Make your own free website on Tripod.com

 

Ensimmäinen aikakirja

sukuluetteloita

1. luku

Aadamin jälkeläiset

1. Aadam, Seet, Enos,

2. Keenan, Mahalalel, Jered,

3. Hanok, Metuselah, Lemek,

4. Nooa, Seem, Haam ja Jefet/Jaafet.

Jaafetin suku

5. Jaafetin/Jefetin pojat olivat Goomer, Maagog, Maadai, Jaavan, Tuubal, Mesek ja Tiiras.

6. Goomerin pojat olivat Askenas, Diifat ja Toogarma.

7. Jaavanin pojat olivat Elisa ja Tarsisa, kittiläiset ja roodanilaiset.

Haamin suku

8. Haamin pojat olivat Kuus, Misraim, Puut ja Kanaan.

9. Kuusin pojat olivat Seba, Havila, Sabta, Raema ja Sabteka. Raeman pojat olivat Seba ja Dedan.

10. Kuusille syntyi Nimrod. Hän oli ensimmäinen mahtimies maan päällä.

11. Misraimille (/Mitsraimille) syntyivät luudilaiset, anamilaiset, lehabilaiset, naftuhilaiset,

12. patrosilaiset ja kasluhilaiset, joista filistealaiset ovat lähtöisin, sekä kaftorilaiset.

13. Kanaanille syntyivät Siidon, hänen esikoisensa, Heet

14. sekä jebusilaiset, amorilaiset, girgasilaiset,

15. hivviläiset, arkilaiset, siiniläiset,

16. arvadilaiset, semarilaiset ja hamatilaiset.

Seemin suku

17. Seemin pojat olivat Eelam, Assur, Arpaksad, Luud, Aram, Uus, Huul, Geter ja Mesek.

18. Arpaksadille syntyi Selah, ja Selahille syntyi Eeber.

19. Eeberille syntyi kaksi poikaa. Toisen nimi oli Peleg[1], sillä hänen aikanaan maa jakaantui. Hänen veljensä nimi oli Joktan.

20. Joktanille syntyivät Almodad, Selef, Hasarmavet, Jerah,

21. Hadoram, Uusal, Dikla,

22. Eebal, Abimael, Saba,

23. Oofir, Havila ja Joobab. Kaikki nämä olivat Joktanin poikia.

Seemistä Aabrahamiin

24. Seem, Arpaksad, Selah,

25. Eeber, Peleg, Re’u,

26. Serug, Naahor, Terah,

27. Abram, toisin sanoen Abraham.

Ismaelin jälkeläiset

28. Abrahamin pojat olivat Iisak ja Ismael.

29. Tämä on heidän sukuluettelonsa: Nebajot, Ismaelin esikoinen, Keedar, Adbeel, Mibsam,

30. Misma, Duuma, Massa, Hadad, Teema,

31. Jetur, Naafis ja Keedma. Nämä olivat Ismaelin pojat.

Keturan jälkeläiset

32. Keturan, Aabrahamin sivuvaimon, pojat, jotka tämä synnytti, olivat Simran, Joksan, Medan, Midian, Jisbak ja Suuah. Joksanin pojat olivat Saba ja Dedan.

33. Midianin pojat olivat Eefa, Eefer, Hanok, Abida ja Elda’a. Kaikki nämä olivat Keturan poikia.

Eesaun jälkeläiset

34. Abrahamille syntyi Iisak.

Iisakin pojat olivat Eesau ja Israel.

35. Eesaun pojat olivat Elifas, Re’uel, Je’us, Ja’elam ja Koorah.

36. Elifaan pojat olivat Teeman, Oomar, Sefi, Ga’etam, Kenas, Timna ja Amalek.

37. Re’uelin pojat olivat Nahat, Serah, Samma ja Missa.

38. Seirin pojat olivat Lootan, Soobal, Sib’on, Ana, Diison, Eeser ja Diisan.

39. Lootanin pojat olivat Hoori ja Hoomam, ja Lootanin sisar oli Timna.

40. Soobalin pojat olivat Aljan, Maanahat, Eebal, Sefi ja Oonam.

Sib’onin pojat olivat Aija ja Ana.

41. Diison oli Anan poika.

Diisonin pojat olivat Hamran, Esban, Jitran ja Keran.

42. Eeserin pojat olivat Bilhan, Sa’avan ja Ja’akan. Diisanin pojat olivat Uus ja Aran.

Edomin hallitsijat

43. Nämä olivat ne kuninkaat, jotka hallitsivat Edomin maassa, ennen kuin yksikään kuningas oli hallinnut israelilaisia: Bela, Be’orin poika. Hänen kaupunkinsa nimi oli Dinhaba.

44. Kun Bela kuoli, tuli hänen tilalleen kuninkaaksi bosralainen Joobab, Serahin poika.

45. Kun Joobab kuoli, tuli hänen tilalleen kuninkaaksi Huusam teemanilaisten maasta.

46. Kun Huusam kuoli, tuli hänen tilalleen kuninkaaksi Hadad, Bedadin poika, joka voitti midianilaiset Mooabin maassa. Hänen kaupunkinsa nimi oli Avit.

47. Kun Hadad kuoli, tuli hänen tilalleen kuninkaaksi masrekalainen Samla.

48. Kun Samla kuoli, tuli hänen tilalleen kuninkaaksi Saul Rehobotista, virran[2] varrelta.

49. Kun Saul kuoli, tuli hänen tilalleen kuninkaaksi Ba’al-Haanan, Akborin poika.

50. Kun Ba’al-Haanan kuoli, tuli hänen tilalleen kuninkaaksi Hadad. Hänen kaupunkinsa nimi oli Paa’i, ja hänen vaimonsa, Matredin tytär, Mee-Saahabin tyttärentytär, oli nimeltään Mehetabel.

51. Sitten Hadad kuoli.

Edomin ruhtinaat olivat ruhtinas Timna, ruhtinas Alva (/Alja), ruhtinas Jetet,

52. ruhtinas Oholibama, ruhtinas Eela, ruhtinas Piinon,

53. ruhtinas Kenas, ruhtinas Teeman, ruhtinas Mibsar,

54. ruhtinas Magdiel, ruhtinas Iiram. Nämä olivat Edomin ruhtinaat.

2. luku

Israelin pojat

1. Nämä ovat Israelin pojat: Ruuben, Simeon, Leevi ja Juuda, Isaskar ja Sebulon,

2. Daan, Joosef ja Benjamin, Naftali, Gaad ja Asser.

Juudan jälkeläiset

3. Juudan pojat olivat Eer, Oonan ja Seela. Suuahin tytär, kanaanilainen, synnytti hänelle nämä kolme. Mutta Eer, Juudan esikoinen, oli Herran silmissä paha, ja Herra surmasi hänet.

4. Juudan miniä Taamar synnytti hänelle Peresin ja Serahin. Juudan poikia oli kaikkiaan viisi.

5. Peresin pojat olivat Hesron ja Haamul.

6. Serahin pojat olivat Simri, Eetan, Heeman, Kalkol ja Daara, kaikkiaan viisi.

7. Karmin poika oli Aakar, joka syöksi Israelin onnettomuuteen ja menetteli uskottomasti tuhon omaksi vihityn suhteen.

8. Eetanin poika oli Asarja.

9. Hesronille syntyneet pojat olivat Jerahmeel, Raam ja Kelubai.

10. Raamille syntyi Amminadab, ja Amminadabille syntyi Nahson, Juudan jälkeläisten ruhtinas.

11. Nahsonille syntyi Salma, ja Salmalle syntyi Booas.

12. Booasille syntyi Oobed, ja Oobedille syntyi Iisai.

13. Iisaille syntyi esikoisena Eliab, toisena Abinadab, kolmantena Simea,

14. neljäntenä Netanel, viidentenä Raddai,

15. kuudentena Oosem ja seitsemäntenä Daavid.

16. Heidän sisarensa olivat Seruja ja Abigail. Serujan pojat olivat Abisai, Jooab ja Asael, kaikkiaan kolme.

17. Abigail synnytti Amasan, jonka isä oli ismaelilainen Jeter.

18. Kaaleb, Hesronin poika, sai lapsia vaimonsa Asuban ja Jeriotin kanssa. Nämä olivat Asuban pojat: Jeeser, Soobad ja Ardon.

19. Kun Asuba kuoli, Kaaleb otti vaimokseen Efratin, ja tämä synnytti hänelle Huurin.

20. Huurille syntyi Uuri, ja Uurille syntyi Besalel.

21. Sen jälkeen Hesron meni Gileadin isän Maakirin tyttären luo, ja otti tämän vaimokseen. Hesron oli silloin kuudenkymmenen vuoden ikäinen. Maakirin tytär synnytti hänelle Segubin.

22. Segubille syntyi Jaair, jolla oli kaksikymmentäkolme kaupunkia Gileadin maassa.

23. Mutta gesurilaiset ja aramilaiset ottivat heiltä Jaairin leirikylät ja Kenatin tytärkaupunkeineen, kuusikymmentä kaupunkia. Kaikki nämä olivat Maakirin, Gileadin isän, jälkeläisiä.

24. Hesronin kuoltua Kaaleb-Efratassa[3] Abia, Hesronin vaimo, synnytti hänelle Ashurin, Tekoan isän.

25. Hesronin esikoisen Jerahmeelin pojat olivat Raam, esikoinen, Buuna, Ooren, Oosem ja Ahija.

26. Jerahmeelilla oli toinenkin vaimo, jonka nimi oli Atara. Hän oli Oonamin äiti.

27. Raamin, Jerahmeelin esikoisen, pojat olivat Ma’as, Jaamin ja Eeker.

28. Oonamin pojat olivat Sammai ja Jaada. Sammain pojat olivat Naadab ja Abisur.

29. Abisurin vaimon nimi oli Abihail, ja tämä synnytti hänelle Ahbanin ja Moolidin.

30. Naadabin pojat olivat Seled ja Appaim. Seled kuoli lapsettomana.

31. Appaimin poika oli Jis’i, Jis’in poika oli Seesan, ja Seesanin poika oli Ahlai.

32. Sammain veljen Jaadan pojat olivat Jeter ja Joonatan. Jeter kuoli lapsettomana.

33. Joonatanin pojat olivat Pelet ja Saasa. Nämä olivat Jerahmeelin jälkeläisiä.

34. Seesanilla ei ollut poikia vaan tyttäriä, mutta hänellä oli egyptiläinen palvelija, jonka nimi oli Jarha.

35. Seesan antoi tyttärensä vaimoksi palvelijalleen Jarhalle, ja tytär synnytti tälle Attain.

36. Attaille syntyi Naatan, ja Naatanille syntyi Saabad.

37. Saabadille syntyi Eflal, ja Eflalille syntyi Oobed.

38. Oobedille syntyi Jeehu, ja Jeehulle syntyi Asarja.

39. Asarjalle syntyi Heles, ja Helesille syntyi El’asa.

40. El’asalle syntyi Sismai, ja Sismaille syntyi Sallum.

41. Sallumille syntyi Jekamja, ja Jekamjalle syntyi Elisama.

42. Kaalebin, Jerahmeelin veljen, pojat olivat Meesa, hänen esikoisensa, joka oli Siifin isä, ja Maaresa poikineen. Maaresa oli Hebronin isä.

43. Hebronin pojat olivat Koorah, Tappuah, Rekem ja Sema.

44. Semalle syntyi Raham, Jorkeamin isä, ja Rekemille syntyi Sammai.

45. Sammain poika oli Maaon, ja Maaon oli Beet-Suurin isä.

46. Eefa, Kaalebin sivuvaimo, synnytti Haaranin, Moosan ja Gaasesin, ja Haaranille syntyi Gaases.

47. Jahdain pojat olivat Regem, Jootam, Geesan, Pelet, Eefa ja Sa’af.

48. Ma’aka, Kaalebin sivuvaimo, synnytti Seberin ja Tirhanan.

49. Hän synnytti myös Sa’afin, Madmannan isän, Sevan, Makbenan isän ja Gibean isän. Kaalebin tytär oli Aksa.

50. Nämä olivat Kaalebin jälkeläisiä. Huurin, Efratan esikoisen, pojat olivat Soobal, Kirjat-Jearimin isä,

51. Salma, Beetlehemin isä, ja Haaref, Beet-Gaaderin isä.

52. Soobalin, Kirjat-Jearimin isän, jälkeläisiä olivat Harooee ja toinen puoli maanahatilaisia[4].

53. Kirjat-Jearimin suvut olivat jeteriläiset, puutilaiset, suumalaiset ja misrailaiset. Heistä ovat lähteneet soralaiset ja estaolilaiset.

54. Salman jälkeläisiä olivat Beetlehem ja netofalaiset, Atrot, Beet-Jooab ja toinen puoli maanahatilaisia, soralaiset.

55. Jaebesissa asuneiden kirjureiden suvut olivat tir’alaiset, sim’alaiset ja sukalaiset. He olivat keeniläisiä, jotka polveutuivat Hammatista, Reekabin suvun isästä.

3. luku

Daavidin pojat

1. Nämä olivat Daavidin pojat, jotka syntyivät hänelle Hebronissa: Esikoinen oli Amnon jisreeliläisestä Ahinoamista, ja toinen oli, Daniel, karmelilaisesta Abigailista.

2. Kolmas oli Absalom, Ma’akan, Gesurin kuninkaan Talmain tyttären, poika, neljäs Adonia, Haggitin poika.

3. Viides, Sefatja, syntyi Abitalista, kuudes, Jitream, Daavidin vaimosta Eglasta.

4. Nämä kuusi poikaa syntyivät hänelle Hebronissa, jossa hän hallitsi seitsemän vuotta ja kuusi kuukautta. Jerusalemissa hän hallitsi kolmekymmentäkolme vuotta.

5. Jerusalemissa hänelle syntyivät Bat-Suuasta[5], Ammielin tyttärestä nämä neljä poikaa: Simea, Soobab, Naatan ja Salomo.

6. Sitten Jibhar, Elisua, Elifelet,

7. Noogah, Nefeg, Jaafia,

8. Elisama, Eljada ja Elifelet, yhdeksän poikaa.

9.  Tässä olivat kaikki Daavidin pojat, lukuun ottamatta sivuvaimojen poikia. Taamar oli heidän sisarensa.

Salomon jälkeläiset

10. Salomon poika oli Rehabeam, tämän poika Abia, tämän poika Aasa, tämän poika Joosafat.

11. Tämän poika oli Jooram, tämän poika Ahasja, tämän poika Jooas.

12. Tämän poika oli Amasja, tämän poika Asarja, tämän poika Jootam.

13. Tämän poika oli Aahas, tämän poika Hiskia, tämän poika Manasse.

14. Tämän poika oli Aamon, tämän poika Joosia.

15. Joosian pojat olivat esikoinen Joohanan, toinen Joojakim, kolmas Sidkia, neljäs Sallum.

16. Joojakimin jälkeläisiä olivat hänen poikansa Jekonja ja tämän poika Sidkia.

17. Vangitun Jekonjan pojat olivat hänen poikansa Sealtiel

18. ja Malkiram, Pedaja, Senassar, Jekamja, Hoosama ja Nedabja.

19. Pedajan pojat olivat Serubbaabel ja Simei. Serubbabelin pojat olivat Mesullam ja Hananja, ja heidän sisarensa oli Selomit.

20. Viisi muuta olivat Hasuba, Oohel, Berekja, Hasadja ja Juusab-Hesed.

21. Hananjan jälkeläisiä olivat Pelatja ja Jesaja, Refajan pojat, Arnanin pojat, Obadjan pojat ja Sekanjan pojat.

22. Sekanjan poika oli Semaja, ja Semajan pojat olivat Hattus, Jigal, Baariah, Ne’arja ja Saafat, kuusi poikaa.

23. Ne’arjan pojat olivat Eljo’enai, Hiskia, Asrikam, kolme poikaa.

24. Eljo’enain pojat olivat Hoodavja, Eljasib, Pelaja, Akkub, Joohanan, Delaja ja Anani, seitsemän poikaa.

4. luku

Muita Juudan jälkeläisiä

1. Juudan pojat olivat Peres, Hesron, Karmi, Huur ja Soobal.

2. Reajalle, Soobalin pojalle, syntyi Jahat, ja Jahatille syntyivät Ahumai ja Lahad. Nämä ovat soralaisten suvut.

3. Nämä olivat Eetamin kantaisät: Jisreel, Jisma ja Jidbas. Heidän sisarensa nimi oli Haslelponi.

4. Penuel oli Gedorin isä, ja Eeser Huusan isä. He olivat Huurin, Efratan esikoisen, Beetlehemin isän, jälkeläisiä.

5. Ashurilla, Tekoan isällä, oli kaksi vaimoa, Hel’a ja Na’ara.

6. Na’ara synnytti hänelle Ahussamin, Heeferin, Teemenin ja ahastarilaiset. Nämä olivat Na’aran pojat.

7. Hel’an pojat olivat Seret, Soohar ja Etnan.

8. Koosin jälkeläisiä olivat Aanub ja Soobeba sekä Aharhelin, Haarumin pojan, suvut.

9. Jaebes oli veljiään kunnioitetumpi. Hänen äitinsä oli antanut hänelle nimen Jaebes, sanoen: ”Olen synnyttänyt hänet kivulla.”

10. Jaebes huusi avukseen Israelin Jumalaa ja sanoi: ”Jospa sinä todella siunaisit minua ja suurentaisit alueeni! Jospa kätesi olisi kanssani ja varjelisi minut pahasta, ettei se murehduttaisi minua!” Ja Jumala teki, mitä hän pyysi.

11. Kelubille, Suuhan veljelle, syntyi Mehir, joka oli Estonin isä.

12. Estonille syntyivät Beet-Raafa, Paaseah ja Tehinna, Naahasin kaupungin isä. Nämä olivat Reekan miehiä.

13. Kenasin pojat olivat Otniel ja Seraja, ja Otnielin poika oli Hatat.

14. Meonotaille syntyi Ofra, Serajalle syntyi Jooab, Gee-Harasimin[6] asukkaiden isä. He näet olivat seppiä.

15. Kaalebin, Jefunnen pojan, jälkeläisiä olivat Iiru, Eela ja Na’am, Eelan pojat ja Kenas.

16. Jehallelelin pojat olivat Siif, Siifa, Tiireja ja Asarel.

17. Esran pojat olivat Jeter, Mered, Eefer ja Jaalon. Vaimo tuli vielä raskaaksi ja synnytti Mirjamin, Sammain ja Jisbahin, Estemo’an isän[7].

18. Hänen Juudan heimoa oleva vaimonsa synnytti Jeredin, Gedorin isän, Heberin, Sookon isän, ja Jekutielin, Saanoahin isän. Nämä pojat olivat faraon tyttären Bitjan, jonka Mered oli ottanut vaimokseen.

