varten.

24. Samoin tehtiin neljäkymmentä hopeajalustaa kahdenkymmenen laudan alle, kaksi jalustaa kunkin laudan alle, sen kahta tappia varten.

25. Myös asumuksen toiselle, pohjoisen puoleiselle sivulle tehtiin kaksikymmentä lautaa

26. ja neljäkymmentä hopeajalustaa, kaksi jalustaa kunkin laudan alle.

27. Asumuksen takasivua, länsipuolta, varten tehtiin kuusi lautaa,

28. ja asumuksen peränurkkia varten kaksi lautaa.

29. Ne olivat alhaalta yhteen liitettyjä ja kiinni toisissaan ylös saakka, ensimmäiseen renkaaseen asti. Näin tehtiin ne molemmat, kumpaakin nurkkaa varten.

30. Lautoja oli täten kahdeksan ja niiden hopeajalustoja kuusitoista, kaksi jalustaa kunkin laudan alla.

31. Sitten tehtiin viisi poikkitankoa akasiapuusta asumuksen toisen sivuseinän lautoja varten,

32. viisi poikkitankoa asumuksen toisen sivuseinän lautoja varten ja viisi poikkitankoa asumuksen takaseinän, länsisivun, lautoja varten.

33. Keskimmäinen poikkitanko asetettiin lautojen puoliväliin, niin että se ulottui nurkasta nurkkaan.

34. Laudat päällystettiin kullalla, ja niihin tehtiin renkaat kullasta poikkitankojen pitimiksi. Myös poikkitangot päällystettiin kullalla.

35. Sitten tehtiin esirippu sinipunaisista, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista sekä kerratusta pellavasta. Siihen tehtiin taidokkaasti kerubeja.

36. Sitä varten tehtiin akasiapuusta neljä pylvästä, jotka päällystettiin kullalla. Pylväiden koukut olivat kultaa, ja pylväitä varten valettiin neljä hopeajalustaa.

37. Teltan oveen tehtiin verho, joka kudottiin kirjaillen sinipunaisista, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista sekä kerratusta pellavalangoista.

38. Sitä varten tehtiin viisi pylvästä koukkuineen. Pylväiden päät ja koristepienat päällystettiin kullalla. Pylväiden viisi jalustaa tehtiin vaskesta.

 

37. luku

Liitonarkku ja sovituspaikka

 

1. Besalel teki akasiapuusta arkun, kaksi ja puoli kyynärää pitkän, puolitoista kyynärää leveän ja puolitoista kyynärää korkean.

2. Hän päällysti sen puhtaalla kullalla sisältä ja ulkoa ja teki sen ympärille kultareunuksen.

3. Hän valoi neljä kultarengasta sen neljään jalkaan, kaksi rengasta sen yhdelle puolelle ja kaksi rengasta toiselle.

4. Sitten hän teki kantotangot akasiapuusta, päällysti ne kullalla

5. ja pisti tangot, joilla arkkua kannettiin, arkun sivuilla oleviin renkaisiin.

6. Hän teki puhtaasta kullasta sovituspaikan, kaksi ja puoli kyynärää pitkän ja puolitoista kyynärää leveän,

7. sekä kaksi kultakerubia. Hän teki ne takomalla sovituspaikan molempiin päihin,

8. yhden kerubin toiseen päähän ja yhden kerubin toiseen päähän. Hän teki kerubit sovituspaikan kumpaankin päähän.

9. Kerubien siivet  olivat levällään ylöspäin, niin että ne peittivät sovituspaikan, ja kerubien kasvot olivat toisiaan kohti. Niiden kasvot olivat sovituspaikkaan päin.

 

Näkyleipäpöytä

 

10. Besalel teki akasiapuusta pöydän, joka oli kahden kyynärän pituinen, kyynärän levyinen ja puolitoista kyynärää korkea.

