Make your own free website on Tripod.com

5. Mooseksen kirja

 

MOOSEKSEN ENSIMMÄINEN PUHE

 

1.luku

 

Mooses muistuttaa Jumalan lupauksesta

 

1. Nämä ovat sanat, jotka Mooses puhui koko Israelille autiomaan tasangolla Jordanin itäpuolella, vastapäätä Suufia, Paaranin, Toofelin, Laabanin, Haserotin ja Dii-Saahabin välillä.

2. Hoorebilta on Seirin vuoriston kautta yhdentoista päivän matka Kaades-Barneaan.

3. Mooses puhui kaiken, mitä Herra oli käskenyt hänen puhua israelilaisille. Hän puhui heille neljännenkymmenennen vuoden yhdennessätoista kuussa, kuukauden ensimmäisenä päivänä

4. sen jälkeen, kun hän oli lyönyt Siihonin, amorilaisten kuninkaan, joka hallitsi Hesbonissa, ja Oogin, Baasanin kuninkaan, joka hallitsi Astarotissa ja Edreissä.

5. Mooses alkoi selittää tätä opetusta Jordanin itäpuolella, Mooabin maassa. Hän sanoi:

6. "Herra, meidän Jumalamme, puhui meille Hoorebilla näin: 'Te olette jo tarpeeksi kauan olleet tämän vuoren vaiheilla.

7. Kääntykää ja lähtekää liikkeelle. Menkää amorilaisten vuoristoon ja kaikkien heidän naapuriensa luo tasangolle, vuoristoon, alankomaahan, Negeviin, meren rannikolle, kanaanilaisten maahan ja Libanoniin, aina suurelle virralle, Eufratviralle, saakka.

8. Ymmärtäkää, että minä olen antanut maan teille. Menkää ja ottakaa se omaksenne - maa, jonka Herra on vannonut antavansa teidän isillenne Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille ja heidän jälkeläisilleen.'

 

Mooses asettaa kansalle päämiehiä

 

9. Minä sanoin teille silloin: 'Minä en jaksa kantaa teitä yksin.

10. Herra, teidän Jumalanne, tehnyt teidät monilukuisiksi, ja teitä on tänä päivänä kuin taivaan tähtiä.

11. Lisätköön Herra, teidän isienne Jumala, teitä vielä tuhatkertaisesti ja siunatkoon teitä, niin kuin hän on teille puhunut.

12. Mutta kuinka minä voin yksin kantaa teistä ja teidän riidoistanne johtuvaa kuormaa ja taakkaa?

13. Tuokaa tänne jokaisesta heimostanne viisaita, ymmärtäviä ja tunnettuja miehiä, niin minä asetan heidät teidän päälliköiksenne.'

14. Te vastasitte minulle: 'Mitä sinä ehdotat tehtäväksi, on oikein.’

15. Silloin minä otin teidän heimojenne johtomiehet, viisaat ja tunnetut miehet, ja asetin heidät teidän päälliköiksenne, tuhannen-, sadan-, viidenkymmenen- ja kymmenenpäälliköiksi, heimojenne johtoon.

16. Minä annoin silloin teidän tuomareillenne tämän käskyn: 'Kuunnelkaa veljienne väliset riita-asiat ja ratkaiskaa jokainen veljien välinen asia ja jokainen veljen ja muukalaisen välinen asia.

17. Te ette saa olla puolueellisia tuomitessanne, vaan teidän on kuunneltava yhtä hyvin pientä kuin suurtakin. Älkää pelätkö ketään, sillä tuomio on Jumalan. Tuokaa minun kuultavakseni jokainen asia, joka on teistä liian vaikea.'

18. Minä annoin silloin teille ohjeet kaikesta, mitä teidän tulee tehdä.

 

Kansa kapinoi Kaades-Barneassa

 

19. Sitten me lähdimme liikkeelle Hoorebilta ja kuljimme Herran, meidän Jumalamme, meille antaman käskyn mukaan amorilaisten vuoriston tietä koko sen suuren ja pelottavan autiomaan kautta, jonka te olette nähneet. Kun tulimme Kaades-Barneaan

20. minä sanoin teille: 'Te olette tulleet amorilaisten vuoristoon, jonka Herra, meidän Jumalamme, antaa meille.

21. Ymmärtäkää, että Herra, teidän Jumalanne, antaa maan teidän valtaanne. Menkää ja ottakaa se omaksenne, niin kuin Herra, teidän isienne Jumala, on teille puhunut. Älkää pelätkö älkääkä olko kauhuissanne.'

22. Te tulitte kaikki luokseni ja sanoitte: 'Lähettäkäämme miehiä edellämme, että he tutkisivat maata puolestamme ja toisivat meille tietoja tiestä, jota meidän on sinne kuljettava, ja kaupungeista, joihin menemme.’

23. Tämä oli minun mielestäni hyvin puhuttu, ja minä otin keskuudestanne kaksitoista miestä, yhden jokaisesta heimosta.

24. Nämä lähtivät, nousivat vuoristoon ja tulivat Eskolinlaaksoon[1]. He vakoilivat maata,

25. ottivat mukaansa maan hedelmiä ja toivat meille. He toivat meille sieltä tietoja ja sanoivat: 'Maa, jonka Herra, meidän Jumalamme, antaa meille, on hyvä.’

26. Te ette kuitenkaan tahtoneet lähteä sinne. Te kapinoitte Herran, teidän Jumalanne, käskyä vastaan,

27. napisitte teltoissanne ja sanoitte: 'Herra vihaa meitä. Siksi hän toi meidät pois Egyptin maasta antaakseen meidät amorilaisten käsiin ja tuhotakseen meidät.

28. Mihin me voimme lähteä? Veljemme ovat saattaneet sydämemme raukeamaan sanoessaan: Siellä on meitä suurempi ja kookkaampi kansa ja suuria, taivaaseen asti linnoitettuja kaupunkeja. Me näimme siellä anakilaisiakin.'

29. Minä vastasin teille: 'Älkää olko kauhuissanne älkääkä pelätkö heitä.

30. Herra, teidän Jumalanne, käy teidän edellänne. Hän itse taistelee teidän puolestanne, aivan niin kuin hän taisteli puolestanne Egyptissä teidän silmienne nähden.

31. Te olette myös nähneet autiomaassa, kuinka Herra, teidän Jumalanne, on kantanut teitä niin kuin mies poikaansa koko sen matkan, jonka te olette kulkeneet, kunnes tulitte tähän paikkaan.'

32. Tästäkään huolimatta te ette usko Herraan, teidän Jumalaanne,

33. joka kulkee tietä teidän edellänne yöllä tulessa ja päivällä pilvessä etsiäkseen teille leiripaikkaa ja osoittaakseen teille tien, jota teidän on kuljettava.

 

Herra rankaisee Israelia

 

34. Kun Herra kuuli teidän puheenne, hän vihastui ja vannoi näin:

35. 'Totisesti, ei yksikään näistä miehistä, tästä pahasta sukupolvesta, saa nähdä sitä hyvää maata, jonka olen vannonut antavani teidän isillenne,

36. paitsi Kaaleb, Jefunnen poika. Hän saa sen nähdä. Hänelle ja hänen lapsilleen minä annan sen maan, johon hän on jalallaan astunut, koska hän on seurannut kokosydämisesti Herraa.’

37. Herra vihastui myös minuun teidän vuoksenne ja sanoi: 'Et sinäkään sinne pääse.

38. Sen sijaan Joosua, Nuunin poika, joka palvelee sinua, saa mennä sinne. Vahvista häntä, sillä hän on jakava maan Israelille perintöosiksi.

39. Myös teidän lapsenne, joiden sanoitte joutuvan vihollisen saaliiksi, ja teidän poikanne, jotka eivät vielä erota hyvää pahasta, pääsevät sinne. Heille minä annan maan, ja he saavat ottaa sen omakseen.

40. Mutta te, kääntykää takaisin ja lähtekää autiomaahan Kaislameren tietä.'

 

Horman tappio

 

41. Silloin te vastasitte minulle: 'Me olemme tehneet syntiä Herraa vastaan. Me lähdemme taistelemaan, aivan niin kuin Herra, meidän Jumalamme, on meitä käskenyt.' Te varustauduitte kaikki sota-aseillanne ja lähditte kevytmielisesti nousemaan vuoristoon.

42. Mutta Herra sanoi minulle: 'Sano heille: Älkää lähtekö taisteluun, ettette joutuisi tappiolle vihollistenne edessä, sillä minä en ole teidän keskellänne.'

43. Minä puhuin teille, mutta te ette kuunnelleet vaan kapinoitte Herran käskyä vastaan ja lähditte ylimielisinä vuoristoon.

44. Silloin siinä vuoristossa asuvat amorilaiset lähtivät teitä vastaan ja ajoivat teitä takaa Seiristä Hormaan asti niin kuin mehiläiset ja löivät teidät perinpohjaisesti.

45. Te palasitte ja itkitte Herran edessä, mutta Herra ei kuullut teitä eikä kuunnellut ääntänne,

46. ja teidän täytyi viipyä Kaadeksessa se pitkä aika, minkä siellä viivyitte."

 

2. luku

 

Edom, Mooab ja Ammon jätetään rauhaan

 

1. "Sitten me käännyimme toisaalle ja lähdimme Kaislameren tietä autiomaahan, niin kuin Herra oli minulle puhunut, ja kiertelimme kauan aikaa Seirin vuoristossa.

2. Sitten Herra sanoi minulle:

3. 'Te olette jo tarpeeksi kauan kiertäneet tätä vuoristoa. Lähtekää nyt pohjoista kohti.

4. Anna kansalle tämä käsky: Teidän on kuljettava Seirissä asuvien veljienne, Eesaun jälkeläisten, alueen kautta. He pelkäävät teitä, olkaa siis hyvin varovaisia.

5. Älkää kahakoiko heidän kanssaan, sillä minä en anna teille jalan leveyttäkään heidän maastaan, koska minä olen antanut Seirin vuoriston perinnöksi Eesaulle.

6. Ostakaa rahalla heiltä ruokaa syödäksenne ja hankkikaa rahalla vesikin juodaksenne.

7. Onhan Herra, sinun Jumalasi, siunannut sinua kaikessa, mitä teet. Hän tuntee vaelluksesi tässä suuressa autiomaassa. Jo neljäkymmentä vuotta on Herra, sinun Jumalasi, ollut sinun kanssasi, eikä sinulta ole puuttunut mitään.'

8. Sitten me lähdimme Seirissä asuvien veljiemme, Eesaun jälkeläisten, luota, ja kuljimme tasangon tietä, joka tulee Eelatista ja Esjon-Geberistä. Me käännyimme ja lähdimme kulkemaan Mooabin autiomaan tietä.

9. Herra sanoi minulle: 'Älä ahdista mooabilaisia äläkä ryhdy taisteluun heidän kanssaan, sillä minä en anna sinulle perintöosaa heidän maastaan. Minä olen näet antanut Aarin perinnöksi Lootin jälkeläisille.’

10. - Siellä asuivat aikaisemmin eemiläiset, suuri ja lukuisa kansa. He olivat yhtä kookkaita kuin anakilaiset.

11. Heitäkin pidettiin refalaisina kuten anakilaisia, mutta mooabilaiset kutsuivat heitä eemiläisiksi.

12. Seirissä asuivat aikaisemmin hoorilaiset, mutta Eesaun jälkeläiset karkottivat heidät, tuhosivat heidät edeltään ja asettuivat asumaan heidän tilalleen. Näin teki myös Israel teki siinä maassa, jonka Herra antoi heille. -

13. 'Lähtekää nyt liikkeelle ja kulkekaa Seredin joenuoman poikki.' Niinpä me kuljimme Seredin joenuoman poikki.

14. Aika, joka kului lähdettyämme Kaades-Barneasta siihen asti, että ylitimme Seredin joenuoman, oli kolmekymmentäkahdeksan vuotta. Silloin leiristä oli hävinnyt koko Egyptistä lähteneiden sotakuntoisten miesten sukupolvi, niin kuin Herra oli heille vannonut.

15. Herran käsi oli heitä vastaan ja hävitti heidät leiristä viimeiseen mieheen.

16. Kun kaikki nuo sotakuntoiset miehet olivat kuolleet kansan keskuudesta viimeistä myöten,

17. Herra sanoi minulle:

18. 'Sinä kuljet nyt Aarin eli Mooabin alueen kautta

19. ja tulet lähelle ammonilaisten rajaa. Älä kuitenkaan ahdista heitä äläkä kahakoi heidän kanssaan, sillä minä en anna sinulle perintöosaa ammonilaisten maasta, koska minä olen antanut sen maan Lootin jälkeläisten perinnöksi.’

20. - Sitäkin pidetään refalaisten maana. Aikaisemmin siellä asuivat refalaiset, joita ammonilaiset kutsuivat samsumilaisiksi.

21. Nämä olivat suuri ja lukuisa kansa, yhtä kookkaita kuin anakilaiset, mutta Herra tuhosi heidät ammonilaisten edeltä. Ammonilaiset karkottivat heidät ja asettuivat asumaan heidän tilalleen.

22. Samoin hän auttoi Seirissä asuvia Eesaun jälkeläisiä, kun hän tuhosi hoorilaiset heidän edeltään. Karkotettuaan hoorilaiset he asettuivat asumaan näiden tilalle. He asuvat siellä vielä tänäkin päivänä.

23. Avvilaiset, jotka asuivat kylissä Gassaan asti ulottuvalla alueella, joutuivat Kaftorista lähteneiden kaftorilaisten tuhoamiksi. Nämä asettuivat asumaan avvilaisten tilalle. -

 

Amorilaisten kuningas Siihon voitetaan

 

24. 'Nouskaa, lähtekää liikkeelle ja kulkekaa Arnon-joen yli. Minä olen näet antanut sinun valtaasi amorilaisen Siihonin, Hesbonin kuninkaan, ja hänen maansa. Lähde valloittamaan sitä ja ryhdy taisteluun häntä vastaan.

25. Tästä päivästä alkaen minä saatan kansat koko taivaan alla sellaiseen kauhuun ja pelkoon sinun edessäsi, että kun ne kuulevat kerrottavan sinusta, ne pelkäävät ja vapisevat sinun vuoksesi.'

26. Minä lähetin sanansaattajat Kedemotin autiomaasta viemään rauhantoivotuksen Siihonille, Hesbonin kuninkaalle, ja sanomaan:

27. 'Tahtoisin kulkea maasi kautta. Minä kulkisin koko ajan tietä pitkin enkä poikkeaisi oikealle tai vasemmalle.

28. Myy minulle rahasta ruokaa syödäkseni ja vettä juodakseni. Minä tahtoisin vain kulkea jalkaisin maasi kautta -

29. niin kuin Seirissä asuvat Eesaun jälkeläiset sallivat minun tehdä, samoin Aarissa asuvat mooabilaiset -, kunnes pääsen Jordanin yli siihen maahan, jonka Herra, meidän Jumalamme, meille antaa.'

30. Mutta Hesbonin kuningas Siihon ei tahtonut antaa meidän kulkea maansa kautta, sillä Herra, sinun Jumalasi, paadutti hänen mielensä ja kovetti hänen sydämensä antaakseen hänet sinun valtaasi, niin kuin nyt on tapahtunut.

31. Herra sanoi minulle: 'Katso, minä olen antanut Siihonin ja hänen maansa sinun valtaasi. Lähde valloittamaan hänen maataan ja ota se omaksesi.'

32. Sitten Siihon ja koko hänen sotaväkensä tulivat Jahasiin taistelemaan meitä vastaan.

33. Herra, meidän Jumalamme, antoi kuitenkin hänet meidän valtaamme, ja me löimme hänet, hänen poikansa ja koko hänen sotaväkensä.

34. Silloin me valtasimme kaikki hänen kaupunkinsa ja vihimme tuhon omaksi jokaisen kaupungin, miehet, naiset ja lapset emmekä jättäneet ketään eloon.

35. Me ryöstimme itsellemme vain eläimet ja saaliin valloittamistamme kaupungeista.

36. Arnonjoen rannalla olevasta Aroerista ja jokilaaksossa olevasta kaupungista Gileadiin saakka ei ollut ainoatakaan kaupunkia, joka olisi ollut meiltä turvassa. Herra, meidän Jumalamme, antoi ne kaikki meidän valtaamme.

37. Vain ammonilaisten maata sinä et lähestynyt, et mitään, mikä on Jabbokjoen varrella, et vuoriston kaupunkeja etkä mitään muuta, mistä Herra, meidän Jumalamme, oli niin määrännyt."

 

3. luku

 

Baasanin kuningas Oog voitetaan

 

1. "Sitten me käännyimme toisaalle ja kuljimme Baasanin tietä. Silloin Oog, Baasanin kuningas, tuli koko sotaväkensä kanssa Edreihin taistelemaan meitä vastaan.

2. Mutta Herra sanoi minulle: 'Älä pelkää häntä, sillä minä annan sinun käsiisi hänet ja koko hänen kansansa ja maansa. Tee hänelle samoin kuin teit amorilaisten kuninkaalle Siihonille, joka asui Hesbonissa.'

3. Niin Herra, meidän Jumalamme, antoi meidän käsiimme myös Baasanin kuninkaan Oogin ja koko hänen sotaväkensä, ja me löimme hänet, niin ettei hänen joukoistaan jäänyt eloon ketään.

4. Me valtasimme silloin kaikki hänen kaupunkinsa, kuusikymmentä kaupunkia, koko Argobin seudun, Oogin valtakunnan Baasanissa. Ei ollut ainoatakaan kaupunkia, jota emme olisi heiltä vallanneet.

5. Kaikki nämä kaupungit olivat korkeilla muureilla, porteilla ja salvoilla varustettuja. Lisäksi valtasimme vielä hyvin suuren joukon muurittomia kaupunkeja.

6. Me vihimme ne tuhon omiksi niin kuin olimme tehneet Hesbonin kuninkaan Siihonin valtakunnalle. Me vihimme tuhon omiksi jokaisessa kaupungissa miehet, naiset ja lapset.

7. Mutta kaikki eläimet ja saaliin me ryöstimme kaupungeista itsellemme.

8. Näin me silloin valloitimme kahdelta amorilaisten kuninkaalta maan, jota he hallitsivat tuolla puolella Jordanin, Arnonjoesta Hermonvuoreen asti.

9. - Siidonilaiset kutsuvat Hermonia Sirjoniksi, mutta amorilaiset kutsuvat sitä Seniriksi. - 

10. Me valtasimme kaikki tasangon kaupungit ja koko Gileadin sekä koko Baasanin aina Salkaan ja Edreihin, Baasanissa oleviin Oogin valtakunnan kaupunkeihin, saakka.

11. - Vain Baasanin kuningas Oog oli näet enää jäljellä viimeisistä refalaisista. Eiköhän hänen vuoteensa, rautainen vuode, liene vieläkin ammonilaisten kaupungissa Rabbassa? Se on tavallisella kyynärämitalla mitattuna yhdeksän kyynärää pitkä ja neljä kyynärää leveä. -     

 

Jordanin itäpuolelta valloitettu maa jaetaan

 

12. Tämän maan, joka alkaa Aroerista, Arnonjoen varrelta, sekä puolet Gileadin vuoristosta kaupunkeineen me otimme silloin omaksemme, ja minä annoin ne ruubenilaisille ja gaadilaisille.

13. Loput Gileadista ja koko Baasanin, Oogin valtakunnan, minä annoin toiselle puolelle Manassen heimoa. - Koko Argobin seutua, koko tuota osaa Baasanista kutsutaan refalaisten maaksi.

14. Manassen poika Jaair valtasi koko Argobin seudun gesurilaisten ja maakatilaisten alueeseen saakka ja nimesi tämän osan Baasania Jaairin leirikyliksi oman nimensä mukaan. Se nimi niillä on vieläkin. -

15. Gileadin minä annoin Maakirille.

16. Ruubenilaisille ja gaadilaisille minä annoin alueen, joka ulottuu Gileadista rajana olevan Arnonjoen jokilaakson keskikohtaan saakka, ja Jabbokjokeen, ammonilaisten rajaan, saakka,

17. sekä tasangon, jonka rajana on Jordan Kinneretistä Aromaan mereen, Suolamereen, saakka ja siitä itään Pisgan rinteiden juurelle.

18. Silloin minä annoin teille tämän käskyn: 'Herra, teidän Jumalanne, on antanut teille tämän maan periäksenne sen. Kaikkien teidän sotakuntoisten miesten tulee lähteä liikkeelle aseistettuina israelilaisten veljienne edellä.

19. Ainoastaan vaimonne, lapsenne ja karjanne - minä tiedän, että teillä on paljon karjaa - jääkööt kaupunkeihinne, jotka olen teille antanut.

20. Kun Herra on antanut rauhan veljillenne, samoin kuin teillekin, ja kun he ovat ottaneet omakseen sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa heille Jordanin länsipuolelta, jokainen teistä saa palata takaisin omistamalleen maalle, maahan, jonka minä olen teille antanut.'

21. Joosualle minä annoin silloin tämän käskyn: 'Sinä olen omin silmin nähnyt kaiken, mitä Herra, teidän Jumalanne, on tehnyt näille kahdelle kuninkaalle. Samalla tavoin Herra on tekevä kaikille valtakunnille, joihin sinä menet.

22. Älkää pelätkö niitä, sillä Herra, teidän Jumalanne, sotii puolestanne.'

 

Mooses ei pääse luvattuun maahan

 

23. Minä anoin silloin armoa Herralta näin:

24. 'Herra Jumala, sinä olet alkanut osoittaa palvelijallesi valtasuuruuttasi ja kätesi voimaa. Mikä jumala taivaassa tai maassa voisi tehdä sellaisia tekoja ja voimallisia töitä kuin sinä?

25. Sallithan minun nyt mennä katsomaan sitä hyvää maata, joka on Jordanin toisella puolella, tuota hyvää vuoristoa ja Libanonia.'

26. Mutta Herra oli julmistunut minuun teidän tähtenne eikä kuunnellut minua vaan sanoi minulle: 'Riittäköön tämä sinulle! Älä puhu minulle enää tästä asiasta.

27. Nouse Pisgan huipulle, kohota katseesi ja katsele länteen ja pohjoiseen, etelään ja itään, sillä tämän Jordanin yli sinä et mene.

28. Anna käsky Joosualle, vahvista ja rohkaise häntä, sillä hän ylittää Jordanin tämän kansan edellä. Hän jakaa heille perinnöksi maan, jonka näet.'

29. Me jäimme silloin laaksoon, joka on vastapäätä Beet-Peoria."

 

4. luku

 

Jumalan laissa on viisaus ja ymmärrys

 

1. "Ja nyt, Israel, kuule ne lait ja säädökset, jotka minä teille opetan. Tehkää niiden mukaan, että eläisitte ja voisitte mennä ottamaan omaksenne sen maan, jonka Herra, teidän isienne Jumala, teille antaa.

2. Älkää lisätkö mitään siihen sanaan, jonka minä teille säädän, älkääkä ottako siitä mitään pois. Näin noudatatte Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, jotka minä teille annan.

3. Te olette omin silmin nähneet, mitä Herra teki Baal-Peorin tapauksessa. Hävittihän Herra, teidän Jumalanne, keskuudestanne jokaisen, joka lähti seuraamaan Baal-Peoria.