19. Hoodian vaimon, Nahamin sisaren, pojat olivat Ke’ilan isä, garmilainen, ja ma’akalainen Estemo’a.

20. Siimonin pojat olivat Amnon ja Rinna, Ben-Haanan ja Tiilon. Jis’in pojat olivat Soohet ja Ben-Soohet.

21. Juudan pojan Seelan jälkeläisiä olivat Eer, Leekan isä, Lada, Maaresan isä, ja pellavakankaiden kutojien suvut Beet-Asbeasta,

22. Jookim ja Kooseban miehet sekä Jooas ja Saaraf, jotka hallitsivat Mooabissa ja Jaasubi-Lehemissä. Mutta nämä ovat vanhoja asioita.

23. He olivat savenvalajia ja asuivat Netaimissa ja Gederassa kuninkaan luona. He asuivat siellä ja olivat hänen työssään.

Simeonin jälkeläiset

24. Simeonin pojat olivat Nemuel ja Jaamin, Jaarib, Serah ja Saul.

25. Tämän poika oli Sallum, tämän poika Mibsam, tämän poika Misma.

26. Misman jälkeläisiä olivat hänen poikansa Hammuel, tämän poika Sakkur ja tämän poika Simei.

27. Simeillä oli kuusitoista poikaa ja kuusi tytärtä, mutta hänen veljillään ei ollut monta lasta. Koko heidän sukuaan ei ollut yhtä paljon kuin Juudan jälkeläisiä.

28. He asuivat Beersebassa, Mooladassa ja Hasar-Suualissa,

29. Bilhassa, Esemissä ja Tooladissa,

30. Betueliss, Hormassa ja Siklagissa,

31. Beet-Markobotissa, Hasar-Suusimissa, Beet-Birissä ja Saaraimissa. Nämä olivat heidän kaupunkinsa Daavidin hallitusaikaan asti.

32. Heidän kyliään olivat Eetam, Ajin, Rimmon, Tooken ja Aasan – viisi kaupunkia –

33. sekä kaikki heidän kylänsä, jotka olivat näiden kaupunkien ympärillä, Baaliin asti. Nämä olivat heidän asuinpaikkansa ja heidän sukuluettelonsa.

34. Mesobab, Jamlek, Joosa, Amasjan poika,

35. Jooel, Jeehu, Joosibjan poika, Serajan poika, Asielin poika,

36. Eljoenai, Ja’akoba, Jesohaja, Asaja, Adiel, Jesimiel, Benaja

37. ja Siisa, Sif’in poika, joka oli Allonin poika, joka Jedajan poika, joka Simrin poika, joka Semajan poika.

38. Nämä nimeltä mainitut olivat sukujensa ruhtinaita, ja heidän perhekuntansa lisääntyivät suuresti.

39. He menivät Gedorin porteille asti, laakson itäiseen osaan saakka, etsimään laidunta pikkukarjalleen.

40. He löysivät lihavan ja hyvän laitumen, ja maa oli tilava joka suuntaan sekä rauhallinen ja levollinen, sillä ne, jotka asuivat siellä ennen, olivat haamilaisia.

41. Mutta nämä nimeltä luetellut tulivat Hiskian, Juudan kuninkaan, päivinä ja valtasivat haamilaisten asuinpaikat sekä löivät siellä olleet meunilaiset, vihkivät heidät tuhon omiksi tähän päivään asti, ja asettuivat heidän tilalleen, sillä siellä oli laidunta heidän pikkukarjalleen.

42. Simeonilaisista viisisataa miestä meni Seirin vuoristoon Pelatjan, Nearjan, Refajan ja Ussielin, Jis’in poikien, johdolla.

43. He surmasivat pelastuneiden amalekilaisten jäännöksen ja ovat siitä lähtien asuneet siellä, tähän päivään asti.

5. luku

Ruubenin jälkeläiset

1. Sitten Ruubenin, Israelin esikoisen, jälkeläiset. Hän oli tosin esikoinen, mutta koska hän saastutti isänsä vuoteen, hänen esikoisuutensa annettiin Israelin pojan Joosefin pojille. Häntä ei siis merkitty sukuluetteloon esikoisena,

2. sillä Juudasta tuli veljiään vahvempi, ja hänestä tuli ruhtinas. Esikoisuus joutui kuitenkin Joosefille.

3. Ruubenin, Israelin esikoisen, pojat olivat Hanok ja Pallu, Hesron ja Karmi.

4. Jooelin jälkeläiset olivat hänen poikansa Semaja, tämän poika Goog, tämän poika Siimei,

5. tämän poika Miika, tämän poika Reaja, tämän poika Ba’al

6. ja tämän poika Be’era, jonka Assurin kuningas Tillegat-Pilneser vei pakkosiirtolaisuuteen. Be’era oli ruubenilaisten ruhtinas.

7. Hänen veljensä, merkittyinä sukuluetteloon suvuittain polveutumisensa mukaan, olivat: päämies Je’i’el, Sakarja,

8. Bela, Aasasin poika, joka oli Seman poika, joka Jooelin poika, jonka asuinalue ulottui Aro’erista Neboon ja Ba’al-Me’oniin asti.

9. Idässä hänen asuinalueensa ulottui Eufrat-virrasta erämaahan saakka, sillä heillä oli suuria karjalaumoja Gileadin maassa.

10. Mutta Saulin päivinä he kävivät sotaa hagrilaisia vastaan ja he kukistivat nämä. He asettuivat asumaan näiden asuinalueille Gileadin koko itäistä rajaseutua myöten.

Gaadin jälkeläiset

11. Gaadilaiset asuivat heidän kanssaan rajakkain Baasanin maassa Salkaan saakka.

12. Jooel oli päämies, Saafam häntä lähinnä, sitten Ja’nai ja Saafat Baasanissa.

13. Heidän veljensä, lueteltuina perhekunnittain, olivat Miikael, Mesullam, Seba, Joorai, Ja’akan, Siia ja Eeber, kaikkiaan seitsemän.

14. Nämä olivat Abihailin poikia. Abihail oli Huurin poika, tämä Jaaroahin poika, tämä Gileadin poika, tämä Miikaelin poika, tämä Jesisain poika, tämä Jahdon poika, tämä Buusin poika.

15. Ahi, Guunin pojan Abdielin poika, oli heidän perhekuntiensa päämies.

16. He asuivat Gileadissa, Baasanissa ja sen kaupungeissa sekä kaikilla Saaronin laidunmailla, niiden rajoille asti.

17. Kaikki nämä merkittiin sukuluetteloihin Juudan kuninkaan Jootamin ja Israelin kuninkaan Jerobeamin päivinä.

Jordanin itäpuolella asuvien heimojen taistelut

18. Ruubenilaisia, gaadilaisia ja toista puolta Manassen heimoa – sotakuntoisia miehiä, kilven ja miekan kantajia, jousella ampujia, taistelun harjaannuttamia sotamiehiä – oli neljäkymmentäneljätuhatta seitsemänsataakuusikymmentä.

19. He kävivät sotaa hagrilaisia, Jeturia, Naafista ja Noodabia vastaan

20. ja saivat apua näitä vastaan, niin että hagrilaiset ja kaikki, jotka olivat näiden kanssa, joutuivat heidän käsiinsä. He näet huusivat taistelussa Jumalan puoleen, ja hän kuuli heidän rukouksensa, koska he turvasivat häneen.

21. He veivät saaliinaan näiden karjan, viisikymmentätuhatta kamelia, kaksisataaviisikymmentätuhatta lammasta ja kaksituhatta aasia, sekä satatuhatta ihmistä.

22. Monet kaatuivat surmattuina, sillä sota oli Jumalasta. He asettuivat asumaan vihollistensa alueille ja asuivat siellä kunnes heidät vietiin pakkosiirtolaisuuteen.

Toinen puoli Manassen heimoa

23. Puolet Manassen heimon jälkeläisistä asui Baasanista Baal-Hermoniin ja Seniriin ja Hermon-vuoreen saakka ulottuvassa alueella, ja he lisääntyivät suuresti.

24. Nämä olivat heidän perhekuntiensa päämiehet: Eefer, Jis’i, Eliel, Asriel, Jeremia, Hoodavja ja Jahdiel, urheita sotureita, kuuluisia miehiä, perhekuntiensa päämiehiä.

25. He olivat kuitenkin uskottomia isiensä Jumalaa kohtaan ja kulkivat haureudessa maan kansojen jumalien jäljessä, kansojen, jotka Jumala oli hävittänyt heidän tieltään.

26. Silloin Israelin Jumala herätti Assurin kuninkaan Puulin, eli Assurin kuninkaan Tillegat-Pilneserin, hengen, niin että tämä kuljetutti pakkosiirtolaisuuteen heidät, ruubenilaiset, gaadilaiset ja puolet Manassen heimoa. Hän vei heidät Halahiin, Haaboriin, Haaraan ja Goosanin joen rannoille, missä he tänäkin päivänä ovat.

Leevin jälkeläiset 

27. Leevin pojat olivat Geerson, Kehat ja Merari.

28. Kehatin pojat olivat Amram, Jishar, Hebron ja Ussiel.

29. Amramin lapset olivat Aaron, Mooses ja Mirjam. Aaronin pojat olivat Naadab, Abihu, Eleasar ja Iitamar.

30. Eleasarille syntyi Piinehas, Piinehaalle syntyi Abisua.

31. Abisualle syntyi Bukki, ja Bukkille syntyi Ussi.

32. Ussille syntyi Serahja, ja Serahjalle syntyi Merajot.

33. Merajotille syntyi Amarja, ja Amarjalle syntyi Ahitub.

34. Ahitubille syntyi Saadok, ja Saadokille syntyi Ahima’as.

35. Ahima’asille syntyi Asarja, ja Asarjalle syntyi Joohanan.

36. Joohananille syntyi Asarja, hän, joka toimitti papinvirkaa temppelissä, jonka Salomo rakennutti Jerusalemiin.

37. Asarjalle syntyi Amarja, ja Amarjalle syntyi Ahitub.

38. Ahitubille syntyi Saadok, ja Saadokille syntyi Sallum.

39. Sallumille syntyi Hilkia, ja Hilkialle syntyi Asarja.

40. Asarjalle syntyi Seraja, ja Serajalle syntyi Jehosadak.

41. Jehosadak joutui lähtemään Juudan ja Jerusalemin asukkaiden mukana, kun Herra antoi Nebukadnessarin viedä heidät pakkosiirtolaisuuteen.

6. luku

1. Leevin pojat olivat Geersom, Kehat ja Merari.

2. Nämä ovat Geersomin poikien nimet: Libni ja Simei.

3. Kehatin pojat olivat Amram, Jishar, Hebron ja Ussiel.

4. Merarin pojat olivat Mahli ja Muusi.

Nämä ovat leeviläisten suvut heidän isiensä mukaan:

5. Geersomista polveutuivat hänen poikansa Libni, tämän poika Jahat, tämän poika Simma,

6. tämän poika Jooah, tämän poika Iddo, tämän Serah ja tämän poika Jeatrai.

7. Kehatin jälkeläisiä olivat hänen poikansa Amminadab, tämän poika Koorah, tämän poika Assir,

8. tämän poika Elkana, tämän poika Ebjasaf, tämän poika Assir,

9. tämän poika Tahat, tämän poika Uuriel, tämän poika Ussia ja tämän poika Saul.

10. Elkanan pojat olivat Amasai ja Ahimot.

11. Elkana ja Elkanan jälkeläiset: hänen poikansa Soofai, tämän poika Nahat,

12. tämän poika Eliab, tämän poika Jeroham, tämän poika Elkana.

13. Samuelin pojat olivat esikoinen Vasni ja Abia.

14. Merarin jälkeläiset olivat Mahli, tämän poika Libni, tämän poika Simei, tämän poika Ussa,

15. tämän poika Simea, tämän poika Haggia ja tämän poika Asaja.

Temppelilaulajat ja -palvelijat

16. Nämä ovat ne, jotka Daavid asetti laulunjohtajiksi Herran temppeliin, kun liitonarkku oli asetettu paikoilleen.

17. He palvelivat laulaen ilmestysmajan teltan edessä, kunnes Salomo rakensi Herran temppelin Jerusalemiin. He suorittivat tehtävänsä heidän työstään annetun asetuksen mukaisesti.

18. Nämä olivat palvelukseen asetetut ja heidän poikansa:

Kehatilaisia: Laulaja Heeman, Jooelin poika, joka Samuelin poika,

19. joka Elkanan poika, joka Jerohamin poika, joka Elielin poika, joka Tooahin poika,

20. joka Suufin poika, joka Elkanan poika, joka Mahatin poika, joka Amasain poika,

21. joka Elkanan poika, joka Jooelin poika, joka Asarjan poika, joka Sefanjan poika,

22. joka Tahatin poika, joka Assirin poika, joka Ebjasafin poika, joka Koorahin poika,

23. joka Jisharin poika, joka Kehatin poika, joka Leevin poika, joka Israelin poika.

24. Heemanin veli Aasaf seisoi hänen oikealla puolellaan. Aasaf oli Berekjan poika, joka oli Simean poika,

25. joka Miikaelin poika, joka Ba’asejan poika, joka Malkian poika,

26. joka Etnin poika, joka Serahin poika, joka Adajan poika,

27. joka Eetanin poika, joka Simman poika, joka Simein poika,

28. joka Jahatin poika, joka Geersomin poika, joka Leevin poika.

29. Merarin pojat, heidän veljensä, seisoivat vasemmalla puolella: Eetan, Kiisin poika, joka oli Abdin poika, joka Mallukin poika,

30. joka Hasabjan poika, joka Amasjan poika, joka Hilkian poika,

31. joka Amsin poika, joka Baanin poika, joka Semerin poika,

32. joka Mahlin poika, joka Muusin poika, joka Merarin poika, joka Leevin poika.

33. Heidän veljensä, leeviläiset, oli määrätty kaikkeen muuhun palvelukseen Jumalan temppeli-asumuksessa.

Aaronin jälkeläiset

34. Mutta Aaron ja hänen jälkeläisensä uhrasivat polttouhrialttarilla ja suitsutusalttarilla ja hoitivat kaikki tehtävät kaikkeinpyhimmässä sekä suorittivat Israelin sovituksen, aivan niin kuin Jumalan palvelija Mooses oli käskenyt.

35. Nämä olivat Aaronin jälkeläiset: hänen poikansa Eleasar, tämän poika Piinehas, tämän poika Abisua,

36. tämän poika Bukki, tämän poika Ussi, tämän poika Serahja,

37. tämän poika Merajot, tämän poika Amarja, tämän poika Ahitub,

38. tämän poika Saadok, tämän poika Ahima’as.

Leeviläisten asuinpaikat

39. Nämä olivat heidän asuinpaikkansa ja alueensa heidän leiripaikkojensa mukaan:

Aaronin jälkeläisille, kehatilaisten suvulle – heille tuli ensimmäinen arpaosa – 

40. annettiin Hebron Juudan maasta, ympärillä olevine laidunmaineen.

41. Mutta kaupungin peltomaat kylineen annettiin Kaalebille, Jefunnen pojalle.

42. Aaronin jälkeläisille annettiin turvakaupungit[8] Hebron, Libna laidunmaineen, Jattir, Estemoa laidunmaineen,

43. Hiiles laidunmaineen, Debir laidunmaineen,

44. Aasan laidunmaineen ja Beet-Semes laidunmaineen.

45. Benjaminin heimon alueelta Geba laidunmaineen, Aalemet laidunmaineen ja Anatot laidunmaineen. Heidän kaupunkejaan oli kaikkiaan kolmetoista samoin kuin heidän sukujaan.

46. Loput kehatilaiset saivat arvalla toiselta puolelta Manassen heimoa kymmenen kaupunkia[9].

47. Geersomilaiset saivat suvuittain Isaskarin heimolta, Asserin heimolta, Naftalin heimolta ja Manassen heimolta Baasanista kolmetoista kaupunkia.

48. Merarilaiset saivat suvuittain arvalla Ruubenin heimolta, Gaadin heimolta ja Sebulonin heimolta kaksitoista kaupunkia.

49. Näin israelilaiset antoivat leeviläisille kaupunkeja laidunmaineen.

50. He antoivat arvalla Juudan jälkeläisten heimosta, simeonilaisten heimosta ja benjaminilaisten heimosta määrätyt nimeltä mainitut kaupungit.

51. Jotkut kehatilaisten suvuista saivat kaupunkeja Efraimin heimon alueelta.

52. Heille annettiin turvakaupungit Sikem laidunmaineen Efraimin vuoristosta, Geser laidunmaineen,

53. Jokmeam laidunmaineen, Beet-Hooron laidunmaineen,

54. Aijalon laidunmaineen ja Gat-Rimmon laidunmaineen,

55. ja Manassen heimon toisen puolen alueelta Aaner laidunmaineen ja Bileam laidunmaineen. Nämä tulivat lopuille kehatilaisten suvuista.

56. Geersomilaiset saivat suvuittain toiselta puolelta Manassen heimoa Goolanin laidunmaineen Baasanista ja Astarotin laidunmaineen.

57. Isaskarin heimolta he saivat Kedesin laidunmaineen, Dobratin laidunmaineen,

58. Raamotin laidunmaineen ja Aanemin laidunmaineen.

59. Asserin heimolta he saivat Maasalin laidunmaineen, Abdonin laidunmaineen,

60. Huukokin laidunmaineen ja Rehobin laidunmaineen.

61. Naftalin heimolta he saivat Kedesin laidunmaineen Galileasta, Hammonin laidunmaineen ja Kirjataimin laidunmaineen.

62. Loput merarilaiset saivat Sebulonin heimolta Rimmonin laidunmaineen ja Taaborin laidunmaineen.

63. Ruubenin heimolta he saivat Jerikon kohdalta Jordanin toiselta puolelta, Jordanista itään Beserin laidunmaineen erämaasta, Jahsan laidunmaineen,

64. Kedemotin laidunmaineen, Meefa’atin laidunmaineen.

65. Gaadin heimolta he saivat Raamotin laidunmaineen Gileadista, Mahanaimin laidunmaineen,

66. Hesbonin laidunmaineen ja Jaeserin laidunmaineen.

7. luku

Isaskarin jälkeläiset

1. Isaskarin pojat olivat Toola, Puua, Jaasub ja Simron, kaikkiaan neljä.

2. Toolan pojat olivat Ussi, Refaja, Jeriel, Jahmai, Jibsam ja Samuel, jotka olivat perhekuntiensa päämiehiä, Toolan jälkeläisiä, sukupolvensa mahtavia miehiä. Daavidin aikana oli heidän lukumääränsä kaksikymmentäkaksituhatta kuusisataa.