11. Hän päällysti sen puhtaalla kullalla ja teki sen ympärille kultareunuksen.

12. Sen ympärille hän teki kämmenen korkuisen listan ja listan ympärille kultareunuksen.

13. Hän valoi pöytää varten neljä kultarengasta ja kiinnitti renkaat pöydän neljän jalan kulmiin.

14. Renkaat olivat listan alapuolella[40] pitiminä tangoille pöydän kantamista varten.

15. Hän teki kantotangot akasiapuusta pöydän kantamista varten ja päällysti ne kullalla.

16. Lisäksi hän teki pöydällä pidettävät astiat puhtaasta kullasta: maljat, lusikat ja vadit sekä kannut, joista juomauhri kaadetaan.

 

Lampunjalka

 

17. Hän teki myös lampunjalan puhtaasta kullasta. Hän teki takomalla lampunjalan varsineen ja haaroineen, kuppeineen, nuppuineen ja kukkineen. Ne olivat samaa kappaletta.

18. Lampunjalan sivuista lähti kuusi haaraa, kolme haaraa toisesta ja kolme haaraa toisesta sivusta.

19. Kussakin toisen puolen haaroista oli kolme mantelinkukan muotoista kuppia, nuppua ja kukkaa ja toisen puolen haaroissa samoin kolme mantelinkukan muotoista kuppia, nuppua ja kukkaa. Näin oli jokaisessa kuudessa lampunjalasta lähtevässä haarassa.

20. Lampunjalassa oli neljä mantelinkukan muotoista kuppia, nuppua ja kukkaa.

21. Jokaisen haaraparin alla - jokaisen kuuden haaran, jotka lähtivät lampunjalasta - oli yksi nuppu.

22. Nuput ja haarat olivat samaa kappaletta kuin lampunjalka. Se oli kokonaan yhtä, puhtaasta kullasta taottua kappaletta.

23. Besalel teki lampunjalan seitsemän lamppua sekä lamppusakset ja karstakupit puhtaasta kullasta.

24. Hän teki lampunjalan ja kaikki sen varusteet yhdestä talentista puhdasta kultaa.

 

Suitsutusalttari

 

25. Hän teki myös suitsutusalttarin akasiapuusta, neliskulmaisen, kyynärän pituisen, kyynärän levyisen ja kaksi kyynärää korkean. Sen sarvet olivat samaa kappaletta kuin se.

26. Hän päällysti sen puhtaalla kullalla, sekä sen kannen että sivut kauttaaltaan, samoin sen sarvet. Hän teki sen ympärille kultareunuksen.

27. Hän teki siihen kaksi kultarengasta reunuksen alle molemmin puolin, kahdelle sivulle. Renkaat olivat pitiminä tangoille, joilla alttaria kannettiin.

28. Hän teki kantotangot akasiapuusta ja päällysti ne kullalla.

29. Lisäksi hän valmisti pyhän voiteluöljyn ja puhtaan, hyväntuoksuisen suitsukkeen, sellaisen kuin voiteensekoittaja valmistaa.

 

38. luku

 

Polttouhrialttari ja vaskiallas

 

1. Besalel teki akasiapuusta neliskulmaisen polttouhrialttarin, jonka pituus oli viisi kyynärää, leveys viisi kyynärää ja korkeus kolme kyynärää.

2. Hän teki sen neljään kulmaan sarvet, jotka olivat samaa kappaletta kuin alttari. Hän päällysti sen vaskella.

3. Sitten hän teki kaikki alttarin esineet: kattilat, lapiot, pirskotusmaljat, haarukat ja hiilipannut. Kaikki alttarin esineet hän teki vaskesta.

4. Hän teki vaskesta myös verkkomaisen ritilän alttariin, reunuksen alapuolelle, alhaalta katsoen alttarin puoliväliin.

5. Hän valoi neljä rengasta vaskiritilän neljään kulmaan kantotankojen pitimiksi.

6. Tangot hän teki akasiapuusta ja päällysti ne vaskella.

7. Hän pisti alttarin kantotangot sen sivuilla oleviin renkaisiin. Alttarin hän teki laudoista; hän teki siitä onton.

8. Besalel teki vaskialtaan vaskijalustoineen niiden naisten peileistä, jotka suorittivat palvelusta ilmestysmajan ovella.