4. Sen sijaan te, jotka riipuitte kiinni Herrassa, Jumalassanne, olette kaikki elossa vielä tänäkin päivänä.

5. Ymmärtäkää, että minä olen opettanut teille lait ja säädökset, niin kuin Herra, minun Jumalani, käski minua, että te toimisitte niiden mukaan siinä maassa, jota menette ottamaan omaksenne.

6. Noudattakaa niitä ja tehkää niiden mukaan, sillä silloin kansat pitävät teitä viisaina ja ymmärtävinä. Kun he kuulevat kaikki nämä lait, he sanovat: 'Totisesti, tämä suuri kansa on viisas ja ymmärtävä kansa.’

7. Sillä onko toista suurta kansaa, jonka jumalat ovat niin lähellä sitä kuin Herra, meidän Jumalamme, on lähellä meitä, aina kun me huudamme häntä avuksi?

8. Ja minkä muun suuren kansan lait ja säädökset ovat yhtä vanhurskaat kuin on koko tämä opetus, jonka minä tänä päivänä asetan teidän eteenne?

9. Ole vain varuillasi ja pidä tarkasti huolta siitä, ettet unohda asioita, jotka olet nähnyt, ja etteivät ne lähde sydämestäsi koko elinaikanasi, vaan että teet ne tiettäviksi lapsillesi ja lastesi lapsille.

10. Muista päivä, jona seisoit Herran, sinun Jumalasi, edessä Hoorebilla, kun Herra sanoi minulle: 'Kokoa kansa luokseni, niin minä annan heidän kuulla sanani, että he oppisivat pelkäämään minua niin kauan, kuin elävät maan päällä, ja että he opettaisivat lapsiaan.’

11. Te tulitte lähemmäs ja jäitte seisomaan vuoren juurelle. Vuori paloi liekeissä aina taivaaseen asti pimeyden ja synkkien pilvien keskellä.

12. Herra puhui teille tulen keskeltä. Te kuulitte sanat mutta ette nähneet mitään hahmoa, ainoastaan kuulitte äänen.

13. Hän ilmoitti teille liittonsa, jonka hän käski teidän pitää, ne kymmenen käskyä[2], ja hän kirjoitti ne kahteen kivitauluun.

14. Herra käski silloin minun opettaa teille lait ja säädökset, että te noudattaisitte niitä siinä maassa, johon menette ottaaksenne sen omaksenne.

 

Varoitus epäjumalanpalveluksesta

 

15. Sinä päivänä, jona Herra puhui teille tulen keskeltä Hoorebilla, te ette nähneet hänestä minkäänlaista muotoa. Pitäkää siis tarkka huoli itsestänne,

16. ettette menettele kelvottomasti ja tee itsellenne veistettyä jumalankuvaa, ette minkään muotoista kuvaa, ette miehen tai naisen,

17. ette maan päällä liikkuvan eläimen, ette taivaalla lentävän siivekkään linnun,

18. ette maan matelijan ettekä vesissä maan alla uivan kalan kuvaa.

19. Kun nostatte katseenne taivaalle ja näette auringon, kuun ja tähdet, kaikki taivaankappaleet, älkää antautuko palvomaan ja palvelemaan niitä, sillä Herra, teidän Jumalanne, on jakanut ne kaikille kansoille koko taivaan alla.

20. Teidät on Herra valinnut ja vienyt pois raudan sulatusuunista, Egyptistä, että teistä tulisi hänen omaisuuskansansa, niin kuin asia nyt on.

21. Mutta Herra vihastui minuun teidän puheidenne tähden ja vannoi, etten minä saa mennä Jordanin yli ja etten pääse siihen hyvään maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi.

22. Minä kuolen tässä maassa enkä mene Jordanin yli, mutta te tulette menette sen ja otatte omaksenne tuon hyvän maan.

23. Pitäkää huoli, ettette unohda Herran, teidän Jumalanne, liittoa, jonka hän on tehnyt teidän kanssanne, ettekä tee itsellenne veistettyä jumalankuvaa, mitään kuvaa, jota Herra, teidän Jumalanne, on kieltänyt teitä tekemästä.

24. Sillä Herra, teidän Jumalanne, on kuluttava tuli. Hän on kiivas Jumala.

 

Tuomio ja paluu Jumalan yhteyteen

 

25. Kun teille on syntynyt lapsia ja lastenlapsia, ja te olette vanhentuneet asuessanne siinä maassa, niin, jos te silloin menettelette kelvottomasti ja teette itsellenne veistetyn kuvan, minkä kuvan hyvänsä, ja teette pahaa Herran, teidän Jumalanne, edessä, te vihoitatte hänet.

26. Minä otan tänä päivänä taivaan ja maan todistajiksi teitä vastaan, että silloin teidät varmasti hävitetään pian siitä maasta, johon te menette Jordanin yli ottaaksenne sen omaksenne. Te ette saa elää siellä kauan, vaan teidät tuhotaan aivan varmasti.

27. Herra hajottaa teidät kansojen sekaan, ja teistä jää jäljelle vain vähäinen joukko niiden kansojen keskuuteen, joihin Herra teidät johdattaa.

28. Siellä te palvelette ihmiskäsin tehtyjä puisia ja kivisiä jumalia, jotka eivät näe, eivät kuule, eivät syö eivätkä tunne hajua.

29. Siellä sinä etsit Herraa, Jumalaasi, ja sinä löydät hänet, kun etsit häntä koko sydämestäsi ja koko sielustasi.

30. Kun sinulla on ahdistus, ja kun kaikki tämä kohtaa sinua aikojen lopussa, sinä palaat Herran, sinun Jumalasi, luo, ja olet kuuliainen hänelle.

31. Sillä Herra, sinun Jumalasi, on armollinen Jumala. Hän ei hellitä otettaan sinusta eikä tuhoa sinua. Hän ei unohda sinun isiesi kanssa tekemäänsä liittoa, jonka hän on heille vannomallaan valalla vahvistanut.

 

Israelin kansan erityisasema

 

32. Kysele menneistä ajoista, jotka ovat olleet ennen sinua. Onko mitään näin suurta tapahtunut tai onko mitään tällaista kuultu koko taivaan alla sen päivän jälkeen, jona Jumala loi ihmiset maan päälle?

33. Onko mikään kansa kuullut Jumalan äänen puhuvan tulen keskeltä, niin kuin sinä olet kuullut, ja jäänyt eloon?

34. Tai onko mikään jumala koettanut mennä ottamaan itselleen kansaa toisen kansan keskuudesta koettelemuksilla, tunnusteoilla ja ihmeillä, sodalla, väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella sekä suurilla, pelottavilla teoilla, minkä kaiken Herra, teidän Jumalanne, on sinun nähtesi tehnyt teille Egyptissä?

35. Sinun on annettu nähdä se, jotta tietäisit, että Herra on Jumala, eikä muita ole.

36. Taivaasta hän antoi sinun kuulla äänensä ojentaakseen sinua, ja maan päällä hän näytti sinulle suuren tulensa, ja sinä kuulit hänen sanansa tulen keskeltä.

37. Koska hän rakasti isiäsi, hän valitsi heidän jälkeläisensä ja vei itse sinut suurella voimallaan pois Egyptistä

38. karkottaakseen edeltäsi sinua suuremmat ja väkevämmät kansat, viedäkseen sinut heidän maahansa ja antaakseen sen sinulle perintöosaksi, niin kuin nyt on tapahtunut.

39. Tiedä siis tänä päivänä ja pane sydämellesi, että Herra on Jumala ylhäällä taivaassa ja alhaalla maan päällä, eikä toista ole.

40. Noudata hänen säädöksiään ja käskyjään, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, että sinä ja sinun lapsesi menestyisitte ja että te eläisitte kauan maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle ainiaaksi."

 

Jordanin itäpuolen turvakaupungit

 

41. Silloin Mooses erotti kolme kaupunkia Jordanin itäpuolelta,

42. että niihin voisi paeta sellainen, joka on tappanut toisen vahingossa ja ennestään tätä vihaamatta. Hän voisi paeta johonkin näistä kaupungeista ja jäädä eloon.

43. Ruubenilaisilla turvakaupunkina oli Beser autiomaassa, tasankomaalla, gaadilaisilla Raamot Gileadissa ja manasselaisilla Goolan Baasanissa.

 

MOOSEKSEN TOINEN PUHE

 

Lain julistaminen

 

44. Tämä on se opetus, jonka Mooses asetti israelilaisten eteen,

45. ja nämä ne todistukset, lait ja säädökset, jotka Mooses julisti israelilaisille heidän tultuaan Egyptistä

46. Jordanin itäpuolella vastapäätä Beet-Peoria olevaan laaksoon. Se maa kuului Siihonille, amorilaisten kuninkaalle, joka hallitsi Hesbonissa ja jonka Mooses ja israelilaiset Egyptistä tultuaan voittivat.

47. He ottivat omakseen Siihonin maan ja Baasanin kuninkaan Oogin maan, kahden amorilaisten kuninkaan maat, jotka ovat Jordanin itäpuolella

48. Arnonjoen rannalla olevasta Aroerista Sionin vuoreen eli Hermoniin saakka,

49. sekä koko Jordanin itäpuolella olevan tasangon aromaan mereen ja Pisgan rinteiden juurelle asti.

 

5. luku

 

Kymmenen käskyä

 

1. Mooses kutsui kokoon koko Israelin ja sanoi kansalle: "Kuule, Israel, nämä lait ja säädökset, jotka minä tänä päivänä julistan teidän kuultenne. Oppikaa ne ja pitäkää huoli että noudatatte niitä.

2. Herra, meidän Jumalamme, teki meidän kanssamme liiton Hoorebilla.

3. Herra ei tehnyt tätä liittoa meidän isiemme kanssa vaan meidän kanssamme, jotka olemme tässä tänä päivänä, kaikkien, jotka nyt elämme.

4. Herra puhui kasvokkain teidän kanssanne vuorelta, tulen keskeltä.

5. Minä seisoin silloin Herran ja teidän välillänne ilmoittaakseni teille Herran sanan, sillä te pelkäsitte tulta ettekä nousseet vuorelle. Hän sanoi:

6. 'Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.

7. Älköön sinulla olko muita jumalia minun rinnallani.

8. Älä tee itsellesi minkään muotoista veistettyä kuvaa mistään, mikä on ylhäällä taivaalla tai alhaalla maan päällä tai vesissä maan alla.

9. Älä palvo niitä äläkä palvele niitä, sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Minä rankaisen isien pahuuden vuoksi kolmanteen ja neljänteen polveen asti heidän lapsiaan, niitä, jotka minua vihaavat,

10. mutta osoitan hyvyyttä tuhansille[3], niille, jotka rakastavat minua ja pitävät käskyni.

11. Älä lausu turhaan Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei pidä syyttömänä sitä, joka lausuu hänen nimensä turhaan.

12. Pidä huoli siitä, että pyhität lepopäivän, niin kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt.

13. Kuutena päivänä tee työsi ja toimita kaikki askareesi,

14. mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Älä tee silloin mitään työtä, älä sinä älköönkä poikasi tai tyttäresi, palvelijasi tai palvelijattaresi, härkäsi, aasisi tai juhtasi älköönkä alueellasi[4] asuva muukalainen, että palvelijasi ja palvelijattaresi saisivat levätä, niin kuin sinäkin.

15. Muista, että itse olit orjana Egyptin maassa ja että Herra, sinun Jumalasi, vei sinut sieltä pois väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella. Sen tähden Herra, sinun Jumalasi, käski sinun viettää sapatinpäivää.

16. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, niin kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, että eläisit kauan ja että menestyisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

17. Älä tee murhaa.

18. Älä tee huorin.

19. Älä varasta.

20. Älä anna väärää todistusta lähimmäisestäsi.

21. Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa. Älä himoitse lähimmäisesi taloa tai peltoa, älä hänen palvelijaansa, palvelijatartaan, härkäänsä, aasiaan äläkä mitään, mikä kuuluu hänelle.

22. Nämä sanat Herra puhui kovalla äänellä koko teidän seurakunnallenne vuorelta, tulen ja synkkien pilvien keskeltä eikä lisännyt niihin mitään. Hän kirjoitti ne kahteen kivitauluun ja antoi taulut minulle.

 

Kansa pyytää Moosesta välittäjäksi

 

23. Kun te kuulitte äänen pimeyden keskeltä vuoren leimutessa tulessa, te tulitte minun luokseni, kaikki teidän heimojenne päämiehet ja teidän vanhimpanne.

24. Te sanoitte: 'Katso, Herra, meidän Jumalamme, on näyttänyt meille kirkkautensa ja suuruutensa, ja me olemme kuulleet hänen äänensä tulen keskeltä. Tänä päivänä me olemme nähneet, että Jumala puhuu ihmisen kanssa, ja kuitenkin ihminen jää henkiin.

25. Miksi meidän nyt siis pitäisi kuolla? Tämä suuri tulihan voi polttaa meidät, ja jos me vielä joudumme kuulemaan Herran, meidän Jumalamme, ääntä, me kuolemme.

26. Onko kukaan ihminen[5] koskaan kuullut elävän Jumalan äänen puhuvan tulen keskeltä ja jäänyt henkiin, niin kuin me?

27. Mene sinä siis kuulemaan kaikki, mitä Herra, meidän Jumalamme, sanoo. Puhu sinä meille kaikki, mitä Herra, meidän Jumalamme, sinulle puhuu, niin me olemme kuuliaisia ja teemme mitä sinä sanot.'

28. Herra on kuullut, mitä te puhuitte minulle. Herra sanoi minulle: 'Minä kuulin, mitä tämä kansa puhui sinulle. Oikein he ovat kaiken puhuneet.

29. Olisipa heillä sellainen sydän, että he aina pelkäisivät minua ja noudattaisivat kaikkia minun käskyjäni, niin että heidän ja heidän lastensa kävisi aina hyvin!

30. Mene sanomaan heille: ’Palatkaa teltoillenne.’

31. Seiso sinä kuitenkin tässä minun kanssani. Minä tahdon ilmoittaa sinulle kaikki ne käskyt, lait ja säädökset, jotka sinun on opetettava heille, että he noudattaisivat niitä siinä maassa, jonka minä annan heidän perittäväkseen.'

32. Pitäkää siis huoli, että toimitte niiden mukaan, niin kuin Herra, teidän Jumalanne, on teitä käskenyt. Älkää poiketko niistä oikealle älkääkä vasemmalle.

33. Kulkekaa kaikessa sitä tietä, jota Herra, teidän Jumalanne, on käskenyt teidän vaeltaa, että saisitte elää, menestyisitte ja eläisitte kauan siinä maassa, saatte omaksenne."

 

6. luku

 

Suurin käsky

 

1. "Tämä on se käsky  ja nämä ovat ne lait ja säädökset, jotka Herra, teidän Jumalanne, on käskenyt opettaa teille, että noudattaisitte niitä siinä maassa, jota menette ottamaan omaksenne,

2. että sinä – ja myös poikasi ja pojanpoikasi - pelkäisit Herraa, sinun Jumalaasi, ja noudattaisit koko elinaikasi kaikkia hänen lakejaan ja säädöksiään, jotka minä sinulle annan, ja että saisit elää kauan.

3. Kuule siis, Israel, ja noudata niitä tarkoin, että menestyisit ja lisääntyisit runsaasti siinä maassa, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, niin kuin Herra, sinun isiesi Jumala, on sinulle puhunut.

4. Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi.

5. Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja kaikella voimallasi.

6. Nämä sanat, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, olkoot sinun sydämelläsi.

7. Teroita niitä lapsillesi ja puhu niistä ollessasi kotona ja kulkiessasi tiellä, käydessäsi makuulle ja noustessasi ylös.

8. Sido ne merkiksi käteesi, ja olkoot ne nauhassa otsallasi.

9. Kirjoita ne talosi ovenpieliin ja portteihisi.

 

Varoitus tottelemattomuudesta ja kehotus kuuliaisuuteen

 

10. Kun Herra, sinun Jumalasi, on vienyt sinut maahan, jonka hän on isillesi Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille vannomallaan valalla luvannut antaa sinulle, sinä saat omaksesi suuret ja kauniit kaupungit, joita sinä et ole rakentanut,

11. kaikella hyvällä täytetyt talot, joita sinä et ole täyttänyt, kallioon louhitut vesisäiliöt, joita sinä et ole louhinut, ja viinitarhat ja öljypuut, joita sinä et ole istuttanut, ja sinä saat syödä kylliksesi.

12. Pidä silloin huoli, ettet unohda Herraa, joka vei sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.

13. Pelkää Herraa, Jumalaasi, palvele häntä ja vanno valasi hänen nimessään.

14. Älkää lähtekö seuraamaan muita jumalia, ympärillänne asuvien kansojen jumalia.

15. ettei Herran, sinun Jumalasi, viha syttyisi sinua vastaan ja ettei hän hävittäisi sinua maasta, sillä Herra, sinun Jumalasi, on kiivas Jumala sinun keskelläsi.

16. Älkää kiusatko Herraa, teidän Jumalaanne, niin kuin kiusasitte häntä Massassa.

17. Noudattakaa tarkoin Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, todistuksia ja säädöksiä, joita hän on käskenyt teidän noudattaa.

18. Tee sitä, mikä on oikein ja hyvää Herran silmissä, että menestyisit ja pääsisit ottamaan omaksesi sen hyvän maan, josta Herra vannoi valan isillesi,

19. ja että voisit karkottaa edeltäsi kaikki vihollisesi, niin kuin Herra on puhunut.

20. Poikasi saattaa vastaisuudessa kysyä sinulta: 'Mitä ovat nämä todistukset, lait ja säädökset, joita Herra, meidän Jumalamme, on käskenyt teidän noudattaa?'

21. Vastaa silloin pojallesi: 'Me olimme faraon orjia Egyptissä, mutta Herra vei meidät pois Egyptistä väkevällä kädellään.

22. Herra teki meidän nähtemme suuria ja tuhoisia tunnustekoja ja ihmeitä faraolle ja koko hänen hovilleen Egyptissä,

23. mutta meidät hän vei sieltä pois johdattaakseen meitä ja antaakseen meille maan, josta hän vannoi valan isillemme.

24. Herra käski meidän noudattaa kaikkia näitä säädöksiä Herran, meidän Jumalamme, pelossa, että voisimme aina menestyä, ja että hän pitäisi meidät elossa, niin kuin tänä päivänä.

25. Meille on koituva vanhurskaudeksi, että noudatamme tarkoin kaikkia näitä käskyjä[6] Herran, meidän Jumalamme, edessä, niin kuin hän on meitä käskenyt.'"

 

7. luku

 

Kanaanilaiset on hävitettävä

 

1. "Kun Herra, sinun Jumalasi, vie sinut maahan, jonka menet ottamaan omaksesi, hän karkottaa edeltäsi monia kansoja: heettiläiset, girgasilaiset, amorilaiset, kanaanilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, nuo seitsemän sinua suurempaa ja väkevämpää kansaa.

2. Herra, sinun Jumalasi, antaa ne sinun valtaasi ja sinä voitat ne. Sinun on ehdottomasti vihittävä ne silloin tuhon omiksi. Älä tee liittoa niiden kanssa äläkä osoita niille armoa.

3. Älä lankoudu heidän kanssaan. Älä anna tyttäriäsi heidän pojilleen äläkä ota heidän tyttäriään vaimoiksi pojillesi,

4. sillä he käännyttävät sinun poikasi seuraamasta minua palvelemaan muita jumalia. Silloin Herran viha syttyy teitä kohtaan ja hän tuhoaa teidät nopeasti.

5. Tehkää sen sijaan heille näin: hajottakaa heidän alttarinsa, särkekää heidän patsaansa, hakatkaa maahan heidän aseransa ja polttakaa heidän veistetyt jumalankuvansa.

6. Sillä sinä olet Herralle, Jumalallesi, pyhitetty kansa. Sinut on Herra, sinun Jumalasi, valinnut kaikista maan päällä olevista kansoista, että olisit hänen omaisuuskansansa.

 

Israel, Jumalan valittu kansa

 

7. Herra ei ole mieltynyt teihin eikä valinnut teitä siksi, että olisitte kaikkia muita kansoja lukuisammat, sillä te olette kaikkia muita kansoja vähälukuisemmat.

8. Mutta koska Herra rakasti teitä ja tahtoi pitää valan, jonka hän oli vannonut teidän isillenne, Herra vei teidät pois väkevällä kädellä ja lunasti teidät Egyptin kuninkaan, faraon, käsistä ja orjuuden pesästä.

9. Tiedä siis, että Herra, sinun Jumalasi, hän on Jumala. Hän on uskollinen Jumala, joka pitää liittonsa ja uskollisuutensa voimassa tuhansiin polviin asti niille, jotka häntä rakastavat ja pitävät hänen käskynsä,

10. mutta maksaa vihaajilleen vasten kasvoja ja hukuttaa heidät. Hän ei vitkastele, vaan maksaa vihaajalleen vasten kasvoja.

11. Noudata siis tätä käskyä ja näitä lakeja ja säädöksiä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, niin että toimit niiden mukaan.

 

Kuuliaisuuden siunaukset

 

12. Jos noudatat näitä säädöksiä ja toimit tarkoin niiden mukaan, niin Herra, sinun Jumalasi, pitää liittonsa ja uskollisuutensa voimassa, niin kuin hän on vannonut isillesi.

13. Hän rakastaa sinua, siunaa sinua ja tekee sinut monilukuiseksi. Hän siunaa kohtusi ja maasi hedelmät, viljasi, viinisi ja öljysi. Hän siunaa lehmiesi vasikat ja lampaittesi karitsat siinä maassa, jonka hän isillesi vannomallaan valalla on luvannut antaa sinulle.

14. Silloin sinä olet siunatumpi kuin kaikki muut kansat eikä keskuudessasi ole yhtään hedelmätöntä miestä tai naista eikä laumoissasi yhtään hedelmätöntä eläintä.

15. Herra poistaa sinusta kaikki sairaudet. Hän eikä pane ainoaakaan tuntemistasi Egyptin pahoista taudeista sinuun vaan antaa niiden tulla kaikkiin vihollisiisi.

16. Tuhoa kaikki kansat, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinun valtaasi. Älä sääli heitä äläkä palvele heidän jumaliaan, sillä silloin sinä joudut ansaan.

17. Sanot ehkä sydämessäsi: 'Nämä kansat ovat minua suurempia. Kuinka minä voisin ne karkottaa?'

18. Älä kuitenkaan pelkää niitä! Pidä mielessäsi, mitä Herra, sinun Jumalasi, teki faraolle ja koko Egyptille -

19. nuo suuret koettelemukset, tunnusteot ja ihmeet, jotka olet nähnyt omin silmin, ja tuo voimallinen käsi ja ojennettu käsivarsi, jolla Herra, sinun Jumalasi, vei sinut pois Egyptistä. Niin Herra, sinun Jumalasi, tekee myös kaikille niille kansoille, joita sinä pelkäät.

20. Herra, sinun Jumalasi, lähettää heidän kimppuunsa myös herhiläisiä, kunnes ne, jotka ovat jäljellä ja piilossa sinulta, on tuhottu.

21. Älä kauhistu heitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, joka on keskelläsi, on suuri ja pelottava Jumala.

22. Herra, sinun Jumalasi, karkottaa nämä kansat sinun edeltäsi vähitellen. Sinä et voi tuhota niitä nopeasti. Muuten metsän pedot tulisivat liian lukuisiksi sinun alueellasi.