3. Ussin poika oli Jisrahja, ja Jisrahjan pojat olivat Miikael, Obadja, Jooel ja Jissia. Kaikki viisi olivat päämiehiä.

4. Heidän lisäkseen oli taisteluun valmiina sotajoukkoina kolmekymmentäkuusituhatta miestä polveutumisensa ja perhekuntiensa mukaan, sillä heillä oli paljon vaimoja ja lapsia.

5. Heidän veljensä kaikissa Isaskarin suvuissa olivat urheita sotureita. Sukuluetteloihin merkittyjä oli kaikkiaan kahdeksankymmentäseitsemäntuhatta.

Benjaminin jälkeläiset

6. Benjaminin pojat: Bela, Beker ja Jedi’ael, kaikkiaan kolme.

7. Belan pojat olivat Esbon, Ussi, Ussiel, Jerimot ja Iiri, kaikkiaanviisi, perhekunta-päämiehiä, mahtavia miehiä. Heitä oli sukuluetteloihin merkittyinä kaksikymmentäkaksituhatta kolmekymmentäneljä.

8. Bekerin pojat olivat Semira, Jooas, Elieser, Eljo’enai, Omri, Jeremot, Abia, Anatot ja Aalemet. Kaikki nämä olivat Bekerin poikia.

9. Perhekuntapäämiestensä polveutumisen mukaan heitä oli merkittyinä sukuluetteloihin kaksikymmentätuhatta kaksisataa, urheita miehiä.

10. Jedi’aelin jälkeläiset olivat hänen poikansa Bilhan ja Bilhanin pojat Jeus, Benjamin, Eehud, Kena’ana, Seetan, Tarsis ja Ahisahar.

11. Kaikki nämä seitsemäntoistatuhatta kaksisataa olivat Jediaelin poikia, perhekuntapäämiehiä, urheita miehiä – valmiita lähtemään sotajoukoissa taisteluun.

12. Suppim ja Huppim olivat Iirin poikia, Huusim oli Aherin poika.

Naftalin ja Manassen jälkeläiset

13. Naftalin, Bilhan pojan, pojat olivat Jahasiel, Guuni, Jeeser ja Sallum.

14. Manassen poika oli Asriel, jonka synnytti Manassen aramilainen sivuvaimo. Hän synnytti myös Maakirin, Gileadin isän.

15. Maakir otti vaimoksi[10] Huppimin ja Suppimin sisaren, jonka nimi oli Ma’aka. Hänen toisen poikansa nimi oli Selofhad, ja Selofhadille syntyi tyttäriä.

16. Ma’aka, Maakirin vaimo, synnytti pojan, jolle hän antoi nimen Peres. Peresin veljen nimi oli Seres, ja tämän pojat olivat Uulam ja Rekem.

17. Uulamin poika oli Bedan. Nämä olivat Manassen pojan Maakirin pojan Gileadin pojat.

18. Hänen sisarensa Hammooleket synnytti Iishodin, Abieserin ja Mahlan.

19. Semidan pojat olivat Ahjan, Sekem, Likhi ja Ani’am.

Efraimin jälkeläiset

20. Efraimin jälkeläiset olivat: Suutelah, tämän poika Bered, tämän poika Tahat, tämän poika Elada, tämän poika Tahat,

21. tämän poika Saabad, tämän pojat Suutelah sekä Eser ja Elad. Gatin miehet, maassa syntyneet, surmasivat heidät, koska he olivat lähteneet ottamaan näiden karjaa.

22. Heidän isänsä Efraim suri kauan, ja hänen veljensä tulivat lohduttamaan häntä.

23. Sitten hän yhtyi vaimoonsa, ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Hän antoi pojalle nimen Beria[11], koska tämän syntymä oli tapahtunut hänen perheensä onnettomuuden aikana.

24. Hänen tyttärensä oli Seera. Tämä rakensi Ala- ja Ylä-Beet-Hooronin sekä Ussen-Se’eran.

25. Hänen jälkeläisensä olivat Refah, Resef, tämän poika Telah, tämän poika Tahan,

26. tämän poika Ladan, tämän poika Ammihud, tämän poika Elisama,

27. tämän poika Nuun ja tämän poika Joosua.

28. Heidän omistamansa maat ja asuinpaikat olivat Beetel ja sen tytärkaupungit, idässä Na’aran ja lännessä Geser ja sen tytärkaupungit, sekä Sikem ja sen tytärkaupungit Aijaan ja sen tytärkaupunkeihin asti.

29. Lisäksi manasselaisten rajalla olivat Beet-Sean ja sen tytärkaupungit, Taanak ja sen tytärkaupungit, Megiddo ja sen tytärkaupungit, Door ja sen tytärkaupungit.

Näissä asuivat Joosefin, Israelin pojan, jälkeläiset.

Asserin jälkeläiset

30. Asserin pojat olivat Jimna, Jisva, Jisvi ja Beri’a. Heidän sisarensa oli Serah.

31. Berian pojat olivat Heber ja Malkiel, joka oli Birsaitin isä.

32. Heberille syntyi Jaflet, Soomer, Hootam ja heidän sisarensa Suua.

33. Jafletin pojat olivat Paasak, Bimhal ja Asvat. Nämä olivat Jafletin pojat.

34. Semerin pojat olivat Ahi, Rohga, Hubba ja Aram.

35. Hänen veljensä Heelemin pojat olivat Soofah, Jimna, Seeles ja Aamal.

36. Soofahin pojat olivat Suuah, Harnefer, Suual, Beeri, Jimra,

37. Beser, Hood, Samma, Silsa, Jitran ja Be’era.

38. Jeterin pojat olivat Jefunne, Pispa ja Ara.

39. Ja Ullan pojat olivat Aarah, Hanniel ja Risja.

40. Kaikki nämä olivat Asserin jälkeläisiä, perhekuntapäämiehiä, valiosotureita, ruhtinaista ensimmäisiä. Sukuluetteloiden mukaan heidän sotakuntoisten miestensä lukumäärä oli kaksikymmentäkuusituhatta.

8. luku

Benjaminin jälkeläiset

1. Benjaminille syntyi esikoisena Bela, toisena Asbel, kolmantena Ahrah,

2. neljäntenä Nooha ja viidentenä Raafa.

3. Belan pojat olivat: Addar, Geera, Abihud,

4. Abisua, Na’aman, Ahoah,

5. Geera, Sefufan ja Huuram.

6. Nämä olivat Eehudin pojat, – nämä olivat nuo Geban asukkaiden perhekuntapäämiehet, jotka siirrettiin Maanahatiin –

7. nimittäin Na’aman, Ahia ja Geera, juuri hän siirsi heidät. Hänelle syntyivät Ussa ja Ahihud.

8. Saharaimin lähetettyä pois vaimonsa Huusimin ja Baaran hänelle syntyivät Mooabin maassa

9. hänen vaimostaan Hoodesista Joobab, Sibja, Meesa, Malkam,

10. Jeus, Sokja ja Mirma. Nämä olivat hänen poikiaan, perhekuntapäämiehiä.

11. Huusimista olivat hänelle syntyneet Abitub ja Elpa’al.

12. Elpa’alin pojat olivat Eeber, Mis’am ja Semed. Tämä rakensi Oonon ja Loodin sekä sen tytärkaupungit.

13. Beria ja Sema olivat Aijalonin asukkaiden perhekuntapäämiehiä, jotka karkottivat Gatin asukkaat.

14. Ahjo, Saasak, Jeremot,

15. Sebadja, Arad, Eder,

16. Miikael, Jispa ja Jooha olivat Berian poikia.

17. Sebadja, Mesullam, Hiski, Heber,

18. Jismerai, Jislia ja Joobab olivat Elpa’alin poikia.

19. Jaakim, Sikri, Sabdi,

20. Elienai, Silletai, Eliel,

21. Adaja, Beraja ja Simrat olivat Simein poikia.

22. Jispan, Eder, Eliel,

23. Abdon, Sikri, Haanan,

24. Hananja, Eelam, Antotia,

25. Jifdeja ja Penuel olivat Saasakin poikia.

26. Ja Samserai, Seharja, Atalja,

27. Ja’aresja, Elia ja Sikri olivat Jerohamin poikia.

28. Nämä olivat sukujensa perhekuntapäämiehiä. Nämä päämiehet asuivat Jerusalemissa.

29. Gibeonissa asuivat Gibeonin isä ja hänen vaimonsa, jonka nimi oli Ma’aka.

30. Hänen esikoispoikansa oli Abdon, sitten Suur, Kiis, Ba’al, Naadab,

31. Gedor, Ahjo ja Seker.

32. Miklotille syntyi Simea. Hekin asuivat veljineen Jerusalemissa, rajakkain veljiensä kanssa.

Saulin suku

33. Neerille syntyi Kiis, Kiisille syntyi Saul, ja Saulille syntyi Joonatan, Malkisua, Abinadab ja Esba’al.

34. Joonatanin poika oli Meribba’al, ja Meribba’alille syntyi Miika.

35. Miikan pojat olivat Piiton, Melek, Tarea ja Aahas.

36. Aahasille syntyi Jooadda, Jooaddalle syntyi Aalemet, Asmavet ja Simri. Simrille syntyi Moosa,

37. ja Moosalle syntyi Binea. Tämän poika oli Raafa, tämän poika El’asa ja tämän poika Aasel.

38. Aaselilla oli kuusi poikaa, ja nämä ovat heidän nimensä: Asrikam, Bookeru, Jismael, Searja, Obadja ja Haanan. Nämä kaikki olivat Aaselin poikia.

39. Hänen veljensä Eesekin pojat olivat Uulam, hänen esikoisensa, toinen oli Jeus ja kolmas Elifelet.

40. Uulamin pojat olivat urheita sotureita, jousen jännittäjiä, ja heillä oli paljon poikia ja pojanpoikia, sataviisikymmentä.

Nämä kaikki ovat benjaminilaisia.

9. luku

Jerusalemin asukkaat

1. Koko Israel merkittiin sukuluetteloihin, ja heidän nimensä kirjoitettiin Israelin kuninkaiden kirjaan. Juuda vietiin uskottomuutensa tähden pakkosiirtolaisuuteen Baabeliin.

2. Ensimmäiset asukkaat, jotka asettuivat perintömailleen kaupunkeihinsa, olivat israelilaisia, pappeja, leeviläisiä ja temppelipalvelijoita.

3. Jerusalemissa asui Juudan jälkeläisiä, benjaminilaisia, efraimilaisia ja manasselaisia.

4.  Heitä olivat Uutai, Ammihudin poika, joka oli Omrin poika, joka Imrin poika, joka Baanin poika, Pereksen, Juudan pojan, jälkeläisiä.

5. Siilolaisia/Seelalaisia Asaja, esikoinen, ja hänen poikansa.

6. Serahilaisia Je’uel ja hänen veljensä, kuusisataayhdeksänkymmentä miestä.

7. Benjaminilaisia Sallu, Mesullamin poika, joka oli Hoodavjan poika, joka Hassenuan poika,

8. Jibneja, Jerohamin poika, Eela, Ussin poika, joka oli Mikrin poika, ja Mesullam, Sefatjan poika, joka oli Re’uelin poika, joka Jibnian poika,

9. sekä heidän sukuluetteloihin merkittyjä veljiään, yhdeksänsataaviisikymmentäkuusi miestä. Kaikki nämä miehet olivat perhekuntiensa päämiehiä.

Jerusalemin papit ja leeviläiset

10. Papeista asuivat Jerusalemissa Jedaja, Joojarib, Jaakin,

11. Asarja, Hilkian poika, joka oli Mesullamin poika, joka Saadokin poika, joka Merajotin poika, joka Ahitubin poika, Jumalan temppelin esimies,

12. Adaja, Jerohamin poika, joka oli Pashurin poika, joka Malkian poika, ja Maesai, Adielin poika, joka oli Jahseran poika, joka Mesullamin poika, joka Mesillemitin poika, joka Immerin poika,

13. sekä heidän veljensä, perhekuntiensa päämiehet, tuhat seitsemänsataakuusikymmentä miestä, Jumalan temppelin palvelustyöhön kelvollisia miehiä.

14. Leeviläisistä asuivat Jerusalemissa Semaja, Hassubin poika, joka oli Asrikamin poika, joka Hasabjan poika, merarilaisia,

15. Bakbakkar, Heres, Gaalal, Mattanja, Miikan poika, joka oli Sikrin poika, joka Aasafin poika,

16. Obadja, Semajan poika, joka oli Gaalalin poika, joka Jedutunin poika ja Berekja, Aasan poika, joka oli Elkanan poika, hänen, joka asui netofalaisten kylissä.

17. Ovenvartijoista asuivat Jerusalemissa Sallum, Akkub, Talmon ja Ahiman veljineen. Sallum oli päämies,

18. joka on ollut tähän saakka vartijana Kuninkaan portilla, idän puolella. Nämä olivat leeviläisten leirin ovenvartijat.

19. Sallumilla, Kooren pojalla, joka oli Ebjasafin poika, joka Koorahin poika, ja hänen veljillään, jotka olivat hänen perhekuntaansa – koorahilaisilla – oli palvelustehtävänä temppelin kynnyksien vartioiminen. Heidän isänsä olivat olleet sisäänkäynnin vartijoita Herran leirissä.

20. Piinehas, Eleasarin poika, oli aikoinaan heidän esimiehenään, ja Herra oli hänen kanssaan.

21. Sakarja, Meselemjan poika, oli ovenvartijana ilmestysmajan ovella.

22. Portinvartijoiksi valittuja oli kaikkiaan kaksisataakaksitoista. Heidät oli merkitty kylissään sukuluetteloon. Daavid ja Samuel, näkijä, olivat asettaneet heidät luottamustoimiinsa.

23. Näin he ja heidän poikansa toimivat vartiovuoroissa Herran temppelin, telttapyhäkön, ovella.

24. Vartijoita oli neljällä puolella: idässä, lännessä, pohjoisessa ja etelässä.

25. Heidän veljiensä oli tultava kylistään seitsemäksi päiväksi määräaikoina heidän avukseen,

26. sillä neljä ylintä vartijaa, leeviläistä, olivat luottohenkilöitä, ja heidän vastuullaan olivat myös Jumalan temppelin sivuhuoneet ja aarteistot.

27. He yöpyivät Jumalan temppelin ympäristössä, sillä heidän vastuullaan oli vartioiminen ja joka-aamuinen ovien avaaminen.

28. Muutamat heistä olivat vastuussa temppelin palvelusesineistä, sillä ne laskettiin niitä sisään tuotaessa ja pois vietäessä.

29. Toiset heistä oli määrätty pitämään huolta esineistä, kaikista pyhistä esineistä, sekä hienoista vehnäjauhoista, viinistä, öljystä, suitsukkeista ja hajuaineista.

30. Jotkut pappien pojista valmistivat voiteita hajuaineista.

31. Mattitjalla, joka oli leeviläinen ja koorahilaisen Sallumin esikoinen, oli luottamustoimena valmistaa pannulla paistettavia leivonnaisia.

32. Muutamien kehatilaisista, heidän veljistään, oli pidettävä huoli leivistä, jotka asetettiin Herran eteen, valmistettava ne joka sapatiksi.

33. Nämä laulajina toimivat leeviläisten perhekuntien päämiehet oleskelivat temppelin sivuhuoneissa, muusta palveluksesta] vapautettuina, sillä he olivat vastuussa temppelipalveluksesta päivin ja öin.

34. Nämä olivat leeviläisten perhekuntien päämiehiä polveutumisensa mukaan. Nämä päämiehet asuivat Jerusalemissa.

Saulin sukuluettelo

35. Gibeonissa asuivat Gibeonin isä, Je’iel, ja hänen vaimonsa, nimeltään Ma’aka,

36. hänen esikoispoikansa Abdon, ja Suur, Kiis, Baal, Neer, Naadab,

37. Gedor, Ahjo, Sakarja ja Miklot.

38. Miklotille syntyi Simeam. Hekin asuivat veljineen Jerusalemissa, rinnan veljiensä kanssa.

39. Neerille syntyi Kiis, Kiisille syntyi Saul, ja Saulille syntyivät Joonatan, Malkisua, Abinadab ja Esba’al.

40. Joonatanin poika oli Meribba’al, ja Meribba’alille syntyi Miika.

41. Miikan pojat olivat Piiton, Melek ja Tahrea.

42. Aahasille syntyi Jaera, Jaeralle syntyivät Aalemet, Asmavet ja Simri, ja Simrille syntyi Moosa.

43. Moosalle syntyi Binea, tämän poika oli Refaja, tämän poika El’asa ja tämän poika Aasel.

44. Aaselilla oli kuusi poikaa, ja nämä ovat heidän nimensä: Asrikam, Bookeru, Jismael, Searja, Obadja ja Haanan. Nämä olivat Aaselin pojat.

10. luku

Saulin kuolema

1. Filistealaiset sotivat Israelia vastaan, ja Israelin miehet pakenivat filistealaisia. He kaatuivat/Heitä kaatui paljon surmattuina Gilboan vuorella.

2. Filistealaiset ajoivat takaa Saulia ja hänen poikiaan ja tavoittivat heidät. He surmasivat Joonatanin, Abinadabin ja Malkisuan, Saulin pojat.

3. Taistelu Saulia vastaan kävi ankaraksi. Jousimiehet huomasivat hänet, ja hän haavoittui ampujien nuolista.

4. Silloin Saul sanoi aseenkantajalleen: ”Vedä esiin miekkasi ja lävistä minut sillä, etteivät nuo ympärileikkaamattomat tulisi ja pitäisi minua pilkkanaan.” Hänen aseenkantajansa ei kuitenkaan tahtonut tehdä sitä, koska hän pelkäsi kovin. Niinpä Saul itse otti miekan ja heittäytyi siihen.

5. Kun hänen aseenkantajansa näki, että Saul oli kuollut, heittäytyi hänkin miekkaan ja kuoli.

6. Näin kuolivat Saul ja hänen kolme poikaansa – koko hänen hallitsijasukunsa kuoli yhdessä hänen kanssaan.

7. Kaikki laaksossa asuvat israelilaiset huomasivat, että Israelin sotajoukko oli paennut ja että Saul poikineen oli kuollut. Silloin he pakenivat ja jättivät kaupunkinsa, ja filistealaiset tulivat ja asettuivat niihin asumaan.

8. Seuraavana päivänä filistealaiset tulivat ryöstämään surmattujen varusteita ja löysivät Saulin ja hänen poikansa kaatuneina Gilboan vuorelta.

9. He ryöstivät hänen varusteensa, ottivat hänen päänsä ja aseensa ja lähettivät ne ympäri filistealaisten maata julistaakseen voitonsanomaa epäjumalilleen ja kansalle.