 

Esipiha verhoineen

 

9. Sitten hän teki esipihan. Sen eteläpuolelle hän teki sadan kyynärän pituiset verhot kerratusta pellavasta.

10. Verhojen pylväitä oli kaksikymmentä ja näiden vaskijalustoja kaksikymmentä. Pylväiden koukut ja koristepienat olivat hopeaa.

11. Pohjoispuolen verhot olivat myös sadan kyynärän pituiset. Niiden pylväitä oli kaksikymmentä ja näiden vaskijalustoja kaksikymmentä. Pylväiden koukut ja koristepienat olivat hopeaa.

12. Länsipuolen verhot olivat viidenkymmenen kyynärän pituiset. Pylväitä oli kymmenen ja näiden jalustoja kymmenen. Pylväiden koukut ja koristepienat olivat hopeaa.

13. Etupuolen, itäisen puolen, pituus oli viisikymmentä kyynärää.

14. Portin toisella sivulla olevien verhojen pituus oli viisitoista kyynärää. Niiden pylväitä oli kolme ja näiden jalustoja kolme.

15. Samoin verhot esipihan portin toisella sivulla olivat viidentoista kyynärän pituiset, pylväitä oli kolme ja näiden jalustoja kolme.

16. Kaikki esipihan verhot olivat kerrattua pellavaa.

17. Pylväiden jalustat olivat vaskea, koukut ja koristepienat hopeaa, ja pylväiden päät oli päällystetty hopealla. Kaikkiin esipihan pylväisiin oli kiinnitetty hopeiset koristepienat.

18. Esipihan portin verho oli tehty kirjaillen sinipunaisista, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista ja kerratusta pellavasta. Sen pituus oli kaksikymmentä kyynärää ja korkeus esipihan verhojen tavoin viisi kyynärää.

19. Portin pylväitä oli neljä ja niiden vaskijalustoja neljä. Pylväiden koukut olivat hopeaa, ja myös pylväänpäiden päällyste ja koristepienat olivat hopeaa.

20. Kaikki asumuksen ja esipihan ympärillä olevat vaarnat olivat vaskea.

 

Laskelma ilmestysmajan kustannuksista

 

21. Tässä on luettelo asumukseen, todistuksen majaan, käytetyistä tarvikkeista, jotka leeviläiset luetteloivat Iitamarin, pappi Aaronin pojan, johdolla Mooseksen käskystä.

22. Besalel, Uurin poika, Huurin pojanpoika Juudan heimosta, oli tehnyt kaiken, mitä Herra oli Mooseksen kautta käskenyt.

23. Hänen kanssaan oli Daanin heimoon kuuluva Oholiab, Ahisamakin poika, seppä ja suunnittelija, joka kutoi kirjokankaita sinipunaisista, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista sekä pellavasta.

24. Kultaa, jota käytettiin kaikkiin pyhäkköä varten tehtyihin esineisiin, oli tuotu heilutusuhrina kaikkiaan kaksikymmentäyhdeksän talenttia seitsemänsataakolmekymmentä sekeliä, pyhäkkösekelin painon mukaan.

25. Hopeaa tuli seurakunnan katselmuksessa sata talenttia ja tuhat seitsemänsataaseitsemänkymmentäviisi sekeliä, pyhäkkösekelin painon mukaan.

26. Jokaiselta katselmuksessa olleelta kaksikymmenvuotiaalta tai sitä vanhemmalta, kaikkiaan kuudeltasadaltakolmeltatuhannelta viideltäsadaltaviideltäkymmeneltä, saatiin beka-mitta eli puoli sekeliä, pyhäkkösekelin painon mukaan.