23. Herra, sinun Jumalasi, antaa nuo kansat sinun valtaasi ja saattaa ne suureen hämminkiin, kunnes he tuhoutuvat.

24. Hän antaa niiden kuninkaat sinun käsiisi, ja sinä hävität heidän nimensä taivaan alta. Ei kukaan kestä sinun edessäsi. Sinä tuhoat heidät viimeiseen mieheen.

25. Polta heidän jumaliensa veistetyt kuvat. Älä himoitse niiden päällysteenä olevaa hopeaa tai kultaa äläkä ota niitä itsellesi, ettet joutuisi niiden vuoksi ansaan. Se olisi iljetys Herralle, sinun Jumalallesi.

26. Älä myöskään vie taloosi mitään iljetystä, ettet tulisi vihityksi tuhon omaksi niin on kuin se. Pidä sitä ehdottomasti inhottavana ja kauhistavana, sillä se on tuhon omaksi vihitty."

 

8. luku

 

Herra kasvattaa kansaansa

 

1. "Pidä huolta siitä, että noudatat tarkoin kaikkia käskyjä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, että eläisit, lisääntyisit ja pääsisit ottamaan omaksesi sen maan, jonka Herra valalla vannoen on luvannut teidän isillenne.

2. Muista koko se tie, jolla Herra, sinun Jumalasi, on kuljettanut sinua autiomaassa näinä neljänäkymmenenä vuotena nöyryyttääkseen ja koetellakseen sinua sekä tullakseen tuntemaan, mitä sinun sydämessäsi on - tahdotko noudattaa hänen käskyjään vai et.

3. Hän nöyryytti sinua ja antoi sinun nähdä nälkää. Hän antoi sinulle syötäväksi mannaa, jota et tuntenut eivätkä isäsikään tunteneet. Näin hän teki sinulle tiettäväksi, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan kaikesta, mikä lähtee Herran suusta.

4. Vaatteesi eivät kuluneet yltäsi eivätkä jalkasi turvonneet näinä neljänäkymmenenä vuotena.

5. Tiedä siis sydämessäsi, että Herra, sinun Jumalasi, kasvattaa sinua niin kuin isä kasvattaa poikaansa.

6. Noudata Herran, sinun Jumalasi, käskyjä, että vaeltaisit hänen teitään ja pelkäisit häntä.

7. Herra, sinun Jumalasi, vie näet sinut hyvään maahan. Se on maa, jossa on vesipuroja ja lähteitä, jotka kumpuavat maan uumenista laaksoissa ja vuorilla.

8. Se on maa, jossa on vehnää ja ohraa, viiniköynnöksiä, viikunapuita ja granaattiomenapuita, oliiviöljyä ja hunajaa.

9. Se on maa, jossa sinun ei tarvitse syödä leipääsi köyhyydessä eikä kärsiä minkään puutetta, maa, jonka kivissä on rautaa ja jonka vuorista voit louhia kuparia.

 

Varoitus ylpistymisestä

 

10. Kun sitten olet syönyt kylliksesi, niin kiitä Herraa, sinun Jumalaasi, siitä hyvästä maasta, jonka hän on antanut sinulle.

11. Pidä huoli, ettet unohda Herraa, sinun Jumalaasi lyömällä laimin hänen käskyjään, säädöksiään ja lakejaan, jotka minä tänä päivänä sinulle annan.

12. Muuten voi käydä niin, että kun olet syönyt kylliksesi ja rakentanut kauniita taloja ja asut niissä

13. ja kun karjasi, lampaasi, hopeasi, kultasi ja kaikki muu omaisuutesi lisääntyy,

14. sinun sydämesi ylpistyy ja sinä unohdat Herran, sinun Jumalasi, joka vei sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.

15. Hän kuljetti sinua suuressa ja pelottavassa autiomaassa myrkyllisten käärmeiden ja skorpionien keskellä, kuivassa ja vedettömässä maassa. Hän vuodatti sinulle vettä kovasta kalliosta.

16. Hän ruokki sinua autiomaassa mannalla, jota isäsi eivät tunteneet, nöyryyttääkseen ja koetellakseen sinua mutta tehdäkseen sinulle myöhemmin hyvää.

17. Älä ajattele sydämessäsi: 'Omalla voimallani ja vahvoilla käsilläni olen hankkinut itselleni tämän rikkauden.’

18. Muista sen sijaan Herraa, sinun Jumalaasi, sillä hän sinulle antaa kyvyn hankkia rikkautta. Näin hän pitää voimassa liittonsa, josta hän vannoi valan sinun isillesi. Se on voimassa yhä tänään.

19. Mutta jos sinä unohdat Herran, sinun Jumalasi, ja seuraat muita jumalia, palvelet ja palvot niitä, minä vakuutan sinulle tänä päivänä, että sinä tuhoudut kokonaan.

20. Sinä hukut, niin kuin ne kansat, jotka Herra hukuttaa sinun edeltäsi, jos et ole kuuliainen Herran, sinun Jumalasi, äänelle."

 

9. luku

 

Luvattu maa, Jumalan lahja

 

1. "Kuule, Israel! Sinä menet nyt Jordanin yli ottaaksesi omaksesi maan kansoilta, jotka ovat sinua suurempia ja väkevämpiä ja joilla on suuria, taivaaseen asti linnoitettuja kaupunkeja.

2. Anakilaisia on paljon ja he ovat kookasta kansaa. Sinä tunnet heidät ja olet kuullut sanottavan: 'Kuka kestää anakilaisten edessä?'

3. Tiedä siis tänä päivänä, että Herra, sinun Jumalasi, käy itse sinun edelläsi tuhoavana tulena. Hän hävittää heidät ja nujertaa heidät sinun edessäsi, ja sinä voit karkottaa ja tuhota heidät nopeasti, niin kuin Herra on sinulle puhunut.

4. Kun Herra, sinun Jumalasi, työntää kansat pois edeltäsi, älä ajattele sydämessäsi: 'Minun vanhurskauteni tähden Herra on tuonut minut ottamaan tämän maan omakseni'. Näiden kansojen jumalattomuuden tähden Herra karkottaa heidät sinun tieltäsi.

5. Et sinä suinkaan vanhurskautesi ja oikeamielisyytesi tähden pääse ottamaan niiden maata omaksesi, vaan noiden kansojen jumalattomuuden tähden Herra, sinun Jumalasi, karkottaa ne sinun edeltäsi toteuttaakseen sen, mitä Herra on vannonut sinun isillesi, Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille.

6. Tiedä siis, ettei Herra, sinun Jumalasi, sinun vanhurskautesi tähden anna tätä hyvää maata sinun omaksesi, sillä sinä olet niskurikansa.

 

Israel on niskurikansa

 

7. Muista äläkä unohda, kuinka sinä vihoitit Herran, sinun Jumalasi, autiomaassa. Te olette kapinoineet Herraa vastaan Egyptin maasta lähtemisenne päivästä siihen asti, kun saavuitte tähän paikkaan.

8. Myös Hoorebilla te vihoititte Herran, ja Herra vihastui teihin niin, että aikoi tuhota teidät.

9. Kun minä olin noussut vuorelle vastaanottamaan kivitaulut, sen liiton taulut, jonka Herra oli tehnyt teidän kanssanne, minä pysyin vuorella neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä. En syönyt leipää enkä juonut vettä.

10. Herra antoi minulle kaksi kivistä taulua, joihin oli kirjoitettu Jumalan sormella. Niissä olivat kaikki sanat, jotka Herra oli puhunut teille vuorelta, tulen keskeltä, kun seurakunta oli koolla.

11. Niiden neljänkymmenen päivän ja neljänkymmenen yön kuluttua Herra antoi minulle ne kaksi kivitaulua, liitontaulut.

12. Silloin Herra sanoi minulle: 'Nouse ja lähde nopeasti alas täältä, sillä kansasi, jonka veit pois Egyptistä, on turmellut itsensä. Pianpa he ovat poikenneet tieltä, jota minä käskin heidän vaeltaa. He ovat tehneet itselleen valetun jumalankuvan.'

13. Herra sanoi minulle vielä: 'Minä olen katsellut tätä kansaa ja nähnyt, että se on niskurikansa.

14. Jätä minut rauhaan. Minä tuhoan heidät ja pyyhin pois heidän nimensä taivaan alta, mutta teen sinusta heitä väkevämmän ja lukuisamman kansan.'

15. Silloin minä käännyin ja laskeuduin alas vuorelta. Vuori leimusi liekeissä, ja minulla oli ne kaksi liitontaulua käsissäni.

16. Minä näin, että te olitte tehneet syntiä Herraa, teidän Jumalaanne, vastaan. Te olitte tehneet itsellenne valetun vasikankuvan. Te poikkesitte pian tieltä, jonka Herra oli teille määrännyt.

17. Silloin minä tartuin molempiin tauluihin, heitin ne käsistäni ja särjin ne teidän nähtenne.

18. Minä heittäydyin Herran eteen neljäksikymmeneksi päiväksi ja neljäksikymmeneksi yöksi, niin kuin ensimmäiselläkin kerralla. Olin syömättä leipää ja juomatta vettä kaiken sen synnin tähden, jota te olitte tehneet, kun teitte sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja niin vihoititte hänet.

19. Minä olin näet kauhuissani Herran vihan ja kiivauden vuoksi, koska Herra oli vihastunut teihin niin, että aikoi tuhota teidät. Mutta Herra kuuli minua vielä silläkin kertaa.

20. Herra vihastui myös Aaroniin niin ankarasti, että aikoi tuhota hänet, mutta minä rukoilin silloin myös Aaronin puolesta.

21. Minä otin teidän syntisen tekeleenne, vasikan, poltin sen tulessa, murskasin sen ja jauhoin hyvin, kunnes siitä tuli hienoa kuin tomu. Sen tomun minä heitin puroon, joka juoksi vuorelta.

22. Vielä Tabeerassa, Massassa ja Kibrot-Hattaavassakin te yhä uudelleen vihoititte Herran.

23. Herra tahtoi lähettää teidät Kaades-Barneasta ja sanoi: 'Menkää ja ottakaa omaksenne se maa, jonka minä olen teille antanut.’ Mutta te kapinoitte Herran, teidän Jumalanne, käskyä vastaan, ette uskoneet häntä ettekä olleet kuuliaisia hänen äänelleen.

24. Te olette kapinoineet Herraa vastaan niin kauan olen tuntenut teidät.

25. Minä siis heittäydyin Herran eteen neljäksikymmeneksi päiväksi ja neljäksikymmeneksi yöksi, sillä Herra oli sanonut tuhoavansa teidät.

26. Minä rukoilin Herraa ja sanoin: Herra Jumala, älä tuhoa kansaasi ja perintöosaasi, jonka sinä suuruudessasi lunastit ja veit pois Egyptistä väkevällä kädelläsi.

27. Muista palvelijoitasi Aabrahamia, Iisakia ja Jaakobia! Älä käänny katsomaan tämän kansan kovuutta, jumalattomuutta ja syntiä,

28. ettei maassa, josta sinä veit meidät pois, sanottaisi: ’Koska Herra ei kyennyt viemään heitä siihen maahan, josta oli heille puhunut, ja koska hän vihasi heitä, hän vei heidät autiomaahan surmatakseen heidät siellä.’

29. He ovat kuitenkin sinun kansasi ja perintöosasi, jonka sinä veit pois Egyptistä suurella voimallasi ja ojennetulla käsivarrellasi."

 

10. luku

 

Uudet laintaulut

 

1. "Silloin Herra sanoi minulle: 'Veistä itsellesi kaksi entisten kaltaista kivitaulua ja nouse vuorelle minun luokseni. Tee myös puinen arkku.

2. Minä kirjoitan tauluihin sanat, jotka olivat aikaisemmissa tauluissa, niissä, jotka sinä särjit. Pane taulut arkkuun.'

3. Niinpä minä tein akasiapuisen arkun, veistin kaksi entisten kaltaista kivitaulua ja nousin vuorelle ne kaksi taulua käsissäni.

4. Herra kirjoitti tauluihin aikaisemman kirjoituksen mukaisesti ne kymmenen käskyä[7], jotka hän oli puhunut teille vuorelta, tulen keskeltä, kun seurakunta oli koolla. Sitten Herra antoi ne minulle.

5. Minä käännyin, laskeuduin alas vuorelta ja panin taulut tekemääni arkkuun, ja siellä ne ovat olleet, niin kuin Herra minua käski.

 

Leeviläisten valitseminen

 

6. Israelilaiset lähtivät liikkeelle Beerot-Bene-Jaakanista ja vaelsivat Mooseraan. Aaron kuoli siellä, ja sinne hänet haudattiin. Hänen poikansa Eleasar tuli papiksi hänen tilalleen.

7. Sieltä israelilaiset lähtivät Gudgodaan, ja Gudgodasta Jotbataan, seudulle, jossa on vesivirtoja.

8. Siihen aikaan Herra erotti Leevin heimon kantamaan Herran liitonarkkua, seisomaan Herran edessä häntä palvelemassa ja siunaamaan hänen nimessään. Tähän päivään saakka he ovat tehneet näin.

9. Sen tähden Leevi ei saanut osuutta eikä perintöosaa veljiensä kanssa. Herra on hänen perintöosansa, niin kuin Herra, sinun Jumalasi, on hänelle puhunut.

10. Minä pysyin vuorella saman ajan kuin edelliselläkin kerralla, neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä. Herra kuuli minua vielä silläkin kertaa. Herra ei enää tahtonut tuhota sinua.

11. Sitten Herra sanoi minulle: 'Nouse ja lähde kulkemaan kansan edellä, että he menisivät ottamaan omakseen sen maan, jonka minä olen heidän isilleen vannomallani valalla luvannut antaa heille.'

 

Herra vaatii kuuliaisuutta

 

12. Ja nyt, Israel, mitä muuta Herra, sinun Jumalasi, sinulta pyytää, kuin että pelkäät Herraa, Jumalaasi, vaellat kaikessa hänen teitään ja rakastat häntä ja että palvelet Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi?

13. Noudata Herran käskyjä ja säädöksiä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, että menestyisit!

14. Taivaat ja taivasten taivaat, maa ja kaikki, mitä siinä on, kuuluvat Herralle, sinun Jumalallesi,

15. mutta vain sinun isiisi Herra mieltyi, niin että hän rakasti heitä. Heidän jälkeensä hän valinnut heidän jälkeläisensä, teidät, kaikkien kansojen joukosta. Niin on yhä tänäänkin.

16. Ympärileikatkaa sen tähden sydämenne älkääkä enää niskoitelko,

17. sillä Herra, teidän Jumalanne, on jumalien Jumala ja herrojen Herra. Hän on suuri, mahtava ja pelättävä Jumala. Hän ei ole puolueellinen eikä ota lahjuksia.

18. Hän hankkii oikeuden orvolle ja leskelle sekä hän rakastaa muukalaista ja antaa hänelle ruuan ja vaatteet.

19. Rakastakaa tekin muukalaista, sillä te olette olleet muukalaisina Egyptin maassa.

20. Pelätkää Herraa, teidän Jumalaanne, palvelkaa häntä, riippukaa hänessä kiinni ja vannokaa valanne hänen nimessään.

21. Hän on teidän ylistyksenne aihe ja hän on teidän Jumalanne. Hän on tehnyt teille ne suuret ja pelättävät teot, jotka olette nähneet omin silmin.

22. Teidän isiänne oli seitsemänkymmentä, kun he menivät alas Egyptiin, mutta nyt Herra, sinun Jumalasi, on tehnyt teidät yhtä lukuisiksi kuin taivaan tähdet."

 

11. luku

 

Mooses muistuttaa kansaa Herran suurista teoista

 

1. "Rakastakaa siis Herraa, Jumalaanne, ja noudattakaa aina hänen määräyksiään, lakejaan, säädöksiään ja käskyjään.

2. Te tiedätte tänä päivänä, etteivät teidän lapsenne ole kokeneet eivätkä nähneet Herran, teidän Jumalanne kuritusta, eivät hänen suuruuttaan, hänen voimallista kättään tai ojennettua käsivarttaan,

3. eivät hänen tunnustekojaan ja ihmetöitään, jotka hän teki Egyptissä faraolle, Egyptin kuninkaalle, ja koko hänen maalleen,

4. eivätkä sitä, mitä hän teki egyptiläisten sotajoukolle, heidän hevosilleen ja vaunuilleen. Hän vyörytti heidän päälleen Kaislameren vedet, kun he ajoivat teitä takaa. Herra hukutti heidät, niin ettei heitä enää ole.

5. Lapsenne eivät nähneet myöskään, mitä hän teki teille autiomaassa matkallanne tähän paikkaan,

6. eivätkä sitä, mitä hän teki Daatanille ja Abiramille, Ruubenin pojan Eliabin pojille. Maa avasi kitansa koko Israelin kansan keskellä ja nielaisi heidät ja heidän perheensä, telttansa ja kaiken, mitä heillä oli mukanaan.

7. Te sen sijaan olette omin silmin nähneet kaikki Herran suuret teot, jotka hän on tehnyt.

 

Herra antaa kansalleen hyvän maan

 

8. Noudattakaa siis kaikkia käskyjä, jotka minä tänä päivänä teille annan, että teistä tulisi vahvoja ja että saisitte haltuunne maan, jota nyt menette ottamaan omaksenne,

9. ja että eläisitte kauan siinä maassa, jonka Herra on teidän isillenne vannomallaan valalla luvannut antaa heille ja heidän jälkeläisilleen. Se on maa, joka vuotaa maitoa ja hunajaa.

10. Maa, jota te menette ottamaan omaksenne, ei ole niin kuin Egyptin maa, josta te olette lähteneet. Te kastelitte sitä jalalla polkien kuin vihannestarhaa, kun olitte kylväneet siihen siementä.

11. Se maa, jota te menette ottamaan omaksenne, on vuorien ja laaksojen maa, joka juo taivaan sadetta.

12. Se on maa, josta Herra, teidän Jumalanne, pitää huolen ja jota Herran, teidän Jumalanne, silmät aina tarkkaavat, vuoden alusta sen loppuun saakka.

13. Jos te siis tarkoin noudatatte käskyjäni, jotka minä tänä päivänä teille annan, niin että rakastatte Herraa, teidän Jumalaanne, ja palvelette häntä kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne,

14. minä annan teidän maallenne sateen ajallaan, syyssateen ja kevätsateen. Silloin te saatte korjata viljanne, viininne ja öljynne,

15. ja te saatte syödä kylliksenne. Karjanne syötäväksi minä annan ruohoa niityillenne.

16. Pitäkää huoli siitä, ettei sydämenne antaudu vieteltäväksi, niin että käännytte pois minusta palvelemaan muita jumalia ja palvomaan niitä.

17. Muuten Herra. vihastuu teihin ja sulkee taivaan, niin ettei tule sadetta eikä maa anna satoaan. Silloin te häviätte pian siitä hyvästä maasta, jonka Herra teille antaa.

18. Pankaa siis nämä minun sanani mieleenne ja sydämeenne. Sitokaa ne merkiksi käteenne, ja olkoot ne nauhassa otsallanne.

19. Opettakaa ne myös lapsillenne puhumalla niistä kotona istuessanne, tiellä kulkiessanne, makuulla ollessanne ja ylös noustessanne.

20. Kirjoittakaa ne myös talonne ovenpieliin ja portteihinne,

21. että te ja teidän lapsenne eläisitte kauan siinä maassa, jonka Herra teidän isillenne vannomallaan valalla lupasi antaa heille –  niin kauan kuin taivas on maan yllä.

22. Sillä jos te noudatatte tarkoin koko tätä lakia[8], jonka minä teille annan, ja teette sen mukaan, niin että rakastatte Herraa, teidän Jumalaanne, vaellatte kaikessa hänen teitään ja riiputte hänessä kiinni,

23. Herra karkottaa kaikki nämä kansat teidän edeltänne, ja te saatte periä maan kansoilta, jotka ovat teitä suurempia ja mahtavampia.

24. Jokainen paikka, jota jalkanne tallaa, on oleva teidän. Teidän alueenne tulee ulottumaan autiomaasta, Libanonista ja Eufratvirrasta Länsimereen saakka.

25. Kukaan ei kestä teidän edessänne. Herra saattaa teidän edessänne pelkoon ja kauhuun koko sen maan, johon te astutte, niin kuin hän on teille puhunut.

 

Siunaus ja kirous

 

26. Katsokaa, minä asetan tänä päivänä teidän eteenne siunauksen ja kirouksen -

27. siunauksen, jos tottelette Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, jotka minä tänä päivänä teille annan,

28. mutta kirouksen, jos ette tottele Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, vaan poikkeatte siltä tieltä, jota minä tänä päivänä käsken teidän vaeltaa, ja seuraatte muita jumalia, joita ette tunne.

29. Kun Herra, teidän Jumalanne, vie teidät siihen maahan, jota te menette ottamaan omaksenne, niin tehkää Garissimin vuoresta siunaamispaikka ja Eebalin vuoresta kiroamispaikka."

30. Ne ovat Jordanin toisella, läntisellä puolella, tasangolla asuvien kanaanilaisten maassa, vastapäätä Gilgalia olevan Mooren tammiston lähellä.

31. "Tehän kuljette Jordanin poikki mennäksenne ottamaan omaksenne sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, teille antaa. Ottakaa siis se omaksenne, asettukaa siihen asumaan

32. ja noudattakaa tarkoin kaikkia niitä lakeja ja säädöksiä, jotka minä tänä päivänä teille annan."

 

LAIN KÄSKYT JA SÄÄDÖKSET

 

12. luku

 

Oikea uhripaikka

 

1. "Nämä ovat ne lait ja säädökset, joita teidän tulee noudattaa tarkoin siinä maassa, jonka Herra, teidän isienne Jumala, teille antaa, että saisitte sen omaksenne niin kauaksi aikaa, kuin elätte maan päällä.

2. Hävittäkää perin pohjin kaikki korkeilla vuorilla, kukkuloilla tai minkä tahansa vehreän puun alla olevat paikat, joissa karkottamanne kansat ovat palvelleet jumaliaan.

3. Hajottakaa heidän alttarinsa, särkekää heidän patsaansa, polttakaa heidän aseransa, hakatkaa maahan heidän jumaliensa patsaat ja hävittäkää niiden nimet noista paikoista.

4. Älkää tehkö niin kuin he palvellessanne Herraa, Jumalaanne,

5. vaan etsikää se paikka, jonka Herra, teidän Jumalanne, valitsee teidän heimojenne alueelta asettaakseen sinne nimensä ja asuakseen siellä. Menkää sinne

6. ja viekää sinne polttouhrinne ja teurasuhrinne, kymmenyksenne, antinne, vapaaehtoiset uhrinne, lupausuhrinne sekä nautojenne ja lampaittenne esikoiset.

7. Syökää siellä, Herran, teidän Jumalanne, edessä ja iloitkaa perheinenne kaikesta, mitä olette saaneet hankittua ja millä Herra, teidän Jumalanne, on teitä siunannut.

8. Älkää lainkaan tehkö niin kuin me teemme täällä tänä päivänä, jokainen sitä, mikä hänen omasta mielestään on oikein.