10. He asettivat hänen aseensa jumalansa temppeliin, ja hänen pääkallonsa he kiinnittivät Daagonin temppeliin.

11. Koko Gileadin Jaabes kuuli, mitä kaikkea filistealaiset olivat tehneet Saulille.

12. Silloin kaikki asekuntoiset miehet lähtivät, ottivat Saulin ruumiin ja hänen poikiensa ruumiit ja toivat ne Jaabekseen. He hautasivat heidän luunsa tammen alle Jaabekseen ja paastosivat seitsemän päivää.

13. Saul kuoli uskottomuudessaan, koska oli ollut uskoton Herralle, Herran sanaa kohtaan, eikä ollut noudattanut sitä, ja myös siksi, että oli kysynyt neuvoa vainajahengeltä.

14. Saul ei ollut kysynyt neuvoa Herralta, ja siksi Herra surmasi hänet ja siirsi kuninkuuden Daavidille, Iisain pojalle.

Daavidin hallituskausi

11. luku

Daavid voidellaan kuninkaaksi

1. Sitten koko Israel kokoontui Daavidin luo Hebroniin ja sanoi: ”Katso, me olemme sinun luutasi ja lihaasi.

2. Jo aikaisemmin, Saulin vielä ollessa kuninkaana, sinä johdit Israelin sotajoukkoa[12]. Sinulle on Herra, sinun Jumalasi, sanonut: ’Sinä tulet kaitsemaan minun kansaani Israelia ja sinusta tulee minun kansani Israelin ruhtinas.’”

3. Kaikki Israelin vanhimmat tulivat kuninkaan luo Hebroniin, ja Daavid teki heidän kanssaan liiton Hebronissa Herran edessä. Sitten he voitelivat Daavidin Israelin kuninkaaksi sen sanan mukaan, jonka Herra oli puhunut Samuelin kautta.

Jerusalemin valloitus

4. Daavid ja koko Israel menivät Jerusalemiin eli Jebusiin. Siellä asui jebusilaisia, sen maan asukkaita.

5. Jebusin asukkaat sanoivat Daavidille: ”Tänne sinä et tule.” Mutta Daavid valloitti Siionin vuorilinnan eli Daavidin kaupungin.

6. Daavid sanoi: ”Kuka tahansa, joka ensimmäisenä surmaa jebusilaisen, on oleva päämies ja ruhtinas.” Niin Jooab, Serujan poika, nousi ensimmäisenä kaupunkiin ja hänestä tuli päämies.

7. Daavid asettui asumaan vuorilinnaan, ja sen tähden sitä ruvettiin kutsumaan Daavidin kaupungiksi.

8. Hän rakensi kaupunkia kauttaaltaan Millosta lähtien ympärysmuuriin[13] asti. Jooab rakensi entiselleen muun osan  kaupunkia.

9. Daavid tuli jatkuvasti yhä mahtavammaksi, ja Herra Sebaot oli hänen kanssaan.

Daavidin sankarit

10. Nämä olivat Daavidin parhaat soturit, jotka olivat vahvistamassa häntä hänen kuninkuudessaan yhdessä koko Israelin kanssa, tehdäkseen hänet Israelin kuninkaaksi Herran sanan mukaan.

11. Tämä on Daavidin sankarien luettelo: Jaasobeam, hakmonilaisen poika, kolmenkymmenen päällikkö, hän joka heilutti keihästään kolmensadan yhdellä kertaa kaatuneen yllä.

12. Hänen jälkeensä Eleasar, Doodon poika, ahoahilainen. Hän oli yksi kolmesta sankarista.

13. Hän oli Daavidin kanssa Pas-Dammimissa, kun filistealaiset olivat kokoontuneet sinne sotimaan. Siellä oli peltopalsta täynnä ohraa, ja väki pakeni filistealaisten edellä.

14. He asettuivat keskelle palstaa, saivat sen pidetyksi hallussaan ja voittivat filistealaiset. Näin Herra antoi suuren voiton.

15. Kolme niistä kolmestakymmenestä päälliköstä meni kalliolle Daavidin luo, Adullamin luolalle. Filistealaisten joukko oli leiriytyneenä Refaimin tasangolle.

16. Daavid oli silloin vuorilinnassa, ja filistealaisten vartiosto oli Beetlehemissä.

17. Daavidin teki mieli vettä, ja hän sanoi: ”Kukahan toisi minulle juotavaksi vettä säiliöstä, joka on Beetlehemin portilla!”

18. Silloin nämä kolme murtautuivat filistealaisten leirin läpi ja ammensivat vettä Beetlehemin portilla olevasta säiliöstä, ottivat mukaansa ja toivat Daavidille. Mutta Daavid ei tahtonut juoda sitä, vaan vuodatti veden juomauhriksi Herralle.

19. Hän sanoi: ”Jumala varjelkoon minua tekemästä sitä! Joisinko minä näiden miesten verta, heidän henkensä hintaa, sillä henkensä uhalla he toivat sen.” Eikä hän tahtonut juoda sitä. Tällaisia tekoja tekivät nämä kolme sankaria.

20. Absai, Jooabin veli, oli niiden kolmen päällikkö ja hän heilutti keihästään kolmensadan surmatun yllä. Hän oli maineikas niiden kolmen joukossa.

21. Näiden kolmen joukossa hän oli kaksinverroin arvostettu ja oli heidän päällikkönsä, mutta ei vetänyt vertoja niille kolmelle ensimmäiselle.

22. Benaja, Joojadan poika, joka teki monia urotekoja, oli urhean soturin poika Kabseelista. Hän surmasi ne kaksi mooabilaista sankaria. Kerran lumituiskun aikana hän laskeutui vesisäiliöön ja tappoi siellä leijonan.

23. Hän surmasi myös suurikokoisen egyptiläisen, viisi kyynärää pitkän miehen. Egyptiläisellä oli kädessään keihäs, joka oli kuin kutojien kangastukki, mutta Benaja meni häntä vastaan sauva kädessään, tempasi keihään egyptiläisen kädestä ja tappoi tämän hänen omalla keihäällään.

24. Tällaisia tekoja teki Benaja, Joojadan poika, joka oli maineikas niiden kolmen sankarin joukossa.

25. Hän oli kunnioitetumpi kuin ne kolmekymmentä, mutta ei vetänyt vertoja niille kolmelle ensimmäiselle. Daavid asetti hänet henkivartiostonsa päälliköksi.

26. Urheita sotureita olivat Asael, Jooabin veli, Elhanan, Doodon poika, Beetlehemistä,

27. harorilainen Sammot, pelonilainen Heles,

28. tekoalainen Iira, Ikkesin poika, anatotilainen Abieser,

29. huusalainen Sibbekai, ahoahilainen Iilai,

30. netofalainen Maharai, netofalainen Heeled, Baanan poika,

31. Iitai, Riibain poika, benjaminilaisten Gibeasta, pir’atonilainen Benaja,

32. Huurai Nahale-Ga’asista, arabalainen Abiel,

33. baharumilainen Asmavet, sa’albonilainen Eljahba,

34. gisonilaisen Haasemin pojat, hararilainen Joonatan, Saagen poika,

35. hararilainen Ahiam, Sakarin poika, Elifal, Uurin poika,

36. mekeralainen Heefer, pelonilainen Ahia,

37. karmelilainen Hesro, Na’arai, Esbain poika,

38. Jooel, Naatanin veli, Mibhar, Hagrin poika,

39. ammonilainen Selek, beerotilainen Nahrai, Jooabin, Serujan pojan aseenkantaja,

40. jeteriläinen Iira, jeteriläinen Gaareb,

41. heettiläinen Uuria, Saabad, Ahlain poika,

42. ruubenilainen Adina, Siisan poika, ruubenilaisten päämies, ja hänen kanssaan kolmekymmentä muuta,

43. Haanan, Ma’akan poika, ja mitniläinen Joosafat,

44. astarotilainen Ussia, Saama ja Je’iel, aroerilaisen Hootamin pojat,

45. Jediael, Simrin poika, ja hänen veljensä Jooha, tiisiläinen,

46. Eliel mahavimilainen, Jeribai ja Joosavja, Elnaamin pojat, mooabilainen Jitma,

47. Eliel, Oobed ja Ja’asiel mesobailainen.

12. luku

Daavidin ensimmäiset kannattajat

1. Seuraavat miehet tulivat Daavidin luo Siklagiin, kun hän ei vielä voinut liikkua vapaasti Saulin, Kiisin pojan takia. He olivat sankareita, jotka auttoivat häntä sodassa,

2. jousella aseistettuja, taitavia linkoamaan kiviä sekä oikealla että vasemmalla kädellä ja ampumaan jousella nuolia. Saulin heimolaisia, benjaminilaisia olivat

3. Ahieser, päämies, ja Jooas, gibealaisen Hassema’an pojat, Jesiel ja Pelet, Asmavetin pojat, Beraka, anatotilainen Jeehu,

4. gibeonilainen Jismaja, yksi niistä kolmestakymmenestä sankarista ja näiden kolmenkymmenen päällikkö,

5. Jeremia, Jahasiel, Joohanan, gederalainen Joosabad,

6. El’uusai, Jerimot, Be’alja, Semarja, harufilainen Sefatja,

7. koorahilaiset Elkana, Jissia, Asar’el, Jooeser ja Jaasobeam,

8. Jooela ja Sebadja, Jerohamin pojat Gedorista.

9. Myös gaadilaisista siirtyi Daavidin puolelle erämaan vuorilinnaan urheita sotureita, taisteluun valmiita sotilaita, kilven ja keihään käyttäjiä, näöltään kuin leijonia ja nopeita kuin gasellit vuorilla.

10. Päämies oli Eeser, Obadja oli toinen, kolmas oli Eliab,

11. neljäs Masmanna, viides Jeremia,

12. kuudes Attai, seitsemäs Eliel,

13. kahdeksas Joohanan, yhdeksäs Elsabad,

14. kymmenes Jeremia, yhdestoista Makbannai.

15. Nämä olivat gaadilaisia, sotajoukon päälliköitä. Yksi, vähäisinkin heistä, vastasi sataa, ja suurin oli tuhannen veroinen.

16. Juuri nämä olivat menneet Jordanin yli ensimmäisessä kuussa, kun se tulvi yli kaikkien äyräittensä, ja he olivat karkottaneet kaikki sen itä- ja länsipuolella olevien laaksojen asukkaat.

17. Kun benjaminilaisia ja Juudan miehiä tuli Daavidin vuorilinnaan,

18. Daavid meni ulos heitä vastaan, alkoi puhua heille ja sanoi näin: ”Jos te tulette minun luokseni rauha mielessä auttaaksenne minua, on sydämeni yhtä kanssanne. Jos te sen sijaan tulette kavaltamaan minua ahdistajilleni ilman, että väkivalta tahraa käsiäni, nähköön isiemme Jumala sen ja nuhdelkoon teitä.”

19. Silloin Henki puki Amasain, niiden kolmenkymmenen päällikön, ja hän sanoi:

”Sinun puolellasi, Daavid, me olemme,

sinun kanssasi, Iisain poika.

Rauha, rauha, sinulle,

ja rauha sinun auttajillesi,

sillä sinun Jumalasi auttaa sinua!”

Niin Daavid otti heidät vastaan ja asetti heidät partiojoukkojen päälliköiksi.

20. Manassesta siirtyi miehiä Daavidin puolelle, kun hän filistealaisten kanssa lähti sotaan Saulia vastaan. He eivät kuitenkaan joutuneet auttamaan filistealaisia, sillä näiden ruhtinaat lähettivät Daavidin pois neuvoteltuaan ja päätettyään: ”Hän voi siirtyä herransa Saulin puolelle, ja silloin päämme on vaarassa.”

21. Daavidin lähtiessä Siklagiin hänen puolelleen siirtyivät Manassesta Adnah, Joosabad, Jediael, Miikael, Joosabad, Elihu ja Silletai. Nämä olivat tuhannenpäälliköt Manassesta.

22. Nämä auttoivat Daavidia rosvojoukkoja vastaan, sillä he olivat kaikki urheita sotureita, ja heistä tuli sotajoukon päälliköitä.

23. Päivä päivältä tuli näet lisää miehiä Daavidin puolelle hänen avukseen, kunnes leiri oli suuri kuin Jumalan leiri.

Daavid koko Israelin kuninkaaksi

24. Nämä ovat niiden sotaan varustautuneiden joukkojen lukumäärät, jotka tulivat Daavidin luo Hebroniin siirtääkseen Saulin kuninkuuden hänelle Herran käskyn mukaan:

25. Juudan miehiä, kilven ja keihään kantajia, kuusituhatta kahdeksansataa sotaan varustautuneena joukkona.

26. Simeonilaisista seitsemäntuhatta sata valiosoturia.

27. Leeviläisistä neljätuhatta kuusisataa miestä

28. sekä Joojada, Aaronin suvun ruhtinas, ja hänen kanssaan kolmetuhatta seitsemänsataa miestä

29. sekä Saadok, nuori valiosoturi. Lisäksi kaksikymmentäkaksi perhekuntansa päällikköä.

30. Benjaminilaisista, Saulin veljistä, kolmetuhatta miestä, mutta siihen aikaan vielä suurin osa heistä palveli uskollisesti Saulin kuningashuonetta.

31. Efraimilaisista kaksikymmentätuhatta kahdeksansataa valiosoturia, perhekuntiensa kuuluisia miehiä.

32. Manassen heimon toisesta puoliskosta kahdeksantoistatuhatta miestä, jotka oli nimetty menemään ja tekemään Daavidin kuninkaaksi.

33. Isaskarilaisista, jotka ymmärsivät, mitä aika vaati, ja tiesivät, mitä Israelin oli tehtävä, kaksisataa päämiestä ja kaikki heidän veljensä heidän johdollaan.

34. Sebulonista viisikymmentätuhatta miestä, kaikilla sota-aseilla sotaan varustautunutta, kokosydämisesti osastoittain taisteluun lähtevää miestä.

35. Naftalista tuhat päällikköä ja heidän kanssaan kolmekymmentäseitsemäntuhatta miestä, kullakin kilpi ja keihäs mukanaan.

36. Daanilaisista kaksikymmentäkahdeksantuhatta kuusisataa sotaan varustautunutta miestä.

37. Asserista neljäkymmentätuhatta taisteluun valmista sotilasta.

38. Jordanin toisella puolella asuvista ruubenilaisista, gaadilaisista ja Manassen heimon toisesta puoliskosta satakaksikymmentätuhatta kaikin sota-asein varustautunuttamiestä.

39. Kaikki nämä sotilaat tulivat osastoittain Hebroniin kokosydämisesti tekemään Daavidin koko Israelin kuninkaaksi. Myös kaikki muut israelilaiset olivat yksimielisiä siitä että Daavidista tehdään kuningas.

40. Miehet olivat siellä Daavidin kanssa kolme päivää syöden ja juoden, sillä heidän veljensä olivat valmistaneet heille matkaevästä.

41. Myös ne, jotka asuivat lähellä heitä, jopa Isaskarissa, Sebulonissa ja Naftalissa asti, toivat ruokatavaroita aaseilla, kameleilla, muuleilla ja härillä. He toivat leipää, jauhoja, viikunakakkuja ja rusinakakkuja, viiniä ja öljyä, nautoja ja pikkukarjaa runsaasti, sillä Israelissa vallitsi ilo.

13. luku

Liitonarkku tuodaan Kirjat-Jearimista

1. Sitten Daavid neuvotteli kaikkien ruhtinaiden, tuhannen- ja sadanpäälliköiden, kanssa.

2. Daavid sanoi koko Israelin seurakunnalle: ”Jos se on teistä hyvä ja jos se on Herrasta, meidän Jumalastamme, niin lähettäkäämme sana joka taholle, kaikkiin Israelin maakuntiin jääneille veljillemme ja heidän kanssaan laidunmaittensa kaupungeissa asuville papeille ja leeviläisille, että he kokoontuisivat meidän luoksemme.

3. Siirtäkäämme Jumalamme arkku luoksemme, Saulin päivinähän emme siitä välittäneet.”

4. Koko seurakunta vastasi, että niin oli tehtävä, sillä asia oli koko kansan mielestä oikein.

5. Silloin Daavid kokosi koko Israelin Egyptin Siihorilta Hamatin porteille asti tuomaan Jumalan liitonarkkua Kirjat-Jearimista.

6. Daavid ja koko Israel menivät ylös Baalatiin, Kirjat-Jearimiin, joka on Juudassa, tuodakseen sieltä Jumalan liitonarkun, jonka Herra, hän, joka asuu kerubien keskellä, oli ottanut nimiinsä/ nimelleen.

7. He kuljettivat Jumalan liitonarkun uusilla vaunuilla Abinadabin talosta. Ussa ja Ahjo ohjasivat vaunuja.

8. Daavid sekä koko Israel karkeloivat kaikin voimin Jumalan edessä laulaen ja soittaen lyyroja, harppuja, rumpuja, symbaaleja ja torvia.

Ussan kuolema

9. Kun he tulivat Kiidonin puimatantereen luo, Ussa ojensi kätensä pitääkseen arkusta kiinni, sillä härät kompastuivat.

10. Silloin Herra vihastui Ussaan ja surmasi hänet, koska tämä oli ojentanut kätensä ja tarttunut arkkuun. Niin Ussa kuoli siihen, Jumalan eteen.

11. Daavid vihastui, koska Herra oli murtanut Ussan. Siksi paikan nimenä on vielä tänäkin päivänä Peres-Ussa[14].

12. Daavid pelkäsi sinä päivänä Jumalaa ja sanoi: ”Kuinka minä voisin tuoda Jumalan liitonarkun luokseni?”

13. Eikä Daavid siirtänyt arkkua luokseen Daavidin kaupunkiin, vaan hän kuljetti sen syrjään gatilaisen Oobed-Edomin taloon.

14. Jumalan liitonarkku jäi kolmeksi kuukaudeksi Oobed-Edomin perheen haltuun hänen taloonsa, ja Herra siunasi Oobed-Edomin perhettä ja kaikkea, mitä hänellä oli.

14. luku

Hiiramin ystävyys

1. Hiiram, Tyroksen kuningas, lähetti Daavidin luo lähettiläitä. Hän lähetti myös setripuita, sekä puuseppiä ja kivenhakkaajia rakentamaan hänelle linnaa.

2. Siitä Daavid tiesi, että Herra oli vahvistanut hänen kuninkuutensa Israelissa, sillä hänen kuninkuutensa oli korotettu korkealle hänen kansansa Israelin tähden.