27. Sata talenttia hopeaa käytettiin pyhäkön pylväiden jalustojen ja esiripun pylväiden jalustojen valamiseen, talentti jalustaa kohti. Sataan jalustaan kului sata talenttia.

28. Lopuista tuhannesta seitsemästäsadastaseitsemästäkymmenestäviidestä sekelistä tehtiin koukut pylväisiin. Pylväiden päät päällystettiin hopealla ja niihin tehtiin koristepienat.

29. Heilutusuhrivaskea oli seitsemänkymmentä talenttia kaksituhatta neljäsataa sekeliä.

30. Siitä tehtiin ilmestysmajan oven jalustat, vaskialttari ja siihen kuuluva vaskinen ritilä sekä kaikki alttarin esineet,

31. samoin jalustat esipihan ympärille ja esipihan portin jalustat, kaikki asumuksen vaarnat sekä kaikki vaarnat esipihan ympärille.

 

39. luku

 

Ylimmäisen papin puvun valmistaminen

 

1. Virkapuvut pyhäkköpalvelusta varten sekä Aaronin pyhät vaatteet tehtiin sinipunaisista, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista, niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt.

2. Kasukka tehtiin kullasta, sinipunaisista, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista sekä kerratusta pellavasta.

3. Kulta taottiin ohuiksi levyiksi ja leikattiin säikeiksi, jotta sitä voitaisiin kutoa taidokkaasti sinipunaisten, purppuranpunaisten ja helakanpunaisten lankojen ja pellavalankojen sekaan.

4. Kasukkaan tehtiin yhdistettävät olkakappaleet, jotka kiinnitettiin sen molempiin reunoihin.

5. Kasukan päällä oleva taidokkaasti kudottu vyö oli samaa materiaalia kuin se, tehty samalla tavalla kullasta sekä sinipunaisista, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista ja kerratusta pellavasta, niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt.

6. Onykskivet, joihin oli kaiverrettu Israelin poikien nimet niin kuin sinettisormuksia kaiverretaan, kehystettiin kultapunoksin.

7. Kivet  pantiin kasukan olkakappaleisiin, jotta ne muistuttaisivat israelilaisista, niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt.

8. Rintakilpi tehtiin taidokkaasti kullasta, sinipunaisista, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista sekä kerratusta pellavalasta, niin kuin kasukkakin oli tehty.

9. Se oli neliskulmainen ja kaksin kerroin taitettu. Rintakilvestä tehtiin vaaksan pituinen ja vaaksan levyinen, kaksin kerroin taitettu.

10. Siihen kiinnitettiin kiviä neljään riviin: ensimmäiseen riviin karneoli, topaasi ja smaragdi,

11. toiseen riviin rubiini, safiiri ja timantti,

12. kolmanteen riviin hyasintti, akaatti ja ametisti

13. ja neljänteen riviin krysoliitti, onyks ja jaspis. Ne kiinnitettiin paikoilleen kultapunoksin kehystettyinä.

14. Kiviä oli siis kaksitoista Israelin poikien nimien mukaan. Kuhunkin kiveen oli kaiverrettu yksi kahdentoista heimon nimistä niin kuin sinettisormuksia kaiverretaan.

15. Rintakilpeen tehtiin puhtaasta kullasta ketjut, jotka oli punottu köysien tapaan.

16. Lisäksi tehtiin kaksi kultapalmikkoa ja kaksi kultarengasta. Nämä kaksi rengasta kiinnitettiin rintakilven yläkulmiin.

17. Molemmat kultapunokset kiinnitettiin rintakilven yläkulmissa oleviin renkaisiin.

18. Molempien punosten toiset päät kiinnitettiin palmikoihin, ja nämä kiinnitettiin kasukan etupuolelle, sen olkakappaleisiin.

19. Tehtiin vielä toiset kaksi kultarengasta, ja ne pantiin rintakilven alakulmiin, sen kasukkaa vasten olevan sisäpuolen reunaan.