9. Ettehän te vielä ole päässeet lepoon ettekä siihen perintömaahan, jonka Herra, teidän Jumalanne, teille antaa.

10. Mutta te saatte mennä Jordanin yli ja asua siinä maassa, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille perinnöksi. Hän antaa teille rauhan kaikilta ympärillänne olevilta vihollisilta, ja te saatte asua turvassa.

11. Viekää silloin sinne kaikki, mitä minä teille säädän: polttouhrinne ja teurasuhrinne, kymmenyksenne ja antinne, niin myös kaikki parhaat lupausuhrinne, jotka lupaatte Herralle, paikkaan, jonka Herra, teidän Jumalanne, valitsee nimensä asuinsijaksi.

12. Iloitkaa siellä, Herran, teidän Jumalanne, edessä, te ja teidän poikanne ja tyttärenne, palvelijanne ja palvelijattarenne sekä leeviläiset, jotka asuvat porttienne sisäpuolella. Leeviläisillä ei näet ole maaomaisuutta eikä perintöä teidän keskuudessanne.

13. Pitäkää huoli siitä, ettette uhraa polttouhrejanne missä tahansa paikassa, jonka satutte näkemään,

14. vaan ainoastaan siinä paikassa, jonka Herra valitsee jonkin heimonne alueelta. Uhratkaa siellä polttouhrinne ja tehkää kaikki, mitä minä käsken teidän tehdä.

 

Teurastus ja veri

 

15. Saatte kuitenkin teurastaa karjaa ja syödä lihaa mielin määrin kaikkialla, missä asutte[9], sen mukaan kuin Herra, teidän Jumalanne, teitä siunaa. Sekä saastainen että puhdas voivat syödä sitä niin kuin gasellia peuraa.

16. Ainoastaan verta ette saa syödä, vaan teidän on vuodatettava se maahan kuin vesi.

17. Te ette saa syödä asuinpaikoissanne[10] jyvienne, viininne tai öljynne kymmenyksiä, nautojenne tai lampaittenne esikoisia ettekä mitään lupausuhrejanne tai vapaaehtoisia uhrejanne tai antejanne.

18. Syökää niitän Herran, teidän Jumalanne, edessä siinä paikassa, jonka Herra, Jumalanne, valitsee – te, poikanne ja tyttärenne, palvelijanne ja palvelijattarenne sekä luonanne asuvat leeviläiset. Iloitkaa Herran, teidän Jumalanne, edessä kaikesta, mitä olette saaneet hankittua.

19. Pitäkää huoli, ettette jätä osattomaksi leeviläistä, niin kauan kuin elätte maassanne.

20. Kun Herra, teidän Jumalanne, on laajentanut alueenne, niin kuin hän on teille luvannut, ja te kun halutessanne syödä lihaa sanotte: 'Minä tahdon syödä lihaa', niin syökää lihaa mielin määrin.

21. Jos se paikka, jonka Herra, teidän Jumalanne, valitsee asettaakseen siihen nimensä, on liian kaukana teidän alueestanne, niin teurastakaa, niin kuin minä olen teitä käskenyt, asuinpaikoissanne[11] nautojanne, lampaitanne ja vuohianne, joita Herra on teille antanut, ja syökää niitä mielin määrin.

22. Te saatte syödä niitä, kunhan vain syötte niitä niin kuin gasellia ja peuraa. Sekä saastainen että puhdas voivat syödä niitä.

23. Mutta pysykää lujina, ettette syö verta, sillä veri on sielu, ettekä te saa syödä sielua lihan kanssa.

24. Älkää syökö sitä vaan vuodattakaa se maahan niin kuin vesi.

25. Älkää syökö sitä. Kun teette sitä, mikä oikein on Herran silmissä, teidän ja teidän lastenne käy hyvin,

26. Pyhittämänne lahjat sekä lupausuhrinne teidän on kuitenkin vietävä siihen paikkaan, jonka Herra on valinnut.

27. Uhratkaa polttouhrinne, sekä liha että veri, Herran, teidän Jumalanne, alttarilla. Teurasuhrienne veri tulee valuttaa Herran, teidän Jumalanne, alttarille, mutta lihan te saatte syödä.

28. Noudattakaa ja totelkaa kaikkia näitä käskyjä[12], jotka minä teille annan, että teidän ja lastenne kävisi aina hyvin, kun teette sitä, mikä on hyvää ja oikein Herran, teidän Jumalanne, silmissä.

 

Varoitus epäjumalanpalveluksesta

 

29. Herra, teidän Jumalanne, hävittää ne kansat, joiden maan te menette ottamaan omaksenne. Te saatte niiden maan omaksenne ja asetutte siihen asumaan.

30. Kun nuo kansat sitten on hävitetty teidän edeltänne, pitäkää huoli siitä, ettette joudu niiden ansoihin ettekä seuraa niiden tapoja ja etsi niiden jumalia kysyen: 'Kuinka nämä kansat palvelivat jumaliaan? Minäkin tahdon tehdä niin.'

 31. Älkää tehkö niin palvellessanne Herraa, teidän Jumalaanne. Nuo kansat ovat palvellessaan jumaliaan tehneet kaikkea, mikä inhottaa Herraa ja mitä hän vihaa. He ovat polttaneet tuliuhrina jumalilleen jopa omia poikiaan ja tyttäriään.”

 

13. luku

 

1. ”Pitäkää huoli, että noudatatte kaikkea, mitä minä käsken. Älkää lisätkö siihen mitään älkääkä ottako siitä mitään pois.

 

Väärät profeetat ja eksyttäjät

 

2. Jos keskuudestanne nousee profeetta tai unennäkijä, joka lupaa teille tunnusteon tai ihmeen,

3. ja jos tapahtuu tuo tunnusteko tai ihme, josta hän on puhunut teille ja sanonut: 'Lähtekäämme seuraamaan ja palvelemaan muita jumalia, joita te ette tunne',

4. niin älkää kuunnelko sen profeetan puhetta tai sitä unennäkijää. Herra, teidän Jumalanne, näet koettelee teitä saadakseen tietää, rakastatteko te Herraa, teidän Jumalaanne, koko sydämestänne ja koko sielustanne.

5. Seuratkaa Herraa, teidän Jumalaanne, pelätkää häntä ja noudattakaa hänen käskyjään. Olkaa kuuliaisia hänelle, palvelkaa häntä ja riippukaa hänessä kiinni.

6. Mutta tuo profeetta tai unennäkijä on surmattava, sillä hän on julistanut luopumusta Herrasta, teidän Jumalastanne, ja on tahtonut vietellä teidät siltä tieltä, jota Herra, teidän Jumalanne, käski teidän vaeltaa. Herra vei teidät pois Egyptin maasta ja lunasti teidät orjuuden pesästä. Peratkaa paha pois keskuudestanne.

7. Vaikka veljesi, oman äitisi poika, tai poikasi, tyttäresi tai sylissäsi oleva vaimosi tai sydänystäväsi yllyttäisi sinua salaa ja sanoisi: 'Ryhtykäämme palvelemaan muita jumalia’ - jumalia joita sinä et tunne eivätkä isäsi tunteneet,

8. niiden kansojen jumalia, jotka asuvat teidän ympärillänne maan äärestä toiseen, lähellä sinua tai kaukana sinusta -

9. älä suostu hänen pyyntöönsä äläkä kuuntele häntä. Älä myöskään sääli äläkä armahda häntä äläkä salaa hänen rikostaan,

10. vaan surmaa hänet ehdottomasti. Nosta sinä ensimmäisenä kätesi häntä vastaan surmataksesi hänet. Sen jälkeen koko kansa nostakoon kätensä.

11. Kivitä hänet kuoliaaksi, sillä hän koetti saada sinut luopumaan Herrasta, sinun Jumalastasi, joka vei sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.

12. Koko Israel saakoon kuulla sen ja pelätköön, niin ettei kukaan keskuudenne enää tekisi sellaista pahaa.

 

Herrasta luopuneet kaupungit

 

13. Jos kuulet jossakin kaupungeistasi, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa asuaksesi niissä,

14. että keskuudestanne on lähtenyt kelvottomia miehiä, jotka johtavat harhaan kaupunkinsa asukkaita sanomalla: 'Ryhtykäämme palvelemaan muita jumalia' – jumalia, joita te ette tunne - ,

15. niin tutki, tiedustele ja kysele asiasta tarkoin. Jos on varmasti totta, että sellainen inhottava teko on tehty teidän keskuudessanne,

16. sinun on ehdottomasti surmattava tuon kaupungin asukkaat miekalla, vihittävä se tuhon omaksi, samoin kaikki, mitä siinä on, ja tapettava sen eläimetkin miekalla.

17. Kokoa kaikki sieltä saatu saalis keskelle sen toria ja polta sekä kaupunki että kaikki sieltä saatu saalis kokonaisuhrina Herralle, sinun Jumalallesi. Tulkoon siitä ikuinen rauniokumpu, älköönkä sitä koskaan enää rakennettako.

18. Älä jätä mitään tuhon omaksi vihittyä itsellesi, että Herra lauhtuisi palavasta vihastaan, antaisi sinulle armon, säälisi sinua ja tekisi sinut monilukuiseksi. Näin hän on vannonut isillesi.

19. Sinun on vain oltava kuuliainen Herran, sinun Jumalasi äänelle, niin että pidät kaikki hänen käskynsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, ja teet sitä, mikä on oikein Herran, sinun Jumalasi, silmissä."

 

14. luku

 

Kielletyt surumerkit

 

1. "Te olette Herran, teidän Jumalanne, lapsia. Älkää viillelkö ihoanne älkääkä ajako otsapuoltanne kaljuksi vainajan tähden.

2. Te olette näet Herralle, teidän Jumalallenne, pyhitetty kansa, ja Herra on valinnut teidät omaksi kansakseen kaikkien maan päällä asuvien kansojen joukosta.

 

Puhtaat ja saastaiset eläimet

 

3. Älkää syökö mitään inhottavaa.

4. Näitä eläimiä te saatte syödä: härkä, lammas ja vuohi,

5. peura, gaselli, metsäkauris, vuorikauris, musta antilooppi, keihäsantilooppi ja villivuohi.

6. Te saatte syödä kaikkia eläimiä, joilla on kokonaan halkinaiset, kaksivarpaiset sorkat ja jotka märehtivät.

7. Niistä, jotka märehtivät tai joilla on kokonaan halkinaiset sorkat, älkää kuitenkaan syökö näitä: kamelia, jänistä ja tamaania, jotka kyllä märehtivät, mutta joilla ei ole sorkkia. Ne ovat teille saastaisia.

8. Saastainen on teille myös sika, jolla kyllä on sorkat, mutta joka ei märehdi. Näiden lihaa älkää syökö älkääkä koskeko niiden raatoihin.

9. Kaikista vedessä elävistä te saatte syödä kaikkia niitä, joilla on evät ja suomut.

10. Mitään niistä, joilla ei ole eviä eikä suomuja, älkää kuitenkaan syökö. Ne ovat teille saastaisia.

11. Te saatte syödä kaikkia puhtaita lintuja.

12. Älkää kuitenkaan syökö mitään näistä linnuista: kotka, partakorppikotka, harmaa korppikotka,

13. haarahaukka ja suohaukkalajit,

14. kaikki korppilajit,

15. strutsi, pääskynen, kalalokki, jalohaukkalajit,

16. huuhkaja, kissapöllö, sarvipöllö,

17. pelikaani, likakorppikotka, kalasääksi,

18. haikara, sirriäislajit, harjalintu ja lepakko.

19. Myös kaikki siivelliset pikkueläimet ovat teille saastaisia, eikä niitä saa syödä.

20. Mutta kaikkia puhtaita siivekkäitä te saatte syödä.

21. Älkää syökö minkäänlaista raatoa. Voitte antaa sellaisen syötäväksi alueellanne asuvalle muukalaiselle tai myydä sen vieraalle. Te olette näet Herralle, Jumalallenne, pyhitetty kansa. Älkää keittäkö kiliä emänsä maidossa.

 

Laki kymmenyksistä

 

22. Anna joka vuosi kymmenykset kaikesta peltojesi viljasadosta

23. ja syö Herran, sinun Jumalasi, edessä, paikassa, jonka hän valitsee nimensä asuinsijaksi. Anna kymmenykset viljastasi, viinistäsi ja öljystäsi sekä nautojesi ja lampaittesi esikoiset, että oppisit pelkäämään Herraa, sinun Jumalaasi, koko elinaikasi.

24. Mutta matka saattaa olla sinulle liian pitkä voidaksesi kantaa kymmenyksesi sinne, jos paikka, jonka Herra, sinun Jumalasi, on valinnut asettaakseen siihen nimensä, on liian kaukana sinusta. Kun Herra, sinun Jumalasi, on siunannut sinua,

25. muuta kymmenyksesi rahaksi, ota rahakukkaro käteesi ja mene paikkaan, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee.

26. Osta rahalla kaikkea, mitä haluat, nautoja tai lampaita, viiniä tai väkijuomaa – mitä vain, mitä mielesi tekee. Syö sitten siellä, Herran, sinun Jumalasi, edessä ja iloitse perheinesi.

27. Älä myöskään jätä osattomaksi alueellasi asuvaa leeviläistä, sillä hänellä ei ole maaomaisuutta eikä perintöä niin kuin sinulla.

28. Joka kolmas vuosi ota kaikki kymmenykset sinä vuonna saamastasi sadosta ja pane ne talteen asuinalueellesi.

29. Niin leeviläinen, jolla ei ole osuutta eikä perintöosaa, niin kuin sinulla, sekä muukalainen, orpo ja leski, jotka asuvat alueellasi, voivat tulla syödä kyllikseen. Silloin Herra, sinun Jumalasi, siunaa sinua kaikessa mitä teet."

 

 15. luku

 

Laki velkojen anteeksiannosta

 

1. "Pane joka seitsemäs vuosi toimeen vapautus.

2. Vapautus on tällainen: Jokaisen, jolla on jotakin saatavaa, tulee luopua vaatimasta takaisin sitä, minkä hän on lähimmäiselleen lainannut. Hän ei saa periä sitä lähimmäiseltään eikä veljeltään, sillä vapautus on julistettu Herran käskystä.

3. Vieraalta voit periä saatavasi, mutta luovu siitä, mitä veljesi on sinulle velkaa.

4. Keskuudessasi ei tosin tule olemaankaan köyhiä, sillä Herra siunaa sinua runsaasti siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perinnöksi, että saisit sen omaksesi,

5. jos vain olet todella kuuliainen Herran, sinun Jumalasi, äänelle niin, että noudatat tarkoin koko tätä lakia[13], jonka minä tänä päivänä sinulle annan.

6. Herra, sinun Jumalasi, näet siunaa sinua, niin kuin hän on sinulle puhunut. Silloin sinä voit lainata monelle kansalle eikä sinun tarvitse ottaa lainaa. Silloin sinä voit hallita monia kansoja, eivätkä ne hallitse sinua.

 

Köyhien auttaminen

 

7. Jos joku veljesi keskuudessanne on köyhä jossakin asuinpaikoistasi siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, niin älä ole kovasydäminen äläkä sulje kättäsi köyhältä veljeltäsi.

8. Avaa auliisti kätesi hänelle ja lainaa mielelläsi hänelle riittävästi, niin paljon kuin häneltä puuttuu.

9. Varo, ettei sydämeesi tule kelvotonta ajatusta ja ettet sano: ’Seitsemäs vuosi, velallisten vapautusvuosi, lähestyy.’ Jos katsot sen tähden karsaasti köyhää veljeäsi ja kiellät apusi häneltä, hän huutaa sinun vuoksesi Herran puoleen, ja se katsotaan sinulle synniksi.

10. Sinun on ehdottomasti annettava hänelle omastasi, eikä sydämesi saa olla vastahakoinen antaessasi, sillä anteliaisuutesi[14] vuoksi Herra, sinun Jumalasi, siunaa sinua kaikessa työssäsi ja kaikessa, mihin ryhdyt.

11. Koska köyhät eivät koskaan lopu maasta, minä käsken sinua avaamaan auliisti kätesi veljellesi, kurjille ja köyhille, joita maassasi on.

 

Laki orjien vapauttamisesta

 

12. Jos heimolaisesi, heprealainen mies tai nainen, myy itsensä sinulle ja palvelee sinua kuusi vuotta, niin päästä hänet seitsemäntenä vuotena vapaaksi.

13. Kun päästät hänet lähtemään luotasi, älä lähetä häntä tyhjin käsin.

14. Anna hänelle runsaasti lahjoja pikkukarjastasi, puimatantereeltasi ja viinikuurnastasi. Koska Herra, sinun Jumalasi, on sinua siunannut, niin anna omastasi hänelle.

15. Muista, että itse olit orjana Egyptin maassa ja että Herra, sinun Jumalasi, lunasti sinut. Sen tähden minä tänään annan sinulle tämän käskyn.

16. Hän saattaa kuitenkin sanoa sinulle: 'En tahdo lähteä luotasi.’  Hän näet rakastaa sinua ja perhettäsi, sillä hänen on sinun luonasi hyvä olla.

17. Ota silloin naskali ja lävistä hänen korvansa ovea vasten. Näin hänestä tulee sinun elinikäinen orjasi. Tee samoin myös orjattarellesi.

18. Päästä orjasi mielelläsi vapaaksi[15], onhan hän kuutena vuotena ollut sinulle kaksin verroin palkkalaisen arvoinen. Silloin Herra, sinun Jumalasi, siunaa sinua kaikessa, mitä teet.

 

Laki karjan esikoisista

 

19. Pyhitä Herralle, Jumalallesi, kaikki nautakarjaasi ja pikkukarjaasi syntyvät urospuoliset esikoiset. Älä käytä härkäsi esikoista työssä äläkä keritse lampaasi tai vuohesi esikoista.

20. Syö ne perheinesi Herran, sinun Jumalasi, edessä joka vuosi siinä paikassa, jonka Herra valitsee.

21. Jos esikoiseläimellä on jokin vamma - jos se on ontuva tai sokea tai jos sillä on jokin muu paha vamma, mikä tahansa - niin älä uhraa sitä Herralle, sinun Jumalallesi.

22. Syö se asuinalueellasi. Niin hyvin saastainen kuin puhdas saakoon syödä sitä, niin kuin gasellia tai peuraa.

23. Sen verta älä kuitenkaan syö. Vuodata se maahan niin kuin vesi."

 

 16. luku

 

Pääsiäinen ja happamattoman leivän juhla

 

1. "Pidä mielessäsi, että aabib-kuussa sinun tulee viettää Herran, sinun Jumalasi pääsiäistä, sillä aabib-kuussa Herra, sinun Jumalasi, vei sinut yöllä pois Egyptistä.

2. Teurasta Herralle, sinun Jumalallesi, pääsiäisuhriksi lampaita, vuohia ja nautoja siinä paikassa, jonka Herra valitsee nimensä asuinsijaksi.

3. Älä syö pääsiäisuhrin kanssa mitään hapanta. Syö seitsemänä päivänä sen kanssa happamatonta leipää, kurjuuden leipää, että muistaisit aina sen päivän, jona lähdit Egyptin maasta. Sinunhan oli lähdettävä kiireesti pois Egyptin maasta.

4. Seitsemään päivään ei hapanta taikinaa saa näkyä koko sinun maassasi, eikä ensimmäisen päivän iltana teurastamasi uhrin lihaa saa jäädä yön yli seuraavaan aamuun.

5. Sinä et saa teurastaa pääsiäisuhria yhdelläkään asuinalueella, jonka Herran, sinun Jumalasi, sinulle antaa,

6. paitsi siinä paikassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee nimensä asuinsijaksi. Teurasta siellä pääsiäisuhri auringon laskettua, siihen aikaan illasta, jolloin lähdit Egyptistä.

7. Keitä ja syö se siinä paikassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee. Seuraavana aamuna saat lähteä paluumatkalle kotiisi.

8. Syö kuutena päivänä happamatonta leipää. Seitsemäntenä päivänä on Herran, sinun Jumalasi, juhlakokous. Älä tee silloin työtä.

 

Viikkojuhla

 

9. Laske seitsemän viikkoa siitä, kun sirpillä leikataan ensi kertaa viljaa,

10. ja vietä Herran, sinun Jumalasi viikkojuhlaa. Anna vapaaehtoisia lahjoja sen mukaan kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua siunannut.

11. Iloitse Herran, sinun Jumalasi, edessä, sinä sekä poikasi ja tyttäresi, palvelijasi ja palvelijattaresi ja myös alueellasi asuva leeviläinen sekä keskuudessanne asuva muukalainen, orpo ja leski. Iloitse siinä paikassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee nimensä asuinsijaksi.

12. Muista, että olit itse orjana Egyptissä, noudata siis näitä käskyjä ja tee niiden mukaan.

 

Lehtimajanjuhla

 

13. Vietä seitsemän päivää lehtimajanjuhlaa korjattuasi sadon puimatantereeltasi ja viinikuurnastasi.

14. Iloitse juhlanasi, sinä ja poikasi, tyttäresi, palvelijasi ja palvelijattaresi sekä alueellasi asuva leeviläinen, muukalainen, orpo ja leski.

15. Juhli seitsemän päivää Herran, sinun Jumalasi, edessä siinä paikassa, jonka Herra valitsee, sillä Herra, sinun Jumalasi, on siunaava koko satosi ja kaiken työsi. Ole siis iloinen!

16. Kolme kertaa vuodessa - happamattoman leivän juhlana, viikkojuhlana ja lehtimajanjuhlana - kaikkien miestesi tulee näyttäytyä Herran, sinun Jumalasi, edessä siinä paikassa, jonka hän valitsee. Tyhjin käsin älköön kuitenkaan kukaan näyttäytykö Herran edessä.

17. Tuokoon jokainen lahjansa sen siunauksen mukaan, jonka Herra, sinun Jumalasi, on hänelle antanut.

 

Tuomarin velvollisuudet

 

18. Aseta tuomarit ja johtomiehet kaikille asuinalueillesi, jotka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa heimojasi varten. Heidän tulee tuomita kansaa oikeudenmukaisesti.

19. Älä vääristä oikeutta, älä katso henkilöön äläkä ota lahjusta, sillä lahjus sokaisee viisaiden silmät ja vääristää vanhurskaiden sanat.

20. Noudata vanhurskautta, ainoastaan vanhurskautta, että saisit elää ja ottaa omaksesi sen maan, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

 

Epäjumalanpalvelijat tuomitaan

 

21. Älä istuta itsellesi mitään puuta aseraksi Herran, sinun Jumalasi, alttarin viereen, jonka itsellesi teet.

22. Älä myöskään pystytä itsellesi patsaita. Herra, sinun Jumalasi, vihaa niitä."

 

17. luku

 

1. "Älä uhraa Herralle, sinun Jumalallesi, härkää tai lammasta, jossa on jokin vamma, mikä tahansa paha vika, sillä Herra, sinun Jumalasi inhoaa sellaista.

2. Jos keskuudessasi, jollakin asuinalueistasi, jotka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, on mies tai nainen, joka tekee sellaista, mikä on pahaa Herran, sinun Jumalasi, silmissä ja rikkoo hänen liittonsa

3. ja vastoin minun käskyäni alkaa palvella muita jumalia ja palvoa niitä, aurinkoa, kuuta tai kaikkea taivaan joukkoa,

4. ja se kerrotaan sinulle, niin tutki asia tarkoin. Jos asia todellakin on niin, että Israelissa on tehty sellainen inhottava teko,

5. sinun tulee viedä se mies tai nainen, joka on tehnyt sellaisen pahan teon kaupunkisi portin edustalle ja kivittää hänet kuoliaaksi.