Jerusalemissa Daaville syntyneet lapset

3. Daavid otti lisää vaimoja Jerusalemissa, ja hänelle syntyi vielä poikia ja tyttäriä.

4. Nämä ovat niiden poikien nimet, jotka syntyivät hänelle Jerusalemissa: Sammua, Soobab, Naatan, Salomo,

5. Jibhar, Elisua, Elpelet,

6. Noogah, Nefeg, Jaafia,

7. Elisama, Be’eljada ja Elifelet.

Daavid voittaa filistealaiset

8. Kun filistealaiset kuulivat, että Daavid oli voideltu koko Israelin kuninkaaksi, kaikki filistealaiset lähtivät etsimään Daavidia. Kuultuaan sen Daavid lähti heitä vastaan,

9. ja filistealaiset tulivat ja levittäytyivät Refaimin laaksoon.

10. Daavid kysyi Jumalalta: ”Menenkö minä filistealaisia vastaan? Annatko sinä heidät minun käsiini?” Herra sanoi hänelle: ”Mene, minä annan heidät sinun käsiisi.”

11. Filistealaiset menivät Baal-Perasimiin, ja Daavid löi heidät siellä. Silloin Daavid sanoi: ”Jumala on murtanut viholliseni minun kädelläni niin kuin vedet murtavat.” Siksi hän antoi sen paikan nimeksi Baal-Perasim[15].

12. He jättivät siihen jumalansa, ja Daavid käski polttaa ne tulessa.

13. Mutta filistealaiset tulivat uudestaan ja levittäytyivät laaksoon.

14. Daavid kysyi taas Jumalalta, ja hän vastasi: ”Älä lähde heidän peräänsä, vaan kierrä heidät ja käy heidän kimppuunsa balsamipuiden puolelta.

15. Ja kun kuulet askelten kahinan balsamipuiden latvoista, lähde silloin taisteluun, sillä Jumala käy sinun edelläsi tuhoamaan filistealaisten leirin.”

16. Daavid teki niin kuin Jumala oli häntä käskenyt, ja israelilaiset löivät filistealaisten sotajoukon Gibeonista aina Geseriin saakka.

17. Daavidin maine levisi kaikkiin maihin, ja Herra saattoi kaikki kansat pelkäämään häntä.

15. luku

Liitonarkku tuodaan Jerusalemiin

1. Daavid rakensi itselleen taloja Daavidin kaupunkiin. Jumalan liitonarkulle hän valmisti paikan ja pystytti sille teltan.

2. Sitten Daavid sanoi: ”Jumalan liitonarkkua eivät saa kantaa muut kuin leeviläiset, sillä heidät Herra on valinnut kantamaan Herran liitonarkkua ja palvelemaan häntä ikuisesti.”

3. Daavid kokosi koko Israelin Jerusalemiin tuomaan Herran liitonarkkua paikkaan, jonka hän oli sille valmistanut.

4. Daavid kokosi myös Aaronin jälkeläiset ja leeviläiset:

5. Kehatin jälkeläisistä Uurielin, päämiehen, ja hänen veljensä, satakaksikymmentä miestä.

6. Merarin jälkeläisistä Asajan, päämiehen, ja hänen veljensä, kaksisataakaksikymmentä.

7. Geersomin jälkeläisistä Jooelin, päämiehen, ja hänen veljensä, satakolmekymmentä.

8. Elisafanin jälkeläisistä Semajan, päämiehen, ja hänen veljensä, kaksisataa.

9. Hebronin jälkeläisistä Elielin, päämiehen, ja hänen veljensä, kahdeksankymmentä.

10. Ussielin jälkeläisistä Amminadabin, päämiehen, ja hänen veljensä, satakaksitoista.

11. Sitten Daavid kutsui papit Saadokin ja Ebjatarin sekä leeviläiset Uurielin, Asajan, Jooelin, Semajan, Elielin ja Amminadabin

12. ja sanoi heille: ”Te olette leeviläisten perhekuntien päämiehet. Pyhittäytykää, te ja teidän veljenne, ja tuokaa Herran, Israelin Jumalan, arkku siihen paikkaan, jonka minä olen sille valmistanut.

13. Koska te ette ensimmäisellä kerralla olleet mukana, niin Herra, meidän Jumalamme, mursi meidät, sillä me emme etsineet häntä oikealla tavalla.”

14. Silloin papit ja leeviläiset pyhittäytyivät tuomaan Herran, Israelin Jumalan liitonarkkua.

15. Leeviläiset kantoivat Jumalan liitonarkkua kantotangoilla olkapäillään, niin kuin Mooses oli Herran sanan mukaan käskenyt.

16. Daavid käski leeviläisten päämiesten asettaa veljensä, laulajat, korottamaan äänensä riemullisesti soittimien, harppujen, lyyrojen ja symbaalien, säestyksellä.

17. Silloin leeviläiset asettivat tähän tehtävään Heemanin, Jooelin pojan, ja hänen heimolaisistaan Aasafin, Berekjan pojan, ja heidän heimolaisistaan, Merarin jälkeläisistä, Eetanin, Kuusajahun pojan.

18. Heidän varamiehinään olivat heidän veljensä Sakarja, Ben ja Ja’asiel, Semiramot, Jehiel, Unni, Eliab, Benaja, Ma’aseja, Mattitja, Elifelehu ja Miknejahu. Oobed-Edom ja Jeiel olivat ovenvartijat.

19. Laulajista Heemanin, Aasafin ja Eetanin tuli helisyttää vaskisymbaaleja.

20. Sakarja, Ussiel, Semiramot, Jehiel, Unni, Eliab, Ma’aseja ja Benaja lauloivat harppujen säestyksellä korkeassa äänialassa.

21. Mattitjan, Elifelehun, Miknejahun, Oobed-Edomin, Jeielin ja Asasjan tuli johtaa lyyrojen säestyksellä matalassa äänialassa.

22. Kenanja, leeviläisten laulunjohtaja johtamaan laulua, sillä hänellä oli siihen taitoa. /Kenanja, leeviläisten päämies johti arkun kantamista, sillä hänellä oli siihen taitoa.

23. Berekja ja Elkana olivat arkun vartijoina.

24. Papit Sebanja, Joosafat, Netan’el, Amasai, Sakarja, Benajahu ja Elieser puhalsivat torviin Jumalan liitonarkun edellä, ja Oobed-Edom ja Jehia olivat arkun vartijoina.

25. Näin Daavid, Israelin vanhimmat ja tuhannenpäälliköt kulkivat tuoden Herran liitonarkkua riemuiten Oobed-Edomin talosta.

26. Kun Jumala oli auttanut leeviläisiä, jotka kantoivat Herran liitonarkkua, uhrattiin seitsemän härkää ja seitsemän pässiä.

27. Daavid oli pukeutunut hienopellavaiseen viittaan, samoin kaikki leeviläiset, jotka kantoivat arkkua, sekä laulajat ja kantamista ja laulua johtava Kenanja. Daavidilla oli yllään myös pellavakasukka.

28. Näin koko Israel toi Herran liitonarkun ylös Jerusalemiin riemuhuudoin pasuunan, torvien, symbaalien, harppujen ja lyyrojen soidessa.

29. Kun Herran liitonarkku oli tulossa Daavidin kaupunkiin, Saulin tytär Miikal katseli ikkunasta. Kun hän näki kuningas Daavidin hyppivän ja karkeloivan, hän halveksi tätä sydämessään.

16. luku

Liitonarkku sijoitetaan telttamajaan

1. He toivat Jumalan liitonarkun ja asettivat sen telttaan, jonka Daavid oli sitä varten pystyttänyt. Sitten he uhrasivat polttouhreja ja yhteysuhreja Jumalan edessä.

2. Kun Daavid oli suorittanut loppuun polttouhrien ja yhteysuhrien uhraamisen, hän siunasi kansan Herran nimessä.

3. Sitten hän jakoi kaikille israelilaisille, miehille ja naisille, kullekin leivän, kappaleen lihaa ja rusinakakun.

4. Hän asetti muutamia leeviläisiä palvelemaan Herran arkun edessä, muistuttamaan Herraa, Israelin Jumalaa ja kiittämään ja ylistämään häntä.

5. Näiden johtajana oli Aasaf ja hänen varamiehenään Sakarjan. Jeiel, Semiramot, Jehiel, Mattitja, Eliab, Benaja, Oobed-Edom ja Jeiel soittivat harpuilla ja lyyroilla. Aasaf helisytti symbaaleja,

6. ja papit Benajahu ja Jahasiel soittivat koko ajan torvilla Jumalan liitonarkun edessä.

Daavidin ylistyslaulu

7. Silloin, sinä päivänä, Daavid asetti Aasafin ja hänen veljensä kiittämään Herraa ensi kerran näillä sanoilla:

8. ”Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään,

tehkää hänen tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa[16].

9. Laulakaa hänelle, laulakaa hänelle ylistystä,

puhukaa kaikista hänen ihmeistään.

10. Kerskatkaa hänen pyhästä nimestään!

Iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.

11. Etsikää Herraa ja hänen voimaansa,

etsikää alati hänen kasvojaan.

12. Muistakaa hänen ihmeitään, jotka hän on tehnyt,

hänen tunnustekojaan ja hänen suunsa tuomioita,

13. te Israelin, hänen palvelijansa, siemen,

Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.

14. Hän on Herra, meidän Jumalamme.

Hänen tuomionsa ovat voimassa koko maailmassa.

15. Muistakaa ikuisesti hänen liittonsa,

tuhanteen sukupolveen asti hänen säätämänsä sana,

16. liitto, jonka hän teki Aabrahamin kanssa,

ja hänen valansa Iisakille.

17. Hän vahvisti sen laiksi Jaakobille,

Israelille ikuiseksi liitoksi.

18. Hän sanoi: ’Sinulle minä annan Kanaanin maan,

teidän perintöosanne.’

19. Kun heitä oli vähäinen joukko,

vain harvoja, ja he olivat muukalaisia maassa,

20. he vaelsivat kansasta kansaan

ja valtakunnasta toiseen[17].

21. Hän ei sallinut kenenkään heitä sortaa,

vaan hän nuhteli kuninkaita heidän vuokseen:

22. ’Älkää koskeko minun voideltuihini,

älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni.’

23. Laulakaa Herralle, koko maa,

julistakaa päivästä päivään ilosanomaa hänen pelastuksestaan[18].

24. Kertokaa kansojen keskuudessa hänen kunniastaan,

kaikissa kansoissa hänen ihmeistään.

25. Sillä Herra on suuri ja sangen ylistettävä,

hän on kaikkia jumalia pelättävämpi.

26. Kaikki kansojen jumalat ovat epäjumalia,

mutta Herra on tehnyt taivaat.

27. Hänen edessään on valtasuuruus ja loisto,

väkevyys ja riemu hänen asuinpaikassaan.

28. Antakaa Herralle, te kansojen heimot,

antakaa Herralle kunnia ja väkevyys.

29. Antakaa Herralle hänen nimensä kunnia,

tuokaa uhrilahjoja ja tulkaa hänen eteensä,

palvokaa Herraa pyhyyden kauneudessa.

30. Vaviskaa hänen kasvojensa edessä, kaikki maan asukkaat,

kyllä maanpiiri pysyy lujana, se ei horju.

31. Iloitkoot taivaat, ja riemuitkoon maa!

Sanottakoon kansojen keskuudessa: ’Herra on kuningas!’

32. Pauhatkoon meri ja kaikki, mitä siinä on,

riemuitkoot kedot ja kaikki, mitä niissä on!

33. Silloin huutavat riemusta kaikki metsän puut Herran edessä,

sillä hän tulee ja tuomitsee maan/tulee tuomitsemaan maata.

34. Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä,

hänen armonsa pysyy ikuisesti.

35. Sanokaa: ’Pelasta meidät, pelastuksemme Jumala,

vapauta ja kokoa meidät kansoista

kiittämään sinun pyhää nimeäsi

ja kerskaten ylistämään sinua.’

36. Siunattu olkoon Herra, Israelin Jumala,

aina ja ikuisesti.”

Ja kaikki kansa sanoi: ”Aamen”, ja ylisti Herraa..

Pappien ja leeviläisten tehtävät

37. Daavid asetti sinne, Herran liitonarkun eteen, Aasafin ja hänen veljensä palvelemaan arkun edessä jatkuvasti, kunakin päivänä sen päivän tarpeen mukaan,

38. sekä Oobed-Edomin ja heidän veljensä, kuusikymmentäkahdeksan miestä – Oobed-Edomin, Jeditunin pojan, ja Hoosan, ovenvartijoiksi.

39. Pappi Saadokin ja hänen veljensä, papit, hän asetti Herran asumuksen eteen, kukkulalle, joka on Gibeonissa,

40. uhraamaan polttouhreja Herralle polttouhrialttarilla aina aamuin ja illoin, aivan niin kuin on kirjoitettuna Herran laissa, jonka Herra oli säätänyt Israelille.

41. Heidän kanssaan Heemanin ja Jedutunin sekä muiden valittujen, nimeltä mainittujen, tuli kiittää Herraa, koska hänen armonsa pysyy ikuisesti.

42. Heemanin ja Jedutunin hallussa olivat torvet ja symbaalit soittajia varten sekä Jumalan laulujen säestyssoittimet. Jedutunin pojat vartioivat ovia.

43. Sitten kaikki kansa lähti kukin kotiinsa, ja Daavid lähti tervehtimään perhettään.

17. luku

Daavidille annettu lupaus

1. Kerran, kun Daavid istui kotonaan, hän sanoi profeetta Naatanille: ”Katso, minä asun setripuisessa palatsissa, mutta Herran liitonarkku on telttakankaan alla.”

2. Naatan sanoi Daavidille: ”Tee kaikki, mitä on sydämelläsi, sillä Jumala on sinun kanssasi.”

3. Mutta sinä yönä Naatanille tuli tämä Jumalan sana:

4. ”Mene ja sano palvelijalleni Daavidille: Näin sanoo Herra: Et sinä rakenna minulle temppeliä asuakseni siinä,

5.  sillä tähän päivään saakka minä en ole asunut rakennuksessa, en siitä päivästä lähtien, jona johdatin Israelin tänne, vaan olen muuttanut teltasta telttaan ja asumuksesta toiseen.

6. Missä olenkin vaeltanut koko Israelissa, olenko minä sanonut sanaakaan yhdellekään / sanallakaan kysynyt yhdeltäkään Israelin tuomareista, jotka olin asettanut kaitsemaan kansaani: Miksi ette ole rakentaneet minulle setripuista temppeliä?

7. Sano siis nyt näin palvelijalleni Daavidille: Näin sanoo Herra Sebaot: Minä olen ottanut sinut kansani Israelin ruhtinaaksi laitumelta, lampaiden jäljestä.

8. Minä olen ollut kanssasi kaikkialla, missä olet vaeltanut, ja olen hävittänyt kaikki vihollisesi edeltäsi. Minä teen sinun nimesi suureksi, maan mahtavimpien nimien vertaiseksi.

9. Minä olen myös määrännyt paikan kansalleni Israelille ja istuttanut sen, ja se asuu paikallaan eikä enää ole levoton, eivätkä vääryyden tekijät sitä enää tuhoa niin kuin ennen,

10. ja sen ajan jälkeenkin, jolloin minä asetin tuomareita kansalleni Israelille. Minä alistan valtaasi kaikki sinun vihollisesi ja ilmoitan sinulle, että Herra on rakentava sinulle kuningashuoneen.

11. Kun päiväsi ovat täyttyneet ja sinä menet isiesi luo, minä nostan seuraajaksesi jälkeläisesi, joka on yksi pojistasi, ja vahvistan hänen kuninkuutensa.

12. Hän on rakentava minulle temppelin, ja minä vahvistan hänen valtaistuimensa ikuisiksi ajoiksi.

13. Minä olen oleva hänen isänsä, ja hän on minun poikani, enkä minä ota häneltä pois armoani, niin kuin otin häneltä, joka oli ennen sinua.

14. Minä asetan hänet temppeliini ja valtakuntaani ikuisiksi ajoiksi, ja hänen valtaistuimensa on oleva ikuisesti luja.”

15. Naatan puhui Daavidille aivan näillä sanoilla ja tämän näyn mukaan.

Daavidin kiitos ja rukous

16. Silloin kuningas Daavid meni, asettui Herran eteen ja sanoi: ”Mikä olen minä, Herra Jumala, tai mikä on minun sukuni, että olet tuonut minut tähän / tähän asti / tähän asemaan?

17. Mutta tämäkin on ollut vähäistä sinun silmissäsi, Jumala. Olet puhunut palvelijasi suvusta kaukaiseen tulevaisuuteen asti ja olet nähnyt minut korkea-arvoisena ihmisenä, Herra Jumala.

18. Mitä Daavid voisi vielä sanoa sinulle siitä kunniasta, jota olet osoittanut palvelijallesi! Sinähän tunnet palvelijasi.

19. Herra, palvelijasi tähden ja oman sydämesi mukaan sinä olet tehnyt kaikki nämä suuret teot ja ilmoittanut kaikki nämä suuret asiat.

20. Herra, kaiken sen mukaan, mitä olemme korvillamme kuulleet, ei ole sinun kaltaistasi eikä muuta Jumalaa kuin sinä.

21. Mikä kansa on sinun kansasi Israelin kaltainen? Se on ainoa kansa maan päällä, jota Jumala itse on lähtenyt lunastamaan kansakseen. Näin sinä teit itsellesi suuren ja pelottavan nimen karkottaaksesi pakanakansat kansasi edeltä, jonka lunastit Egyptistä.

22. Sinä olet tehnyt kansasi Israelin omaksi kansaksesi ikuisiksi ajoiksi, ja sinä, Herra, olet tullut heidän Jumalakseen.

23. Olkoon siis nyt, Herra, ikuisesti luja se sana, jonka olet puhunut palvelijastasi ja hänen suvustaan, ja tee niin kuin olet puhunut.

24. Olkoon nimesi ikuisesti vahvistettu ja korotettu, ja se kuuluu: ’Herra Sebaot, Israelin Jumala, Jumala Israelissa’. Ja olkoon palvelijasi Daavidin suku pysyvä sinun edessäsi.

 

< 20.3.2000 >

 

25. Sillä sinä, minun Jumalani, olet ilmoittanut palvelijallesi rakentavasi hänelle kuningashuoneen. Siksi palvelijasi on voinut rukoilla edessäsi.

26. Nyt, Herra – sinä olet Jumala – sinä olet puhunut palvelijallesi tämän hyvän uutisen.

27. Suvaitse nyt siunata palvelijasi sukua, että se saisi aina olla sinun edessäsi, sillä mitä sinä, Herra, siunaat, se on oleva ikuisesti siunattu.”

18. luku

Daavidin voitot

1. Sen jälkeen Daavid voitti filistealaiset, alisti heidät ja otti Gatin ja sen tytärkaupungit filistealaisten vallasta.

2. Hän voitti mooabilaiset, ja mooabilaisista tuli Daavidin palvelijota, jotka maksoivat veroa.

3. Daavid voitti myös Hadadeserin, Sooban kuninkaan, Hamatin suunnalla, kun tämä oli menossa lujittamaan valtaansa Eufrat-virralla.