20. Vielä tehtiin kolmannet kaksi kultarengasta, jotka kiinnitettiin kasukan olkakappaleiden etupuolen alareunaan sauman kohdalle, kasukan taidokkaasti tehdyn vyön yläpuolelle.

21. Rintakilpi solmittiin renkaistaan sinipunaisella nauhalla kasukan renkaisiin niin, että se oli kasukan taidokkaasti tehdyn vyön yläpuolella eikä irtautunut kasukasta. Näin Herra oli Moosesta käskenyt.

22. Kasukan viitta tehtiin kutomalla kokonaan sinipunaisista langoista.

23. Viitan pääntie oli sen keskellä niin kuin haarniskan aukko, ja sen reunassa oli päärme, ettei se repeäisi.

24. Viitan helmaan tehtiin granaattiomenia sinipunaisista, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista sekä kerratuista pellavalangoista.

25. Sitten tehtiin tiukuja puhtaasta kullasta, ja ne kiinnitettiin granaattiomenien väliin viitan helmaan ympäriinsä,

26. vuoroin tiuku ja granaattiomena ympäri viitan helman. Viitta oli tehty käytettäviksi palveluksessa sen käskyn mukaan, jonka Herra oli antanut Moosekselle.

27. Aaronille ja hänen pojilleen tehtiin lisäksi kutomalla pellavasta tunikat,

28. pellavainen turbaani, pellavaiset koristepäähineet sekä housut kerratusta pellavasta.

29. Lisäksi tehtiin kirjailutyönä vyö kerratusta pellavasta ja sinipunaisista, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista, niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt.

30. Vielä tehtiin korulevy, pyhä seppele puhtaasta kullasta, ja siihen kirjoitettiin sinettisormusten kaiverrusten tapaan kirjoitus “Herralle pyhitetty.

31. Siihen kiinnitettiin sinipunainen nauha, jolla se sidottiin turbaanin yläreunaan, niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt.

 

Ilmestysmajan esineet

 

32. Näin koko työ, ilmestysmajassa oleva asumus, saatiin valmiiksi. Israelilaiset tekivät kaiken niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt. He tekivät juuri niin.

33. He toivat asumuksen Moosekselle, teltan sekä kaikki sen varusteet: hakaset, laudat, poikkitangot, pylväät ja jalustat,

34. punaiseksi värjätyistä pässinnahoista tehdyn peitteen, merilehmännahoista tehdyn peitteen ja verhona olevan esiripun,

35. todistuksen arkun kantotankoineen, sovituspaikan,

36. pöydän kaikkine varusteineen sekä näkyleivät,

37. puhtaasta kullasta tehdyn lampunjalan riviin asetettavine lamppuineen ja kaikkine varusteineen sekä öljyä valaisemista varten,

38. kultaisen alttarin, voiteluöljyn ja hyväntuoksuisen suitsukkeen, teltan oviverhon,

39. vaskialttarin vaskisine ritilöineen, sen kantotangot ja kaikki varusteet, altaan jalustoineen,

40. esipihan verhot pylväineen ja jalustoineen, esipihan portin verhon, sen köydet ja vaarnat sekä kaikki ilmestysmajan asumuksessa suoritettavassa palveluksessa tarvittavat esineet,

41. virkapuvut pyhäkössä suoritettavaa palvelusta varten ja pappi Aaronin pyhät vaatteet sekä hänen poikiensa pappispuvut.

42. Israelilaiset olivat tehneet kaiken työn aivan niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt.

43. Mooses katseli kaikkea tehtyä työtä ja näki, että se oli tehty niin kuin Herra oli käskenyt. He olivat tehneet sen juuri niin. Ja Mooses siunasi heidät.