6. Kuolemaantuomitun saa surmata vain kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla. Yhden todistajan todistuksen perusteella häntä ei saa surmata.

7. Todistajien käsi kohotkoon ensimmäisenä häntä surmaamaan, sitten koko kansan käsi. Perkaa paha pois keskuudestasi.

 

Laki korkeimmasta tuomioistuimesta

 

8. Jos sinusta on liian vaikeaa ratkaista murhaan, riita-asiaan tai pahoinpitelyyn liittyviä asioita, jotka ovat kiistakysymyksinä asuinalueellasi, lähde siihen paikkaan, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee.

9. Mene leeviläisten pappien luo ja siihen aikaan virassa olevan tuomarin luo ja pyydä heiltä ratkaisua, niin he ilmoittavat sen sinulle.

10. Toimi sen ratkaisun mukaan, jonka he sinulle ilmoittavat siinä paikassa, jonka Herra valitsee. Tee juuri niin kuin he sinulle säätävät.

11. Toimi sen ohjeen mukaan, jonka he sinulle antavat, ja sen päätöksen mukaan, jonka he sinulle sanovat. Sinä et saa poiketa oikealle etkä vasemmalle siitä, mitä he sinulle ilmoittavat.

12. Ihminen, joka toimii julkeasti eikä ole kuuliainen tuomarille eikä temppelissä Herraa, sinun Jumalaasi, palvelevalle papille, tulee surmata. Perkaa paha pois Israelista.

13. Koko kansa saakoon kuulla tämän ja pelätköön, niin ettei kukaan enää toimisi julkeasti.

 

Laki kuninkuudesta

 

14. Kun olet saapunut siihen maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa ja olet ottanut sen omaksesi ja asettunut siihen asumaan, sinä sanot: 'Minä asetan itselleni kuninkaan, niin kuin kaikki muut kansat, jotka minun ympärilläni asuvat.'

15. Aseta silloin kuninkaaksesi juuri se, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee. Aseta joku veljistäsi kuninkaaksesi. Sinä et saa tehdä hallitsijaksesi muukalaista, joka ei ole veljesi.

16. Älköön kuningas kuitenkaan hankkiko itselleen paljon hevosia älköönkä viekö kansaa takaisin Egyptiin hankkiakseen paljon hevosia. Onhan Herra sanonut teille: 'Te ette saa enää palata takaisin tätä tietä.’

17. Älköön hän myöskään ottako itsellensä monta vaimoa, ettei hänen sydämensä kääntyisi pois Herrasta, älköönkä kootko itselleen kovin paljon hopeaa ja kultaa itselleen.

18. Kun hän on noussut valtaistuimelleen, hänen tulee kirjoituttaa itselleen kirjaan jäljennös tästä laista, joka on leeviläisten pappien hallussa.

19. Olkoon se hänen luonaan koko hänen elämänsä ajan. Hänen tulee lukea sitä, että hän oppisi pelkäämään Herraa, Jumalaansa, noudattamaan tarkoin kaikkia tämän opetuksen sanoja ja näitä lakeja sekä toimimaan niiden mukaan,

20. ettei hänen sydämensä ylpistyisi hänen veljiään kohtaan ja ettei hän kääntyisi oikealle tai vasemmalle, pois käskyistä. Silloin hän ja hänen poikansa voisivat hallita kauan Israelia."

 

18. luku

 

Pappien ja leeviläisten oikeudet

 

1. "Leeviläisillä papeilla, koko Leevin heimolla, ei ole osuutta tai perintömaata Israelissa. Heidän saavat elantonsa Herran tuliuhreista ja hänen perintöosastaan.

2. Heillä ei ole perintöosaa veljiensä keskuudessa. Herra itse on heidän perintöosansa, niin kuin hän on heille puhunut.

3. Papeille kuuluva osuus kansan uhraamista teurasuhreista, olkootpa ne sitten härkiä tai lampaita, on tämä: lapa, poskilihat ja maha. Ne annettakoon papille

4. Anna papeille viljasi, viiniköynnöstesi ja oliivipuittesi ensihedelmät sekä lampaistasi kerityt ensimmäiset villat.

5. Herra, sinun Jumalasi, on näet valinnut Leevin kaikista heimoistasi, että hän ja hänen poikansa seisoisivat aina palvelemassa Herran nimessä.

6. Kun leeviläinen lähtee joltakin asuinalueeltasi, mistä hyvänsä, missä hän Israelissa muukalaisena asuu, ja haluaa koko sielustaan tulla siihen paikkaan, jonka Herra valitsee

7. ja palvella Herran, Jumalansa, nimessä, niin kuin kaikki muutkin hänen veljensä, leeviläiset, jotka palvelevat siellä Herran edessä,

8. niin heidän tulee saada yhtäläinen osuus elatuksesta, vähennettynä sillä, mitä he saavat myymällä perheomaisuuttaan.

 

Noituus kielletään

 

9. Kun menet siihen maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, älä opettele noiden kansojen inhottavia tekoja.

10. Keskuudessasi ei saa olla ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, tekee taikoja, ennustaa merkeistä tai enteistä tai harjoittaa noituutta,

11. lukee loitsuja, kysyy neuvoa tietäjähengiltä tai kääntyy vainajien puoleen.

12. Herra inhoaa jokaista, joka sellaista tekee. Tällaisten inhottavien tekojen tähden Herra, sinun Jumalasi, karkottaa nuo kansat sinun edeltäsi.

13. Ole nuhteeton Herraa, sinun Jumalasi, edessä.

14. Nämä kansat, jotka sinä nyt karkotat, kyllä kuuntelevat merkeistä ennustajia ja taikureita, mutta sinulle Herra, sinun Jumalasi, ei sitä salli.

 

Herran lupaama profeetta

 

15. Herra, sinun Jumalasi, nostaa sinulle minun kaltaiseni profeetan keskuudestanne, veljiesi joukosta. Olkaa kuuliaisia hänelle.

16. Juuri tätähän sinä pyysit seurakunnan ollessa koolla Hoorebilla Herralta, sinun Jumalaltasi, kun sanoit: 'En voi enää kuunnella Herran, minun Jumalani, ääntä enkä nähdä tätä suurta tulta, etten kuolisi.’

17. Silloin Herra sanoi minulle: 'He ovat puhuneet oikein.

18. Minä nostan heille sinun kaltaisesi profeetan heidän veljiensä keskuudesta ja panen sanani hänen suuhunsa. Hän puhuu heille kaiken, mitä minä käsken hänen puhua.

19. Minä itse vaadin tilille jokaisen, joka ei kuule sanojani, jotka hän nimessäni puhuu.

 

Väärä profeetta on surmattava

 

20. Mutta jos joku profeetta julkeaa puhua minun nimessäni jotakin, mitä minä en ole käskenyt hänen puhua, tai puhuu muiden jumalien nimessä, on tuon profeetan kuoltava.'

21. Kysyt ehkä mielessäsi, kuinka voit tunnistaa sanoman, joka ei ole Herran puhetta.

22. Jos se, mitä profeetta on puhunut puhuu Herran nimessä, ei tapahdu eikä käy toteen, ei Herra ole puhunut sitä sanaa. Se profeetta on puhunut julkeuttaan - älä pelkää häntä."

 

 19. luku

 

Turvakaupungit

 

1. "Kun Herra, sinun Jumalasi, hävittää kansat, joiden maan Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, ja kun sinä olet ottanut sen omaksesi ja asettunut asumaan heidän kaupunkeihinsa ja heidän taloihinsa,

2. niin erota itsellesi kolme turvakaupunkia siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinun omaksesi.

3. Rakenna teitä ja jaa kolmeen osaan sen maan alue, jonka Herra, sinun Jumalasi antaa sinulle perinnöksi. Jokainen tappaja saa paeta turvakaupunkiin.

4. Sinne pakenevan tappajan asia on ratkaistava näin: Jos joku tappaa lähimmäisensä vahingossa ja tätä ennestään vihaamatta, hän saa jäädä eloon.

5. Jos joku menee lähimmäisensä kanssa metsään puita hakkaamaan ja heiluttaa kirvestä kaataakseen puun ja terä irtoaa varresta ja osuu lähimmäiseen, niin että tämä kuolee, hän voi paeta johonkin näistä kaupungeista ja saa elää.

6. Muuten verenkostaja, joka ajaa vimmoissaan häntä takaa, saavuttaa hänet pitkällä matkalla ja surmaa hänet, vaikka hän ei ole ansainnut kuolemaa, koska ei ennestään vihannut lähimmäistään.

7. Sen tähden minä käsken sinua: 'Erota itsellesi kolme turvakaupunkia.’

8. Herra, sinun Jumalasi, laajentaa sinun aluettasi, niin kuin hän on vannonut sinun isillesi, ja antaa sinulle koko sen maan, jonka hän on luvannut antaa isillesi,

9. jos noudatat koko tätä lakia[16], jonka minä tänä päivänä sinulle annan ja toimit sen mukaan, niin että aina rakastat Herraa, sinun Jumalaasi, ja vaellat hänen teitään. Lisää silloin vielä kolme kaupunkia näihin kolmeen.

10. Viatonta verta ei saa vuodattaa maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, ettet joutuisi tuomion alaiseksi verenvuodatuksen vuoksi.

11. Mutta jos joku vihaa lähimmäistään, väijyy häntä, käy hänen kimppuunsa, lyö hänet kuoliaaksi ja sitten pakenee johonkin näistä kaupungeista,

12. hänen kotikaupunkinsa vanhimpien tulee lähettää noutamaan hänet sieltä ja antaa hänet verenkostajan käsiin. Hänet on kuoltava.

13. Älä sääli häntä. Poista viattoman veren velka pois Israelista, niin sinun käy hyvin.

 

Rajojen loukkaamattomuus

 

14. Älä siirrä lähimmäisesi perintöosan ja oman perintöosasi välistä rajaa. Sen ovat aikaisemmat sukupolvet määränneet rajaksi perintöosallesi, jonka saat omaksesi siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

 

Laki todistajista

 

15. Yksi todistaja ei ole pätevä todistamaan ketään syylliseksi mihinkään rikkomukseen tai mihinkään syntiin. Asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan todistuksella.

16. Jos väärä todistaja nousee syyttämään jotakuta rikkomuksesta,

17. on niiden kahden, joilla on keskenään riita-asia, tultava Herran eteen pappien ja siihen aikaan tuomareina olevien läsnäollessa.

18. Tuomarit tutkikoot asian tarkoin, ja jos väärä todistaja on todistanut valheellisesti veljestään,

19. niin tee hänelle samoin kuin hän aikoi tehdä veljelleen. Perkaa paha pois keskuudestasi.

20. Saakoot muut kuulla sen, että he pelkäisivät ja ettei kukaan keskuudessanne enää tekisi niin pahoin.

21. Älä sääli: henki hengestä, silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta."

 

20. luku

 

Sotalakeja

 

1. "Kun lähdet sotaan vihollisiasi vastaan ja näet hevosia, vaunuja ja sotajoukon, joka on sinua suurempi, älä pelkää heitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, joka johdatti sinut Egyptin maasta, on sinun kanssasi.

2. Kun olette ryhtymässä taisteluun, papin tulee astua puhumaan kansalle

3. ja sanoa heille: 'Kuule, Israel! Te ryhdytte nyt taisteluun vihollisianne vastaan. Älkää olko arkoja, älkää pelätkö, älkää hätääntykö älkääkä kauhistuko heitä,

4. sillä Herra, teidän Jumalanne, kulkee kanssanne sotiakseen puolestanne vihollisianne vastaan ja pelastaakseen teidät.'

5. Johtomiehet puhukoot kansalle näin: 'Kuka tahansa, joka on rakentanut uuden talon mutta ei ole vielä sitä vihkinyt, saa palata kotiinsa, ettei hän kuolisi taistelussa ja joku toinen vihkisi sitä.

6. Jokainen, joka on istuttanut viinitarhan, mutta ei vielä ole korjannut sen ensihedelmää, saa palata kotiinsa, ettei hän kuolisi taistelussa ja joku toinen korjaisi sen ensihedelmää.

7. Jokainen, joka on kihlannut naisen mutta ei vielä ole ottanut häntä vaimokseen, saa palata kotiinsa, ettei kuolisi taistelussa ja ettei joku toinen ottaisi hänen morsiantaan vaimokseen.'

8. Tämän lisäksi Johtomiesten tulee puhua kansalle näin: 'Kuka tahansa, joka pelkää ja on arka, saa palata kotiinsa, etteivät hänen veljensäkin menettäisi rohkeuttaan niin kuin hän.’

9. Kun johtomiehet ovat puhuneet kansalle, heidän tulee asettaa sotaväen johtoon päälliköt.

10. Kun lähestyt jotakin kaupunkia sotiaksesi sitä vastaan, sinun tulee tarjota sille rauhaa.

11. Jos se suostuu rauhaan kanssasi ja avaa sinulle porttinsa, koko siellä oleva kansa olkoon työvelvollinen sinulle ja palvelkoon sinua.

12. Mutta jos se ei tee rauhaa sinun kanssasi vaan ryhtyy taistelemaan sinua vastaan, niin piiritä sitä.

13. Herra, sinun Jumalasi, antaa sen sinun käsiisi, ja sinun tulee surmata kaikki sen miehet miekalla.

14. Ryöstä kuitenkin itsellesi naiset, lapset, eläimet ja kaikki muu, mitä kaupungissa on, kaikki saalis. Pidä hyvänäsi[17] vihollisiltasi saatu saalis, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

15. Tee näin kaikille niille kaupungeille, jotka ovat sinusta hyvin kaukana ja jotka eivät ole näiden kansojen kaupunkeja.

16. Ainoastaan niiden kansojen kaupungeissa, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, et saa jättää ketään henkiin.

17. Sinun on ehdottomasti vihittävä tuhon omiksi nuo kansat, heettiläiset ja amorilaiset, kanaanilaiset ja perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, niin kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt,

18. etteivät he opettaisi teitä tekemään kaikkia niitä inhottavia tekoja, joita he ovat tehneet palvellessaan jumaliaan, ja ettette te tekisi syntiä Herraa, teidän Jumalaanne, vastaan.

19. Jos joudut kauan piirittämään kaupunkia ja sotimaan sitä vastaan valloittaaksesi sen, älä hävitä sen puita äläkä heiluta kirvestäsi niitä vastaan, vaan syö niiden hedelmiä. Älä kaada puita. Ovatko kedon puut ihmisiä, että niiden pitäisi joutua sinun piirittämiksesi.

20. Saat hävittää ja kaataa ainoastaan ne puut, joista tiedät, etteivät ne ole hedelmäpuita. Voit rakentaa niistä piiritysvalleja kanssasi sodassa olevaa kaupunkia vastaan, kunnes se kukistuu."

               

21. luku

 

Selvittämättömän veriteon sovittaminen

 

1. "Jos joku löydetään surmattuna virumassa kedolla siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa omaksesi, eikä tiedetä, kuka hänet on surmannut,

2. tulee kaupunkiesi vanhimpien ja tuomarien lähteä mittaamaan välimatkat surmatusta ympärillä oleviin kaupunkeihin.

3. Surmattua lähinnä olevan kaupungin vanhimmat ottakoot hiehon, jota ei ole käytetty työjuhtana ja joka ei ole kantanut iestä.

4. Tuon kaupungin vanhinten tulee viedä hieho virtaavan joen uomaan, jossa ei ole kynnetty eikä kylvetty. Heidän tulee taittaa uomassa hieholta niska.

5. Sitten paikalle on tultava leeviläisten pappien, sillä heidät on Herra, sinun Jumalasi, valinnut palvelemaan ja siunaamaan Herran nimessä. Heidän sanansa mukaan ratkaistakoon jokainen riita ja jokainen pahoinpitely.

6. Kaikki surmattua lähinnä olevan kaupungin vanhimmat peskööt kätensä sen hiehon päällä, jolta taitettiin niska virranuomassa,

7. ja vastatkoot papeille näin: 'Meidän kätemme eivät ole tätä verta vuodattaneet eivätkä silmämme ole tapausta nähneet.

8. Herra, toimita sovitus kansallesi Israelille, jonka lunastit, äläkä pane kansaasi Israelia tilille viattoman veren vuodattamisen vuoksi.' Näin heille toimittaan sovitus veren vuodattamisesta.

9. Sinun on poistettava keskuudestasi viattoman veren velka; onhan sinun tehtävä sitä, mikä on oikeaa Herran silmissä.

 

Avioliittoa ja perhettä koskevia lakeja

 

10. Kun lähdet sotaan vihollisiasi vastaan, ja Herra, sinun Jumalasi, antaa heidät sinun käsiisi ja sinä otat sotavankeja,

11. näet ehkä vankien joukossa kaunisvartaloisen naisen, johon rakastut ja jonka tahdot ottaa vaimoksesi.

12. Sinä voit kotiisi, ja hänen tulee ajattaa hiuksensa ja leikata kyntensä

13. sekä riisua päältään vaatteensa, joissa hänet vangittiin. Asukoon hän kodissasi ja saakoon itkeä kuukauden päivät isäänsä ja äitiään. Sen jälkeen saat yhtyä häneen ja olla hänen herransa. Hänestä on tullut sinun vaimosi.

14. Jos hän ei kuitenkaan enää miellytä sinua, päästä hänet menemään minne hän haluaa. Älä missään tapauksessa myy häntä rahasta äläkä kohtele häntä julmasti, koska olet nöyryyttänyt häntä.

15. Jos jollakin miehellä on kaksi vaimoa, joista toista hän rakastaa ja toista vihaa, ja he synnyttävät hänelle lapsia, sekä rakastettu että vihattu, ja esikoinen on vihatun poika,

16. mies ei voi, jakaessaan pojilleen omaisuuttaan perinnöksi, antaa esikoisoikeutta rakastetun pojalle ja syrjäyttää vihatun vaimon poikaa, joka on esikoinen.

17. Miehen on tunnustettava vihatun vaimon poika esikoiseksi ja annettava tälle kaksinkertainen osa kaikesta, minkä omistaa, sillä tämä on hänen miehuutensa ensihedelmä, jolle esikoisoikeus kuuluu.

18. Jos jollakin on uppiniskainen ja kapinallinen poika, joka ei ole kuuliainen isälleen eikä äidilleen eikä tottele heitä, vaikka he kurittavat häntä,

19. hänen isänsä ja äitinsä on otettava hänet kiinni ja vietävä hänet kaupunkinsa vanhinten luo kaupunginportille.

20. Heidän tulee sanoa kaupunkinsa vanhimmille: 'Tämä meidän poikamme on uppiniskainen ja kapinallinen eikä ota kuullakseen, mitä sanomme. Hän on irstailija ja juomari.’

21. Silloin kaikkien hänen kaupunkinsa miesten tulee kivittää hänet kuoliaaksi. Perkaa paha pois keskuudestasi. Kaikki israelilaiset saakoot kuulla siitä ja pelätkööt.

 

Erinäisiä muita lakeja

 

22. Jos joku on tehnyt synnin, josta rangaistaan kuolemalla, ja hänet surmataan ja sinä ripustat hänet puuhun,

23. hänen ruumiinsa ei saa jäädä riippumaan puuhun yöksi, vaan sinun on ehdottomasti haudattava hänet samana päivänä. Se, joka on ripustettu puuhun, on näet Jumalan kiroama. Älä saastuta maata, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi."

 

22. luku

 

1. "Älä katsele toimettomana, jos veljesi härkä tai lammas on eksyksissä. Sinun on vietävä ne takaisin veljellesi.

2. Ellei veljesi asu lähelläsi tai jos et tunne häntä, vie eläin talteen taloosi ja pidä sitä huostassasi, kunnes veljesi tiedustelee sitä. Palauta se silloin hänelle.

3. Tee samoin veljesi aasille, vaatteille tai mille muulle hyvänsä löytämällesi, joka on kadonnut häneltä. Et saa jäädä toimettomaksi.

4. Älä katsele toimettomana, jos veljesi aasi tai härkä kaatuu tielle. Sinun on autettava häntä nostamaan se jaloilleen.

5. Nainen ei saa pitää yllään mitään miehen varusteita eikä mies saa pukeutua naisen vaatteisiin, sillä Herra, sinun Jumalasi inhoaa jokaista, joka tekee sellaista.

6. Jos tiellä kulkiessasi eteesi sattuu linnun pesä joka on missä tahansa puussa tai maassa, ja siinä on poikaset tai munat ja emo makaa niiden päällä, niin älä ota emoa poikasten kanssa.

7. Sinun on päästettävä emo menemään, mutta poikaset voit ottaa. Näin menestyt ja elät kauan.

8. Kun rakennat uuden talon, tee kaide reunustamaan kattoasi. Muuten saatat talosi verivelan alaiseksi, jos joku putoaa sen katolta.

9. Älä kylvä viinitarhaasi kahdenlaisia siemeniä, ettei sekä kylvämäsi siemen että viinitarhan sato tulisi kokonaan käyttökelvottomaksi.

10. Älä käytä härkää ja aasia kyntöparina.

11. Älä pukeudu villan ja pellavan sekoituksesta tehtyyn vaatteeseen.

12. Tee viittaasi, johon verhoudut, tupsut neljään kulmaan.

 

Sukupuolisuhteita koskevia lakeja

 

13. Jos mies ottaa vaimon ja yhtyy häneen mutta alkaa vihata häntä

14. ja esittää häntä vastaan syytöksiä ja saattaa hänet huonoon maineeseen sanomalla: 'Minä otin tämän naisen vaimokseni, mutta yhtyessäni häneen en havainnut häntä neitsyeksi’,

15. niin tytön isän ja äidin on tuotava todiste tytön neitsyydestä kaupungin vanhimmille kaupungin porttiin.

16. Tytön isä sanokoon vanhimmille: 'Minä annoin tyttäreni vaimoksi tälle miehelle, mutta mies alkoi vihata häntä.

17. Nyt mies esittää syytöksiä häntä vastaan ja sanoo, ettei ole havainnut tytärtäni neitsyeksi. Tässä ovat kuitenkin todisteet tyttäreni neitsyydestä.' Tytön vanhemmat levittäkööt vaatteen kaupungin vanhinten eteen.

18. Silloin sen kaupungin vanhimpien on otettava tuo mies kiinni ja rangaistava häntä.

19. Heidän on määrättävä miehen maksettavaksi sata hopeasekeliä sakkoa ja annettava se tytön isälle, koska mies saattoi israelilaisen neitsyen huonoon maineeseen. Tyttö pysyy edelleenkin hänen vaimonaan, eikä mies voi hylätä häntä koko elinaikanaan.

20. Mutta jos syytös on tosi eikä tyttöä havaittu neitsyeksi,

21. tyttö tulee viedä isänsä talon ovelle, ja kaupungin miesten tulee kivittää hänet kuoliaaksi, koska hän on tehnyt Israelissa häpeällisen teon harjoittamalla haureutta isänsä kodissa. Perkaa paha pois keskuudestasi.

22. Jos mies tavataan makaamasta naisen kanssa, joka on toisen miehen vaimo, heidän molempien on kuoltava, sekä miehen, joka makasi naisen kanssa, että naisen. Perkaa paha pois Israelista.