4. Daavid otti häneltä tuhat vaunuhevosta, seitsemäntuhatta ratsumiestä ja kaksikymmentätuhatta jalkamiestä. Daavid katkoi kaikilta vaunuhevosilta vuohisjänteet, mutta säästi niistä sata vaunuhevosta.

5. Kun Damaskon aramilaiset tulivat auttamaan Hadadeseria, Sooban kuningasta, Daavid voitti aramilaiset, kaksikymmentäkaksituhatta miestä.

6. Daavid asetti varuskuntia Aramin Damaskoon, ja aramilaisista tuli Daavidin palvelijoita, jotka maksoivat veroa. Herra antoi Daavidille voiton, mihin tahansa tämä meni.

7. Hän otti kultakilvet, jotka Hadadeserin palvelijoilla oli, ja vei ne Jerusalemiin

8. Daavid otti myös hyvin paljon vaskea Tibhatista ja Kuunista, Hadadeserin kaupungeista. Siitä Salomo teetti vaskimeren, pylväät ja vaskiesineet.

9. Toou, Hamatin kuningas, kuuli, että Daavid oli voittanut Sooban kuninkaan Hadadeserin koko sotajoukon.

10. Silloin hän lähetti poikansa Hadoramin kuningas Daavidin luo tervehtimään häntä ja onnittelemaan häntä siitä, että hän oli taistellut Hadadeseria vastaan ja lyönyt tämän. Hadadeser oli näet ollut sodassa Tooun kanssa. Hän lähetti Daavidille myös kaikenlaisia kulta-, hopea- ja vaskiesineitä.

11. Myös ne kuningas Daavid pyhitti Herralle sen hopean ja kullan lisäksi, minkä hän oli ottanut kaikilta kansoilta: Edomilta, Mooabilta, ammonilaisilta, filistealaisilta ja Amalekilta.

12. Abisai, Serujan poika, voitti Suolalaaksossa edomilaiset, kahdeksantoistatuhatta miestä.

13. Hän asetti varuskuntia Edomiin, ja kaikista edomilaisista tuli Daavidin palvelijoita. Ja Herra antoi Daavidille voiton, mihin tahansa tämä meni.

Daavidin korkeimmat virkamiehet

14. Daavid hallitsi kuninkaana koko Israelia ja hänellä oli tapana tehdä oikeus ja vanhurskaus koko kansaansa kohtaan.

15. Jooab, Serujan poika, oli sotajoukon ylipäällikkönä, ja Joosafat, Ahiludin poika, kanslerina.

16. Pappeja olivat Saadok, Ahitubin poika, ja Abimelek, Ebjatarin poika. Savsa oli kirjurina.

17. Benaja, Joojadan poika, oli kreettien ja pleettien päällikkönä, mutta Daavidin pojat olivat lähinnä kuningasta.

19. luku

Daavidin lähettiläitä häväistään

1. Sen jälkeen ammonilaisten kuningas Naahas kuoli, ja hänen poikansa tuli kuninkaaksi hänen paikalleen.

2. Daavid sanoi: ”Minä osoitan ystävällisyyttä Haanunille, Naahaan pojalle, sillä hänen isänsä osoitti ystävällisyyttä minulle.” Daavid lähetti sanansaattajat lohduttamaan Naahasia hänen isänsä kuoleman tähden.

Mutta kun Daavidin palvelijat tulivat ammonilaisten maahan Haanunin luo lohduttamaan häntä,

3. ammonilaisten päämiehet sanoivat Haanunille: ”Kunnioittaako Daavid sinun mielestäsi isääsi, koska hän on lähettänyt lohduttajia luoksesi? Eivätköhän vain hänen palvelijansa ole tulleet luoksesi tutkimaan, hävittämään ja vakoilemaan maata.”

4. Silloin Haanun otti kiinni Daavidin palvelijat, ajatti heidän (??), leikkautti heidän vaatteensa poikki pakaroiden kohdalta ja päästi heidät sitten menemään.

5. Kun Daavidille tultiin kertomaan miehistä, hän lähetti sananviejän heitä vastaan, koska miehet olivat hyvin häpeissään/miehiä oli häpäisty pahoin. Kuningas käski sanoa: ”Jääkää Jerikoon, kunnes partanne on kasvanut, ja tulkaa sitten takaisin.”

Daavid voittaa ammonilaiset

6. Ammonilaiset näkivät joutuneensa Daavidin vihoihin. Silloin Haanun ja ammonilaiset lähettivät tuhat talenttia hopeaa palkatakseen itselleen Kaksoisvirran Aramista, Maakan Aramista ja Soobasta sotavaunuja ja ratsumiehiä.

7. He palkkasivat itselleen kolmekymmentäkaksituhatta sotavaunua sekä Maakan kuninkaan ja hänen väkensä. Nämä tulivat ja leiriytyivät Meedeban edustalle, ja ammonilaiset kokoontuivat kaupungeistaan ja lähtivät sotaan.

8. Kun Daavid kuuli sen, hän lähetti sinne Jooabin ja koko valiomiesten sotajoukon.

9. Ammonilaiset lähtivät ja asettuivat sotarintamaan kaupungin portille, ja kuninkaat, jotka olivat tulleet sinne, olivat eri joukkona kentällä.

10. Kun Jooab näki, että häntä vastassa oli sota edessä ja takana, hän valitsi kaikista Israelin valiomiehistä ne, jotka asetti rintamaan aramilaisia vastaan.

11. Muun väen hän antoi veljensä Abisain johtoon, he järjestäytyivät rintamaan ammonilaisia vastaan.

12. Jooab sanoi: ”Jos aramilaiset ovat minua voimakkaampia, tule minun avukseni. Jos taas ammonilaiset ovat sinua voimakkaampia, minä autan sinua.

13. Ole vahva, ja olkaamme vahvoja kansamme puolesta ja Jumalamme kaupunkien puolesta. Tehköön sitten Herra, minkä hyväksi näkee.”

14. Sitten Jooab ja väki, joka oli hänen kanssaan, ryhtyivät taisteluun aramilaisia vastaan, ja nämä pakenivat hänen edeltään.

15. Kun ammonilaiset näkivät aramilaisten pakenevan, myös he pakenivat Jooabin veljeä Abisaita ja menivät kaupunkiin, ja Jooab palasi Jerusalemiin.

16. Aramilaiset näkivät joutuneensa tappiolle Israelin edessä ja lähettivät sanansaattajat noutamaan tuolla puolella Eufrat-virran asuneita aramilaisia, joita johti Soofak, Hadadeserin sotapäällikkö.

17. Se kerrottiin Daavidille, ja hän kokosi koko Israelin ja meni Jordanin yli. Tultuaan heidän luokseen hän asettui rintamaan heitä vastaan. Kun Daavid oli asettunut rintamaan aramilaisia vastaan, nämä ryhtyivät taisteluun hänen kanssaan,

18. mutta joutuivat pakenemaan Israelia. Daavid surmasi aramilaisilta seitsemänsataa vaunuhevosta ja neljäkymmentätuhatta jalkamiestä. Hän surmasi myös heidän sotapäällikkönsä Soofakin.

19. Kun Hadadeserin palvelijat näkivät joutuneensa tappiolle Israelin edessä he tekivät Daavidin kanssa rauhan ja palvelivat häntä. Enää eivät aramilaiset tahtoneet auttaa ammonilaisia.

20. luku

Rabba valloitetaan

1. Erään vuodenvaihteen aikaan, kuninkaiden sotaanlähtöaikaan, Jooab johti joukot taisteluun, hävitti ammonilaisten maata ja piiritti Rabbaa. Daavid oleskeli Jerusalemissa mutta Jooab valtasi Rabban ja hävitti sen.

2. Daavid otti heidän kuninkaansa kruunun hänen päästään ja havaitsi sen painavan talentin kultaa. Siinä oli lisäksi kallis kivi. Se pantiin Daavidin päähän, ja hän vei kaupungista hyvin paljon saalista.

3. Hän hallitsi siellä ollutta kansaa. Hän pani heidät tekemään työtä sahoilla, kirveillä ja kuokilla. Näin Daavid teki kaikille ammonilaisten kaupungeille. Sitten Daavid ja koko kansa palasivat Jerusalemiin.

Taisteluja filistealaisia vastaan

4. Sen jälkeen syntyi taistelu filistealaisten kanssa Geserissä. Silloin huusalainen Sibbekai surmasi Sippain rafalaisten/jättiläisten jälkeläisistä, jotka näin alistettiin.

5. Kun taas oli taistelu filistealaisten kanssa, Elhanan, Jaaorin poika, surmasi Lahmin, gatilaisen Goljatin veljen, jonka keihäänvarsi oli kuin kangaspuiden tukki.

6. Jälleen oli taistelu Gatissa. Siellä oli suurikasvuinen mies, jolla oli kummassakin kädessä kuusi sormea ja kummassakin jalassa kuusi varvasta, yhteensä kaksikymmentä neljä. Myös hän polveutui rafalaisista/jättiäisistä

7. Hän häpäisi Israelia, mutta Daavidin veljen Simean poika Joonatan surmasi hänet.

8. Nämä polveutuivat rafalaisista/jättiläisistä Gatissa ja kaatuivat Daavidin ja hänen palvelijoittensa lyöminä.

21. luku

Väestönlasku

1. Sitten Saatana nousi Israelia vastaan ja yllytti Daavidin laskemaan Israelin kansan.

2. Daavid sanoi Jooabille ja kansan päämiehille: ”Menkää ja laskekaa israelilaiset Beersebasta Daaniin asti. Tuokaa minulle tieto heidän lukumäärästään, että saan tietää sen.”

3. Jooab vastasi: ”Herra lisätköön kansansa satakertaiseksi siitä, kuinka paljon heitä sitten onkin. Eivätkö he, herrani, kuningas, kaikki ole herrani palvelijoita? Miksi herrani pyytää tätä? Miksi Israelin pitäisi tulla syylliseksi tästä?”

4. Kuninkaan sana kuitenkin velvoitti Jooabia, ja niin Jooab lähti, kierteli koko Israelin ja tuli takaisin Jerusalemiin.

5. Jooab antoi kuninkaalle tiedoksi lasketun kansan lukumäärän. Koko Israelissa oli miljoona satatuhatta miekkamiestä ja Juudassa neljäsataaseitsemänkymmentätuhatta miekkamiestä.

6. Jooab ei kuitenkaan laskenut Leevin ja Benjaminin lukumäärää muiden joukkossa, sillä kuninkaan käsky kauhistutti häntä.

Rutto

7. Jumalan silmissä Daavidin käsky oli paha asia, ja hän löi Israelia.

8. Silloin Daavid sanoi Jumalalle: ”Minä olen tehnyt hyvin suuren synnin tehdessäni tämän. Anna nyt anteeksi palvelijasi rikos, sillä minä olen menetellyt hyvin tyhmästi.”

9. Herra puhui Gaadille, Daavidin näkijälle:

10. ”Mene ja puhu Daavidille: Näin sanoo Herra: Minä annan sinulle kolme vaihtoehtoa, valitse itsellesi yksi niistä, niin minä teen sinulle sen mukaan.”

11. Gaad meni Daavidin luo ja sanoi hänelle: ”Näin sanoo Herra: ’Otatko vastaan

12. kolme nälkävuotta, kolme kuukautta hävitystä ahdistajiesi vainotessa vihollistesi miekka kintereilläsi, vai Herran miekan ja ruton maahan kolmeksi päiväksi ja Herran enkelin tuottamaan tuhoa koko Israelin alueelle? Harkitse nyt, mitä minä vastaan lähettäjälleni.’”

13. Daavid vastasi Gaadille: ”Olen hyvin suuressa hädässä. Mieluummin tahdon joutua Herran käsiin, sillä hänen armonsa on sangen suuri. Ihmisten käsiin en tahdo joutua.”

14. Silloin Herra antoi ruton tulla Israeliin, ja kansasta kaatui seitsemänkymmentätuhatta miestä.

15. Jumala lähetti enkelin Jerusalemiin tuhoamaan sitä. Kun tämä tuhosi kaupunkia, Herra katsoi ja katui aiheuttamaansa onnettomuutta ja sanoi tuhoojaenkelille: ”Jo riittää, hellitä kätesi.” Herran enkeli seisoi silloin jebusilaisen Ornanin puimatantereen luona.

16. Daavid katsoi ylös ja näki Herran enkelin seisovan maan ja taivaan välillä, kädessään paljastettu miekka ojennettuna Jerusalemin yli. Silloin Daavid ja vanhimmat, säkkeihin pukeutuneina, heittäytyivät kasvoilleen.

17. Daavid sanoi Jumalalle: ”Enkö juuri min käskenyt laskea kansan? Minä siis olen se, joka tein syntiä ja menettelin todella pahoin. Mutta nämä minun lampaani, mitä he ovat tehneet? Herra, minun Jumalani, olkoon sinun kätesi, minä rukoilen, minua ja minun isäni perhettä vastaan, mutta ei sinun kansaasi vastaan, sille vitsaukseksi.”

Daavid rakentaa Herran alttarin Ornanin pnuimatantereelle

18. Niin Herran enkeli käski Gaadin sanoa Daavidille, että Daavid menisi pystyttämään Herralle alttarin jebusilaisen Ornanin puimatantereelle.

19. Niin Daavid lähti Gaadin sanan mukaan, jonka tämä oli puhunut Herran nimessä.

20. Kun Ornan kääntyi, hän näki enkelin. Silloin hänen neljä poikaansa, jotka olivat hänen kanssaan, piiloutuivat. Ornan oli puimassa vehnää.

21. Kun Daavid saapui Ornanin luo, Ornan kohotti katseensa ja näki Daavidin. Hän lähti puimatantereelta ja kumartui Daavidin edessä kasvoilleen maahan.

22. Daavid sanoi Ornanille: ”Anna minulle puimatantereen paikka, niin minä rakennan siihen alttarin Herralle. Luovuta se minulle täydestä hinnasta, että vitsaus taukoaisi kansasta.”

23. Ornan vastasi Daavidille: ”Ota se itsellesi. Tehköön herrani, kuningas, mitä hyväksi näkee. Katso, minä annan härät polttouhriksi ja puimaäkeet haloiksi sekä vehnän ruokauhriksi. Kaiken minä annan sinulle.”

24. Mutta kuningas Daavid sanoi Ornanille: ”Ei, vaan minä todellakin ostan sen täydestä hinnasta, sillä minä en uhraa Herralle sitä, mikä on sinun, enkä uhraa ilmaisia polttouhreja.”

25. Niinpä Daavid antoi Ornanille siitä paikasta kuudensadan sekelin painon kultaa.

26. Sitten Daavid rakensi sinne alttarin Herralle ja uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja. Hän huusi avuksi Herraa, ja Herra vastasi hänelle lähettämällä tulen taivaasta polttouhrialttarille.

27. Herra käski enkeliä, ja tämä pisti miekkansa takaisin miekansa tuppeensa.

28. Kun Daavid silloin näki, että Herra oli vastannut hänelle jebusilaisen Ornanin puimatantereella, hän uhrasi siellä.

29. Mutta Herran asumus ja polttouhrialttari, jotka Mooses oli teettänyt autiomaassa, olivat siihen aikaan Gibeonin uhrikukkulalla.

 30. Daavid ei kuitenkaan kyennyt menemään sen eteen etsiäkseen Jumalaa, sillä hän oli pelästynyt Herran enkelin miekkaa.

22. luku

Temppelin rakentamisen valmisteluja

1. Daavid sanoi: ”Tämä on Herran Jumalan temppeli ja tämä on alttari Israelin polttouhria varten.”

2. Hän käski koota muukalaiset, jotka olivat Israelin maassa, ja asettaa louhijoiksi louhimaan hakattuja kiviä Jumalan temppelin rakentamiseksi.

3. Daavid hankki paljon rautaa portinovien nauloiksi ja tukiraudoiksi, sekä niin paljon vaskea, ettei sen painoa voitu punnita.

4. Setripuilla ei ollut määrää, sillä siidonilaiset ja tyyrolaiset toivat paljon setripuita Daavidille.

5. Daavid sanoi: ”Poikani Salomo on nuori ja hento, ja Herralle rakennettavan temppelin on oltava hyvin suuri ja loistostaan kuuluisa kaikissa maissa. Tahdon tehdä valmisteluja sitä varten.” Niinpä Daavid teki paljon valmisteluja ennen kuolemaansa.

Daavidin puhe Salomolle

6. Hän kutsui poikansa Salomon ja käski hänen rakentaa temppelin Herralle, Israelin Jumalalle.

7. Daavid sanoi Salomolle: ”Poikani, sydämelläni on ollut rakentaa temppeli Herran, Jumalani, nimelle,

8. mutta minulle tuli tämä Herran sana: ’Sinä olet vuodattanut paljon verta ja käynyt suuria sotia. Sinä et saa rakentaa temppeliä minun nimelleni, koska olet vuodattanut paljon verta maahan minun edessäni.

9. Katso, sinulle on syntyvä poika. Hänestä tulee rauhaisa mies ja minä annan hänelle levon kaikista hänen ympärillään asuvista vihollisista, sillä hänen nimekseen tulee Salomo. Minä annan rauhan ja levon Israelille hänen päivinään.

10. Hän on rakentava temppelin minun nimelleni, ja hän on oleva minun poikani, ja minä olen hänen isänsä. Minä vahvistan hänen kuninkaallisen valtaistuimensa ikuiseksi Israelissa.’

11. Olkoon siis nyt Herra kanssasi, poikani, että menestyisit ja saisit rakennetuksi temppelin Herralle, Jumalallesi, niin kuin hän on sinusta puhunut.

12. Kunpa Herra antaisi sinulle älyä ja ymmärrystä noudattaaksesi Herran, Jumalasi, lakia, koska hän on määrännyt sinut Israelin hallitsijaksi.

13. Silloin sinä menestyt, jos pidät huolta siitä, että teet lakien ja oikeuksien mukaan, jotka Herra käski Mooseksen antaa Israelille. Ole luja ja rohkea, älä pelkää äläkä arkaile.

14. Katso, vaikeuksienikin keskellä minä olen hankkinut Herran temppeliä varten satatuhatta talenttia kultaa, miljoona talenttia hopeaa sekä vaskea ja rautaa suunnattoman määrän, sillä niin paljon niitä on. Olen hankkinut myös puita ja kiviä, ja sinä saat hankkia niitä vielä lisää.

15. Sinulla on käytössäsi paljon työmiehiä – kivenhakkaajia, muurareita ja puuseppiä – ja kaikenlaisia taitavia miehiä kaikenlaisiin töihin.