 

40. luku

 

Ilmestysmajan pystyttäminen ja pappien vihkiminen

 

1. Herra puhui Moosekselle:

2. “Pystytä ilmestysmajan asumus ensimmäisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

3. Aseta sinne todistuksen arkku ja ripusta esirippu arkun eteen.

4. Tuo pöytä ja lado näkyleivät pöydälle järjestykseen. Tuo lampunjalka ja nosta sen lamput paikoilleen.

5. Pane kultainen suitsutusalttari todistuksen arkun eteen ja ripusta verho asumuksen ovelle.

6. Sijoita polttouhrialttari ilmestysmajan asumuksen oven eteen.

7. Pane allas ilmestysmajan ja alttarin välille ja kaada siihen vettä.

8. Ympäröi esipiha verhoilla ja aseta verho esipihan porttiin.

9. Ota sitten voiteluöljyä ja voitele asumus ja kaikki, mitä siellä on, ja pyhitä se ja kaikki sen esineet, niin siitä tulee pyhä.

10. Voitele myös polttouhrialttari kaikkine varusteineen ja pyhitä alttari, niin alttarista tulee pyhistä pyhin.

11. Voitele samoin allas jalustoineen ja pyhitä se.

12. Tuo sitten Aaron poikineen ilmestysmajan ovelle ja pese heidät vedellä.

13. Pue Aaron pyhiin vaatteisiin, voitele hänet ja pyhitä hänet palvelemaan minua pappina.

14. Tuo myös hänen poikansa, pue heidän ylleen tunikat

15. ja voitele heidät palvelemaan minua pappeina, niin kuin sinä voitelit heidän isänsäkin. Tämä on oleva heille voiteluna ikuiseen pappeuteen, polvesta polveen.“

16. Mooses teki aivan niin kuin Herra oli häntä käskenyt. Hän teki juuri niin.

17. Asumus pystytettiin toisen vuoden ensimmäisessä kuussa, kuukauden ensimmäisenä päivänä.

18. Mooses pystytti asumuksen. Hän asetti paikoilleen sen jalustat, pani niihin laudat, asetti paikoilleen poikkitangot ja pystytti pylväät.

19. Hän levitti asumuksen ylle teltan ja asetti sen päälle telttapeitteen, niin kuin Herra oli häntä käskenyt.

20. Sitten hän otti todistuksen, pani sen arkkuun, pani kantotangot arkun sivuille sekä asetti sovituspaikan arkun päälle.

21. Mooses vei arkun asumukseen ja ripusti paikoilleen esiripun verhoamaan liitonarkkua, niin kuin Herra oli häntä käskenyt.

22. Hän asetti pöydän ilmestysmajaan, asumuksen pohjoissivulle esiripun ulkopuolelle,

23. ja latoi sen päälle näkyleivät järjestykseen Herran eteen, niin kuin Herra oli häntä käskenyt.

24. Hän asetti lampunjalan ilmestysmajaan, asumuksen eteläsivulle vastapäätä pöytää,

25. ja nosti lamput Herran eteen, niin kuin Herra oli häntä käskenyt.

26. Mooses asetti kultaisen alttarin ilmestysmajaan esiripun eteen

27. ja poltti sen päällä hyväntuoksuista suitsuketta, niin kuin Herra oli häntä käskenyt.

28. Sitten hän ripusti verhon asumuksen ovelle.

29. Mooses asetti polttouhrialttarin ilmestysmajan asumuksen oven edustalle ja uhrasi sen päällä polttouhrin ja ruokauhrin, kuten Herra oli häntä käskenyt.

30. Altaan hän asetti ilmestysmajan ja alttarin välille ja pani siihen vettä peseytymistä varten.

31. Mooses ja Aaron ja tämän pojat pesivät siinä kätensä ja jalkansa.

32. Mennessään ilmestysmajaan tai lähestyessään alttaria he peseytyivät, niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt.

33. Mooses pystytti esipihan aidan asumuksen ja alttarin ympärille ja ripusti verhon esipihan porttiin. Niin Mooses sai valmiiksi kaiken työn.