23. Jos tyttö, neitsyt, on kihlattu miehelle ja toinen mies tapaa hänet kaupungissa ja makaa hänen kanssaan,

24. teidän on vietävä molemmat sen kaupungin portille ja kivitettävä heidät kuoliaaksi, tyttö siksi, ettei hän huutanut apua kaupungissa, ja mies siksi, että hän teki väkivaltaa lähimmäisensä kihlatulle. Perkaa paha pois keskuudestasi.

25. Mutta jos mies tapaa kihlatun tytön kedolla, käy häneen käsiksi ja makaa hänet, vain miehen, joka makasi tytön, on kuoltava.

26. Älä tee mitään tytölle; hän ei ole syyllistynyt kuolemansyntiin. Tämä on samanlainen tapaus kuin jos mies käy toisen kimppuun ja tappaa hänet.

27. Mies näet tytön kedolla, ja kihlattu tyttö huusi apua, mutta hänellä ei ollut pelastajaa.

28. Jos mies tapaa tytön, neitsyen, jota ei ole kihlattu, ottaa hänet kiinni ja makaa hänet ja heidät tavataan siitä,

29. on miehen, joka makasi hänet, annettava tytön isälle viisikymmentä hopeasekeliä, ja tytöstä tulee hänen vaimonsa, koska hän raiskasi tämän. Mies ei voi hylätä häntä koko elinaikanaan.

 

 23. luku

 

1. Mies ei saa ottaa vaimoksi äitipuoltaan eikä häpäistä isänsä aviovuodetta[18]."

 

Herran seurakuntaan kelpaamattomat

 

2. "Kukaan, joka on kuohittu musertamalla tai leikkaamalla, ei voi päästä Herran seurakuntaan.

3. Kukaan kielletystä suhteesta syntynyt ei voi päästä Herran seurakuntaan. Hänen jälkeläisensä ei voi päästä Herran seurakuntaan edes kymmenennessä polvessa.

4. Yksikään ammonilainen tai mooabilainen ei voi päästä Herran seurakuntaan. Heidän jälkeläisensä eivät voi koskaan päästä Herran seurakuntaan, eivät edes kymmenennessä polvessa,

5. koska he eivät tulleet teitä vastaan leipää ja vettä mukanaan, kun olitte Egyptistä lähdettyänne matkalla, ja koska Baalak palkkasi Bileamin, Beorin pojan Aram-Naharaimin Petorista, kiroamaan sinua.

6. Herra, sinun Jumalasi, ei kuitenkaan tahtonut kuulla Bileamia, vaan muutti kirouksen siunauksesi sinulle, sillä Herra, sinun Jumalasi, rakasti sinua.

7. Älä koskaan, koko elinaikanasi, tee mitään, mikä edistää heidän rauhaansa ja hyvinvointiaan.

8. Älä inhoa edomilaista, sillä hän on sinun veljesi, äläkä inhoa egyptiläistä, sillä sinä olet asunut muukalaisena hänen maassaan.

9. Heille kolmannessa polvessa syntyvät lapset voivat päästä Herran seurakuntaan.

 

Sotaleirin puhtaus

 

10. Kun lähdet sotajoukkona vihollisiasi vastaan, niin pidättäydy kaikesta pahasta.

11. Jos keskuudessasi on mies, joka ei ole puhdas hänelle yöllä tapahtuneen vuodon vuoksi, hänen on mentävä leirin ulkopuolelle, eikä hän saa tulla leiriin.

12. Illansuussa hänen on peseydyttävä vedessä, ja auringon laskettua hän voi palata leiriin.

13. Sinulla tulee olla leirin ulkopuolella merkitty paikka, johon voit mennä tarpeellesi[19].

14. Varusteissasi sinulla tulee olla pieni lapio, ja kun menet ulos tarpeellesi[20], kaiva sillä kuoppa ja peitä sitten ulosteesi.

15. Herra, sinun Jumalasi, näet kulkee leirissäsi auttaakseen sinua ja antaakseen vihollisesi sinun valtaasi. Leirisi on oltava pyhä, ettei hän näkisi keskuudessasi mitään häpeällistä ja hylkäisi sinua.

 

Erinäisiä muita lakeja

 

16. Älä luovuta isännälleen orjaa, joka on paennut isäntänsä luota sinun luoksesi.

17. Hän saa asua sinun luonasi jossakin asuinalueeltasi valitsemassaan paikassa, missä viihtyy. Sinä saa sortaa häntä.

18. Israelin tyttäristä ei saa tulla pyhäkköporttoja eikä Israelin pojista haureellisia pyhäkköpoikia.

19. Älä tuo Herran, sinun Jumalasi, temppeliin portonpalkkiota äläkä koiran hintaa minkään lupauksen täyttämiseksi, sillä Herra, sinun Jumalasi, inhoaa molempia.

20. Älä peri veljeltäsi korkoa rahasta, elintarpeista tai mistään muusta, mitä lainataan korkoa vastaan.

21. Voit periä korkoa muukalaiselta mutta et veljeltäsi. Silloin Herra, sinun Jumalasi, siunaa sinua kaikessa, mihin ryhdyt siinä maassa, jota menet ottamaan omaksesi.

22. Kun teet lupauksen Herralle, sinun Jumalallesi, älä viivyttele sen täyttämisessä, sillä Herra, sinun Jumalasi, vaatii sinut varmasti tilille siitä ja se luetaan sinulle synniksi.

23. Jos sen sijaan jätät lupauksen tekemättä, sitä ei lueta sinulle synniksi.

24. Pidä lupaus, joka on lähtenyt huuliltasi, ja täytä Herralle, sinun Jumalallesi, vapaaehtoisesti tekemäsi vala, jonka olet suullasi vannonut.

25. Kun tulet lähimmäisesi viinitarhaan saat syödä rypäleitä kylliksesi, niin paljon kuin haluat, mutta älä pane mitään astiaasi.

26. Kun tulet lähimmäisesi viljapellolle saat katkoa kädelläsi tähkäpäitä, mutta sirppiä et saa heiluttaa lähimmäisesi viljapellolla."

 

 24. luku

 

Avioliittolakeja

 

1. "Jos mies ottaa naisen vaimokseen, mutta vaimo ei sitten enää miellytä häntä, koska mies huomaa hänessä jotakin häpeällistä, mies voi kirjoittaa vaimolleen erokirjan, antaa sen hänelle ja lähettää hänet pois talostaan.

2. Jos nainen lähdettyään miehen talosta menee vaimoksi toiselle miehelle

3. ja myös tämä mies vihaa häntä ja kirjoittaa hänelle erokirjan, antaa sen hänen käteensä ja lähettää hänet pois talostaan, tai jos tämä jälkimmäinen mies, joka on ottanut hänet vaimokseen, kuolee,

4. hänen ensimmäinen puolisonsa, joka lähetti hänet pois, ei voi ottaa häntä uudestaan vaimokseen, koska nainen on tullut saastutetuksi. Se olisi näet inhottava teko Herran edessä. Sinä et saa tuottaa syntivelkaa maalle, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi.

5. Jos joku on juuri ottanut vaimon, hänen ei tarvitse lähteä sotaan, eikä häntä saa velvoittaa millään muullakaan asialla. Hän saa olla vuoden ajan vapaa perhettään varten ja iloksi vaimolleen, jonka hän on ottanut.

 

Inhimillisyyttä ja oikeudenmukaisuutta tähdentäviä lakeja

 

6. Käsikiviä ei saa ottaa pantiksi, ei päällimmäistäkään kiveä, sillä se olisi hengen ottamista pantiksi.

7. Jos jonkun havaitaan ryöstäneen israelilaisen veljensä, kohdelleen häntä tylysti tai myyneen hänet, on ryöstäjän kuoltava. Perkaa paha pois keskuudestasi.

8. Varo spitaalitautia, niin että noudatat tarkoin kaikkea, mitä leeviläiset papit sinulle opettavat. Pitäkää huoli, että teette niiden käskyjen mukaan, jotka minä olen heille antanut.

9. Muista, mitä Herra, sinun Jumalasi, teki Mirjamille matkalla, Egyptistä lähtönne jälkeen.

10. Kun lainaat jotakin lähimmäisellesi, älä mene hänen taloonsa ottamaan häneltä panttia.

11. Odota ulkona, ja se mies, jolle sinä olet lainaamassa, tuokoon pantin sinulle ulos.

12. Jos kyseessä on köyhä mies, et saa käydä levolle niin että hänen panttinsa on hallussasi.

13. Sinun on ehdottomasti annettava se hänelle takaisin auringon laskiessa, että hän voisi maata viitassaan ja siunaisi sinua. Se katsotaan sinulle vanhurskaudeksi Herran, sinun Jumalasi, edessä.

14. Älä sorra kurjaa ja köyhää palkkatyöläistä, olipa hän veljiäsi tai muukalainen, joka asuu maassasi, jollakin paikkakunnallasi.

15. Maksa hänelle hänen palkkansa päivittäin ennen auringonlaskua, sillä hän on köyhä ja odottaa palkkaansa kaikesta sielustaan. Muuten hän huutaa sinun vuoksesi Herran puoleen, ja se luetaan sinulle synniksi.

16. Isiä ei tule surmata lasten tähden eikä lapsia isien tähden. Kukin surmattakoon oman syntinsä tähden.

17. Älä vääristä muukalaisen tai orvon oikeutta äläkä ota pantiksi lesken vaatteita.

18. Muista, että itse olit orjana Egyptissä ja että Herra, sinun Jumalasi, lunasti sinut sieltä. Sen tähden minä käsken sinua tekemään näin.

19. Kun korjaat eloa pelloltasi ja unohdat pellolle lyhteen, älä palaa sitä hakemaan. Jääköön se muukalaiselle, orvolle ja leskelle, että Herra, sinun Jumalasi, siunaisi sinua kaikissa toimissasi.

20. Kun olet ravistanut oliivit puistasi, älä poimi, mitä jäi jäljelle puuhun. Jääkööt ne muukalaiselle, orvolle ja leskelle.

21. Kun olet korjannut sadon viinitarhastasi, älä poimi rypäleitä, jotka jäivät jälkeesi. Jääkööt ne muukalaiselle, orvolle ja leskelle.

22. Muista, että itse olit orjana Egyptin maassa. Sen tähden minä käsken sinua tekemään näin."

 

25. luku

 

1. "Jos miesten välillä syntyy riita ja he astuvat oikeuden eteen, niin heille on jaettava oikeutta. Syytön on julistettava syyttömäksi ja syyllinen syylliseksi.

2. Jos syyllisen katsotaan ansainneen lyöntejä, tuomari käskeköön hänen laskeutua maahan makaamaan ja hänelle annettakoon tuomarin edessä hänen rikostaan vastaava määrä lyöntejä.

3. Hänelle saa antaa neljäkymmentä lyöntiä, mutta ei enempää. Jos häntä lyödään tätä enemmän, monilla lyönneillä, niin veljesi tulee häväistyksi sinun silmiesi edessä.

4. Älä sido puivan härän suuta.

 

Lankousavioliitto

 

5. Kun veljekset asuvat yhdessä ja yksi heistä kuolee, eikä hänellä ole poikaa, älköön vainajan leski menkö naimisiin vieraan miehen kanssa miehensä suvun ulkopuolelle. Hänen lankonsa yhtyköön häneen, ottakoon hänet vaimokseen ja täyttäköön häntä kohtaan langon velvollisuuden.

6. Hänen synnyttämänsä esikoinen nouskoon kantamaan kuolleen veljen nimeä, ettei tämän nimeä pyyhittäisi pois Israelista.

7. Mutta jos mies ei suostu ottamaan kälyään vaimokseen, hänen kälynsä tulee mennä kaupungin portille vanhinten luo ja sanoa: 'Minun lankoni kieltäytyy pysyttämästä veljensä nimeä Israelissa. Hän ei tahdo täyttää langon velvollisuutta minua kohtaan.’

8. Hänen kaupunkinsa vanhimpien tulee silloin kutsua mies ja puhutella häntä. Jos hän pysyy lujana ja sanoo: 'En halua ottaa häntä vaimokseni',

9. hänen kälynsä tulee mennä hänen luokseen vanhinten nähden, vetää kenkä hänen jalastaan, sylkeä häntä silmille ja lausua: 'Näin tehtäköön miehelle, joka ei rakenna veljensä sukua.’

10. Miehen sukua kutsuttakoon sitten Israelissa 'kengättömän suvuksi’.

 

Erinäisiä muita lakeja

 

11. Jos kaksi miestä tappelee keskenään ja toisen vaimo tulee auttamaan miestään sen käsistä, joka häntä lyö, ja ojentaa kätensä ja tarttuu tämän sukuelimiin,

12. niin hakkaa säälimättä naisen käsi poikki.

13. Laukussasi ei saa olla kahdenlaisia punnuksia, suurempia ja pienempiä.

14. Sinulla ei saa olla talossasi kahdenlaista eefa-mittaa, suurempaa ja pienempää.

15. Sinulla tulee olla täsmälleen oikeat punnukset ja täsmälleen oikea eefa-mitta, että eläisit kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

16. Sillä Herra inhoaa jokaista, joka tekee vääryyttä näissä asioissa.

 

Amalekilaisten muisto on hävitettävä

 

17. Muista, mitä Amalek teki sinulle matkalla, kun olitte lähteneet Egyptistä.

18. Hän kohtasi sinut matkalla, kun sinä olit väsynyt ja uuvuksissa, ja hyökkäsi Jumalaa pelkäämättä kaikkien heikkojen kimppuun, jotka olivat jääneet teistä jälkeen.

19. Niinpä kun Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle levon kaikista ympärilläsi olevista vihollisistasi siinä maassa, jonka hän antaa sinulle perintöosaksi ja omaisuudeksi, sinun on pyyhittävä pois Amalekin muisto taivaan alta. Älä unohda tätä."

 

26. luku

 

Maan ensihedelmät pyhäkölle

 

1. "Kun tulet siihen maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi ja otat sen omaksesi ja asetut asumaan siihen,

2. ota ensihedelmät kaikesta sadosta, jonka saata maastasi, siitä maasta jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa. Pane ne koriin ja mene siihen paikkaan, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee nimensä asuinsijaksi.

3. Mene tuolloin virassa olevan papin luo ja sano hänelle: 'Minä julistan tänä päivänä Herran, sinun Jumalasi edessä, että olen tullut siihen maahan, jonka Herra on isillemme vannomallaan valalla luvannut antaa meille.’

4. Papin tulee ottaa kori sinun kädestäsi ja asettaa se Herran, sinun Jumalasi, alttarin eteen.

5. Tunnusta silloin Herran, sinun Jumalasi, edessä: 'Isäni oli harhaileva aramealainen, joka meni Egyptiin ja asui siellä muukalaisena, vähäinen joukko mukanaan, ja hänestä tuli siellä suuri, väkeväksi ja lukuisa kansa.

6. Egyptiläiset kohtelivat meitä pahoin, nöyryyttivät meitä ja teettivät meillä kovaa työtä.

7. Silloin me huusimme Herran, isiemme Jumalan, puoleen, ja Herra kuuli meidän huutomme ja näki meidän kurjuutemme, raatamisemme ja sortomme.

8. Herra vei meidät pois Egyptistä väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella, aiheuttaen suuren kauhua ja tehden tunnustekoja ja ihmeitä.

9. Hän toi meidät tähän paikkaan ja antoi meille tämän maan - maan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa.

10. Nyt minä tuon ensihedelmät sen maan sadosta, jonka sinä, Herra, minulle annoit.' Laske ne Herran, sinun Jumalasi, eteen, ja palvo Herraa, sinun Jumalaasi.

11. Iloitkaa, sinä ja leeviläinen sekä keskuudessanne asuva muukalainen, kaikesta hyvästä, minkä Herra, sinun Jumalasi, on antanut sinulle ja perheellesi.

 

Kymmenykset

 

12. Kun olet suorittanut kaikki kymmenykset saamastasi sadosta kolmantena vuotena, kymmenysten vuotena - kun olet antanut ne leeviläiselle, muukalaiselle, orvolle ja leskelle ja he ovat saaneet syödä kyllikseen asuinalueellasi -

13. voit sanoa Herran, Jumalasi, edessä: 'Olen perannut pois talostani sen, mikä on pyhitettyä, ja antanut sen leeviläiselle, muukalaiselle, orvolle ja leskelle, aivan niin kuin olet minua käskenyt. En ole rikkonut käskyjäsi enkä unohtanut niitä.

14. En ole syönyt siitä mitään surressani, en ole vienyt siitä mitään pois ollessani saastunut enkä ole antanut siitä mitään vainajia varten. Olen ollut kuuliainen Herran, minun Jumalani, äänelle. Olen tehnyt aivan niin kuin olet minua käskenyt.

15. Katso alas taivaasta, pyhästä asunnostasi, ja siunaa kansaasi Israelia ja maata, jonka olet meille antanut, niin kuin vannoit isillemme, maata, joka vuotaa maitoa ja hunajaa.'

 

Israel on Herran omaisuuskansa

 

16. Tänä päivänä Herra, sinun Jumalasi, käskee sinun tehdä näiden lakien ja säädösten mukaan. Noudata ja seuraa niitä koko sydämestäsi ja koko sielustasi.

17. Sinä olet tänään saanut Herran vakuuttamaan, että hän on sinun Jumalasi ja että sinun tulee vaeltaa hänen teitään, noudattaa hänen lakejaan, käskyjään ja säädöksiään ja olla kuuliainen hänen äänelleen.

18. Herra on puolestaan tänään saanut sinut vakuuttamaan, että sinä olet hänen omaisuuskansansa, niin kuin hän on sinulle puhunut, ja että sinä tahdot noudattaa kaikkia hänen käskyjään.

19. Silloin hän nostaa sinut kaikkien luomiensa kansojen yläpuolelle, ylistetyksi, kunniakkaaksi ja kiitetyksi, ja sinä olet Herralle, sinun Jumalallesi, pyhitetty kansa, niin kuin hän on puhunut."

 

MOOSEKSEN KOLMAS PUHE

 

 27. luku

 

Muistokivet ja alttari Eebalin vuorella

 

1. Mooses ja Israelin vanhimmat antoivat kansalle tämän käskyn: "Noudattakaa kaikkia käskyjä, jotka minä tänä päivänä teille annan.

2. Kun menet Jordanin yli siihen maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, pystytä itsellesi suuria kiviä ja sivele ne kalkilla.

3. Kun olet mennyt Jordanin yli, niin kirjoita kiviin kaikki tämän opetuksen sanat, että voisit mennä siihen maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, niin kuin Herra, sinun isiesi Jumala, on sinulle puhunut.

4. Kun siis olette menneet Jordanin yli, niin pystyttäkää Eebalin vuorelle ne kivet, joista minä tänä päivänä annan teille käskyn, ja sivelkää ne kalkilla.

5. Rakenna sinne alttari Herralle, sinun Jumalallesi, alttari kivistä, joihin et saa koskea rauta-aseella.

6. Herran, sinun Jumalasi, alttari on rakennettava kokonaisista kivistä. Uhraa sen päällä polttouhreja Herralle, Jumalallesi,

7. teurasta yhteysuhreja ja syö siellä. Iloitse Herran, sinun Jumalasi, edessä.

8. Kirjoita kiviin kaikki tämän opetuksen sanat hyvin selvästi."

 

Lainrikkojat kirotaan

 

9. Mooses ja leeviläiset papit puhuivat koko Israelille näin: "Ole vaiti, Israel, ja kuuntele! Tänä päivänä sinusta on tullut Herran, sinun Jumalasi, kansa.

10. Ole siis kuuliainen Herran, sinun Jumalasi, äänelle ja noudata hänen käskyjään ja lakejaan, jotka minä tänä päivänä sinulle annan."

11. Mooses antoi kansalle sinä päivänä tämän käskyn:

12. "Kun olette menneet Jordanin yli, niin Simeon, Leevi, Juuda, Isaskar, Joosef ja Benjamin asettukoot Garissimin vuorelle siunaamaan kansaa.

13. Ruuben, Gaad, Asser, Sebulon, Daan ja Naftali puolestaan asettukoot Eebalin vuorelle lausumaan kirouksen.

14. Leeviläiset julistakoot kovalla äänellä kaikille israelilaisille:

15. 'Kirottu olkoon se, joka teettää sepällä Herran inhoaman veistetyn tai valetun jumalankuvan ja joka salaa sen.’ Koko kansa vastatkoon: 'Aamen.’

16. ’Kirottu se, joka ei kunnioita isäänsä ja äitiään.’ Koko kansa vastatkoon: 'Aamen.’

17. ’Kirottu se, joka siirtää lähimmäisensä rajan.’ Koko kansa vastatkoon: 'Aamen.’

18. ’Kirottu se, joka johtaa sokean harhaan matkalla.’ Koko kansa vastatkoon: 'Aamen.’

19. ’Kirottu se, joka vääristää muukalaisen, orvon tai lesken oikeuden.’ Koko kansa vastatkoon: 'Aamen.’

20. ’Kirottu se, joka makaa äitipuolensa kanssa, sillä hän nousee isänsä vuoteelle[21].’ Koko kansa vastatkoon: 'Aamen.’

21. ’Kirottu se, joka sekaantuu eläimeen.’ Koko kansa vastatkoon: 'Aamen.’

22. ’Kirottu se, joka makaa sisarensa tai sisarpuolensa kanssa.’ Koko kansa vastatkoon: 'Aamen.’

23. ’Kirottu se, joka makaa anoppinsa kanssa.’ Koko kansa vastatkoon: 'Aamen.’

24. ’Kirottu se, joka murhaa salaa lähimmäisensä.’ Koko kansa vastatkoon: 'Aamen.’

25. ’Kirottu se, joka ottaa lahjuksen surmatakseen viattoman.’ Koko kansa vastatkoon: 'Aamen.’

26. ’Kirottu se, joka ei noudata tämän lain sanoja eikä tee niiden mukaan.’ Koko kansa vastatkoon: 'Aamen.’"

 

 28. luku

 

Kuuliaisuuden siunaukset

 

1. "Jos sinä todella olet kuuliainen Herran, sinun Jumalasi, äänelle, niin että noudatat kaikkia hänen käskyjään, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, ja teet niiden mukaan, niin Herra, sinun Jumalasi, asettaa sinut kaikkien maan päällä olevien kansojen yläpuolelle.

2. Jos olet kuuliainen Herran, sinun Jumalasi, äänelle, kaikki nämä siunaukset tulevat sinun osaksesi ja saavuttavat sinut:

3. Sinä olet siunattu kaupungissa ja kedolla.

4. Siunattuja ovat kohtusi hedelmä ja maasi sato, karjasi hedelmä, nautojesi vasikat ja lampaittesi karitsat.

5. Siunattuja ovat korisi ja taikinakaukalosi.

6. Sinä olet siunattu lähtiessäsi ja siunattu tullessasi.

7. Kun vihollistesi nousevat sinua vastaan, Herra antaa heidän kaatua lyötyinä eteesi. Yhtä tietä he lähtevät sinua vastaan, mutta seitsemää tietä he pakenevat sinua.

8. Herra käskee siunauksen tulla osaksesi viljavarastoissasi ja kaikessa, mihin ryhdyt. Hän siunaa sinua siinä maassa, jonka hän sinulle antaa.