16. Kullalla, hopealla, vaskella ja raudalla ei ole määrää. Nouse ja ryhdy työhön, ja Herra olkoon kanssasi!”

Daavidin puhe Israelin päämiehille

17. Daavid käski kaikkien Israelin päämiesten auttaa poikaansa Salomoa:

18. ”Eikö Herra, teidän Jumalanne, olekin ollut kanssanne ja suonut teille levon joka taholla? Onhan hän antanut valtaani maan asukkaat, ja maa tuli alamaiseksi Herralle ja hänen kansalleen.

19. Antautukaa siis sydäminenne ja sieluinenne etsimään Herraa, Jumalaanne, ja nouskaa rakentamaan Herran, Jumalan, pyhäkköä, että Herran liitonarkku ja Jumalan pyhät esineet voitaisiin viedä Herran nimelle rakennettuun temppeliin.”

23. luku

Leeviläisten osastot

1. Kun Daavid oli tullut vanhaksi ja saanut elämästä kyllänsä, hän asetti poikansa Salomon Israelin kuninkaaksi.

2. Hän kutsui kokoon kaikki Israelin päämiehet, papit ja leeviläiset.

3. Kolmikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat leeviläiset laskettiin, ja heidän - miesten - lukumääränsä oli kolmekymmentäkahdeksantuhatta.

4.  Daavid sanoi: ”Näistä kaksikymmentäneljätuhatta johtakoon Herran temppelin töitä, kuusituhatta olkoon päällysmiehinä ja tuomareina,

5. neljätuhatta ovenvartijoina, ja neljätuhatta ylistäköön Herraa soittimilla, jotka minä olen teettänyt ylistämistä varten.”

6. Daavid jakoi heidät osastoihin Leevin poikien Geersonin, Kehatin ja Merarin mukaan.

7. Geersonilaisia olivat La’dan ja Simei.

8. La’danin poikia oli kolme: Jehiel, päämies, Seetam ja Jooel.

9.  Ladanin pojan Simein poikia oli kolme: Selomit, Hasiel ja Haaran. Nämä olivat La’danin perhekuntien päämiehet.

10. Simein pojat olivat Jahat, Siina, Jeus ja Beria. Nämä olivat Simein neljä poikaa.

11. Jahatista tuli päämies, seuraava oli Siina, mutta Jeuksella ja Berialla ei ollut monta poikaa, ja heidät laskettiin yhdeksi perhekunnaksi ja palvelusvuoroksi.

12. Kehatin poikia oli neljä: Amram, Jishar, Hebron ja Ussiel.

13. Amramin pojat olivat Aaron ja Mooses. Aaron ja hänen poikansa erotettiin pyhitetyiksi ikuisesti kaikkein pyhintä varten, suitsuttamaan Herran edessä, palvelemaan häntä ja siunaamaan kansaa hänen nimessään ikuisesti.

14. Jumalan miehen Mooseksen pojat luettiin kuuluviksi Leevin heimoon.

15. Mooseksen pojat olivat Geersom ja Elieser.

16. Geersomin poika oli Sebuel, päämies.

17. Elieserin poika oli Rehabja, päämies. Elieserillä ei ollut muita poikia, mutta Rehabjan poikia oli hyvin paljon.

18. Jisharin poika oli Selomit, päämies.

19. Hebronin pojat olivat Jeria, päämies, Amarja oli toinen, Jahasiel kolmas ja Jekameam neljäs.

20. Ussielin pojat olivat Miika, päämies, ja toinen oli Jissia.

21. Merarin pojat olivat Mahli ja Muusi. Mahlin pojat olivat Eleasar ja Kiis.

22. Eleasar kuoli, eikä häneltä jäänyt poikia vaan ainoastaan tyttäriä, jotka heidän serkkunsa, Kiisin pojat, ottivat vaimoikseen.

23. Muusin poikia oli kolme: Mahli, Eeder ja Jeremot.

Leeviläisten tehtävät

24. Nämä olivat Leevin pojat perhekuntiensa mukaan, perhekunta-päämiehet, niin monta kuin heitä oli ollut katselmuksessa, nimien lukumäärän ja pääluvun mukaan. Heistä kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat toimittivat tehtäviä Herran temppelissä.

25. Sillä Daavid oli sanonut: ”Herra, Israelin Jumala, on suonut levon kansalleen. Hän on asuva Jerusalemissa ikuisesti,

26. eikä leeviläistenkään tarvitse kantaa asumusta eikä kaikkia hänen palveluksessaan tarvittavia esineitä.”

27. Daavidin viimeisten määräysten mukaan leeviläisten lukuun laskettiin kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat.

28. Heidän tehtävänään oli nimittäin olla Aaronin poikien apuna Herran temppelin töissä, pitää huoli esipihoista ja sivuhuoneista, kaiken pyhän puhtaana pitämisestä ja Jumalan temppelin työnteosta,

29. näkyleivistä, ruokauhrijauhoista, happamattomista ohukaisista, paistolevyistä ja taikinaseoksesta sekä kaikista mitoista.

30. Heidän tuli seisoa joka aamu kiittämässä ja ylistämässä Herraa, samoin iltaisin,

31. ja Herralle sapatteina, uudenkuun päivinä ja juhlina uhrata kaikki polttouhrit aina Herran edessä, sen määrän mukaan, kuin niistä oli säädetty.

32. He pitivät huolta ilmestysmajasta, pyhäköstä sekä niistä tehtävistä, jotka heidän veljillään, Aaronin pojilla, oli palvellessaan Herran temppelissä.

24. luku

Aaronin poikien osastot

1. Myös Aaronin pojilla oli osastonsa. Aaronin pojat olivat Naadab, Abihu, Eleasar ja Iitamar.

2. Mutta Naadab ja Abihu kuolivat ennen isäänsä, eikä heillä ollut poikia. Siksi vain Eleasar ja Iitamar toimivat pappeina.

3. Daavid - yhdessä Saadokin kanssa, joka oli Eleasarin jälkeläinen, ja Ahimelekin kanssa, joka oli Iitamarin jälkeläinen - jakoi heidät osastoihin heidän palvelustehtäviensä mukaan.

4. Eleasarin jälkeläisissä havaittiin olevan enemmän päämiehiä kuin Iitamarin jälkeläisissä. Siksi Eleasarin jälkeläisille jaettiin kuusitoista perhekuntapäämiehen paikkaa ja Iitamarin jälkeläisille kahdeksan.

5. Heidät jaettiin arvalla, toiset niin kuin toisetkin, sillä sekä Eleasarin että Iitamarin jälkeläisissä oli pyhäkköruhtinaita ja Jumalan ruhtinaita.

6. Semaja, Netanelin poika, kirjuri leeviläisten joukosta, kirjoitti heidän nimensä muistiin kuninkaan, päämiesten, pappi Saadokin ja Ahimelekin, Ebjatarin pojan, sekä pappien ja leeviläisten perhekuntien päämiesten läsnäollessa. Yksi perhekunta otettiin vuorotellen Eleasarin ja Iitamarin suvuista.

7. Ensimmäinen arpa osui Joojaribille, toinen Jedajalle,

8. kolmas Haarimille, neljäs Seorimille,

9. viides Malkialle, kuudes Miijaminille,

10. seitsemäs Hakkoosille, kahdeksas Abialle,

11. yhdeksäs Jeesualle, kymmenes Sekanjalle,

12. yhdestoista Eljasibille, kahdestoista Jaakimille,

13. kolmastoista Huppalle, neljästoista Jesebabille,

14. viidestoista Bilgalle, kuudestoista Immerille,

15. seitsemästoista Heesirille, kahdeksastoista Happissesille,

16. yhdeksästoista Petahjalle, kahdeskymmenes Hesekielille,

17. kahdeskymmenesensimmäinen Jaakinille, kahdeskymmenestoinen Gaamulille,

18. kahdeskymmeneskolmas Delajalle ja kahdeskymmenesneljäs Maasajalle.

19. Nämä olivat heidän palvelusvuoronsa, joiden mukaan heidän tuli mennä Herran temppeliin, niin kuin heidän isänsä Aaron oli heille säätänyt. Näin oli Herra, Israelin Jumala, häntä käskenyt.

Muut Leevin jälkeläiset

20. Muita Leevin jälkeläisiä olivat Amramin poika Suubael, Suubaelin poika Jehdeja,

21. Rehabjan poika, päämies Jissia,

22. jisharilaisia Selomot, Selomotin poika Jahat.

23.  Hebronin poikia olivat Jeria, Amarja oli toinen, Jahasiel kolmas, Jekamam neljäs.

24. Ussielin poika oli Miika, Miikan poika Saamir.

25. Miikan veli oli Jissia, Jissian poika oli Sakarja.

26. Merarin jälkeläisiä olivat Mahli ja Muusi sekä hänen poikansa Jaasian jälkeläiset.

27. Merarin jälkeläisiä hänen pojastaan Jaasiasta olivat Sooham, Sakkur ja Ibri.

28. Mahlin poika oli Eleasar, jolla ei ollut poikia.

29. Kiisistä Kiisin pojat: Jerahmeel.

30. Muusin jälkeläisiä olivat Mahli, Eeder ja Jerimot. Nämä olivat leeviläisten jälkeläiset heidän perhekuntiensa mukaan.

31. Myös nämä, niin perhekuntapäämiehet kuin heidän nuoremmat veljensäkin, heittivät arpaa samoin kuin heidän veljensä, Aaronin pojat, kuningas Daavidin, Saadokin ja Ahimelekin sekä pappien ja leeviläisten perhekuntien päämiesten läsnäollessa.

 

25. luku

Temppelilaulajien osastot

1. Daavid ja sotapäälliköt erottivat palvelukseen Aasafin, Heemanin ja Jedutunin pojat, profetoimaan lyyrojen, harppujen ja symbaalien säestyksellä. Palveluksessa olleiden miesten luettelo oli seuraava:

2. Aasafin pojista: Sakkur, Joosef, Netanja ja Asarela, Aasafin johdolla, joka profetoi kuninkaan toimeksiannosta.

3. Jedutunista: Jedutunin kuusi poikaa – Gedalja, Seri, Jesaja, Simei (LXX), Hasabja ja Mattitja – isänsä Jedutunin johdolla, joka lyyraa soittaen profetoi kiittäen ja ylistäen Herraa.

4. Heemanista: Heemanin pojat Bukkia, Mattanja, Ussiel, Sebuel ja Jerimot, Hananja, Hanani, Eliata, Giddalti ja Roomamti-Eser, Josbekasa, Malloti, Hootir ja Mahasiot.

5. Kaikki nämä olivat kuninkaan näkijän Heemanin poikia sen Jumalan sanan mukaan, että hän korottaisi Heemanin sarven. Jumala oli antanut Heemanille neljätoista poikaa ja kolme tytärtä.

6. Kaikki nämä lauloivat isänsä johdolla Herran temppelissä symbaaleja, harppuja ja lyyroja soittaen Jumalan huoneen palveluksessa, kuninkaan, Aasafin, Jedutunin ja Heemanin johdolla.

7. Heidän ja heidän veljiensä lukumäärä, niiden, jotka olivat oppineet laulamaan Herralle, kaikkien taitajien lukumäärä, oli kaksisataakahdeksankymmentäkahdeksan.

8. He heittivät arpaa palveluvuoroista, nuoret niin kuin vanhatkin, taitajat yhdessä oppilaiden kanssa.

9. Ensimmäinen arpa tuli Aasafille – Joosefille, toinen Gedaljalle, hänelle sekä hänen veljilleen ja kahdelletoista pojalleen.

10. Kolmas Sakkurille, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

11. Neljäs Jisrille, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

12. Viides Netanjalle, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

13. Kuudes Bukkialle, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

14. Seitsemäs Jesarelalle, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

15. Kahdeksas Jesajalle, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

16. Yhdeksäs Mattanjalle, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

17. Kymmenes Simeille, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

18. Yhdestoista Asarelille, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

19. Kahdestoista Hasabjalle, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

20. Kolmastoista Suubaelille, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

21. Neljästoista Mattitjalle, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

22. Viidestoista Jeremotille, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

23. Kuudestoista Hananjalle, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

24. Seitsemästoista Josbekasalle, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

25. Kahdeksastoista Hananille, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

26. Yhdeksästoista Mallotille, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

27. Kahdeskymmenes Elijatalle, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

28. Kahdeskymmenesyhdes Hootirille, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

29. Kahdeskymmeneskahdes Giddaltille, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

30. Kahdeskymmeneskolmas Mahasiotille, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

31. Kahdeskymmenesneljäs Romamti-Eserille, hänen kahdelletoista pojalleen ja veljelleen.

26. luku

Ovenvartijoiden osastot

1. Ovenvartijoiden osastoihin kuuluivat koorahilaisista Meselemja, Kooren poika, joka oli Aasafin jälkeläisiä.

2. Meselemjan pojat olivat esikoinen Sakarja, toinen Jediael, kolmas Sebadja, neljäs Jatniel,

3. viides Eelam, kuudes Joohanan, seitsemäs Eljehoenai.

4. Oobed-Edomin pojat olivat esikoinen Semaja, toinen Joosabad, kolmas Jooah, neljäs Saakar, viides Netanel,

5. kuudes Ammiel, seitsemäs Isaskar, kahdeksas Peulletai. Jumala oli näet siunannut häntä.

6. Hänen pojalleen Semajalle syntyi poikia, jotka hallitsivat isänsä sukua, sillä he olivat mahtavia miehiä.

7. Semajan pojat olivat Otni, Rafael, Oobed ja Elsabad. Hänen veljensä Elihu ja Semakja olivat kyvykkäitä miehiä.

8. Kaikki nämä Oobed-Edomin jälkeläiset, he, heidän poikansa ja veljensä, olivat kyvykkäitä miehiä, tarmokkaita palveluksessa. Oobed-Edomin jälkeläisiä oli kaikkiaan kuusikymmentäkaksi.

9. Meselemjalla oli kahdeksantoista poikaa ja veljeä, mahtavia miehiä.

10. Merarin jälkeläisellä Hoosalla oli poikia: päämies oli Simri, jonka hänen isänsä oli asettanut päämieheksi, vaikka hän ei ollut esikoinen.

11. Toinen oli Hilkia, kolmas Tebalja, neljäs Sakarja. Hoosan poikia ja veljiä oli kaikkiaan kolmetoista.

12. Näiden ovenvartijaosastojen päämiesten samoin kuin heidän veljiensä tehtävänä oli palvella vuoroin Herran temppelissä.

13. He - niin nuoret samoin kuin vanhemmatkin - heittivät arpaa kustakin portista perhekuntien mukaan.

14. Itäpuolen arpa lankesi Selemjalle. Sitten heitettiin arpa hänen pojalleen Sakarjalle, joka antoi järkeviä neuvoja. Hänelle tuli pohjoispuolen arpa.

15. Oobed-Edomille tuli eteläpuoli ja hänen pojilleen varastohuone.

16. Suppimille ja Hoosalle tuli länsipuoli, jossa on Salleket-portti, josta tie nousee ylös. Vartiot kohtasivat toisensa.

17. Idän puolella oli kuusi leeviläistä, pohjoisen puolella joka päivä neljä, etelän puolella joka päivä neljä neljä ja varastohuoneiden luona kaksi parivartiota.

18. Temppelin sisäänkäyntiin (vrt 2 Kun 23:11) lännestä johtavalla tiellä oli neljä ja sisäänkäynnin luona luona kaksi.

19. Nämä olivat koorahilaisten ja merarilaisten ovenvartijoiden osastot.

Temppelin aarteiden valvojat

20. Leeviläisistä Ahia valvoi Jumalan temppelin aarteistoja ja pyhien esineiden aarteistoja.

21. Ladanin pojat, geersonilaisten jälkeläiset, geersonilaisen Ladanin perhekuntien päämiehet, jehieliläiset,

22. jehieliläisten jälkeläiset Seetam ja hänen veljensä Jooel valvoivat Herran temppelin aarteistoja.

23. Mitä tulee amramilaisiin, jisharilaisiin, hebronilaisiin ja ossielilaisiin,

24. oli Sebuel, Mooseksen pojan Geersomin jälkeläinen, aarteistonhoitajien esimies.

25. Hänen Elieseristä polveutuvat veljensä olivat tämän poika Rehabja, tämän poika Jesaja, tämän poika Jooram, tämän poika Sikri ja tämän poika Selomit.

26. Tämä Selomit ja hänen veljensä valvoivat kaikkia niitä pyhiä aarteita, jotka kuningas Daavid, perhekunta-päämiehet, tuhannen- ja sadanpäämiehet ja sotapäälliköt olivat pyhittäneet.

27. He olivat pyhittäneet ne sodista saamastaan saaliista Herran temppelin ylläpitoa varten.

28. Samoin he valvoivat kaikkea, minkä Samuel, näkijä, Saul, Kiisin poika, Abner, Neerin poika, ja Jooab, Serujan poika, olivat pyhittäneet. Kaikki, mikä pyhitettiin, jätettiin Selomitin ja hänen veljiensä valvontaan.

Johtomiehet ja tuomarit

29. Jisharilaisista määrättiin Kenanja ja hänen poikansa Israelin temppelin ulkopuolisiin töihin johtomiehiksi ja tuomareiksi.

30. Hebronilaisista määrättiin Hasabja ja hänen veljensä, tuhat seitsemänsataa kyvykästä miestä hoitamaan Israelin hallintoa Jordanin länsipuolella, kaikenlaisia Herran toimia ja kuninkaan palvelusta.

31. Hebronilaisia oli Jeria, hebronilaisten päämies, heidän polveutumisensa ja isiensä mukaan. Daavidin neljäntenäkymmenentenä hallitusvuotena heidät tutkittiin ja heidän joukossaan havaittiin olevan kyvykkäitä urhoja Gileadin Jaeserissa.

32. Jerian veljiä oli kaksituhatta seitsemänsataa kyvykästä miestä, perhekunta-päämiehiä. Heidät kuningas Daavid määräsi johtamaan ruubenilaisia, gaadilaisia ja puolta manasselaisten heimoa kaikissa Jumalan ja kuninkaan asioissa.

27. luku

Sotaväen osastojen päälliköt

1. Israelilaisia, perhekunta-päämiehiä, tuhannen- ja sadanpäämiehiä ja johtomiehiä, jotka palvelivat kuningasta kaikessa, mikä koski osastoja, oli kussakin osastossa kaksikymmentäneljätuhatta miestä. Nämä tulivat ja lähtivät kuukausi kuukaudelta vuoden kaikkina kuukausina lukumääränsä mukaan.

2. Jaasobeam, Sabdielin poika, oli ensimmäisen osaston johtajana ensimmäisenä kuukautena, ja hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljätuhatta miestä.