 

Herran kirkkaus täyttää ilmestysmajan

 

34. Silloin pilvi peitti ilmestysmajan ja Herran kirkkaus täytti asumuksen.

35. Mooses ei voinut mennä ilmestysmajaan, sillä pilvi oli asettunut sen päälle ja Herran kirkkaus täytti asumuksen.

36. Aina kun pilvi kohosi asumuksen päältä, israelilaiset lähtivät liikkeelle kullekin matkalleen.

37. Mutta ellei pilvi kohonnut, he eivät lähteneet liikkeelle, ennen kuin tuli päivä, jona se taas kohosi.

38. Herran pilvi oli näet päivällä asumuksen päällä, ja yöllä siinä oli tulen hohde. Kaikki israelilaiset näkivät tämän koko vaelluksensa ajan.

 

 

 

 

 



[1] 1:21 Kirj: teki heille taloja.

[2] 2:22 Nimi Geersom tulee heprean sanasta Geer, ‘muukalainen’

[3] 3:14 Jumalan tässä ilmoittamat nimet muodostuvat heprean verbistä haaja tai haava, ‘olla’, josta tulee myös ns. ‘tetragrammi’ JHVH.

[4] 3:14 Ks. Edellinen alaviite.

[5] 4:12 Kirj: olen suusi kanssa

[6] 4:15 Kirj: olen suusi kanssa.

[7] 4:25 Alkutekstistä ei käy selvästi ilmi, kenet Herra kohtasi ja kenen jalkoja Sippora kosketti.

[8] 6:3 Hepr. Eel Shaddai

[9] 6:3 Hepr. JHWH

[10] 6:12 Kirj: huuliltani ympärileikkaamaton.

[11] 12:25 Kirj: noudattakaa tätä palvelusta.

[12] 14:3 Kirj: he ovat hämmentyneet.

[13] 14:8 Kirj: käsi korkealla.

[14] 14:31 Kirj: käden.

[15] 15:8 Tai: sieraintesi puhalluksesta.

[16] 15:23 Hepr. Mar, ‘katkera’, ‘kitkerä, karvas’.

[17] 17:7 Nimi Massa merkitsee ‘koetus, kiusaaminen’.

[18] 17:7 Nimi Meriba merkitsee ‘riita’.

[19] 17:16 Kirj: käsi Herran (Jah) istuimella.

[20] 18:3 Katso alaviite 2 Moos. 2:22.

[21] 18:4 Nimi Elieser tulee heprean sanoista eel, ‘Jumala’, ja eeser, ‘apu’.

[22] 19:7 Kirj: pani heidän eteensä.

[23] 20:6 Vertaa 5 Moos 7:9, jossa on alkutekstin mukaan sanat “tuhansiin polviin asti”.

[24] 20:10 Kirj: porteissasi.

[25] 20:20 Kirj: teidän kasvoillanne.

[26] 20:24 Kirj: jossa muistutan nimestäni.

[27] 21:13Kirj: ei väijynyt.

[28] 21:20 Kirj: hänelle on ehdottomasti kostettava.

[29] 21:21 Kirj: tämä ei ole voimassa.

[30] 22:10 Kirj. otettava vastaan.

[31] 22:30 Kirj: kedolla raadellun.

[32] 25:17 Hepr. kapporet, ’peitto’; verbi kaafar tarkoittaa sekä peittämistä että sovittamista.

[33] 25:27 Kirj: vastapäätä tai kohdalla.

[34] 28:3 Kirj: sydämeltään viisaille.

[35] 30:6 Kirj: todistuksen päällä.

[36] 30:32 Kirj: ihmisen lihan päälle.

[37] 32:21 Kirj: tuottanut sen päälle.

[38] 33:14 Kirj: kasvoni kulkevat.

[39] 33:15 Kirj: elleivät kasvosi kulje.

[40] 37:14 Kirj: vastapäätä, kohdalla.