9. Herra tekee sinusta hänelle pyhitetyn kansan, niin kuin hän on sinulle vannonut, kunhan vain noudatat Herran, sinun Jumalasi, käskyjä ja vaellat hänen teitään.

10. Kaikki kansat maan päällä näkevät, että Herra on ottanut sinut nimiinsä, ja ne pelkäävät sinua.

11. Herra antaa sinulle ylenpalttisesti kaikkea hyvää kohtusi hedelmänä, karjasi hedelmänä ja maasi satona siinä maassa, jonka hän on sinun isillesi vannomallaan valalla luvannut antaa sinulle.

12. Herra avaa sinulle taivaan, runsaan aarrekammionsa, antaakseen maallesi sateen aikanaan ja siunatakseen kaiken, mitä teet. Sinä lainaat monelle kansalle, mutta sinun ei tarvitse ottaa lainaa.

13. Herra tekee sinut pääksi eikä hännäksi, ja sinä vain ylenet etkä koskaan alene, jos tottelet Herran, sinun Jumalasi, käskyjä, jotka minä tänä päivänä annan sinun noudatettaviksesi.

14. Älä poikkea oikealle äläkä vasemmalle yhdestäkään käskystä, jonka minä tänä päivänä teille annan. Älä seuraa muita jumalia äläkä palvele niitä.

 

Tottelemattomuuden kiroukset

 

15. Jos sinä sen sijaan et ole kuuliainen Herran, sinun Jumalasi, äänelle, etkä noudata kaikkia hänen käskyjään ja säädöksiään, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, niin kaikki nämä kiroukset tulevat osaksesi ja saavuttavat sinut:

16. Sinä olet kirottu kaupungissa ja kedolla.

17. Kirottuja ovat sinun korisi ja taikinakaukalosi.

18. Kirottuja ovat kohtusi hedelmä ja maasi sato, nautojesi vasikat ja lampaittesi karitsat.

19. Sinä olet kirottu tullessasi ja kirottu lähtiessäsi.

20. Herra lähettää keskuuteesi kirousta, hämminkiä ja nurinaa, mihin ikinä ryhdytkin, kunnes tuhoudut ja hukut nopeasti pahojen tekojesi tähden, koska olet hylännyt minut.

21. Herra antaa ruton tarttua sinuun, ja se hävittää sinut tyystin siitä maasta, jota menet ottamaan omaksesi.

22. Herra lyö sinua tuberkuloosilla, kuumeella ja tulehduksilla, kuivuudella, nokitähkällä ja viljanruosteella. Nämä vainoavat sinua, kunnes tuhoudut.

23. Taivas pääsi päällä on kuin vaskea ja maa allasi kuin rautaa.

24. Sateen sijaan Herra antaa sinun maallesi pölyä ja tuhkaa, jota sataa taivaasta päällesi, kunnes tuhoudut.

25. Herra antaa sinun joutua tappiolle vihollistesi edessä. Yhtä tietä sinä menet heitä vastaan, mutta seitsemää tietä sinä pakenet heitä. Sinua kauhistellaan kaikissa valtakunnissa maan päällä.

26. Vainajiesi ruumiit ovat ruokana kaikille taivaan linnuille ja maan eläimille, joita ei kukaan säikytä pois.

27. Herra lyö sinua Egyptin paiseilla, ajoksilla, ihottumalla ja syyhyllä, joista et voi parantua.

28. Herra lyö sinua hulluudella, sokeudella ja hämmennyksellä.

29. Sinä haparoit keskipäivällä niin kuin sokea haparoi pimeässä etkä menesty vaelluksessasi. Sen sijaan sinä olet koko elinaikasi sorrettu ja ryöstetty, eikä ole pelastajaa.

30. Sinä kihlaat naisen, mutta toinen makaa hänet. Sinä rakennat talon, mutta et saa asua siinä. Sinä istutat viinitarhan, mutta et saa korjata sen rypäleitä.

31. Härkäsi teurastetaan sinun silmiesi edessä, mutta sinä et saa syödä sitä. Aasisi ryöstetään sinun edestäsi, eikä sitä anneta sinulle takaisin. Lampaasi annetaan vihollisillesi, eikä sinulla ole auttajaa.

32. Poikasi ja tyttäresi annetaan vieraan kansan valtaan, ja sinä näet sen omin silmin. Silmäsi raukeavat ikävöidessäsi heitä alinomaa, mutta sinä et voi mitään.

33. Kansa, jota sinä et tunne, käyttää hyväkseen maasi sadon ja kaiken, minkä olet vaivalla hankkinut. Koko elinaikasi sinä olet oleva sorrettu ja pahoinpidelty.

34. Sinä tulet mielettömäksi siitä, mitä silmäsi näkevät.

35. Herra lyö sinua pahoilla paiseilla, joista et voi parantua, niitä on polvissasi ja reisissäsi ja kaikkialla jalkapohjista päälakeen asti.

36. Herra vie sinut ja kuninkaan, jonka asetat itsellesi, kansan keskelle, jota sinä et tunne eivätkä isäsikään tunteneet. Siellä sinä palvelet muita jumalia, puisia ja kivisiä.

37. Sinusta tulee tyrmistyksen, sananparren ja ivan aihe kaikille kansoille, joiden keskuuteen Herra sinut kuljettaa.

38. Sinä viet paljon siementä pellolle mutta saat korjatuksi vähän satoa, sillä heinäsirkat syövät sen.

39. Sinä istutat viinitarhoja ja näet vaivaa mutta et saa viiniä juodaksesi etkä kootuksi satoa, sillä madot syövät sen.

40. Sinulla on kaikkialla alueellasi oliivipuita, mutta öljyllä et voi itseäsi voidella, sillä oliivisi varisevat maahan.

41. Sinulle syntyy poikia ja tyttäriä, mutta et saa pitää heitä, sillä he joutuvat sotavangeiksi.

42. Kaikki sinun puusi ja koko maasi sadon valtaavat tuhoojasirkat.

43. Maassasi asuva muukalainen kohoaa yhä ylemmäs sinun yläpuolellesi, mutta sinä painut alemmas ja alemmas.

44. Sinä joudut lainaamaan häneltä mutta et voi itse lainata hänelle. Hänestä tulee pää mutta sinusta häntä.

45. Kaikki nämä kiroukset kohtaavat sinua; ne seuraavat sinua ja saavuttavat sinut, niin että tuhoudut, koska et ollut kuuliainen Herran, sinun Jumalasi, äänelle etkä noudattanut hänen käskyjään ja säädöksiään, jotka hän on sinulle antanut.

46. Nämä kiroukset tulevat aina seuraamaan sinua ja jälkeläisiäsi tunnusmerkkeinä,

47. koska et palvellut Herraa, sinun Jumalaasi, iloiten ja hyvällä mielellä, kun sinulla oli yllin kyllin kaikkea.

48. Siksi sinun on nälkäisenä ja janoisena, alastomana ja kaiken puutteessa palveltava vihollisiasi, jotka Herra lähettää sinun kimppuusi. Hän panee sinun niskaasi rautaisen ikeen ja lopulta tuhoaa sinut.

49. Herra nostaa kaukaa maan äärestä sinua vastaan kansan, joka syöksyy kimppuusi kuin kotka, kansan, jonka kieltä sinä et ymmärrä.

50. He ovat julmakatseista kansaa, joka ei kunnioita vanhusta eikä sääli nuorta.

51. Se syö mitä karjasi tuottaa ja mitä maasi kasvaa, kunnes tuhoudut. Se ei jätä sinulle viljaa, viiniä eikä öljyä, ei nautojesi vasikoita eikä lampaittesi karitsoita. Lopulta se tuhoaa sinut.

52. Se piirittää kaikkia kaupunkejasi, kunnes korkeat ja linnoitetut muurisi, joihin sinä luotit, ovat luhistuneet maahan kaikkialla maassasi. Se piirittää kaikkia kaupunkejasi koko maassasi, jonka Herra, sinun Jumalasi, on sinulle antanut.

53. Kun vihollisesi piirittää ja ahdistaa sinua, sinä joudut syömään poikiesi ja tyttäriesi lihaa, omia lapsiasi, jotka Herra, sinun Jumalasi, on sinulle antanut.

54. Jopa keskuudessanne elävä hienostunut ja ylellisyyteen tottunut mies katselee silloin pahalla silmällä veljeään, omaa vaimoaan ja jäljellä olevia lapsiaan, jotka hän on jättänyt henkiin.

55. Hän ei anna kenellekään heistä lastensa lihaa, jota hän syö, koska hänellä ei ole mitään muuta jäljellä, kun vihollisesi piirittää ja ahdistaa sinua kaikissa kaupungeissasi.

56. Keskuudessanne elävä nainen, joka oli niin hienostunut ja tottunut ylellisyyteen, ettei edes aikonut laskea jalkaansa maahan, katselee silloin pahalla silmällä omaa miestään, poikaansa ja tytärtään,

57. eikä anna heille jälkeisiä, jotka tulevat hänen kohdustaan eikä lapsia, jotka hän synnyttää. Kaiken puutteessa hän näet syö ne salaa itse, kun vihollisesi piirittää ja ahdistaa sinua kaupungeissasi.

58. Jos et noudata tarkoin kaikkia tämän lain sanoja, jotka on kirjoitettu tähän kirjaan, ja pelkää Herran, sinun Jumalasi, kunnioitettavaa ja pelättävää nimeä,

59. Herra lyö sinua ja jälkeläisiäsi erityisen ankarilla ja pitkällisillä vitsauksilla, pahoilla ja pitkällisillä sairauksilla.

60. Hän tuo takaisin keskuuteesi kaikki Egyptin taudit, joita sinä kammoat, ja ne tarttuvat sinuun.

61. Herra tuo sinun päällesi myös kaikenlaisia sairauksia ja vaivoja, joista ei ole kirjoitettu tämän lain kirjassa, ja lopulta sinä tuhoudut.

62. Koska et ollut kuuliainen Herran, sinun Jumalasi, äänelle, teistä jää jäljelle vain vähäinen joukko, vaikka te ennen olitte monilukuisia kuin taivaan tähdet.

63. Ja niin kuin Herra ennen iloitsi teistä tehdessään teille hyvää ja enentäessään teitä, niin Herra silloin iloitsee teistä siksi hävittäessään ja tuhotessaan teidät. Silloin teidät temmataan irti siitä maasta, jota te menette ottamaan omaksenne.

64. Herra hajottaa sinut kaikkien kansojen sekaan kaikkialle maailmaan, ja sinä palvelet siellä muita jumalia, puisia ja kivisiä, joita sinä et tunne eivätkä isäsikään tunteneet.

65. Niiden kansojen seassa sinä et saa lepoa eikä jaloillesi ole lepopaikkaa. Herra antaa sinulle siellä pelokkaan sydämen, rauenneet silmät ja nääntyvän sielun.

66. Elämäsi näyttää sinusta olevan hiuskarvan varassa, yöt ja päivät sinä olet pelon vallassa eikä sinulla ole elämänuskoa.

67. Aamulla sinä sanot: 'Jospa olisi ilta!' ja illalla: 'Jospa olisi aamu!' Sellaista pelkoa sinä tunnet sydämessäsi ja sellaisia näkymiä sinä näet silmilläsi.

68. Herra kuljettaa sinut laivoilla takaisin Egyptiin, josta minä sanoin sinulle: 'Sinun ei enää tarvitse nähdä sitä.’ Siellä te  kaupittelette itseänne orjiksi ja orjattariksi vihollisillenne, mutta ei ole ostajaa."

 

Herra uudistaa liittonsa Mooabin maassa

 

69. Nämä ovat sen liiton sanat, jonka Herra käski Mooseksen tehdä israelilaisten kanssa Mooabin maassa. Tämä tehtiin sen liiton lisäksi, jonka Herra oli tehnyt heidän kanssaan Hoorebilla,.

 

 29. luku

 

1. Mooses kutsui koolle koko Israelin ja sanoi kansalle: "Te olette nähneet omin silmin kaiken, mitä Herra teki Egyptin maassa faraolle, kaikille hänen palvelijoilleen ja koko hänen maalleen,

2. nuo suuret koettelemukset, jotka silmänne näkivät, nuo suuret tunnusteot ja ihmeet.

3. Tähän päivään mennessä Herra ei kuitenkaan ole antanut teille ymmärtävää sydäntä, näkeviä silmiä eikä kuulevia korvia.

4. Minä kuljetin teitä autiomaassa neljäkymmentä vuotta, mutta vaatteenne eivät kuluneet yltänne eivätkä kengät jaloistanne.

5. Te ette saaneet leipää syödäksenne ettekä viiniä tai väkijuomaa juodaksenne, jotta olisitte tulleet tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.

6. Kun tulitte tähän paikkaan, Siihon, Hesbonin kuningas, ja Oog, Baasanin kuningas, lähtivät sotimaan meitä vastaan, mutta me löimme heidät.

7. Me otimme haltuumme heidän maansa ja annoimme sen perintöosaksi ruubenilaisille ja gaadilaisille sekä toiselle puolelle Manassen heimoa.

8. Noudattakaa siis tämän liiton sanoja ja toimikaa niiden mukaan, että menestyisitte kaikessa, mitä teette.

9. Te kaikki seisotte tänä päivänä Herran, teidän Jumalanne, edessä, kaikki te israelilaiset heimoittain - päämiehenne, vanhimpanne, johtajanne,

10. lapsenne ja vaimonne, myös muukalaiset, puunhakkaajat ja vedenkantajat, jotka ovat leirissänne.

11. Te olette astumassa Herran, teidän Jumalanne, liittoon, hänen valaliittoonsa. Hän tekee sen tänään sinun kanssasi

12. korottaakseen sinut kansakseen ja ollakseen sinun Jumalasi, niin kuin hän on sinulle puhunut ja niin kuin hän on vannonut sinun isillesi, Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille.

13. Enkä minä tee tätä liittoa, tätä valaliittoa, ainoastaan teidän kanssanne,

14. jotka tänä päivänä olette tässä meidän kanssamme, vaan yhtä hyvin niiden kanssa, jotka eivät ole tänä päivänä tässä meidän joukossamme Herran, meidän Jumalamme, edessä.

15. Sillä te tiedätte, kuinka me asuimme Egyptin maassa ja kuinka me kuljimme niiden kansojen keskitse, joiden alueiden kautta te olette kulkeneet.

16. Te olette nähneet heidän iljettävät puiset, kiviset, hopeiset ja kultaiset epäjumalansa, joita heillä on.

17. Ettei vain teidän joukossanne liene miehiä tai naisia, sukuja tai heimoja, joiden sydän on tänä päivänä kääntynyt pois Herrasta, meidän Jumalastamme, niin että he menevät palvelemaan noiden kansojen jumalia! Ettei vain teidän keskuudessa kasva koiruohon ja marunan juurta!

18. Kuullessaan tämän valan sanat sellainen ihminen ajattelee sydämessään itseään siunaten: 'Minun käy hyvin, vaikka vaellankin paatunein sydämin.’ Näin hän tuhoaa sekä kastellun että kuivan maan.

19. Herra ei tahdo antaa hänelle anteeksi, vaan Herran viha ja kiivaus syttyvät silloin sitä miestä vastaan, ja kaikki kiroukset, jotka on kirjoitettu tähän kirjaan, tulevat hänen päälleen. Herra pyyhkii pois hänen nimensä taivaan alta.

20. Herra erottaa hänet hänen onnettomuudekseen kaikista Israelin heimoista kaikkien sen liiton kirousten mukaan, joka on kirjoitettu tähän lain kirjaan.

21. Tulevat sukupolvet, teidän lapsenne, jotka nousevat teidän tilallenne, ja kaukaisesta maasta tulevat muukalaiset näkevät sen maan vitsaukset ja sairaudet, joilla Herra sitä rasittaa,

22. tulikiven ja suolan, koko maan poltettuna, niin ettei siihen kylvetä eikä se kasva enää ruohoakaan. Käy niin kuin silloin, kun Sodoma ja Gomorra, Adma ja Seboim hävitettiin, kun Herra vihassaan ja kiivaudessaan ne hävitti.

23. Silloin kaikki kansat kysyvät: 'Minkä vuoksi Herra on tehnyt tälle maalle näin? Miksi tämä hänen suuren vihansa hehku?'

24. Heille vastataan: 'Sen tähden, että he hylkäsivät liiton, jonka Herra, heidän isiensä Jumala, teki heidän kanssaan viedessään heidät pois Egyptin maasta,

25. ja alkoivat palvella muita jumalia ja palvoa niitä, jumalia, joita he eivät tunteneet ja joita hän ei ollut heille jakanut.

26. Siksi Herran viha syttyi tätä maata kohtaan, niin että hän toi sen päälle kaikki kiroukset, jotka on kirjoitettu tähän kirjaan.

27. Herra tempasi heidät pois heidän maastaan vihassaan, kiivaudessaan ja suuressa suuttumuksessaan ja heitti heidät toiseen maahan, jossa he yhä tänään ovat.'

28. Salatut asiat kuuluvat Herralle, meidän Jumalallemme, mutta ne, mitkä on ilmoitettu, kuuluvat ikuisesti meille ja meidän lapsillemme, että me toimisimme kaikkien tämän lain sanojen mukaan."

 

 30. luku

 

Herra armahtaa ja siunaa kansaansa

 

1. "Kun kaikki tämä kohtaa sinua, siunaus ja kirous, jotka minä olen asettanut sinun eteesi, niin silloin sinä menet itseesi kaikkien kansojen keskellä, joiden luo Herra, sinun Jumalasi, on sinut karkottanut,

2. ja palaat Herran, sinun Jumalasi, luo ja olet - sinä itse ja sinun lapsesi - koko sydämestäsi ja koko sielustasi hänelle kuuliainen kaikessa, niin kuin minä tänä päivänä sinua käsken.

3. Silloin Herra, sinun Jumalasi, palauttaa sinut vankeudestasi ja armahtaa sinua. Herra, sinun Jumalasi, kokoaa sinut jälleen kaikista kansoista, joiden keskuuteen hän on sinut hajottanut.

4. Vaikka sinut olisi karkotettu maan ääriin[22], niin Herra, sinun Jumalasi, kokoaa ja noutaa sinut sieltäkin.

5. Herra, sinun Jumalasi, tuo sinut siihen maahan, jonka sinun isäsi ottivat omakseen, ja sinä saat ottaa sen omaksesi. Hän tekee sinulle hyvää ja tekee sinut lukuisammaksi kuin isäsi olivat.

6. Herra, sinun Jumalasi, ympärileikkaa sinun sydämesi ja jälkeläistesi sydämet, niin että sinä rakastat häntä koko sydämestäsi ja koko sielustasi. Niin sinä saat elää.

7. Herra, sinun Jumalasi, antaa kaikkien näiden kirousten kohdata sinun vihollisiasi ja vihamiehiäsi, jotka vainosivat sinua.

8. Silloin sinä olet jälleen kuuliainen Herran äänelle ja teet kaikkien hänen käskyjensä mukaan, niin kuin minä tänä päivänä sinua käsken.

9. Herra, sinun Jumalasi, antaa sinun menestyä ylenpalttisesti kaikessa, mitä teet. Hän tekee lapsesi ja karjasi hyvin lukuisiksi ja maasi sadon hyvin runsaaksi. Herra näet iloitsee jälleen sinusta, sinun parhaaksesi, niin kuin hän iloitsi isistäsi,

10. kun sinä olet kuuliainen Herran, sinun Jumalasi ja noudatat hänen käskyjään ja säädöksiään, jotka on kirjoitettu tähän lain kirjaan, ja kun sinä palaat Herran, sinun Jumalasi, luo koko sydämestäsi ja koko sielustasi.

11. Tämä käsky, jonka minä tänä päivänä sinulle annan, ei ole sinulle vaikea täyttää eikä liian kaukana.

12. Ei se ole taivaassa, niin että sinun tarvitsisi sanoa: 'Kuka nousee meidän puolestamme taivaaseen ja noutaakseen sen ja julistaa sen meille, että voisimme tehdä sen mukaan?'

13. Ei se ole myöskään meren takana, niin että sinun tarvitsisi sanoa: 'Kuka menee meidän puolestamme meren taa noutaakseen sen ja julistaakseen sen meille, että voisimme tehdä sen mukaan?'

14. Sana on hyvin lähellä sinua, sinun suussasi ja sydämessäsi, niin että voit sen täyttää.

 

Israel valinnan edessä

 

15. Katso, minä panen tänä päivänä sinun eteesi elämän ja hyvän, kuoleman ja pahan,

16. kun minä käsken sinun rakastaa Herraa, sinun Jumalaasi, vaeltaa hänen teitään ja noudattaa hänen käskyjään, lakejaan ja säädöksiään, että saisit elää ja lisääntyisit. Silloin Herra, sinun Jumalasi, siunaa sinua siinä maassa, jota menet ottamaan omaksesi.

17. Mutta jos sydämesi kääntyy pois etkä ole kuuliainen vaan annat vietellä itsesi palvomaan muita jumalia ja palvelemaan niitä,

18. niin minä ilmoitan teille tänä päivänä, että te tuhoudutte aivan varmasti ettekä saa elää kauan siinä maassa, jota menette ottamaan omaksenne Jordanin toiselta puolelta.

19. Minä otan tänä päivänä taivaan ja maan todistajiksi teitä vastaan, että minä olen pannut sinun eteesi elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Valitse siis elämä, että sinä ja sinun jälkeläisesi saisitte elää.

20. Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, ole kuuliainen hänen äänelleen ja riipu hänessä kiinni. Se on näet ehtona sille, että saat elää vanhaksi ja asua siinä maassa, jonka Herra vannoi antavansa sinun isillesi, Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille.”

 

MOOSEKSEN JÄÄHYVÄISET

 

 31. luku

 

Mooses asettaa Joosuan seuraajakseen

 

1. Kun Mooses oli puhunut koko Israelille nämä sanat,

2. hän sanoi heille: "Minä olen nyt sadan kahdenkymmenen vuoden vanha. En voi enää kulkea[23] teidän edellänne, sillä Herra on sanonut minulle: 'Sinä et mene tämän Jordanin yli.’

3. Itse Herra, sinun Jumalasi kulkee, sinun edelläsi ja tuhoaa nämä kansat sinun edeltäsi, niin että sinä voit karkottaa ne. Myös Joosua kulkee sinun edelläsi, niin kuin Herra on puhunut.

4. Herra tekee niille niin kuin hän teki Siihonille ja Oogille, amorilaisten kuninkaille. Hän tuhosi heidät ja heidän maansa.

5. Herra antaa heidät teidän valtaanne. Tehkää heille aivan sen käskyn mukaan, jonka minä olen teille antanut.

6. Olkaa lujia ja rohkeita! Älkää pelätkö älkääkä kauhistuko heitä, sillä Herra, teidän Jumalanne, kulkee itse teidän kanssanne. Hän ei jätä eikä hylkää teitä."

7. Mooses kutsui Joosuan ja sanoi hänelle koko Israelin edessä: "Ole luja ja rohkea, sillä sinä saat mennä tämän kansan kanssa siihen maahan, jonka Herra on heidän isilleen vannomallaan luvannut antavaa heille, ja sinä jaat sen heille perinnöksi.

8. Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi; hän ei jätä eikä hylkää sinua. Älä pelkää äläkä ole kauhuissasi."