3.  Hän oli Pereksen jälkeläisiä ja oli ensimmäisenä kuukautena kaikkien sotaväen komentajien päällikkö.

4. Toisena kuukautena osaston johtajana oli ahohilainen Doodai. Hänen osastonsa johdossa oli myös ruhtinas Miklot, ja hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljätuhatta miestä.

5. Kolmas sotaväen komentaja, kolmantena kuukautena, oli Benaja, johtavan papin Joojadan poika. Hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljätuhatta miestä.

6. Tämä Benaja oli niiden kolmenkymmenen joukkoon kuuluva sotaurho ja niiden kolmenkymmenen johtaja. Hänen osastossaan oli myös hänen poikansa Ammisabad.

7. Neljäs, neljäntenä kuukautena, oli Asael, Jooabin veli, ja hänen jälkeensä hänen poikansa Sebadja. Hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljätuhatta miestä.

8. Viides, viidentenä kuukautena, oli päällikkö Samhut, jisrahilainen, ja hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljätuhatta miestä.

9. Kuudes, kuudentena kuukautena, oli tekoalainen Iira, Ikkesin poika, ja hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljätuhatta miestä.

10. Seitsemäs, seitsemäntenä kuukautena, oli pelonilainen Heeles, efraimilainen, ja hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljätuhatta miestä.

11. Kahdeksas, kahdeksantena kuukautena, oli huusalainen Sibbekai, serahilainen, ja hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljätuhatta miestä.

12. Yhdeksäs, yhdeksäntenä kuukautena, oli anatotilainen Abieser, benjaminilainen, ja hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljätuhatta miestä.

13. Kymmenes, kymmenentenä kuukautena, oli netofalainen Mahrai, serahilainen, ja hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljätuhatta miestä.

14. Yhdestoista, yhdentenätoista kuukautena, oli piratonilainen Benaja, efraimilainen, ja hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljätuhatta miestä.

15. Kahdestoista, kahdentenatoista kuukautena, oli netofalainen Heldai, otnielilainen, ja hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljätuhatta miestä.

Israelin heimojen johtajat

16. Israelin heimojen johtajat olivat: ruubenilaisten ruhtinas Elieser, Sikrin poika, simeonilaisten Sefatja, Maakan poika,

17. Leevin Hasabja, Kemuelin poika, Aaronin Saadok,

18. Juudan Elihu, Daavidin veli, Isaskarin Omri, Miikaelin poika,

19. Sebulonin Jismaja, Obadjan poika, Naftalin Jerimot, Asrielin poika,

20. efraimilaisten Hoosea, Asasjan poika, Manassen heimon toisen puolen Jooel, Pedajan poika,

21. Manassen toisen puolen johtajana Gileadissa Jiddo, Sakarjan poika, Benjaminin Jaasiel, Abnerin poika,

22. Daanin Asarel, Jerohamin poika. Nämä olivat Israelin heimojen ruhtinaat.

23. Mutta Daavid ei ottanut väestönlaskussa huomioon kaksikymmenvuotiaita tai sitä nuorempia, sillä Herra oli luvannut tehdä Israelin monilukuiseksi kuin taivaan tähdet.

24. Jooab, Serujan poika, oli aloittanut laskemisen, mutta ei saattanut sitä sitä päätökseen. Viha kohtasi sen vuoksi Israelia, eikä kansan lukumäärä tullut kuningas Daavidin aikakirjaan.

Kuninkaan omaisuuden hoitajat

25. Kuninkaan aarteistoista vastasi Asmavet, Adielin poika. Maaseudulla, kaupungeissa, kylissä ja torneissa olevista varastoista vastasi Joonatan, Ussian poika.

26. Maatöitä tekeviä peltomiehiä valvoi Esri, Kelubin poika.

27. Viinitarhoista vastasi raamatilainen Simei. Viinitarhoissa olevista viinivarastoista vastasi sifmiläinen Sabdi.

28. Öljypuista ja alankomaan metsäviikunapuista vastasi gaderilainen Baal-Haanan. Öljyvarastoista vastasi Jooas.

29. Saaronissa laiduntavasta nautakarjasta vastasi saaronilainen Sitrai, ja laaksoissa laiduntavasta nautakarjasta Saafat, Adlain poika.

30. Kameleista vastasi ismaelilainen Oobil ja aasintammoista meeronotilainen Jehdeja.

31. Lammaslaumoista vastasi hagrilainen Jaasis. Nämä kaikki olivat kuningas Daavidin omaisuuden ylivalvojia.

Daavidin lähimmät miehet

32. Daavidin setä Joonatan, viisas mies ja kirjanoppinut, oli neuvonantajana. Jehiel, Hakmonin poika, oli kuninkaan poikien kanssa/opettaja.

33. Ahitofel oli kuninkaan neuvonantaja ja arkilainen Huusai kuninkaan ystävä.

34. Ahitofelin seuraajia olivat Joojada, Benajan poika, ja Ebjatar. Kuninkaan sotapäällikkö oli Jooab.

28. luku

Daavidin puhe Israelin johtomiehille

1. Daavid kokosi Jerusalemiin kaikki Israelin päämiehet, heimojen päämiehet, kuningasta palvelevat osastojen päälliköt, tuhannen- ja sadanpäämiehet, kuninkaan ja hänen poikiensa kaiken omaisuuden ja karjan ylivalvojat, hovimiehet, sankarit ja kaikki sotaurhot.

2. Sitten kuningas Daavid nousi seisomaan ja sanoi: ”Kuulkaa minua, veljeni ja kansani! Sydämelläni oli rakentaa temppeli lepopaikaksi Herran liitonarkulle ja Jumalamme jalkojen astinlaudaksi. Minä valmistauduin rakentamaan,

3. mutta Jumala sanoi minulle: ’Sinä et rakenna temppeliä minun nimelleni, sillä sinä olet sotien mies ja olet vuodattanut verta.’

4. Herra, Israelin Jumala, valitsi kuitenkin minut koko isäni suvusta olemaan Israelin kuninkaana ikuisesti. Hän näet valitsi ruhtinaaksi Juudan, ja Juudan heimosta minun isäni suvun, ja isäni poikien joukosta hän näki hyväksi tehdä minut koko Israelin kuninkaaksi.

5. Ja kaikkien minun poikieni joukosta – Herra on näet antanut minulle monta poikaa – hän valitsi poikani Salomon istumaan Herran valtakunnan valtaistuimella ja hallitsemaan Israelia.

6. Herra sanoi minulle: ’Sinun poikasi Salomo on rakentava minun temppelini ja esipihani, sillä hänet minä olen valinnut pojakseni ja minä olen oleva hänen isänsä.

7. Minä vahvistan hänen kuninkuutensa ikuiseksi, jos hän lujasti noudattaa käskyjäni ja oikeuksiani niin kuin hän tekee tänä päivänä.’

8. Ja nyt minä sanon koko Israelin, Herran seurakunnan, edessä ja meidän Jumalamme kuullen: Noudattakaa kaikkia Herran, Jumalanne, käskyjä - tutkikaa niitä -, että saisitte pitää omananne tämän hyvän maan ja saisitte jättää jälkeenne sen ikuiseksi perinnöksi lapsillenne.

9. Ja sinä, poikani Salomo, tunne isäsi Jumala ja palvele häntä ehyellä sydämellä ja alttiilla mielellä, sillä Herra tutkii kaikki sydämet ja ymmärtää kaikki ajatukset ja aikomukset. Jos etsit häntä, hän antaa sinun löytää itsensä, mutta jos luovut hänestä, hän hylkää sinut ikuisesti.

10. Ymmärrä siis nyt, että Herra on valinnut sinut rakentamaan pyhäkkörakennuksen. Ole luja ja toimi.”

Temppelin rakenne

11. Sitten Daavid antoi pojalleen Salomolle temppelin eteishallin ja sen sivuhuoneiden, aarteistojen, yläsalien, sisähuoneiden ja sovituspaikan huoneen piirustukset.

12. Hän antoi myös suunnitelman kaikesta, minkä hän oli Hengessä nähnyt Herran huoneen esipihoista ja kaikista niitä ympäröivistä huoneista – Jumalan temppelin aarrehuoneista ja pyhien lahjojen aarrehuoneista –

13. pappien ja leeviläisten osastoista, kaikesta Herran temppelissä toimitettavasta palveluksesta ja kaikista Herran temppelin jumalanpalvelusesineistä;

14. kaikkien eri jumalanpalvelusmenoissa käytettävien kultaesineiden kullan painosta ja hopeaesineiden hopean painosta;

15. kultaisten lampunjalkojen ja niiden kultaisten lamppujen painosta, jokaisen lampunjalan ja sen lamppujen painosta, samoin hopeisten lampunjalkojen painosta, lampunjalkojen ja niiden lamppujen painosta jokaisen lampunjalan käytön mukaan;

16. edelleen näkyleipäpöytiin käytetyn kullan painosta, kunkin pöydän erikseen, samoin hopeisiin pöytiin käytettävän hopean painosta,

17. haarukoiden, pirskotusmaljojen ja kannujen puhtaasta kullan painosta, samoin kultapikareista, kunkin pikarin painosta, ja hopeapikareista, kunkin pikarin painosta,

18. sekä suitsutusalttarin puhdistetun kullan painosta, vaunujen mallista ja kultakerubeista, jotka levittävät siipensä ja peittivät Herran liitonarkun.

19. Daavid sanoi: ”Kaikki on Herran kädestä lähteneessä kirjoituksessa. Hän on antanut minulle ymmärrystä kaikkesta suunnitelman mukaan tehtävästä työstä.”

20. Daavid sanoi pojalleen Salomolle: ”Ole luja ja rohkea! Toimi, älä pelkää äläkä arkaile, sillä Herra Jumala, minun Jumalani, on kanssasi, kunnes olet saanut valmiiksi kaikki Herran temppelissä tehtävät työt. Hän ei jätä eikä hylkää sinua.

21. Katso, pappien ja leeviläisten osastot ovat valmiina kaikkeen työhön Jumalan temppelissä. Lisäksi käytettävissäsi kaikessa työssä ovat kaikki, jotka ovat alttiitta ja kaikkeen palvelukseen kykeneviä. Päämiehet ja koko kansa toimivat jokaisen sanasi mukaan.”

29. luku

Lahjat temppelin rakentamiseen

1. Sitten kuningas Daavid sanoi koko seurakunnalle: ”Minun poikani Salomo, ainoa, jonka Jumala on valinnut, on nuori ja hento, ja työ on suuri, sillä tätä linnaa ei ole tarkoitettu ihmiselle, vaan Herralle Jumalalle.

2. Siksi minä olen parhaan kykyni mukaan hankkinut Jumalani temppeliä varten kultaa, hopeaa, vaskea, rautaa ja puuta töihin, joissa tarvitaan kultaa, hopeaa, vaskea, rautaa ja puuta, sekä onykskiviä ja muita korukiviä, mustankiiltävää ja kirjavaa kiveä – kaikkia kalliita kiviä ja marmorikiveä suuret määrät.

3. Ja vielä, koska olen mieltynyt Jumalani temppeliin, minulla on erityinen kulta- ja hopea-aarteisto, jonka olen antanut Jumalani temppeliä varten kaiken muun lisäksi, minkä olen hankkinut pyhäkköä varten –

4. kolmetuhatta talenttia kultaa, Oofirin kultaa, ja seitsemäntuhatta talenttia puhdistettua hopeaa huoneiden seinien päällystämiseen,

5. kultaa kultaesineisiin ja hopeaa hopeaesineisiin sekä kaikkeen mitä käsityöläiset tekevät. Kuka haluaa tänään vapaaehtoisesti uhrata täysin käsin Herralle?

6. Silloin perhekuntapäämiehet, Israelin heimojen ruhtinaat, tuhannen- ja sadanpäämiehet ja kuninkaan töiden ylivalvojat tulivat vapaaehtoisesti

7. ja antoivat Jumalan temppelin työhön viisituhatta talenttia ja kymmenentuhatta dareikkia kultaa, kymmenentuhatta talenttia hopeaa, kahdeksantoistatuhatta talenttia vaskea ja satatuhatta talenttia rautaa.

8. Ne, joilla oli jalokiviä, antoivat ne Herran temppelin aarteistoon geersonilaisen Jehielin haltuun.

9. Kansa iloitsi heidän alttiudestaan, sillä he antoivat lahjoja ehyellä sydämellä vapaaehtoisesti Herralle. Myös kuningas Daavid iloitsi suuresti.

Daavidin kiitosrukous

10. Daavid siunasi Herraa koko seurakunnan nähden ja sanoi: ”Ole siunattu, Herra, Israelin Jumala, meidän isämme iankaikkisesta iankaikkiseen.

11. Sinun, Herra, on suuruus ja väkevyys ja loisto ja kunnia ja kirkkaus, sillä sinun on kaikki taivaassa ja maan päällä. Sinun, Herra, on valtakunta, ja sinä olet noussut kaiken pääksi.

12. Rikkaus ja kunnia tulevat sinulta, ja sinä hallitset kaikkea. Sinun kädessäsi on voima ja väkevyys, ja sinun vallassasi on tehdä mikä tahansa suureksi ja vahvaksi.

13. Nyt me kiitämme sinua, Jumalamme, me ylistämme sinun ihanaa nimeäsi,

14. sillä mikä olen minä tai mikä on minun kansani, että meillä olisi kykyä olla näin anteliaita? Sinultahan kaikki tulee, ja sen minkä annamme, olemme saaneet sinun kädestäsi.

15. Mehän olemme muukalaisia ja vieraita sinun edessäsi kuten kaikki isämmekin, ja meidän päivämme maan päällä ovat kuin varjo, eikä toivoa ole.

16. Herra, meidän Jumalamme, sinun kädestäsi on kaikki tämä runsaus, jonka me olemme varanneet rakentaaksemme temppelin sinulle, sinun pyhälle nimellesi – kaikki on sinun.

17. Mutta minä tiedän, Jumalani, että sinä koettelet sydämen ja olet mieltynyt vilpittömyyteen. Minä olen antanut vapaaehtoisesti, vilpittömällä sydämellä kaikki nämä lahjat. Ja nyt olen ilolla nähnyt sinun täällä olevan kansasi antavan sinulle vapaaehtoisesti lahjoja.

18. Herra, isiemme Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, säilytä aina kansasi sydämen ajatukset ja aikomukset tällaisina ja tee heidän sydämensä vakaiksi sinua kohtaan.

19. Anna pojalleni Salomolle ehyt sydän, että hän noudattaa sinun käskyjäsi, todistuksiasi ja säädöksiäsi, ja tekee kaiken tämän sekä rakentaa temppelin, jota varten olen tehnyt valmistuksia.”

Salomo kruunataan kuninkaaksi

20. Sitten Daavid sanoi koko seurakunnalle: ”Ylistäkää Herraa, Jumalaanne.” Niin koko seurakunta ylisti Herraa, isiensä Jumalaa, heittäytyi maahan palvomaan Herraa ja osoittamaan kunnioitusta kuninkaalle.

21. Seuraavana päivänä he uhrasivat Herralle teurasuhreja ja polttouhreja: tuhat härkää, tuhat vuohta ja tuhat karitsaa sekä niihin kuuluvat juomauhrit ja myös paljon teurasuhreja koko Israelin puolesta.

22. He söivät ja joivat Herran edessä sinä päivänä suuren ilon vallitessa. He kruunasivat Daavidin Salomon pojan toisen kerran kuninkaaksi  ja voitelivat hänet Herran ruhtinaaksi. Saadokin he he voitelivat ylipapiksi.

23. Sitten Salomo istui kuninkaana Herran asettamalle valtaistuimelle isänsä Daavidin tilalle. Hän menestyi, ja koko Israel totteli häntä.

24. Samoin kaikki päämiehet, valiosoturit ja myös kaikki kuningas Daavidin pojat antoivat kättä kuningas Salomolle merkkinä uskollisuudestaan.

25. Herra teki Salomon hyvin suureksi koko Israelin silmissä ja antoi hänelle majesteetillisen loiston, jonka kaltaista ei ollut yhdelläkään kuninkaalla Israelissa ennen häntä.

Daavidin kuolema

26.  Daavid, Iisain poika, oli ollut koko Israelin kuninkaana.

27. Aika, jonka hän hallitsi Israelia, oli neljäkymmentä vuotta. Hän hallitsi Hebronissa seitsemän vuotta ja Jerusalemissa kolmekymmentäkolme vuotta.

28. Sitten hän kuoli korkeassa iässä, elämästä, rikkaudesta ja kunniasta kyllänsä saaneena, ja hänen poikansa Salomo tuli kuninkaaksi hänen tilalleen.

29. Daavidin vaiheet, sekä aikaisemmat että myöhemmät, ovat kirjoitettuina näkijä Samuelin historiassa, profeetta Naatanin historiassa ja näkijä Gaadin historiassa,

30. samoin kuin koko hänen hallituskautensa ja urotyönsä sekä vaiheet, jotka kohtasivat häntä, Israelia ja kaikkien maiden valtakuntia.

 



[1] 1:19. Nimi tulee heprean sanasta paalag, jonka muoto niflag merkitsee: jakaantua, hajaantua.

[2] 1:48. Tarkoittanee Eufratvirtaa.

[3] 2:24. Joidenkin tekstien mukaan: ”tuli Kaaleb Efrataan, ja hänen isänsä Hesronin vaimo synnytti hänelle”. Näin esim. LXX.

[4] 2:52. Tai: menuhotilaisia.

[5] 3:5. Tarkoittaa Bat-Sebaa.

[6] 4:14. Nimi merkitsee: Seppien laakso.

[7] 4:17-18. Alkuteksti vaikeaselkoinen. Meredin Juudan heimoa olevan vaimon lapset olivat ilmeisesti Jered, Heber ja Jekutiel. Meredin toisen vaimon Bitjan lapset olivat ilmeisesti Mirjam, Sammai ja Jisbah.

[8] 6:42. Turvakaupunkeja oli kuusi, joista Hebron oli yksi. Ks. 4.Moos. 35:6+ ja Joos. 20:3+

[9] 6:46. Tekstistä ilmeisesti puuttuvat heimojen Efraim ja Daan nimet, vrt. Joos. 21:5.

[10] 7:15. Vrt. 4.Moos. 27:1 ja Joos. 17:3

[11] 7:23. Nimen pohjana on hepr. sana ra’aa, onnettomuus

[12] 11:2. Kirj: sait Israelin lähtemään ja tulemaan.

[13] 11:8. Quuq: tarkoittaa jebusilaismuuria.

[14] 13:11. Nimi merkitsee: ”Ussan murtaminen”.

[15] 14:11. Nimi merkitsee:”murtamisten herra”. Vrt. 2Sam. 5:20.

[16] 16:8. Vrt Ps 105:1-.

[17] 16:20. Kirj: toiseen kansaan.

[18] 16:23. Vrt Ps 96:2-.