 

Määräys lain lukemisesta kansalle

 

9. Mooses kirjoitti tämän lain ja antoi sen papeille, Leevin jälkeläisille, jotka kantoivat Herran liitonarkkua, ja kaikille Israelin vanhimmille.

10. Mooses antoi heille tämän käskyn: "Joka seitsemäs vuosi, vapautusvuoden aikaan lehtimajanjuhlassa,

11. kun koko Israelin on tultava näyttäytymään Herran, sinun Jumalasi, edessä siinä paikassa, jonka hän valitsee, lukekaa tämä opetus koko Israelin edessä heidän kuultensa.

12. Kootkaa kansa, miehet, naiset ja lapset sekä asuinalueillasi asuvat muukalaiset, että he kuulisivat sen ja oppisivat pelkäämään Herraa, teidän Jumalaanne, ja noudattamaan kaikkia tämän lain sanoja sekä tekemään niiden mukaan

13. ja että heidän lapsensa, jotka eivät vielä sitä tunne, kuulisivat sen ja oppisivat pelkäämään Herraa, teidän Jumalaanne, niin kauan kuin elätte siinä maassa, jota te menette ottamaan omaksenne Jordanin toiselta puolelta."

 

Viimeiset ohjeet Moosekselle

 

14. Herra sanoi Moosekselle: "Katso, sinun kuolinpäiväsi lähstyy. Kutsu Joosua ja asettukaa ilmestysmajaan, niin minä annan hänelle käskyni." Niin Mooses ja Joosua menivät ilmestysmajaan ja asettuivat sinne.

15. Herra näyttäytyi majassa pilvipatsaassa. Pilvipatsas seisahtui majan ovelle.

16. Herra sanoi Moosekselle: "Sinä pääset lepoon isiesi luokse, mutta tämä kansa nousee ja lähtee haureellisesti seuraamaan vieraita jumalia siinä maassa, johon se menee. Se hylkää minut ja rikkoo liittoni, jonka minä olen tehnyt sen kanssa.

17. Sinä päivänä minun vihani syttyy sitä vastaan, ja minä hylkään sen ja peitän kasvoni siltä. Se joutuu riistettäväksi[24],  ja suuret onnettomuudet ja ahdistukset kohtaavat sitä. Sinä päivänä se sanoo: 'Eivätkö nämä onnettomuudet ole kohdanneet minua siksi, ettei Jumalani ole keskuudessani?'

18. Mutta silloin minä peitän kasvoni kokonaan kaiken sen pahan tähden, mitä se on tehnyt kääntymällä muiden jumalien puoleen.

19. Kirjoita nyt itsellesi tämä laulu, opeta se israelilaisille ja pane se heidän suuhunsa, että tämä laulu olisi minun todistajanani israelilaisia vastaan.

20. Sillä minä vien Israelin siihen maahan, josta minä vannoin valan heidän isilleen, maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa. Kansa saa syödä kyllikseen ja lihoo. Kuitenkin se kääntyy muiden jumalien puoleen ja palvelee niitä. Se pitää minua pilkkanaan ja rikkoo minun liittoni.

21. Kun suuret onnettomuudet ja ahdistukset kohtaavat sitä, tämä laulu on oleva todistajana sitä vastaan. Tämä laulu ei näet unohdu sen jälkeläisten suusta. Tiedänhän minä heidän taipumuksensa, jotka heillä on jo ennen kuin minä olen vienyt heidät siihen maahan, josta minä olen vannonut valan."

22. Mooses kirjoitti tämän laulun sinä päivänä ja opetti sen israelilaisille.

23. Herra antoi Joosualle, Nuunin pojalle, tämän käskyn: "Ole luja ja rohkea, sillä sinä viet israelilaiset siihen maahan, jonka minä valalla vannoen olen heille luvannut. Minä olen sinun kanssasi.“

 

Lain kirjan säilyttäminen

 

24. Kun Mooses oli kirjoittanut loppuun asti kirjaan tämän opetuksen sanat,

25. hän antoi Herran liitonarkkua kantaville leeviläisille tämän käskyn:

26. "Ottakaa tämä lain kirja ja pankaa se Herran, teidän Jumalanne, liitonarkun sivulle. Se on siellä todistajana sinua vastaan.

27. Minä tunnen teidän kapinallisuutenne ja uppiniskaisuutenne. Jo minun eläessäni teidän keskuudessanne te olette jatkuvasti kapinoineet Herraa vastaan, kuinka paljon enemmän minun kuoltuani!

28. Kootkaa minun luokseni kaikki heimojenne vanhimmat sekä johtomiehenne. Minä tahdon heidän kuultensa puhua nämä sanat ja ottaa taivaan ja maan todistajiksi heitä vastaan,

29. sillä minä tiedän, että kuoltuani te vaellatte täysin turmeltuneesti ja käännytte pois siltä tieltä, jota minä käskin teidän vaeltaa. Aikojen lopulla teitä kohtaa onnettomuus, koska te teette sellaista, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoitatte hänet teoillanne."

30. Sitten Mooses lausui koko Israelin seurakunnan kuullen alusta loppuun asti tämän laulun sanat:

 

32. luku

 

Mooseksen laulu

 

1. "Kuunnelkaa, taivaat, kun minä puhun,

ja maa kuulkoon minun suuni sanat,

2. pisaroikoon opetukseni sateena,

valukoon puheeni kasteena

kuin pisarat ruohikolle,

kuin sadekuurot nurmikolle,

3. sillä minä julistan Herran nimeä.

Julistakaa meidän Jumalamme suuruutta!

4. Kallio hän on, hänen tekonsa ovat täydelliset,

sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeat.

Hän on uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä,

hän on vanhurskas ja oikeamielinen.

5. Turmeltunut häntä kohtaan on tuo nurja ja kiero sukupolvi.

He eivät ole hänen lapsiaan vaan häpeätahra.

6. Näinkö sinä maksat Herralle,

sinä houkkamainen ja tyhmä kansa?

Eikö hän ole sinun isäsi, joka lunasti sinut?

Hän sinut teki ja valmisti.

7. Muistele muinaisia päiviä,

ajattele menneiden sukupolvien vuosia.

Kysy isältäsi, niin hän kertoo sen sinulle,

vanhimmiltasi, niin he sen sinulle sanovat.

8. Kun Korkein jakoi kansoille perinnöt,

kun hän erotteli ihmiset,

hän määräsi kansojen rajat

israelilaisten luvun mukaan.

9. Sillä Herran kansa on hänen osuutensa,

Jaakob on hänen perintöosansa.

10. Herra löysi hänet autiomaasta,

autiosta, ulvovasta erämaasta.

Herra ympäröi Jaakobia, opetti häntä,

suojeli häntä kuin silmäteräänsä.

11. Niin kuin kotka houkuttelee pesuettaan lentoon

ja liitelee poikastensa suojana,

levittää siipensä, ottaa poikasensa

ja kantaa niitä siivillään,

12. niin Herra yksin johdatti häntä,

eikä hänen kanssaan ollut vierasta jumalaa.

13. Herra kuljetti häntä vaunuilla maan kukkuloiden yli,

ja hän sai syödä pellon antimia.

Herra imetti häntä hunajalla kalliosta,

öljyllä kovasta kivestä,

14. lehmien kermalla, lampaiden maidolla,

karitsojen rasvalla,

Baasanin pässien ja vuohien rasvalla

ja vehnän parhaalla ytimellä.

Sinä sait juoda viiniä, rypäleen verta.

15. Mutta Jesurun[25] lihoi ja alkoi potkia,

ja hänestä tuli lihava, paksu ja kylläinen.

Hän hylkäsi Jumalan, joka oli tehnyt hänet,

ja halveksi pelastuksensa kalliota.

16. Hän herätti Jumalan kiivauden vierailla jumalillaan,

vihoitti hänet inhottavilla kuvillaan.

17. Hän uhrasi riivaajille, ei Jumalalle,

jumalille, joita hän ei tuntenut,

uusille, äsken tulleille.

Teidän isänne eivät niistä tienneet[26].

18. Sinä et muistanut Kalliota, joka sinut synnytti;

sinä unohdit Jumalan, joka antoi sinulle elämän.

19. Herra näki sen ja halveksi heitä,

hänen poikansa ja tyttärensä vihastuttivat hänet.

20. Hän sanoi: 'Minä peitän heiltä kasvoni,

tahdon nähdä, mikä heidän loppunsa on.

He ovat nurja suku,

lapsia, joissa ei ole uskollisuutta.

21. He ovat kiivastuttaneet minut jumalalla joka ei ole jumala,

vihoittaneet minut turhuuksillaan.

Niinpä minäkin kiivastutan heidät kansalla, joka ei  ole kansa,

vihoitan heidät houkkamaisella pakanakansalla.

22. Sillä minun vihani tuli on syttynyt,

ja se palaa vielä alimmassa tuonelassakin.

Se ahmii maan satoineen

ja polttaa vuorten perustukset.

23. Minä kasaan onnettomuuksia heidän päälleen,

minä ammun heihin kaikki nuoleni -

24. nälän poltteita, tulisia salamoita

ja katkeraa tuhoa.

Minä lähetän heidän kimppuunsa purevia petoja

ja maassa matelevia myrkkykäärmeitä.

25. Ulkona surmaa miekka

ja sisällä kauhu

nuorukaiset ja neitsyet,

imeväiset ja harmaapäät.

26. Minä aioin tuhota heidät

ja hävittää heidän muistonsa ihmisten keskuudesta,

27. mutta pelkäsin vihollisen aiheuttavan vahinkoa,

vastustajien sanovan vääristellen:

'Meidän kätemme oli voitokas,

ei Herra ole tehnyt tästä mitään.’

28. Sillä he ovat kansa, jolta neuvo on kadonnut,

eikä heillä ole ymmärrystä.

29. Jos he olisivat viisaita, he käsittäisivät tämän,

he ymmärtäisivät, mikä heidän loppunsa on.

30. Kuinka yksi voisi ajaa takaa tuhatta,

kuinka kaksi saisi pakenemaan kymmenentuhatta,

jollei heidän Kallionsa olisi heitä myynyt

ja Herra luovuttanut heitä!

31. Sillä heidän kallionsa ei ole niin kuin meidän Kalliomme.

Niin vihollisemmekin päättelevät.

32. Sodoman viiniköynnöksiä ovat heidän köynnöksensä,

ne ovat Gomorran pengermiltä.

Heidän rypäleensä ovat karvaita,

heidän rypäleterttunsa ovat kitkeriä.

33. Heidän viininsä on lohikäärmeitten myrkkyä,

kyykäärmeitten kauheaa myrkkyä.

34. Eikö tämä kaikki ole minulla tallessa,

sinetöitynä varastoissani?

35. Minulle on kosto ja palkanmaksu.

Se odottaa aikaa, jolloin heidän jalkansa horjuu,

sillä heidän onnettomuutensa päivä on lähellä,

ja heidän määräaikansa tulee rientäen.

36. Herra tuomitsee kansansa

mutta säälii palvelijoitaan;

hän näkee, että heidän voimansa on kadonnut,

eikä ole jäljellä orjaa eikä vapaata.

37. Hän sanoo: 'Missä ovat heidän jumalansa,

missä kallio, johon he turvasivat?

38. Missä ovat ne, jotka söivät heidän teurasuhriensa rasvan

ja joivat heidän juomauhriensa viinin?'

Nouskoot ne auttamaan teitä,

olkoot ne kätköpaikkana teille.

39. Nähkää nyt, että minä, minä se olen,

eikä minun rinnallani ole yhtään jumalaa.

Minä surmaan ja herätän eloon,

minä haavoitan ja parannan,

eikä ole ketään, joka pelastaa minun käsistäni.

40. Minä nostan käteni taivasta kohti ja sanon:

Niin totta kuin minä elän iankaikkisesti,

41. totisesti, minä teroitan salamoivan miekkani

ja käteni tarttuu siihen tuomioksi,

minä kostan vastustajilleni

ja maksan vihamiehilleni.

42. Minä annan nuolteni juopua verestä,

 ja minun miekkani syö lihaa,

surmattujen ja vangittujen verestä,

vihollisten pitkätukkaisista päistä.

43. Huutakaa riemuiten, te kansat, hänen kansansa vuoksi,

sillä hän kostaa palvelijoittensa veren.

Hän antaa koston kohdata vastustajiaan

ja toimittaa sovituksen maalleen ja kansalleen."

 

Mooses päättää puheensa

 

44. Mooses tuli Joosuan, Nuunin pojan kanssa ja lausui kaikki tämän laulun sanat kansan kuullen.

45. Kun Mooses oli puhunut kaikki nämä sanat koko Israelille,

46. hän sanoi heille: "Painakaa sydämiinne kaikki ne sanat, joilla minä tänä päivänä todistan teitä vastaan, niin että voitte käskeä lapsianne noudattamaan kaikkia tämän opetuksen sanoja ja tekemään niiden mukaan.

47. Eiväthän ne ole teille turhia sanoja, vaan niissä on teidän elämänne. Niiden varassa te voitte elää kauan siinä maassa, jota te menette ottamaan omaksenne Jordanin toiselta puolen."

 

Mooses saa luvan katsella Kanaaninmaata

 

48. Herra puhui Moosekselle sinä samana päivänä ja sanoi:

49. "Nouse tuonne Abarimin vuoristoon, Nebon vuorelle, joka on Mooabin maassa vastapäätä Jerikoa, ja katsele Kanaaninmaata, jonka minä annan israelilaisten omaisuudeksi.

50. Sinä kuolet vuorella, jolle nouset, ja tulet otetuksi heimosi luo, niin kuin veljesi Aaron kuoli Hoorinvuorella ja tuli otetuksi heimonsa luo,

51. koska te olitte uskottomia minua kohtaan israelilaisten keskellä Meriban veden ääressä Kaadeksessa, Siinin autiomaassa. Te ette pitäneet minua pyhänä israelilaisten keskellä.

52. Sinä saat katsella tuota maata, joka on Jordania toisella puolen, mutta sinä et pääse sinne, maahan, jonka minä annan israelilaisille."

 

33. luku

 

Mooses siunaa Israelin

 

1. Tämä on siunaus, jolla Mooses, Jumalan, mies siunasi israelilaiset ennen kuolemaansa.

2. Hän sanoi:

"Herra tuli Siinailta,

hän nousi heille kuin aurinko Seiristä.

Hän loisti Paaranin vuoristosta,

tuli kymmenien tuhansien pyhien joukosta,

ja hänen oikealla puolellaan leimusi heille laki.

3. Sinä todella rakastat kansoja,

kaikki niiden pyhät ovat sinun kädessäsi.

He laskeutuvat maahan sinun jalkojesi juureen,

ottavat oppia sinun sanoistasi.

4. Mooses antoi meille opetuksen,
perinnön Jaakobin seurakunnalle.

5. Hänestä tuli kuningas Jesurunissa[27],
kun kansan päämiehet kokoontuivat,

kaikki Israelin heimot.

6. Saakoon Ruuben elää, älköön hän kuolko,
mutta vähäiseksi jääköön hänen miestensä joukko."

7. Juudasta hän sanoi näin:
"Kuule, Herra, Juudan ääntä

ja tuo hänet kansansa luo.
Hän taisteli sen puolesta omin käsin.
Ole sinä apuna hänen vihollisiaan vastaan."

8. Leevistä hän sanoi:
"Sinun tummimisi ja uurimisi kuuluvat miehelle,
joka on sinulle uskollinen,
jota sinä koettelit Massassa,
jonka kanssa riitelit Meriban veden luona.

9. Hän sanoi isästään ja äidistään:

'En ole nähnyt heitä.'
Hän ei tunnistanut omia veljiään

eikä tuntenut omia lapsiaan.
He noudattivat sinun sanaasi

ja pysyivät sinun liitossasi.

10. Hän opettaa säädöksiäsi Jaakobille

ja lakiasi Israelille.
Hän suitsuttaa sinun edessäsi

ja uhraa kokonaisuhreja sinun alttarillasi.

11. Siunaa, Herra, hänen voimansa
ja ole suosiollinen hänen työlleen.
Ruhjo hänen vastustajiensa lanteet
ja hänen vihamiehensä, niin etteivät he enää nouse."

12. Benjaminista hän sanoi:
"Herran rakkaana hän asuu Herran turvissa.
Herra suojelee häntä aina;

hän saa asua Herran hartioilla.“

13. Joosefista hän sanoi:
"Hänen maataan on Herra siunannut kasteella,

kalleimmalla, mitä taivaasta tulee

ja mitä tulee syvyydestä alhaalta,

14. kalleimmalla, mitä aurinko antaa,
kalleimmalla, mitä kuun vaiheet tuottavat,

15. mitä tulee ikiaikaisten vuorten huipuilta,
kalleimmalla, mitä tulee ikikukkuloilta,

16. kalleimmalla, mitä maa ja kaikki, mitä siinä on, kasvaa.
Hänen suosionsa - hänen, joka pensaassa asui[28]

laskeutukoon Joosefin pään päälle,
veljiensä ruhtinaan päälaelle.

17. Hänen esikoishärkäsä on hänen kunniansa,
sen sarvet ovat kuin villihärän sarvet.
Niillä se puskee kumoon kansat,

kaikki kansat maan ääriin saakka.
Tällaisia ovat Efraimin kymmenet tuhannet,

tällaisia Manassen tuhannet."

18. Sebulonista hän sanoi:

"Iloitse, Sebulon, kun liikkeelle lähdet,
ja sinä, Isaskar, majoissasi.

19. He kutsuvat kansoja vuorelle.
Siellä he uhraavat vanhurskauden uhreja.
He imevät merten rikkauden
ja hiekkaan kätketyt aarteet."

20. Gaadista hän sanoi:
"Siunattu olkoon hän, joka on laajentanut Gaadin.
Niin kuin leijona Gaad asettuu paikoilleen
ja raatelee käsivarren, vieläpä päälaenkin.

21. Hän katsoi itselleen ensimmäisen osan,

sillä sinne oli kätketty lainlaatijan osa.

Hän tuli kansan päämiesten kanssa,

hän toteutti Herran vanhurskauden

ja hänen Israelia koskevat päätöksensä."

22. Daanista hän sanoi:
"Daan on leijonanpentu,
joka loikkaa esiin Baasanista.“

23. Naftalista hän sanoi:
"Naftali on kylläinen suosiosta
ja täynnä Herran siunausta.
Hän saa periä lännen ja etelän."

24. Asserista hän sanoi:
"Asseria on siunattu muita poikia enemmän.
Olkoon hän veljiensä suosiossa
ja kastakoon jalkansa öljyyn.

25. Rautaa ja vaskea olkoot sinun salpasi,
ja niin kuin sinun päiväsi, niin olkoon sinun voimasikin.

26. Ei kukaan ole niin kuin Jesurunin Jumala,
joka ratsastaa sinun avuksesi taivaasta,

ylhäisyydessään pilvien päältä.

27. Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala,

sinua kannattavat ikuiset käsivarret.

Hän karkotti viholliset sinun edeltäsi

ja sanoi: 'Hävitä heidät!'

28. Näin Israel asuu turvassa,

Jaakobin lähde erillään

viljan ja viinin maassa,

jonka taivaskin tiukkuu kastetta.

29. Onnellinen olet sinä, Israel - kuka on sinun vertaisesi!
Sinä olet Herran pelastama kansa!
Hän on sinun kilpesi ja apusi,
sinun miekkasi ja ylhäisyytesi.
Vihollisesi mielistelevät sinua,
ja sinä tallaat heidän kukkuloitaan."

 

34. luku

 

Mooseksen kuolema

 

1. Mooses nousi Mooabin arolta Nebon vuorelle, Pisgan huipulle, joka on vastapäätä Jerikoa. Herra näytti hänelle koko maan: Gileadin Daaniin asti,

2. koko Naftalin, Efraimin ja Manassen maan, koko Juudan maan Länsimereen asti,

3. Negevin ja tasangon, Jerikon eli Palmukaupungin laakson Sooariin asti.

4. Herra sanoi Moosekselle: "Tämä on se maa, josta minä vannoin Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille tämän valan: 'Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan.’ Minä olen antanut sinun nähdä sen omin silmin, mutta sinä et sinne pääse."

5. Mooses, Herran palvelija, kuoli Herran sanan mukaan siellä, Mooabin maassa.

6. Herra hautasi hänet laaksoon, Mooabin maahan, vastapäätä Beet-Peoria, mutta kukaan ei ole tähän päivään mennessä saanut tietää hänen hautapaikkaansa.

7. Mooses oli kuollessaan sadankahdenkymmenen vuoden ikäinen. Hänen silmänsä eivät kuitenkaan olleet hämärtyneet eikä hänen elinvoimansa kadonnut.

8. Israelilaiset itkivät Moosesta Mooabin arolla kolmekymmentä päivää. Sitten Mooseksen muistoksi vietetty itku- ja suruaika päättyi.

9. Joosua, Nuunin poika, oli täynnä viisauden henkeä, sillä Mooses oli pannut kätensä hänen päälleen. Israelilaiset tottelivat Joosuaa ja tekivät niin kuin Herra oli Moosekselle säätänyt.

10. Mutta Israelissa ei enää noussut yhtään sellaista profeettaa kuin Mooses, jonka Herra tunsi kasvoista kasvoihin,

11. ei ketään, joka olisi tehnyt sellaisia tunnustekoja ja ihmeitä, kuin hän Herran lähettämänä teki Egyptin maassa faraolle ja kaikille hänen palvelijoilleen sekä koko hänen maalleen,

12. ei ketään, jolla olisi ollut niin suuri voima ja joka olisi tehnyt niin suuria, pelättäviä tekoja, kuin hän teki koko Israelin nähden.

 

 



[1] 1:24 Hepr. eskol merkitsee ’rypäleterttu’.

[2] 4:13 Kirj: kymmenen sanaa.

[3] 5:10 Vertaa 5 Moos 7:9, jossa on alkutekstin mukaan sanat “tuhansiin polviin asti”.

[4] 5:14 Kirj: porteissasi.

[5] 5:26 Kirj: Kukaan kaikesta lihasta.

[6] 6:25 Kirj: käskyä.

[7] 10:4 Kirj: sanaa.

[8] 11:22 Kirj: koko tätä käskyä.

[9] 12:9 Kirj: porteissasi.

[10] 12:17 Kirj: porteissasi.

[11] 12:21 Kirj: porteissasi.

[12] 12:28 Kirj: sanoja.

[13] 15:5 Kirj: Koko tätä käskyä.

[14] 15:10 Kirj: tämän asian vuoksi.

[15] 15:18 Kirj: älköön silmissäsi olko vaikeaa päästää häntä.

[16] 19:9 Kirj: käskyä.

[17] 20:14 Kirj: syö.

[18] 23:1 Kirj: nostaa isänsä (peitteen)kulmaa.

[19] 23:13 Kirj: ulos

[20] 23:14 Kirj: istumaan

[21] 27:20 Kirj: nostaa isänsä (peitteen)kulmaa

[22] 30:22 Kirj: taivaan ääriin.

[23] 31:2 Kirj: lähteä ulos tai mennä sisään

[24] 31:17 Kirj: syötäväksi

[25] 32:15 Jesurun, Israel lempinimi; tulee sanasta jaashar, ’suora, oikeamielinen’. Vrt. 33:5

[26] 32:26 Kirj: niitä pelänneet

[27] 33:5 Ks. Alaviite 32:15

[28] 33:16 Ks. 2. Moos. 3:2-10